Tarvepohjainen toimintamalli ja työntekijöiden osaaminen tukevat kotihoidon henkilöstön työhyvinvointia SOTERGO 7.6.2018 Jyväskylä Eeva-Liisa Saarman, hankepäällikkö, THM, Yamk, elv
Kukoistava kotihoito hanke on yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa Ajalla 1.1.2017-31.10.2018 Hankkeen kokonaisbudjetti 3,4 milj. (STM:ltä n 2,5 milj. ja kuntien omarahoitusosuus n 900 000 ) Kuntien omarahoitusosuus koostuu henkilöstötyöpanoksesta Hankkeessa on nyt 4,5 työntekijää
STM LAATUSUOSITUS hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palveluiden parantamiseksi 2017-19 Iäkkäällä ihmisellä pitää iästä ja toimintakyvystä huolimatta olla mahdollisuus elää omanlaistaan hyvää elämää yhteisössään. 1. Toimintakykyisyyden tukeminen 2. Asiakas- ja palveluohjaus 3. Laatu 4. Ikäystävällinen palvelurakenne 5. Teknologiset ratkaisut 6. Vaikutusten arviointi
Kukoistava Kotihoito -hanke: Visio: Kotihoidolla on koko Keski- Suomen maakunnassa yhteinen palvelulupaus, yhteiset palvelukriteerit ja yhteiset toimintamallit 1.1.2019 Ikäihmiset asuvat turvallisesti ja arvokkaasti kotona, henkilöstö voi hyvin ja kustannusten kasvua hillitään VISIO JA PÄÄTAVOITE Päätavoite: Yhdenvertaiset, vaikuttavat, asiakaslähtöiset ja laadukkaat kotona pärjäämistä tukevat palvelut sekä kustannustehokas palvelutuotanto ja sujuvat prosessit
Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, osuus vastaavan ikäisestä väestöstä 2016 Tavoite, että 93% yli 75 vuotiaista asuu kotona v 2025 Maakuntien vertailu, kotona asuvat 75 v täyttäneet Etelä-Karjala (HE 15/2017 vp) Uusimaa (HE 15/2017 vp) Pirkanmaa (HE 15/2017 vp) Päijät-Häme (HE 15/2017 vp) Pohjois-Savo (HE 15/2017 vp) Etelä-Savo (HE 15/2017 vp) Keski-Pohjanmaa (HE 15/2017 vp) Kainuu (HE 15/2017 vp) Pohjois-Pohjanmaa (HE 15/2017 vp) Varsinais-Suomi (HE 15/2017 vp) Pohjanmaa (HE 15/2017 vp) Lappi (HE 15/2017 vp) Kanta-Häme (HE 15/2017 vp) Etelä-Pohjanmaa (HE 15/2017 vp) Keski-Suomi (HE 15/2017 vp) Satakunta (HE 15/2017 vp) Pohjois-Karjala (HE 15/2017 vp) Kymenlaakso (HE 15/2017 vp) 89 91,6 91,5 91,4 91,4 91 90,9 90,7 90,6 90,5 90,5 90,5 90,2 90,2 90 89,8 89,5 93,3 6.6.2018 86 87 88 89 90 91 92 93 94
Suomen väestössä iäkkäiden määrä kasvaa, etenkin iäkkäimmät ikäryhmät! Tähän on varauduttava! Iäkkäiden määrän kasvu ei ole määräävin tekijä - paljon olennaisempaa on se, missä kunnossa väki ikääntyy!
Kukoistava kotihoito on tahdon asia Kotihoito kukoistaa, kun - asiakaskokemus on hyvä - tukea räätälöidään asiakastarpeisiin - toiminta on ennaltaehkäisevää ja kuntouttavaa - henkilöstö voi hyvin - toiminnan talous ja kustannustehokkuus ovat kestävällä pohjalla. Tämä edellyttää, että rajallinen määrä resursseja osataan hyödyntää joustavasti ja täysimääräisesti sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä on sujuvaa. Tavoitteiden saavuttamisessa korostuu johtaminen, mikä edellyttää ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa toiminnasta.
Hankkeen neljä kokonaisuutta Kehittäminen osallistamisen keinoin: henkilökunta, kuntalaiset, asiakkaat, johto, yhteistyökumppanit 1 3 Palvelutarjonta ja sen kohdentuminen 1. Palvelulupauksen määrittely 2. Kotihoito toimii 24/7 kaikissa kunnissa 3. Asiakasohjaus ja arviointimenetelmät 4. Riittävän osaamisen varmistaminen 5. Riskimittari 6. Lääkehoidon kokonaisarviointi 7. Asiakasohjaus - / Case manager -malli 2 4 Kuntoutus ja ennaltaehkäisy 8. Kuntouttavat arviointijaksot 9. Tehostettu kotikuntoutus 10. Muistikuntoutus 11. Asiakaslähtöinen tavoitteellinen toimintamalli 12. Kuntouttavan työotteen vahvistaminen 13. Erityisosaamisen laajentaminen; kuntoutus, ravitsemus, lääkehoito 14. Digitalisaation hyödyntäminen Hoitoketjut ja akuuttitilanteet 15. Hoitoketjujen sujuvoittaminen - Kotiutusprosessien kehittäminen 16. Moniammatillinen vertaistuki - Lääkärikonsultaatiot ja hoitajien vertaistuki 17. Kotipäivystys toimintamalli Kotihoidon prosessien ja johtamisen kehittäminen 18. Tarvepohjaisen toimintamallin käyttöönotto 19. Toiminnanohjausperiaatteiden ja johtamisen kehittäminen 20.Tietoon perustuva johtaminen; mittarit, tavoitteet, seuranta
Työhyvinvointia tukevia elementtejä kotihoidossa Asiakkaiden tarpeen mukainen resursointi Osaava työnteki jä Tyytyväinen asiakas Selkeät prosessit ja toimintamallit: tarvepohjainen toimintamalli Johtaminen
Tarvepohjaisen toimintamallin ydin resursointi perustuu reaaliaikaisiin asiakastarpeisiin, huonosti toteutuvien ennusteiden sijaan. Asiakastarve on arvioitu moniammatillisesti ja palvelujen määrä kirjattu asiakassuunnitelmaan.
Tarvepohjainen toimintamalli tukee kotihoidon henkilöstön työhyvinvointia 1. kykyä hyödyntää rajallinen henkilöstömäärä joustavasti ja täysimääräisesti -> välittömän työajan osuuden nostaminen tavoitetasolle Tarvepohjaisen toimintamallin tavoitteena on parantaa: 2. hoidon laatua -> hoidon jatkuvuuden parantaminen, aikaa asiakkaan kohtaamiseen 3. työhyvinvointia -> työn organiointi, sujuvoittaminen, rauhoittaminen Dia muokattu NHG:n diasta Keski-Suomen kotihoidon kilpailukyky paranee
Tarvepohjaisessa toimintamallissa ns. mitoitusajattelusta luovutaan ja siirrytään tarvepohjaiseen resursointiin Tasainen kuormitus on välttämättömyys tasaiselle palvelun laadulle ja kiireen vähentämiselle Vuorovahvuus (tunneissa) Alueen oman henkilöstön suunniteltu vuorovahvuus Työvoiman tarve (välittömän työajan tavoite toteutuu) Tarpeen mukaan vaihteleva määrä liikkuvia hoitajia Useimmissa työvuoroissa apua tarvitaan alueen ulkopuolelta Omat hoitajat riittävät kattamaan asiakastarpeen 20%-30% työvuoroista Alueen omat hoitajat Alueen vakituiset työntekijät hoitavat suuremman osan asiakkaiden käynneistä, vähentäen asiakkaiden hoitajien vaihtelua Ylimiehitys (välittömän työajan osuus jää tavoitteesta) Työvoimatarpeen vaihtelu samassa työvuorossa eri päivinä (Eri viikkoja, päiviä tai työvuoroja) DIA: NHG Johan Groop 12
Kotihoidon henkilöstön osaaminen Kotihoidon erityisosaaminen Kotihoidon ydinosaaminen Ammattiosaaminen Asiakkuusosaaminen Sairaanhoidollinen osaaminen Arjen toiminnoissa tukemisosaaminen Työyhteisöosaaminen Kivunhoito Haavahoito ym. Pirjo Tiikkainen JAMK
Käytetyt itsearviointiasteikot Asiakaslähtöisyys ja eettisyys sekä työyhteisöosaaminen: 1= Väittämä ei kuvaa minua lainkaan 2= Väittämä kuvaa minua vain vähän 3= Väittämä kuvaa minua melko hyvin 4= Väittämä kuvaa minua hyvin 5= Väittämä kuvaa minua erittäin hyvin Muissa osaamisalueissa: 0 = Ei kuulu työnkuvaani tai ei ole lupa tehdä 1 = Tarvitsen apua perustaidoissa ja - tiedoissa 2 = Selviydyn itsenäisesti, mutta tarvitsen ajoittain/osittain ohjausta 3 = Hallitsen perustiedot ja taidot ja selviydyn itsenäisesti 4 = Hallitsen perustiedot ja -taidot ja kykenen lisäksi ohjaamaan muita 5 = Hallitsen monipuolisesti tiedot ja taidot ja kykenen myös kehittämään asiaa
Keski-Suomen kotihoidon henkilöstön osaamisprofiili osaamisalueittain (ka; n=738) Hoitotoimien hallinta (2,6) Lääkehoidon toteuttaminen (4,5) 5 Asiakaslähtöisyys ja eettisyys 4 (4,3) 3 2 1 0 Hoidon ja palvelun suunnittelu ja arviointi (3,4) Ohjaus ja neuvonta (3,3) Pitkäaikaisten sairauksien ja geriatristen oireyht. hoitotyö Ennakoiva työote Akuuttien tilanteiden tunnistami Toimintakykyä edistävä työote
Hoidon ja palvelun suunnittelu ja arviointi (ammattiryhmät, n=738)
Jatkotoimenpiteet hankkeen aikana: 1. Lähiesimiehille työyhteisön osaamisprofiilit ammattiryhmittäin 2. Osaamiskartoituksen pohjalta laaditaan osaamiskartta ja työnkuvat ammatti-ryhmittäin: Nimetään työryhmä, joka työstää työpajoissa maakunnan kotihoidon työntekijöiden ammattiryhmittäiset työnkuvat, roolit ja vastuut kotihoidon ydinosaamisen näkökulmasta Työpajat 20.4 ja 16.5, kesäkuussa lähiesimiehille 3. Laaditaan osaamisen kehittämisen maakunnallinen toimintamalli hyödyntäen työyhteisö- ja yksilökohtaisissa osaamisprofiileissa esiin tulevien osaamisvajeiden ja tulevaisuudessa edellytettävän osaamisen näkökulmista (kesä-elokuu)
Ehdotukset jatkotoimenpiteiksi 4. Kartoitetaan kotihoidon erityisosaajien olemassa olevat voimavarat/osaajat ja tarve > tätä voidaan hyödyntää maakunnallisen erityisosaajaportaalin rakentamisessa Erityisosaajat palvelevat koko maakuntaa: konsultointi, liikkuvat palvelut, ohjaus ja opetus, erityisalueen kehittäminen 5. Digitaalinen ympäristö osaamisen arviointiin ja seurantaan Osaamisen itse- ja lähiesimiesarviointi Osaamisen työyhteisöprofiili Osaamistason trendi mm. Tehtävänkuvan mukainen osaaminen + työntekijä saa käyttää, hyödyntää osaamistansa -> työnimu ja työhyvinvointi lisääntyy
Tuloksia tarvepohjaisesta toimintamallista LAUKAA Työvuorosuunniteluun Iltavuorosta jäädään vapaalle (11 tunnin lepoaika yleistyöajassa) kaikki aamuvuorolaiset tulevat töihin klo 7 Aamuvuoron alku viikonloppuna siirretty klo 6 6.30, koska asiakaskäyntejä ei klo 6-6:30 ollut paljoa ja ko. ajalle on nyt tarjolla yöhoitajan käynti Iltavuoro siirretty kestämään klo 22 asti ja alkamaan tunnin myöhemmin päällekkäisen työajan vähentäminen ja palvelutarjonnan lisäämiseksi myöhäisen iltakäynnin muodossa Työvuorosuunnittelun muutoksia käsitelty henkilöstön kanssa työyhteisöpalavereissa ja painotettu tarvetta suunnitella työvuorot siten, että ne palvelevat asiakkaita, mutta samalla tukevat työhyvinvointia HANKASALMI Tarja Sirkka ja Maarit Huovilainen kertovat kokemuksia tarvepohjaisesta toimintamallista videolla Työnjako: välitön työaika lisääntynyt -> vähemmän hoitajia / vuoro -> yövuoro aloitettu ja sijaisten tarve vähentynyt Osaamisen hyödyntäminen lisääntynyt
Kukoistava kotihoito on tahdon asia! Osaava työntekijä Hyvinvoiva työntekijä Tiedolla johtaminen Kustannustehokkuus Tarvepohjainen toimintamalli Laadukkaat toimintamallit Tyytyväinen asiakas Toimivat prosessit
Kiitos! www.ks2020.fi facebook: Kukoistava kotihoito -hanke