TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela
Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat Muu henkilöstö 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Tehtävät Kiire Fyysinen kuormitus Osaamisvaatimukset Vaikutus- Työhön sittoutuminemahdollisuudet Huono terveys Masennus Ylipaino Muutokset työssä (12 kk) Työkuormitus Voimavarat työssä Terveys ja riskitekijät
Kuntoutuksen kytkeytyminen työhön Suurin osa kuntoutujista (72 %) oli tyytyväinen työhön ja ammattiin ja terveyteen liittyvien asioiden suhteeseen. Tyytyväisyydessä ammatillisten ja terveyteen liittyvien asioiden suhteeseen ei ollut merkitseviä eroja kuntoutuksen palveluntuottajien välillä. Työnantajat odottivat erityisesti kuntoutuksen yksilöllisyyttä sekä kytkeytymistä työhön ja ammattiin.
Esimiehen rooli työntekijän kuntoutuksessa Lähes kaikkien (94 %) lähiesimiesten mielestä esimiehen olisi hyvä olla tietoinen työntekijän terveyteen liittyvästä problematiikasta. Esimiehiltä kului aikaa keskimäärin 9,3 tuntia kuntoutukseen osallistumiseen Kuva: Esimiehen rooli kuntoutuksessa Pidin hyödyllisenä osallistumistani kuntoutuksen aikana järjestettyihin tapaamisiin (n=111) Pidin hyödyllisenä työntekijän kanssa yhdessä täyttämääni selvityslomaketta (n=84) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä ei samaa eikä eri mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä
Suunnittelukokous Tilanneanalyysi Työpaikkakäynti Avopäivä/käyntikerta Ryhmäjakso Yksilöllinen käyntikerta Päätösosa Juha 5 3 3 Sari 5 5 5 Susanna 5 3 3 Riitta 3 3 4 Päivi 5 5 Matti 5 5 4 Timo 3 3 4 Petteri 3 Helena 5 5 4 Mari 5 3 3 Liisa 5 5 3
Kuntoutujien psykososiaalisen toimintakyvyn muutokset RAND-36-mittari 100 95 90 85 80 75 70 Alussa Lopussa 65 60 55 50 Psyykkinen hyvinvointi (0.001) Tarmokkuus (0.000) Psyykkinen roolitoiminta (0.218) Sosiaalinen toimintakyky (0.019)
Kuntoutujien fyysisen toimintakyvyn muutokset RAND-36-mittari 100 95 90 85 80 75 70 Alussa Lopussa 65 60 55 50 Koettu terveys (0.000) Fyysinen toimintakyky (0.000) Fyysinen roolitoiminta (0.649) Kivuttomuus (0.003)
Työhön liittyviä vaikutuksia Työhön liittyneet vaikutukset kohdistuivat niille kuntoutujille, joilla oli työolosuhteita ja omaa työuraa koskeneita tarpeita. Nämä vaikutukset edellyttivät esimiehen aktiivisuutta ja sitoutumista. Työn liittyneitä konkreettisia vaikutuksia esimiesten mukaan: työtehtävien tai työaikojen muokkaaminen työn hallinta, kuten ajanhallinta, työn suunnittelu työn organisointi, kuten muutokset työnjaossa uusien työvälineiden ja ergonomian käyttöönotto työntekijän voimavarojen ja työmotivaation kasvu
Kuntoutumista edistävä vaikutusmekanismi Vaikutukset, jotka kytkeytyivät työhön ja edistivät työssä jatkamista, edellyttivät työpaikan ja esimiehen aktiivista osallistumista kuntoutusprosessiin. Jos työpaikan ja esimiestyön kuntoutusta edistävä mekanismi ei toiminut, kuntoutuksen vaikutukset rajoittuivat vain kuntoutujan omaan terveyteen ja hyvinvointiin. Työterveyshuollon aktiivinen kumppanuus kuntoutuksen aikana edisti kuntoutumista
Julkaisuja TK2-hankkeen arviointitutkimuksesta 1. Seppänen-Järvelä, R, toim. Kuntoutuksen yhteistoiminta osaksi työn arkea. Arviointitutkimus työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisesta vaiheesta. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 84, 2014. 2. Seppänen-Järvelä R, Aalto A-M, Juvonen-Posti P, Laaksonen M, Tuusa M, toim. Tavoitteena työhön kytkeytyvä, yksilöllisesti räätälöity kuntoutus. Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen (TK2) arviointitutkimus. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia (tulossa), 2015. 3. Seppänen-Järvelä R, Pesonen S, Juvonen-Posti P, Laaksonen M, Savinainen M, Tuusa M, Syrjä V. Kuntoutumisen polku - yhteistoimintaa ja yksilöllisiä valintoja. Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen (TK2) arviointitutkimus. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia (tulossa), 2015.