Rajat ylittävä terveydenhuolto Reetta Kyyrö suunnittelija Kela, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Rajat ylittävän terveydenhuollon ryhmä
Mitä on rajat ylittävä terveydenhuolto? Rajat ylittävästä terveydenhuollosta on kyse, kun henkilö saa tai hänelle syntyy tarve saada terveydenhuoltopalveluita muualta kuin asuinmaastaan tai asuinmaa ei ole vastuussa siellä annetun terveydenhuoltopalvelun kustannuksista. 2
Lainsäädäntö Kansainväliset sairaanhoitoja sosiaaliturvasopimukset Sairaanhoitosopimus Australian kanssa Sosiaaliturvasopimusjärjestely Quebecin kanssa Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus Kansallinen lainsäädäntö Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta, nk. rajalaki(1201/2013) Sairausvakuutuslaki(1224/2010) Terveydenhuoltolaki(1326/2010) Laki asumisperusteisen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta (1573/1993) Kotikuntalaki (201/1994) EU-lainsäädäntö EU-asetukset 883/2004 ja 987/2009 sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta Direktiivi potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa, nk. potilasdirektiivi 2011/24/EU Maahanmuuttodirektiivit 3
Oikeus hoitoon Suomessa Jos asiakkaalla on kotikunta, hänellä on oikeus tarvitsemiinsa julkisen terveydenhuollon palveluihin kuntalaisen asiakasmaksulla. Kotikunta määräytyy kotikuntalain perusteella ja päätöksen kotikunnasta tekee maistraatti. Sairausvakuuttaminen ja Kela-kortti eivät tuo oikeutta julkisen terveydenhuollon palveluihin Kun henkilö on Suomessa sairausvakuutettu, hänellä on oikeus saada korvausta yksityisen terveydenhuollon palveluiden, lääkeostojen ja sairauden hoidon vuoksi tehtyjen matkojen kustannuksista. Sairausvakuutetut henkilöt saavat Kela-kortin, jolla voi saada suorakorvauksen, jos palveluntuottajalla on sopimus Kelan kanssa. 4
Oikeus hoitoon Suomessa Vaikka asiakkaalla ei olisi Suomessa kotikuntaa, hänellä voi silti olla oikeus julkisen terveydenhuollon palveluihin Suomen kansallisen lainsäädännön, Euroopan unionin lainsäädännön tai Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten perusteella. Kotikunnattoman asiakkaan on osoitettava oikeus julkisen terveydenhuollon palveluihin hoito-oikeustodistuksella. Kela maksaa tietyissä tilanteissa valtion korvausta kotikunnattomien hoitokustannuksista. Ota kopio hoito-oikeustodistuksesta valtion korvauksen hakemista varten! 5
Hoito-oikeustodistukset (asiakkaalla ei kotikuntaa) Asiakas Suomessa tilapäisesti Eurooppalainen sairaanhoitokortti tai sen korvaava todistus Passi Australiassa, toisessa Pohjoismaassa tai Yhdistyneessä Kuningaskunnassa asuva ja vakuutettu Henkilötodistus toisessa Pohjoismaassa asuva ja vakuutettu Asiakas Suomessa työssä Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa Huom! Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin voidaan myöntää vaikka asiakkaalla olisi Suomessa kotikunta mutta jos toinen EU- tai Eta-maa tai Sveitsi vastaa hänen sairaanhoitonsa kustannuksista. Tällaisia asiakkaita ovat esimerkiksi Suomessa asuvat merityöntekijät, jotka työskentelevät toisen maan lippua käyttävällä aluksella. Julkisella terveydenhuollolla on oikeus saada valtion korvausta heidän hoitokustannuksistaan.
Eurooppalainen sairaanhoitokortti (EHIC) Toisesta EU- tai Eta-maasta tai Sveitsistä Suomeen tilapäisesti tullut asiakas osoittaa oikeuden lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon eurooppalaisella sairaanhoitokortilla (EHIC = European Health Insurance Card). Tilapäinen Suomessa oleskelu = alle 12 kuukauden oleskelu Lääketieteellisesti välttämätön hoito on sellaista, jota ei voi siirtää annettavaksi kotimaahan paluun jälkeen Kortin myöntää se maa, joka vastaa asiakkaan sairaanhoidon kustannuksista. Hoito samalla hinnalla ja samojen käytäntöjen mukaan kuin millä kotikuntalainen saisi vastaavan hoidon. 7
Eurooppalainen sairaanhoitokortti (EHIC) Eurooppalainen sairaanhoitokortti voi olla liitetty kansallisen sairausvakuutuskortin kääntöpuolelle tai julkaistu erillisenä korttina. Tarkista, että korttiin on painettu tarvittavat tiedot Kohta 3 Kohta 4 Kohta 5 Kohta 6 Kohta 7 Kohta 8 Kohta 9 Sukunimi Etunimet Syntymäaika Henkilötunnus Laitoksen tunniste Kortin numero Viimeinen voimassaolopäivä Euroopan komission internetsivuilla voi tutustua eri valtioiden kortteihin. 8
Eurooppalaisen sairaanhoitokortin väliaikaisesti korvaava todistus vastaa varsinaista korttia
Esimerkki Albert tulee Ranskasta Suomeen viikon laskettelulomalle. Hän kaatuu rinteessä ja murtaa jalkansa. Hänet viedään ambulanssilla sairaalaan. Sairaalassa Albertin jalka kipsataan ja hän saa kyynärsauvat. Albertilla on mukanaan eurooppalainen sairaanhoitokortti ja niinpä hän maksaa ambulanssikuljetuksesta, saamastaan hoidosta ja kyynärsauvoista vain kuntalaisen asiakasmaksun. Julkinen terveydenhuolto hakee Kelasta valtion korvausta ja Kela laskuttaa kustannukset aikanaan Ranskalta. 10
Eläkkeensaajan eurooppalainen sairaanhoitokortti Toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä asuva eläkkeensaaja, jonka sairaanhoidon kustannuksista Suomi vastaa, osoittaa oikeutensa hoitoon Kelan myöntämällä eläkkeensaajan eurooppalaisella sairaanhoitokortilla. Korttia näyttämällä eläkkeensaajalla on oikeus saada Suomessa tarvitsemansa julkisen terveydenhuollon palvelut suorakorvaus yksityisen terveydenhuoltopalvelujen ja lääkeostosten kustannuksista sekä ensihoidon kustannuksista Kelasta korvaus niistä sairaanhoitokustannuksista, joista hän ei ole saanut suorakorvausta 11
Esimerkki Maire on muuttanut pysyvästi Suomesta Portugaliin viettämään eläkepäiviä. Maire saa Suomesta eläkettä, joten Suomi vastaa hänen sairaanhoitonsa kustannuksista. Maire on saanut Kelasta eläkkeensaajan eurooppalaisen sairaanhoitokortin. Maire sairastuu syöpään ja saa hoidon Portugalissa. Hoitojen aiheuttaman hiustenlähdön vuoksi Maire tarvitsee peruukin, mutta se ei kuulu Portugalin lakisääteisiin etuuksiin. Maire voi tulla asiakkaaksi julkiseen terveydenhuoltoon Suomessa, josta hänelle myönnetään peruukki tai maksusitoumus peruukin hankkimista varten samalla tavalla ja samalla hinnalla kuin se myönnettäisiin Suomessa asuvalle asiakkaalle vastaavassa tilanteessa. Maire osoittaa oikeutensa Kelan myöntämällä eläkkeensaajan eurooppalaisella sairaanhoitokortilla. 12
Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa Kelan myöntämä asiakirja Lähetetään aina asiakkaalle Lähetetään lisäksi julkiselle terveydenhuollolle, jos asiakkaalla on kotikunta Suomessa Sisältää tiedon julkisen terveydenhuollon oikeudesta valtion korvaukseen sekä tiedon asiakkaan oikeudesta sairaanhoitokorvauksiin 13
Esimerkki 1) Virolainen Tanel työskentelee viikot rakennuksilla Suomessa ja on työskentelyn perusteella Suomessa sairausvakuutettu. Hän kuitenkin asuu vakituisesti Virossa, joten hänellä ei ole kotikuntaa Suomessa. Tanelilla on kuitenkin oikeus tarvitsemaansa hoitoon Suomen julkisessa terveydenhuollossa asiakasmaksun hinnalla. Hänelle myönnetään Kelasta Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa. Todistuksella Tanel osoittaa oikeutensa julkisen terveydenhuollon palveluihin ja julkinen terveydenhuolto saa todistuksesta tiedon oikeudestaan valtion korvaukseen. 2) Hilkka asuu ja on sairausvakuutettu Suomessa ja hänellä on kotikunta. Koska Hilkka teki työuransa Saksassa, hän saa eläkkeensä sieltä ja Saksa vastaa eläkkeen maksun perusteella Hilkan sairaanhoitokustannuksista. Kela on myöntänyt Hilkalle Todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa ja lähettänyt sen tiedoksi julkiselle terveydenhuollolle. Julkisella terveydenhuollolla on oikeus valtion korvaukseen Hilkan sairaanhoidon kustannuksista. Kun julkinen terveydenhuolto hakee valtion korvausta Kelasta, Kela saa samalla tiedot kustannuksista, jotka se laskuttaa Saksalta. 14
Hoitoon hakeutuminen ennakkoluvalla Asiakas voi hakeutua ulkomailta Suomeen hoitoon joko ennakkoluvalla tai ilman sitä. EU-lainsäädännön mukaista ennakkolupamenettelyä voidaan käyttää Suomessa vain julkisessa terveydenhuollossa. Jos asiakkaalla on toisen maan myöntämä ennakkolupa (lomake E112 tai S2), hän maksaa Suomen julkisessa terveydenhuollossa ennakkoluvassa määritellystä hoidosta vain kuntalaisen asiakasmaksun. Jos asiakkaalla ei ole ennakkolupaa, hän maksaa kaikki hoidon kustannukset itse. Julkinen terveydenhuolto hakee ennakkoluvan perusteella annetun hoidon kustannuksista valtion korvausta Kelasta. Kela maksaa julkiselle terveydenhuollolle valtion korvauksen ja laskuttaa kustannukset edelleen ennakkoluvan myöntäneeltä maalta. Ennakkoluvasta tulee huomioida sen voimassaoloaika, hoitopaikka ja sairaus/toimenpide, johon se on myönnetty. 15
Hoitoon hakeutumisen ennakkolupa
Esimerkki Briek asuu Belgiassa on ja on kuullut, että Suomessa on korkeatasoista hoitoa hänen sairauteensa. Briek hakee kotimaastaan Belgiasta ennakkolupaa Suomessa annettavaa hoitoa varten. Belgia myöntää ennakkoluvan ja Briek matkustaa Suomeen saamaan hoitoa. Briek saa ennakkoluvassa määritellyn hoidon Suomen julkisessa terveydenhuollossa kuntalaisen asiakasmaksun hinnalla. Hoidon antaneen julkisen terveydenhuollon ylläpitäjä (kunta tai kuntayhtymä) hakee hoidon todellisista kustannuksista valtion korvausta Kelasta. Kela maksaa valtion korvauksen julkisen terveydenhuollon ylläpitäjälle. Kela laskuttaa hoitokustannukset Belgiasta. 17
Ei kotikuntaa eikä hoito-oikeustodistusta Jos henkilöllä ei ole Suomessa kotikuntaa eikä hän esitä hoitooikeustodistusta, voit olla yhteydessä Kelan kansainvälisten asioiden keskukseen hoito-oikeuden selvittämistä varten p. 020 635 1808 (arkisin 9-16) Huomaa kuitenkin, että kenellä tahansa myös kotikunnattomalla henkilöllä on oikeus kiireelliseen sairaanhoitoon julkisessa terveydenhuollossa. Hoidon antajalla on kuitenkin oikeus periä hoidosta aiheutuneet todelliset kustannukset asiakkaalta itseltään. Jos henkilö ei maksa kustannuksia perintätoimenpiteistä huolimatta ja kyseessä on ollut kiireellinen hoito, julkinen terveydenhuolto voi hakea valtion korvausta Kelasta.
Valtion korvaus Valtion korvausta maksetaan, kun julkisessa terveydenhuollossa on saanut hoitoa 1. henkilö, jolla ei ole Suomessa kotikuntaa ja joka on osoittanut oikeutensa sairaanhoitoon asianmukaisella hoito-oikeustodistuksella. Kopio todistuksesta on liitettävä valtion korvaushakemukseen. 2. henkilö, jolla on Suomessa kotikunta, mutta jonka sairaanhoidon kustannuksista vastaa toinen EU- tai Eta-valtio tai Sveitsi. Kela lähettää näissä tilanteissa henkilön kotikunnan julkiselle terveydenhuollolle tiedoksi Todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa. 3. henkilö, joka on saanut kiireellistä hoitoa (THL 50 ) ja jolla ei ole kotikuntaa eikä hoitooikeustodistusta ja joka ei ole maksanut hoidon kustannuksia perintätoimista huolimatta. 19
Valtion korvaus Kela maksaa korvauksen valtion varoista julkisen terveydenhuollon ylläpitäjälle eli kunnalle tai kuntayhtymälle, ei hoitoa antaneelle julkisen terveydenhuollon yksikölle (esim. terveyskeskus). Korvausta haetaan lomakkeella Y 31 Hakuaika on 12 kuukautta sen kuukauden päättymisestä, jolloin kustannukset ovat syntyneet Esimerkiksi jos henkilö on saanut hoitoa 13.10.2017, valtion korvaushakemuksen pitää olla Kelassa viimeistään 31.10.2018. 20
Lisätietoja www.kela.fi/yhteistyokumppanit-sairaanhoito-kansainvalisissa-tilanteissa www.hoitopaikanvalinta.fi inter.helsinki@kela.fi Puhelinpalvelu julkiselle terveydenhuollolle 020 635 1808 (arkisin 9-16) 21
Kiitos! Reetta Kyyrö suunnittelija Kela, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Rajat ylittävän terveydenhuollon ryhmä