Sijoitusmarkkinat Kuukausikatsaus

Samankaltaiset tiedostot
Sijoitusmarkkinat Kuukausikatsaus

Sijoitusmarkkinat Kuukausikatsaus

Sijoitusmarkkinat Kuukausikatsaus

Sijoitusmarkkinat. Kuukausikatsaus TULEVA TALOUSKASVU KULUTTAJIEN JA KESKUSPANKKIEN HARTEILLA

Sijoitusmarkkinat Kuukausikatsaus

Sijoitusmarkkinat Kuukausikatsaus

Sijoitusmarkkinat Kuukausikatsaus

Sijoitusmarkkinat Kuukausikatsaus

Sijoitusmarkkinat. Kuukausikatsaus LYHYESTI:

Sijoitusmarkkinat Kuukausikatsaus

Sijoitusmarkkinat Kuukausikatsaus

Markkinakatsaus. Joulukuu 2015

Makrokatsaus. Elokuu 2016

OSAKEMARKKINAKATSAUS. Analyytikko Henri Huovinen Osakesäästäjien Keskusliitto

Sijoitusmarkkinat. Kuukausikatsaus LYHYESTI:

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Sijoitusmarkkinat Kuukausikatsaus

Sijoitusmarkkinat. Kuukausikatsaus LYHYESTI: SEURAA NÄITÄ:

Markkinakatsaus. tammikuu 2017

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti Vesa Ollikainen

Markkinakatsaus. Lokakuu 2016

MARKKINAKATSAUS TO U K O K U U

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015

Markkinakatsaus Kesäkuu 2017

Sijoitusmarkkinat Kuukausikatsaus

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016

Markkinakatsaus Elokuu 2017

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2015

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016

Markkinakatsaus. Elokuu 2016

Sijoitusmarkkinat Kuukausikatsaus

Markkinakatsaus. Elokuu 2015

Markkinakatsaus. Syyskuu 2015

Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2018

Sijoitusmarkkinat Kuukausikatsaus

Markkinakatsaus. Toukokuu 2017

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2016

MARKKINAKATSAUS TO U K O K U U

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2017

Markkinakatsaus. helmikuu 2017

Rahapolitiikan asteittainen normalisointi epävarmuuden oloissa

Markkinakatsaus. joulukuu 2016

Sijoitusmarkkinat Kuukausikatsaus

Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti Konsernipankki Konsernihallinto

Markkinakatsaus Helmikuu 2018

Markkinakatsaus Joulukuu 2017

Kansainvälisen talouden näkymät

Viikkokatsaus 41 / 2018

Markkinakatsaus Syyskuu 2017

Missä talous seilaa, mitä kuuluu markkinoille? Vesa Engdahl, päästrategi

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2017

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Fed alkaa haukkailla. Pasi Sorjonen 15. joulukuuta 2014

Markkinakatsaus. Syyskuu 2016

Sijoitusmarkkinat Kuukausikatsaus

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Markkinakatsaus Tammikuu 2018

Markkinakatsaus. Marraskuu 2016

Korkosalkun rakentaminen matalan koron aikaan. lokakuu 2012

Sijoitusmarkkinat Kuukausikatsaus

Markkinakatsaus Lokakuu 2017

Sijoitusmarkkinat. Kuukausikatsaus LYHYESTI: SEURAA NÄITÄ:

MARKKINATILANNE ELÄKESIJOITTAJAN NÄKÖKULMASTA. Mikko Mursula, sijoitusjohtaja Insolvenssioikeudellinen Yhdistys ry,

Euro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät

Sijoitusmarkkinat Kuukausikatsaus

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta

Viikkokatsaus 36 / 2018

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

UUSI DIGIPALVELU ASIAKKAILLEMME

Makrokatsaus. Joulukuu 2016

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Markkinakatsaus Marraskuu 2017

MISSÄ MENNÄÄN SUOMEN JA MAAILMAN TALOUDESSA

Tarjolla tuhti kattaus talouslukuja. Pasi Sorjonen 03/02/2014

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Globaaleja kasvukipuja

Front Kuukausikatsaus

Kansainvälisen talouden näkymät

Makrokatsaus. Heinäkuu 2018

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Kehysriihi

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa

Makrokatsaus. Toukokuu 2016

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi

Talouskatsaus

Keskuspankkeja ja luottamusta. Pasi Sorjonen 1. joulukuuta 2014

Globaalit näkymät vuonna 2008

Nousukausi yllätti. Pitkittyneestä taantumasta resurssipulaan? Pasi Kuoppamäki

Korot ja suhdanteet. Pasi Kuoppamäki

Globaali suhdannekuva vahva positiivinen talouskasvuyllätys on mahdollinen kehittyneissä maissa

EK:n Talouskatsaus. Huhtikuu 2019

Miltä näyttää vuosi 2017 tilinpäätösten perusteella? Henri Huovinen Osakesäästäjien Keskusliitto

Kansainvälisen talouden näkymät, Suomen talous ja työllisyys

Euro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Markkina romuna milloin tämä loppuu?

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Transkriptio:

Sijoitusmarkkinat Kuukausikatsaus 31.8.2018 LYHYESTI: Markkinoiden tulkinnan vaikeus on näkynyt monissa eri omaisuusluokkien tuotteiden tuotoissa tämän vuoden aikana. Suhtautuminen markkinoiden tarjoamaan riskiin jakaa sijoittajien mielipiteet. Jotkut sijoittajat nostavat osakepainoaan, kun taas toiset korostavat näkymien riskisyyttä osakepainoa pienentämällä. Allokaatiossamme jatkamme edelleen osakkeiden lievää ylipainottamista perusteena vahvana jatkunut tuloskasvu ja houkuttelevien vaihtoehtoisten sijoitusten puute. Vaikka sijoittajien riskinsietokyky on välillä ollut koetuksella, ovat he saanet korvauksen ottamastaan riskistä. Korkosijoitusten hoitaminen on osoittautunut varsin haasteelliseksi ja vain aktivisella toiminnalla on ollut mahdollista päästä haluttuun lopputulemaan vallitsevassa matalassa/nousevassa korkoympäristössä. Olemme jo omissa korkorahastoissamme pystyneet aktiivisella näkemyksellä luovimaan suurimpien karikoiden ohi. Toimialavalintojen merkitys lisätuoton lähteenä on korostunut, ja olemme kesän aikana lisänneet panostuksia muun muassa terveydenhuolto- ja finanssisektorille. Finanssisektorin osalta olemme olleet USA:n suhteen optimistisempia kuin Manner -Euroopan suhteen. Euroopassa seuraamme pankkisektorin uutisia Italiasta ja Espanjasta. Uutisissa on ollut lisääntyvässä määrin kommentteja toiveista saada aikaan yritysjärjestelyjä Euroopan pankkisektorin sisällä. Euroopassa pohjoismaiset pankit houkuttelivat kesällä enemmän kuin Manner-Euroopan pankit. Olemme salkunhoidossa keskustelleet entistä kiivaammin kehittyvien markkinoiden pitämisestä lievässä ylipainossa. Puhuttaessa kehittyvien markkinoiden ongelmista näkyvimmin esillä ovat olleet Venäjän sanktiot sekä Argentiinan ja Turkin ongelmat. Luoko alkuvuoden heikkous houkuttelevia ostomahdollisuuksia vai onko tämä vasta alkusoittoa tulevalle heikkoudelle? Joutuisimmeko perääntymään lievästä ylipainosta kehittyvillä markkinoilla? Millainen rooli Yhdysvaltojen dollarin vahvistumisella on ollut kehittyvien markkinoiden osakemarkkinoiden/korkomarkkinoiden kuluvan vuoden alamäessä? Suurin liike dollarin vahvistumisessa lienee nähty, vaikka Yhdysvaltojen keskuspankilta odotetaan kahta koron nostoa loppuvuodelle. Lievän osakeylipainomme perustana ovat edelleen kasvavat tulokset, eikä toisen kvartaalin tulosanti tätä horjuttanut. Tuloskasvuodotukset ovat tuloskauden jälkeen pysyneet lähes paikallaan sekä kuluvan että ensi vuoden osalta. Globaalin tuloskasvun odotetaan pysyvän edelleen vahvana runsaassa 10 %:ssa, vaikka Yhdysvaltojen osalta tuloskasvu normalisoituu 10 %:n tuntumaan. Tähän on arviomme mukaan varsin mahdollista päästä, mikäli kauppasotauhat eivät eskaloidu täysimittaiseksi globaaliksi kauppasodaksi. Toisaalta, jotta nykyiset osakkeiden arvostustasot olisivat perusteltavissa, vaaditaan myös vahvaa tuloskasvua. Huolimatta negatiivisesta uutisvirrasta liittyen kauppasodan uhkaan ja kehittyvien talouksien valuuttojen syöksyyn, globaalit markkinat ovat jatkaneet nousuaan. Positiivinen vire näkyi myös meidän uudistetussa sijoittajien markkinatunnelmaindeksissä, joka on noussut 12 pistettä heinäkuusta lukemaan 76, indikoiden riskihalukkuuden säilyneen korkealla tasolla negatiivisesta uutisvirrasta huolimatta.

MARKKINATRENDIT Kauppasodan uhan voimistuminen hallitsi otsikoita myös elokuussa, vaikka kauppakiistan sovun löytyminen Meksikon ja Yhdysvaltojen välillä kuukauden loppupuolella hetkellisesti vaimensi pelot laajamittaisesta globaalista kauppasodasta. Vanhan Nafta-sopimuksen päivittäminen Meksikon, Kanadan ja Yhdysvaltojen välillä on ollut Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin tavoite, joten kuun lopulla syntynyttä sopimusta Meksikon kanssa voidaan pitää hänelle poliittisena voittona. Yhdysvaltojen pyrkimys saada Kanada liittymään uuteen Naftaa korvaavaan sopimukseen koki kuitenkin kolauksen, kun ensimmäiset neuvottelut kuun vaihteessa päättyivät tuloksettomina. Neuvotteluita kuitenkin jatketaan lähipäivinä. Globaalin talouskasvun kannalta tärkein kauppakiista käydään Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä, eikä kiistaan ole tällä hetkellä näköpiirissä nopeaa ratkaisua. Kauppasuhdeneuvotteluihin yritettiin elokuun lopulla saada lisävauhtia Washingtonissa pidetyissä neuvotteluissa, mutta toistaiseksi tuloksetta. Aihe pysyy siis otsikoilla myös syyskuussa. Makrorintamalla saatiin Yhdysvalloista talouskasvua tukevia lukuja vahvojen kuluttajaluottamuslukujen muodossa. Conference Boardin julkaisema kuluttajaluottamusindeksi nousi heinäkuussa ennätyslukemaan 133,4 (odotus 126,6), mikä on vahvin luku 18 vuoteen. Tämä indikoi yksityisen kulutuksen kasvun jopa kiihtyvän toisen kvartaalin +6,6 %:sta (vuosimuutos). Vahva työmarkkinatilanne ja omaisuuserien, kuten asuntojen ja osakkeiden, nousu tukevat kulutusta ja antavat hyvät edellytykset vahvalle talouskasvulle myös loppuvuonna (BKT-kasvu Q1 +4,2 % vuosiluvuksi muutettuna). Vahvasta työmarkkinatilanteesta saatiin myös lisädataa, kun heinäkuun työttömyyslukuja julkaistiin. Vaikka maatalouden ulkopuolisten työpaikkojen nettomäärä nousi odotettua vähemmän (toteuma + 157 000, odotus + 248 000) työttömyysaste laski ennätyslukemaan 3,9%:iin. Toinen vallitseva teema elokuussa oli kehittyvien markkinoiden valuuttojen voimakas heikentymien erityisesti Yhdysvaltojen taalaa vastaan. Liikkeellepanevana voimana oli Turkin valuutan syöksyn kiihtyminen sen jälkeen, kun sijoittajien luottamus maan talouteen ja sen presidenttiin katosi. Turkin keskuspankin riippumattomuus on myös kyseenalaistettu sen jälkeen, kun pankki jätti nostamatta ohjauskorkoaan heinäkuussa, vaikka maan inflaatio on yli 15 % vuodessa talouden ylikuumentumisen seurauksena. Yhdysvaltojen asettamat sanktiot Turkille amerikkalaispastorin vankilatuomion johdosta ovat vaikeuttaneet tilannetta entisestään. Maan valuutan heikkeneminen on maalle ongelmallista, sillä inflaatiopaineet kasvavat yhä ja yksityissektorin taalamääräisten velkojen (arviolta yli 100 mrd USD) hoitokustannukset nousevat. Tämä lisää myös luottotappioriskin mahdollisuutta joillekin länsieurooppalaisille pankeille. Turkin liiran lisäksi myös Brasilian, Etelä-Afrikan ja Argentiinan valuutat olivat paineessa erityisesti Yhdysvaltojen dollaria vastaan. Argentiinan peson heikentyminen kiihtyi kuukauden lopussa, kun maa pyysi kansainvälistä valuuttarahastoa (IMF) nopeuttamaan varojen irrottamista pelastuspaketistaan pelätessään rahoituksen riittävyyttä. Samalla maan keskuspankki on nostanut ohjauskorkoaan 60 %:iin estääkseen valuutan arvoa romahtamasta. Kehittyvien maiden valuuttojen heikentymien heijastui myös voimakkaasti alueen osake- ja korkomarkkinoihin viime kuussa. Kireästä työmarkkinasta huolimatta palkkojen nousu on edelleen pysynyt verrattain maltillisena. Osaselitys palkkojen maltilliseen nousuun on työmarkkinoiden ikäjakauman muutos niin Yhdysvalloissa kuin muissa läntisissä maissa. Sodan jälkeen syntynyt suhteellisen hyvin palkattu sukupolvi on jäämässä eläkkeelle ja työmarkkinoille astuu nuorempi sukupolvi, joiden palkat ovat yleensä matalammat heidän uransa ollessa vasta alkuvaiheessa. Euroalueen talouskasvun kannalta tärkeät elokuun luottamusindeksit (PMI) osoittivat tasaantumisen merkkejä vaisun alkuvuoden jälkeen. Vaikka teollisuuden ostopäällikköindeksi laski hieman odotuksia enemmän (odotus 55,2, toteuma 54,6, edellinen 55,1) yhdistetty ostopäällikköindeksi (palvelut ja teollisuus yhteensä) nousi odotusten mukaisesti heinäkuun tasosta lukemaan 54,4 (odotus 54,4, edellinen 54,2). Absoluuttinen taso on

kuitenkin hyvä, ja markkinaodotukset reilun kahden prosentin talouskasvusta tänä vuonna ovat edelleen realistiset. Lisäuskoa tähän antoi myös Saksan talouselämän luottamusta mittaava IFOindeksi, joka elokuussa nousi odotuksia voimakkaammin sekä nykytilaa että odotuksia kuvaavien indeksikomponenttien osalta. valtion velkaa. Italian 10 vuoden valtiolainan korko nousi lopulta 52 korkopistettä päätyen 3,24 %:iin, mikä on korkein taso liki neljään vuoteen. Italian valtion korkojen nousun seurauksena euroalueen valtionlainaindeksin tuotto jäi elokuussa negatiiviseksi (- 0,57 %). Luottamusindeksien ohella elokuun viimeisenä päivänä saatiin lisää dataa euroalueen hintakehityksestä elokuun inflaatiolukujen muodossa. Kuluttajahintainflaatio laski vastoin odotuksia heinäkuun tasolta kymmenyksen +2,0 %:iin (v/v). Euroopan keskuspankin (EKP) kannalta tärkeämpi pohjainflaatio laski niin ikään vastoin odotuksia kymmenyksen päätyen +1,0 %:iin (v/v). Vaikka meneillä oleva taloussykli on jatkunut verrattain pitkään myös vanhalla mantereella, hintapaineet taloudessa ovat edelleen varsin matalat. Keskuspankin kannalta tilanne on hieman hankala, sillä rahapolitiikan normalisoitumista ei pystytä vielä aloittamaan. Vaisujen inflaatiolukujen jälkeen myös markkinoiden odotukset ensimmäisestä koronnostosta siirtyivät taas eteenpäin. Yhdysvalloissa sen sijaan valtionkorot olivat kautta linjan laskussa. Maturiteetiltaan pidempien valtionlainojen korkojen laskun seurauksena korkokäyrä jatkoi loivenemistaan, kun 10 vuoden ja 2 vuoden lainojen korkojen erotus oli kuun vaihteessa enää 23 korkopistettä. Korkokäyrän kääntyminen negatiiviseksi (lyhyet korot korkeammat kuin pitkät korot) on pidetty eräänlaisena taantumaindikaattorina, sillä normaalitilanteessa laskevat pitkät korot heijastelevat markkinoiden odotuksia tulevasta matalammasta talousaktiviteetista. Indikaattori on historiallisesti ollut varsin tarkka ja ennustanut matalasuhdanteen alkavan keskimäärin noin puolentoista vuoden päästä korkokäyrän inversiosta. Indikaattorin ennustevoima on kuitenkin käsityksemme mukaan tällä kertaa selvästi heikompi johtuen Yhdysvaltojen keskuspankin (Fed) voimakkaasta läsnäolosta markkinoilla muun muassa velkakirjojen osto-ohjelmansa kautta. On myös tavanomaista, että korkokäyrä loivenee tilanteessa, jossa Fedin ohjauskoron nostosykli on käynnissä. KORKOMARKKINAT Elokuussa lyhyissä riskittömissä euroalueen koroissa ei tapahtunut muutoksia. Sekä 3 kuukauden että 12 kuukauden euribor päätyivät edellisen kuukauden tasoihin (3 kk -0,32 %, 12 kk -0,17 %). Juoksuajaltaan pidemmissä valtionlainojen koroissa nähtiin sen sijaan laskua, kun esimerkiksi Saksan 10 vuoden korko laski kuukauden aikana lopulta 12 korkopistettä päätyen tasolle 0,33 %. Sen sijaan Italian valtionlainoissa nähtiin voimakasta nousua uuden hallituksen väläyteltyä budjettikurin lipeämistä. Markkinoiden pelkona on, että populistisen hallituksen tuleva talouspolitiikka lisää entisestään jo valmiiksi massiivista Euroopan keskuspankilla ei ollut korkokokousta elokuussa, vaan mielenkiinto kohdistui kuun loppupuolella julkaistuihin heinäkuun kokouksen pöytäkirjojen tulkintaan. Pöytäkirjojen anti jäi kuitenkin melko ohueksi. Pöytäkirjojen perusteella EKP on yhä luottavaisempi inflaation nousuun kohti kahden prosentin tavoitetasoa keskipitkällä aikavälillä pohjautuen talousalueen hyvään

talouskasvuun, kiihtyneisiin palkankorotuksiin sekä nousussa oleviin tuottajahintoihin. EKP näkee talouden riskien olevan tasapainossa, mutta näkee kansainvälisten kauppasuhteiden kiristymisen sekä kehittyvien maiden heikentyvän taloustilanteen (ja niiden valuuttojen voimakkaan heikentymisen) uhkaavan talouskasvua. Keskuspankin seuraava kokous pidetään syyskuun puolessa välissä (13.9.). Me emme odota viestinnän mainittavasti muuttuvan ja siksi pysymme kannassamme, että ensimmäinen koronnosto tapahtuu ensivuoden toisen vuosipuoliskon loppupuolella. omasta viestinnästään ja nostavan ohjauskorkoa tänä vuonna vielä kahdesti. OSAKEMARKKINAT Huolimatta negatiivisesta uutisvirrasta liittyen kauppasodan uhkaan ja kehittyvien talouksien valuuttojen syöksyyn, globaalit markkinat jatkoivat nousuaan myös elokuussa. Maailman osakemarkkinoita kuvaava MSCI World AC nousi euromääräisesti +1,35 % (vuoden alusta +6,7 %), jossa veturina toimi Yhdysvaltojen markkinat yli 4 % nousulla euromääräisesti mitattuna. (taalamääräinen nousu +3,3 %). Yhdysvaltojen keskuspankki sen sijaan kokousti elokuun alussa ja pitivät odotetusti ja yksimielisesti (äänin 8-0) ohjauskoron ennallaan 2 %:ssa (ylälaita). Keskuspankki näkee talouden kasvavan edelleen vahvasti ja työttömyyden pysyvän alhaisella tasolla. Vahvistuvan talouskasvun takana ovat pankin mukaan kotitalouksien kasvava kulutus ja investointisyklin vahvistuva momentti. Fed näkee myös talouden riskien olevan suhteellisen tasapainossa ja rahapolitiikan asteittaisen normalisoitumisen perusteltuna. Myös Suomen osakemarkkinat nousivat mukavat +2,06 % ja on vuoden alusta noussut jo yli 13 % vahvan globaalin talouskasvun siivittämänä. Euroopan osakemarkkinat sen sijaan olivat yli 2 %:n laskussa erityisesti pankki- ja perusteollisuusosakkeiden painamana. Kehittyvät osakemarkkinat olivat niin ikään tuntuvassa laskussa (-2,1 % euromääräisesti) taustana markkinoiden pelko Argentiinan ja Turkin tilanteen leviämisestä myös muihin kehittyvien maiden talouksiin. Vaikutukset ovat jo nähtävissä sijoittajien laskeneissa tuloskasvuodotuksissa kuluvan vuoden osalta. Kuukauden loppupuolella julkaistujen elokuun kokouksen pöytäkirjojen sävy oli hyvin samankaltainen. Niissä nähtiin edelleen kasvun olevan vankalla pohjalla, vaikka kasvun ennakoidaan hidastuvan vuoden jälkimmäisellä vuosipuoliskolla elvyttävän finanssipolitiikan vaikutusten hiipuessa. Inflaatiokehityksen Fed näkee pysyttelevän keskipitkällä aikavälillä lähellä tavoitetasoa (2 %), vaikka työmarkkinoiden kiristyminen ja tuontitullit luovat inflaatiopaineita. Keskuspankin seuraava kokous on syyskuun loppupuolella (26.9.), ja markkinoiden hinnoittelema todennäköisyys 0,25 %-yksikön koronnostolle on jo yli 90 %. Todennäköisyys neljännelle koronnostolle joulukuun kokouksessa (19.12.) on myös noussut yli 60 %:in. Odotamme pankin pitävän kiinni

Muilla päämarkkinoilla tuloskasvuodotukset ovat hyvin sujuneen toisen kvartaalin tuloskauden jälkeen pysyneet lähes paikallaan sekä kuluvan että ensi vuoden osalta. Globaalin tuloskasvun odotetaan pysyvän edelleen vahvana runsaassa 10 %:ssa, vaikka Yhdysvaltojen osalta tuloskasvu normalisoituu 10 %:n tuntumaan. Mikäli kauppasotauhat eivät eskaloidu täysimittaiseksi globaaliksi kauppasodaksi, tähän on arviomme mukaan varsin mahdollista päästä. Toisaalta, jotta nykyiset osakkeiden arvostustasot olisivat perusteltavissa, vaaditaan myös vahvaa tuloskasvua. Osakemarkkinoiden positiivinen vire näkyi myös meidän uudistetussa sijoittajien markkinatunnelmaindeksissä, joka on noussut 12 pistettä heinäkuusta lukemaan 76 indikoiden riskihalukkuuden säilyneen korkealla tasolla negatiivisesta uutisvirrasta huolimatta. alipainoon ja vastaavasti olemme lisänneet painoa rahamarkkinasijoituksissa. SIJOITUSNÄKEMYKSEMME Sijoitusnäkemyksemme pysyi myös elokuussa osakkeita lievästi suosivana. Suhteellinen hinnoittelu korkosijoituksiin nähden on pysynyt edelleen houkuttelevana. Vaikka osakkeiden hinnoittelu omaan historiaansa nähden on kurssinousun myötä ollut nousussa, voidaan sitä edelleen pitää kohtuullisena huomioiden toisen kvartaalin vahva tuloskasvu. Osakesalkun sisäiset näkemykset pysyivät myös elokuussa liki ennallaan. Ylipainotamme edelleen Eurooppaa (talouskasvun potentiaali, arvostus), Japania (arvostus) ja lievästi kehittyviä markkinoita (talouskasvu, arvostus) ja rahoitamme kyseiset ylipainot alipainottamalla Yhdysvaltoja. Sijoitusnäkemys kuvaa yksinkertaistetusti ja yleisellä tasolla varainhoidon sijoitusnäkemystä. Yksinkertaistettua sijoitusnäkemystä ei voida pitää yksilöllisenä sijoitus-neuvontana tai sijoitussuosituksena, eikä EAB Varainhoito Oy vastaa toimenpiteistä, jotka on tehty tämän materiaalin perusteella. Korkosalkuissa perusnäkemyksemme pysyivät myös elokuussa varovaisena. Valtionlainat ovat edelleen reilussa alipainossa (sekä nominaaliset että inflaatiolinkatut), ja suosimme matalamman luottoluokituksen omaavia yrityslainoja Euroopassa. Elokuun aikana olemme edelleen pienentäneet korkosalkkujen kokonaisriskiä laskemalla kehittyvien alueiden lainat (sekä taalamääräiset että paikallisvaluutassa noteeratut) tuntuvaan

31.8.2018 Osakemarkkinat, % (EUR) 1kk 3kk v. alusta 12kk Pohjoismaat 0,36 3,42 3,99 3,52 - Suomi 2,06 1,97 13,13 14,13 - Ruotsi -0,67 3,78 1,00-0,83 - Norja -0,79 1,69 12,68 16,51 - Tanska 0,25 4,48 8,18 6,39 Eurooppa -2,25 0,10 0,31 4,86 - EMU -2,66-0,17 0,31 4,18 - UK -3,31-2,01-0,47 3,56 Pohjois-Amerikka 3,57 7,60 12,53 20,89 - Yhdysvallat 4,24 8,47 13,99 22,61 - Kanada -0,54 1,77 1,45 8,39 Aasia 0,12-4,16-1,70 5,25 - Japani 0,79-1,59 1,74 11,43 - Aasia pl. Japani -0,08-4,35-1,44 5,29 Kehittyvät Markkinat -2,16-4,39-4,21 1,49 - Lat.Am. -7,50-2,35-7,81-9,62 - Venäjä -6,10-2,32 3,02 10,89 - Itä-Eurooppa -3,67 1,12 0,20 5,48 Maailma 1,81 4,69 8,21 15,57 Maailma (AC) 1,35 3,60 6,69 13,84 Globaalit toimialat: - Energia -3,05-0,90 6,14 20,79 - Informaatioteknologia 7,39 8,54 22,41 32,08 - Kiinteistöt 0,91 2,77 2,36 3,44 - Kulutushyödykkeet ja -palvelut 3,42 5,39 12,94 22,35 - Perusteollisuus -2,41-2,48-2,36 5,60 - Päivittäistavarat 0,13 5,14-1,86 1,02 - Rahoitus -0,33 1,56-1,41 6,53 - Teolliset tuotteet ja -palvelut 0,59 2,18 2,97 10,69 - Terveydenhuolto 3,78 11,16 13,73 14,50 - Tietoliikennepalvelut 0,71 3,42-4,60-4,15 - Yhdyskuntapalvelut 0,00 3,28 3,42-1,43 Korkomarkkinat, % (EUR) 1kk 3kk v. alusta 12kk Rahamarkkina ( ) -0,03-0,08-0,22-0,33 EMU valtionobl. - nominaalit ( ) -0,57-0,17-0,36-0,27 EMU valtionobl. - infl. link. ( ) -0,95-0,10-0,76 0,68 Yrityslainat - Inv. Grade (EMU, ) 0,00 0,25-0,37 0,07 Yrityslainat - HY (Maailma, -suoj.) -1,13-0,35-2,87-2,20 Kehittyvät markkinat, HC ( -suoj.) -1,98-1,12-6,27-5,82 Kehittyvät markkinat, LC ( ) -5,40-6,62-7,41-8,04 Globaalit korkomarkkinat ( -suoj.) 0,07-0,18-1,34-1,72 Valuutat, muutos EUR/, % 1kk 3kk v. alusta 12kk USD (1,16) -0,76-0,78-3,36-2,59 JPY (128,84) -1,49 1,27-4,76-1,63 SEK (10,6) 3,16 2,89 7,82 12,14 GBP (0,9) 0,52 1,84 0,84-2,77 Korkotasot (%) 08/18-1kk 12/17-12kk 3 kk euribor -0,32-0,32-0,33-0,33 12 kk euribor -0,17-0,18-0,19-0,16 2 v. (Saksan valtio) -0,61-0,58-0,64-0,73 5 v. (Saksan valtio) -0,23-0,13-0,21-0,35 10 v. (Saksan valtio) 0,33 0,44 0,42 0,36 30 v. (Saksan valtio) 1,00 1,09 1,26 1,12 5 v. (Ranskan valtio) 0,03 0,09-0,01-0,22 10 v. (Ranskan valtio) 0,68 0,73 0,78 0,66 5 v. (Yhdysvallat) 2,74 2,85 2,21 1,70 10 v. (Yhdysvallat) 2,86 2,96 2,41 2,12 Raaka-aineet, % (EUR) 1kk 3kk v. alusta 12kk Kulta -1,88-7,50-7,80-9,10 Hopea -6,33-11,49-14,15-17,29 Kupari -4,26-12,23-14,52-9,81 Alumiinium 3,08-6,68-2,85 2,85 Öljy (Brent) 5,36 2,12 25,74 48,17 Lähde: EAB Varainhoito Oy, Bloomberg Tämä sijoituskatsaus ei ole kehotus ryhtyä rahoitusvälineitä koskeviin liiketoimiin eikä tämä sijoituskatsaus ole sijoituspalvelulain mukaista sijoitustutkimusta. Sijoituskatsausta laadittaessa on pyritty varmentamaan siinä käytettyjen tietojen oikeellisuus. EAB Varainhoito Oy ei vastaa katsauksen sisältämien tietojen mahdollisista virheistä tai puutteista. Kaikki immateriaalioikeudet tähän asiakirjaan kuuluvat EAB Varainhoito Oy:lle, ellei muuta ole erikseen mainittu.