OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MOUHIJÄRVEN RINNAKKAISVÄYLÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KUVA 1: SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI SASTAMALASSA
Sisällysluettelo: 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 2.1. Vireille tulo 2.2. Suunnittelualue 2.3. Vaikutusalue 2.4. Nykytilanne ja voimassaolevat kaavat 2.5. Selvitykset 2.6. Tavoitteet Liitteet: 3. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS 3.1. Osalliset 3.2. Tiedottaminen 3.3. Viranomaisyhteistyö 4. KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 5. KAAVOITUKSEN KULKU, AIKATAULU JA PÄÄTÖKSENTEKO 6. YHTYESTIEDOT 1. Sastamalan kaupungin asemakaavan prosessikaavio
1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sisältää suunnitelman kaavoitusprosessissa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioimisesta. OAS:n tarkoituksena on antaa selkeä käsitys kaavan tarkoituksesta ja tavoitteista ja selvittää miten ja milloin osalliset voivat vaikuttaa kaavoitusprosessiin ja mistä he saavat tietoa kaavoituksesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) päivitetään tarpeen mukaan koko suunnittelutyön ajan ja on nähtävillä kaupungin www-sivuilla (sastamalankaupunki.fi) sekä yhdyskuntasuunnittelun ilmoitustaululla Sastamalan kaupungintalolla Aarnontie 2 A, 2.kerros. Liitteenä 1. on Sastamalan kaupungin asemakaavan prosessikaavio. 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 2.1. VIREILLE TULO Mouhijärven kunnanvaltuusto teki kokouksessaan 29.09.2005 96 päätöksen ostaa Tiisalan kylään kuuluvasta Iso-Tiisalan tilasta määräalan, josta on muodostettu Marttilan tila 1:61. Tilan pinta-ala on 32 980 m2. Kunnanvaltuuston hyväksyessään kiinteistökaupan edellytti, että asemakaava laaditaan kunnan omistamalle maalle, kun alueen pohjakartta valmistuu. Alueen kaavoitustarve oli esillä kehittämiskeskustelussa 6.7.2005 kunnan ja Pirkanmaan ympäristökeskuksen nykyinen ELY-keskuksen kanssa. Mouhijärven kunnan kaavoituskatsauksessa alue on ollut asemakaavoitettavissa alueissa jo vuonna 2007 Marttilan asemakaavana ja asemakaavan muutoksena. Mouhijärven kunnanhallitus päätti (17.3.2008 62), että Marttilan tilalle laaditaan asemakaava ja Pynnärin teollisuusalueen rakennuskaava muutetaan korttelissa 45 rakennuspaikkojen 2 ja 4 osalta ja että osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja siihen liittyvä suunnitteluaineisto laitetaan nähtäville ja että suunnitteluaineistosta pyydetään lausunnot Pirkanmaan ympäristökeskukselta, tiehallinnolta sekä tekniseltä lautakunnalta että rakennuslautakunnalta. Suunnitteluaineisto laitettiin nähtäville, mutta kaavan jatkosuunnittelu jäi odottamaan Häijään ja Uotsolan välisten liikenneyhteyksien kehittämisselvitystä. Selvitys valmistui keväällä 2009 ja sitä täydennettiin ja tarkennettiin 2010 lisätarkastelulla katujärjestelyistä. Valtatien rinnakkaisväylä kulkisi ko suunnittelualueen läpi. Marttilan asemakaava ja asemakaavan muutos on ollut mukana Sastamalan kaupungin kaavoituskatsauksessa ja ohjelmassa. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet ovat kuitenkin niin paljon muuttuneet, että on tarkoituksenmukaista aloittaa kaavahanke kokonaan alusta.
2.2. KAAVA-ALUEEN NIMI JA SUUNNITTELUALUE Sastamalan kaavoitusohjelmaan 2012-2013 kaavan nimeksi on otettu Mouhijärven rinnakkaisväylän asemakaava ja asemakaavan muutos. Asemakaavanmuutos koskee Mouhijärven Pynnärin teollisuusalueen kortteleita 144 ja 145, osaa korttelista 143, osaa tiloista 790-558-4-88 Junttu ja 790-558-7-15 Aaltonen sekä virkistys-, katu- ja yleistä tiealuetta. Asemakaavan laajennus koskee tiloja 790-565-1-9 Kuusisto, 790-565-1-17 Sironen, 790-565-1-38 Hakanen, 790-565-1-55 Koivurinne ja 790-565-1-59 Kampinkulma sekä osia tiloista 790-558-4-84 Särkijärvi, 790-558-4-93 Uusikapalo, 790-558-4-95 Kuru, 790-558-6-11 Mäkelä, 790-558-6-12 Jokirinne, 790-558-6-42 Pynnärinalue, 790-565-1-2 Wähätiisala, 790-565-1-52 Mäki- Tiisala, 790-565-1-54 Isotiisala ja 790-565-1-61 Marttila. Asemakaavalla muodostuu Mouhijärven korttelit 143 148, virkistys-, katu- ja yleistä tiealuetta sekä maa- ja metsätalousaluetta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 17 ha, josta kaavamuutosaluetta on 6,4 ha. KUVA 2: Kaavan suunnittelualuerajaus 14.9.2017. 2.3. VAIKUTUSALUE Kaavan vaikutukset ovat itse suunnittelualuetta laajemmat, koska kaavalla on tarkoitus luoda edellytykset Häijään ja Uotsolan välisten liikenneyhteyksien parantamiselle. Kaavalla pyritään mahdollistamaan valtatien rinnakkaisväylän että kevyenliikenteenväylän rakentaminen. Väylien rakentaminen laajentaa huomattavasti maankäytön kasvumahdollisuuksia ja parantaa liikenneturvallisuutta ja samalla voidaan vähentää valtatiellä olevien liittymien lukumäärää ja parantaa Särkijärven länsipään yhteyksiä sekä Tampereen että Porin suuntaan. Asemakaavan ratkaisujen vaikutukset pyritään selvittämään ja tunnistamaan koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan katsoa olevan vaikutuksia.
KUVA 3: Ilmakuva suunnittelualueelta. 2.4. NYKYTILANNE JA VOIMASSAOLEVAT KAAVAT Kaava-alue muodostuu osittain vanhasta rakennuskannasta ja osittain rakentamattomista alueista. Osa rakennuksista on liike- ja teollisuusrakennuksia ja osa pientaloja. Alue sijoittuu Mouhijärven kirkonseudun ja länsipuolen sekä Tupurlanjärven ympäristön kulttuurimaisemaan, joka on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Suunnittelualueen länsiosassa on Iso-Tiisalan tila. Iso-Tiisala on osa vanhaa Tiisalan kartanoa, joka perustettiin viidestä Tiisalan kylän tilasta 1590-luvulla. Ensimmäinen maininta tilasta on vuodelta 1540. Kylä on oletettavasti myöhäiskeskiaikainen. 1600-luvulla tilasta tuli ratsutila, joka jaettiin 1700-luvun lopussa neljään osaan, jotka taas myöhemmin yhdistettiin kahdeksi tilaksi, Iso-Tiisalaksi ja Vähä-Tiisalaksi. Tila sijaitsee peltoaukean reunalla osin puuston suojaamana. Tilan itäreunalla on säilynyt osa Tiisalan kylänpaikasta, joka on kiinteä muinaisjäännös (Tiisala, historiallinen, rauhoitusluokka 2). Mahdollinen kylätontti sijaitsee osin pellolla ja osin niityllä.
Kuva 4 Ilmakuva Iso-Tiisalan tilasta Alueen itäosassa on voimassa Uotsola(itäosa) Häijää Salmi osayleiskaava, jota ollaan kumoamassa uudella Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavalla. Uusi osayleiskaava on tällä hetkellä luonnosvaiheessa. Alueen länsiosassa on voimassa Pynnärin teollisuusalueen kaava. Kuva 5 Kuva otettu korttelista 144 rakennuspaikalta 2 itään päin.
KUVA 6 Nykyisen Särkijärventien pohjoispuolta idästä länteen otettu kuva Maakuntakaava Ote maakuntakaavasta 2040 ja suunnittelualueen likimääräinen sijainti
Pirkanmaan Maakuntakaava 2040 Pirkanmaan maakuntahallitus päätti kokouksessaan 29.5.2017 ( 71) määrätä maankäyttöja rakennuslain 201 :n nojalla Pirkanmaan maakuntavaltuuston 27.3.2017 ( 6) hyväksymän Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Voimaan tullessaan Pirkanmaan maakuntakaava 2040 kumoaa Pirkanmaan 1. maakuntakaavan, turvetuotantoa koskevan Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan, liikennettä ja logistiikkaa koskevan Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan sekä lisäksi entisen Kiikoisten kunnan alueen osalta Satakunnan maakuntakaavan. Maakuntakaava 2040:ssä kaava-alueella on merkintä taajamatoimintojen alue ja lisäksi sen itäosassa on merkintä maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Taajamatoimintojen alue merkinnällä osoitetaan asumisen, kaupan ja muiden palvelujen, työpaikkojen sekä muiden taajamatoimintojen rakentamisalueet. Merkintä sisältää niihin liittyvät pääväyliä pienemmät liikennealueet, yhdyskuntateknisen huollon alueet, paikallisesti merkittävät ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat teollisuusalueet sekä paikallisesti merkittävät virkistyksen ja suojelun alueet ja ulkoilureitit. Taajamatoimintojen aluetta koskee suunnittelumääräys: Aluetta tulee suunnitella asumisen, palvelujen ja työpaikkojen sekoittuneena alueena. Erityistä huomiota tulee kiinnittää yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on edistettävä julkisten ja kaupallisten palveluiden saavutettavuutta joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn avulla. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sovitettava ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa alueen omaleimaisuutta. Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota kulttuuriympäristön, maiseman ja luontoarvojen säilymiseen. Alueen kytkeytyvyys seudullisille virkistysalueille ja ulkoilureiteille tulee ottaa huomioon. Merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksikköjen koon alarajat ovat seuraavat: Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan osalta koon alaraja on Mouhijärvi-Häijään alueella 7 000 k-m². Keskustahakuisen kaupan eli päivittäistavarakaupan ja muun erikoistavaran kaupan osalta koon alaraja on Mouhijärvi-Häijään alueella 5 000 k-m², kuitenkin siten, että pelkän päivittäistavarakaupan koon alaraja on 3 000 k-m². Merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta myymälästä koostuvaa vähittäiskaupan keskittymää, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen vähittäiskaupan suuryksikköön. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja toteutus on suunniteltava siten, etteivät ne aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia kaupan palveluverkon tasapainoiselle kehittämiselle. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Mam). Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Yleiskaava Suunnittelualueen itäosassa on voimassa Mouhijärven osayleiskaava vuodelta 2002. Yleiskaavassa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP), joka on varattu pientaloille ja jolle voidaan rakentaa myös ympäristöön soveltuvia työtiloja. Lisäksi osa alueesta on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M), jolla sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva ja haja-asutusluonteinen pientalojen rakentaminen rakennusjärjestyksen mukaisesti.
Osayleiskaava korvataan lähitulevaisuudessa 2. ehdotusvaiheessa olevalla Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavalla. Uudessa kaavassa suunnittelualueelle on osoitettu työpaikka-aluetta (TP), jolle saa sijoittaa sellaisia toimintoja, joista ei aiheudu ympäristölle häiriötä kuten epäsiisteyttä, melua tai ilman pilaantumista; työpaikka- ja asumisen aluetta (TPA), jolla työpaikkarakentamisen tulee olla ympäristövaikutuksiltaan liike-, toimisto- ja näihin verrattavia tiloja, jotka soveltuvat yhteen asumisen kanssa; pientalovaltainen asuntoaluetta (AP); erillispientalojen alue, jolla ympäristö säilytetään (AO/s); sekä lähipalvelujen aluetta (PL). Ote Mouhijärvi Häijää osayleiskaavasta ja suunnittelualueen likimääräinen sijainti.
Ote suunnitteluvaiheessa olevasta Mouhijärvi-Häijää-Salmi osayleiskaavasta ja suunnittelualueen likimääräinen sijainti.
Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma Sastamalan kaupunginvaltuusto on 17.2.2014 hyväksynyt ohjeellisena noudatettavaksi kaupunkirakennesuunnitelman päivityksen, joka on hyvin yleispiirteinen strateginen maankäyttösuunnitelma, jonka tavoitteena on ollut osoittaa väestön sijoittuminen ja taajamien kasvusuunnat ottaen huomioon kehittymisedellytykset, infrastruktuuri, palvelurakenne, maanomistus, kestävä kehitys sekä kaupungin taloudelliset mahdollisuudet. Kaupunkirakennesuunnitelmassa on esitetty Uotsolan ja Häijään välille asuinalueiden asemakaavallista laajentumista ja teollisuus ja työpaikka-alueita on osoitettu lisättäväksi suunnittelualueelle Uotsola Häijään välille. Taajamien välille on osoitettu asumiskatu ja kevyenliikenteen kehittämisväylä. Ote Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmasta ja suunnittelualueen likimääräinen sijainti
Asemakaavat Suunnittelualueen länsiosassa on voimassa asemakaava vuodelta 1986, jossa alueen länsiosaan on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialuetta (TT); teollisuusrakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö aiheuttaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY); asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL) sekä lähivirkistysaluetta (VL). Ote ajantasa-asemakaavayhdistelmästä, suunnittelualueen likimääräinen rajaus punaisella 2.5. SELVITYKSET Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavatyön yhteydessä on jo tehty erittäin tarkkoja selvityksiä, joita voidaan hyödyntää asemakaavoituksessa. Olemassa olevat selvitykset: - Häijään ja Uotsolan välisten liikenneyhteyksien kehittäminen, Ramboll 30.03.2009 - Lisätarkastelu katujärjestelyistä, Ramboll 2010 - Uotsola Häijää Salmin liito-oravaselvitys, Ideapaju ja Luontopalvelu Kraakku 1.7.2011 - Uotsola Häijää Salmin luontoselvitys, Ideapaju ja Luontopalvelu Kraakku 2011 - Uotsola Häijää Salmin rakennettu ympäristö, Sastamalan kaupunki 2011 - Uotsola Häijää Salmi maisemaselvtys, Sastamalan kaupunki 2010 - Tieliikennemeluselvitys, Promethor 9.12.2009 - Mouhijärven muinaisjäännösten perusinventointi, Pirkanmaan maakuntamuseo 2003 - Entisen Mouhijärven alueen muinaisjäännösinventoinnin täydennys, Mikroliitti Oy 2009 Suunnittelualueelle on kaavatyön edetessä tehty selvityksiä: - Iso-Tiisala; Rakennetun ympäristön inventointi ; Silomaa, Timo; Sastamalan kaupunki;
2017 - Mouhijärven rinnakkaisväylän asemakaavan hulevesiselvitys ; Jokihaara, Ari; Destia; Sastamalan kaupunki; 2015 - Tieliikennemeluselvitys, Mouhijärven rinnakkaisväylä ja valtatie 11 välillä Uotsola Häijää, Sastamala ; Kankare & Virjonen; Promethor; Sastamalan kaupunki; 2014 - Sastamala, Tiisala, Kylätontin kartoitus ja muinaisjäännösinventointi ; Helminen & Rostedt; Mikroliitti; Sastamalan kaupunki; 2012. 2.6. TAVOITTEET Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa uuden liikenteellisen yhteyden rakentaminen Mouhijärven ja Häijään välille. Uudella yhteydellä saataisiin sekä paikallinen ajoneuvoliikenne että kevyt liikenne erotettua valtatien pitkämatkaisesta liikenteestä. Uudella yhteydellä parannetaan liikenneturvallisuuden lisäksi maankäytön kasvumahdollisuuksia. Asemakaavalla ohjataan pientalorakentamista Mouhijärven taajaman tuntumaan ja edistetään Mouhijärvi Häijään rakenteellista yhdistämistä ja nauhamaista rakennetta. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa nykyisen Särkijärventien länsipään katualueen linjauksen muuttaminen siten, että kadun varteen voidaan rakentaa kevyenliikenteenväylä ja parantaa risteysalueitten turvallisuutta. Rinnakkaisväylän suunnittelu on tarkoitus edetä kaavasuunnittelun kanssa ja suunnittelija tullaan valitsemaan mahdollisimman pian. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tämän lisäksi muuttaa tonttijaot ja johtovaraukset olemassa olevan tilanteen mukaisiksi. Kortteliin 145 rakennuspaikalle 4 on myönnetty poikkeaminen kaavan käyttötarkoituksesta ja rakennuspaikalle on rakennettu omakotitalo. Tavoitteena on saattaa näiltä osin kaava olemassa olevan tilanteen mukaiseksi. 3. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUKS Maankäyttö- ja rakennuslain 62 edellyttää vuorovaikutusta kaavaa valmistettaessa. Kaavoitusmenettely tulee järjestää siten, että kaikki suunnittelualueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, voivat osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Kaava-alueen maista osa on yksityisessä omistuksessa ja osan omistaa kaupunki. Yksityisessä omistuksessa olevat maa-alueet ovat lähes kokonaan rakennettuja. 3.1. OSALLISET Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa: - kuntalaiset - kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen maanomistajat - kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset, elinkeinoharjoittajat, alueen työntekijät ja palveluiden käyttäjät Viranomaiset:
- Kaupungin ydinprosessit: kansallisvaikuttaminen ja päätöksenteko, elinkeinot ja osaaminen, elämänlaatu ja elävä maaseutu, sosiaalinen hyvinvointi ja toimintakyky, lasten ja nuorten kasvatus ja ohjaus, yhdyskunta ja ympäristö - Pirkanmaan ELY-keskus - Pirkanmaan liitto - Pirkanmaan maakuntamuseo - Aluepelastuslaitos - Sastamalan Vesi - Sähkölaitos - Puhelinyhtiö Kaavahankkeen osallisiksi voi lisäksi ilmoittautua sellainen, jonka katsotaan täyttävän MRL 62 :n osallisen määritelmän. Sen mukaan osalliseksi katsotaan alueen maan-omistajat ja ne joiden asumiseen, työtekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Viranomaisilta pyydetään kommentit kaavaluonnoksesta ja lausunnot kaava-ehdotuksesta. 3.2. TIEDOTTAMINEN Asemakaavan muutoksen käynnistämisestä, vireille tulosta ja kaavoituksen eri vaiheista tiedotetaan Sastamalan kaupungin julkisten kuulutusten sekä yhdyskuntasuunnittelun ilmoitustaululla sekä virallisissa kaupungin päättämissä lehdissä. Kaavoituksen eri vaiheisiin voi tutustua myös Internetissä www.sastamalankaupunki.fi Asemakaavan etenemisestä ja sisällöstä antavat tietoja: Kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa Puh. 040 506 2025 timo.silomaa@sastamala.fi Maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela Puh. 0500 776 138 merja-liisa.hannuksela@sastamala.fi 3.3. VIRANOMAISYHTEISTYÖ Hankkeen alkuvaiheessa ja kaavaehdotuksen julkisen nähtävillä pidon jälkeen järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu. Lisäksi muita viranomaisneuvotteluja järjestetään tarpeen vaatiessa. Kaavan luonnosvaiheen suunnittelumateriaali lähetetään tiedoksi ja kommentoitavaksi ELYkeskukselle, Pirkanmaan maakuntamuseolle, Pirkanmaan liitolle, Mouhijärven Yrittäjät ry:lle, Sastamalan yrityspalvelulle, Sastamalan peruskuntayhtymälle ja rakennuslautakunnalle. Saadun palautteen pohjalta laaditaan kaavaehdotus, joka asetetaan virallisesti nähtäville (MRL 65 ) vähintään 30 vuorokauden ajaksi. Ehdotusvaiheessa pyydetään lausunnot edellä mainituilta viranomaisilta sekä tarvittaessa muilta viranomaisilta. 4. KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaan kaavaa laadittaessa on vaikutuksia selvitettävä siinä laajuudessa, että voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisen elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Vaikutusten arviointi tarkentuu suunnittelutyön edetessä aina ehdotusvaiheeseen asti. Vaikutusta arvioidaan laskennallisen menetelmin, asiantuntija-arvioin, erilaisten tutkimuksia ja selvityksiä hyödyntämällä. Maankäyttö ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. 5. KAAVOITUKSEN KULKU, OSALLISTUMINEN, AIKATAULU JA PÄÄTÖKSENTEKO TYÖVAIHE Kaavoituksen käynnistäminen Selvitykset ja suunnitelmat SUORITUS, TIEDOTTAMINEN, OSALLISTUMINEN OAS:n laadinta MRL 63 ja 64 Vireille tulon kuulutus ja OAS nähtäville ilmoitustaululle ja www.sastamalankaupunki.fi Rinnakkaisväylän suunnittelu (kaava-alueella) AJANKOHTA syyskuu-lokakuu 2011 talvi 2011-2012 TEKIJÄT VIRANOMAINEN PÄÄTÖS MLH / ST Tekla konsultti Suunnittelu Vaihtoehtojen laadinta Vaikutusten arviointi ja vertailu talvi 2012 MLH / ST Tekla Kaavaluonnos Vuorovaikutuspaja tarvittaessa talvi 2012 Osalliset (Yhdinprosessit) Laaditaan kaavaluonnos talvi kevät 2012 TS / ST (kartta ja selostus) kevät 2014 Luonnos nähtäville Tekla yhdyskuntasuunnitteluun sekä www.sastamalankaupunki.fi Kuulutus lehtiin ja nettiin Viranomaisille luonnos kommentoitavaksi Osalliset voivat jättää mielipiteensä ja huomautuksia luonnoksesta MRL 62, MRA 30 Viranomaisten kommentit Osallisten mielipiteet ja huomautukset
Kaavaehdotus Kaavan tarkistaminen / täydentäminen / muuttaminen ehdotukseksi Ehdotus nähtäville 30 pv:n ajaksi MRA 27 ja pyydetään lausunnot MRA 28 Osalliset voivat jättää muistutuksen Laaditaan perustellut vastineet muistuttajille MRL 65 Muistutusten ja lausuntojen käsittely Tarvittaessa neuvotellaan osallisten ja viranomaisten kanssa Hyväksyminen Kaavan tarkistaminen / täydentäminen hyväksymiskäsittelyyn Kaavan hyväksymisestä tiedotetaan kuulutuksella ja tarvittaessa osallisia, MRL 67 kesä- syksy 2012 talvi 2014-2015 talvi 2014 syksy 2017 talvi 2012 kevät 2018 TS / ST Ympäristölautakunta Kh Viranomaisten lausunnot Tarvittaessa viranomaisneuv ottelu MRA 26 MLH / ST Ympäristölautakunta Kh Valtuusto MRL 52 Suunnitteluaineisto on koko kaavaprosessin ajan nähtävillä Sastamalan kaupungin wwwsivuilla osoitteessa: www.sastamalankaupunki.fi 6. YHTEISTIEDOT Mouhijärven rinnakkaisväylän asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen suunnittelutiimi: Vastaava: Kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa Puh. 040 506 2520 timo.silomaa@sastamala.fi Maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela Puh. 0500 776 138 merja-liisa.hannuksela@sastamala.fi Suunnitteluavustaja Merja Juntunen Puh. 040 826 8417 merja.juntunen@sastamala.fi Yhdyskuntatekniikka Suunnitteluinsinööri Pasi Lähteenmäki Puh. 050 3512 216 pasi.lahteenmaki@sastamala.fi