Sanna Kuorikoski ja Maiju Joutjärvi Kela, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Rajat ylittävän terveydenhuollon ryhmä 14.9.2018
Ulkomailta tulevien sairaanhoito Suomessa 1. Mitä on rajat ylittävä terveydenhuolto? 2. Lainsäädäntö 3. Oikeus hoitoon Suomessa Tilapäinen Suomessa oleskelu Asumisen tilanteet EU-alueen ulkopuolelta tulevat asiakkaat 4. Hoitoon hakeutuminen Ulkomaille hoitoon Suomeen hoitoon 5. Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste 6. Lisätietoja
Mitä on rajat ylittävä terveydenhuolto? Rajat ylittävästä terveydenhuollosta on kyse: kun henkilö saa tai hänelle syntyy tarve saada terveydenhuoltopalveluita muualta kuin asuinmaastaan, tai kun asuinmaa ei ole vastuussa henkilölle asuinmaassa annetun terveydenhuoltopalvelun kustannuksista lainsäädännössä määritellyn syyn perusteella. 3
Lainsäädäntö Kansainväliset sairaanhoitoja sosiaaliturvasopimukset Sairaanhoitosopimus Australian kanssa Sosiaaliturvasopimusjärjestely Quebecin kanssa Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus Kansallinen lainsäädäntö Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta, nk. rajalaki(1201/2013) Sairausvakuutuslaki(1224/2010) Terveydenhuoltolaki(1326/2010) Laki asumisperusteisen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta (1573/1993) Kotikuntalaki (201/1994) EU-lainsäädäntö EU-asetukset 883/2004 ja 987/2009 sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta Direktiivi potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa, nk. potilasdirektiivi 2011/24/EU Maahanmuuttodirektiivit 4
Oikeus hoitoon Suomessa
Kotikunnallisen oikeus hoitoon julkisessa terveydenhuollossa Jos asiakkaalla on Suomessa kotikunta, hänellä on oikeus julkisen terveydenhuollon palveluihin kuntalaisen asiakasmaksulla. Ei ole merkitystä, kuuluuko asiakas Suomen sosiaaliturvaan, minkä maan kansalainen hän on, tai mistä maasta hän on tullut Suomeen. Kotikunta määräytyy kotikuntalain perusteella. Päätöksen kotikunnasta tekee maistraatti. Kenellä tahansa on kuitenkin aina oikeus kiireelliseen sairaanhoitoon julkisessa terveydenhuollossa (Terveydenhuoltolaki 50 ). Hoitava lääkäri arvioi hoidon kiireellisyyden. Jos henkilöllä ei ole kotikuntaa, hoidon antajalla on oikeus periä hoidosta aiheutuneet todelliset kustannukset viime kädessä henkilöltä itseltään. 6
Suomen sosiaaliturvaan kuuluminen Jos asiakas kuuluu Suomen sosiaaliturvaan, hän on Suomessa myös sairausvakuutettu ( = on Kela-kortti) ja hänellä on mm. oikeus sairaanhoitokorvauksiin yksityisen terveydenhuollon kustannuksista, lääkeostoista ja sairauden hoidon vuoksi tehtyjen matkojen kustannuksista. Suomen sosiaaliturvaan kuuluminen määräytyy asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamista koskevan lain perusteella. Kela ratkaisee asiakkaan Suomen sosiaaliturvaan kuulumisen. Huom! Kela-kortilla ei voi todistaa oikeuttaan saada hoitoa julkisessa terveydenhuollossa kuntalaisen asiakasmaksulla. 7
Kotikunnattoman oikeus hoitoon julkisessa terveydenhuollossa 8 Kotikuntalaisuus EI kuitenkaan yksin ratkaise oikeutta julkisen terveydenhuollon palvelujen käyttöön eikä Suomen sosiaaliturvaan kuuluminen oikeutta Kelan maksamiin sairaanhoitokorvauksiin. Myös kansallinen lainsäädäntö, EU-lainsäädäntö ja Suomea sitovat kansainväliset sopimukset voivat antaa hoito-oikeuden, vaikka asiakkaalla ei olisi kotikuntaa tai hän ei kuuluisi Suomen sosiaaliturvaan. Näissä tilanteissa Suomi ei kuitenkaan välttämättä vastaa Suomessa annetun hoidon kustannuksista tai niiden korvauksista. Esim. Suomessa työskentelevällä mutta toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä asuvalla saattaa olla oikeus tarvitsemaansa hoitoon Suomen julkisessa terveydenhuollossa, vaikkei hänellä olisi kotikuntaa. Asiakas osoittaa oikeutensa hoitoon Kelan myöntämällä Todistuksella oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa. Esim. tilapäisesti Suomessa (esim. turisti, opiskelija) oleskelevalla saattaa olla oikeus lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon Suomen julkisessa terveydenhuollossa. Asiakaan tulee osoittaa oikeutensa hoitoon esim. eurooppalaisella sairaanhoitokortilla tai passilla riippuen siitä, mistä maasta on tullut.
Tilapäinen Suomessa oleskelu
Lääketieteellisesti välttämätön hoito tilapäisen oleskelun aikana Toisen EU- tai Eta-maan tai Sveitsin sosiaaliturvaan kuuluvalla on oikeus saada lääketieteellisesti välttämätöntä sairaanhoitoa tilapäisen (alle 12 kk) Suomessa oleskelun aikana Esimerkiksi turistin lomamatka, puolen vuoden mittainen oleskelu tai lukuvuoden kestävä vaihto-opiskelu Suomessa ovat tilapäistä oleskelua Lääketieteellisesti välttämätön hoito = Hoito, joka ei voi odottaa asiakkaan paluuta takaisin kotimaahan. Tarkoitus on, että asiakas voi jatkaa oleskelua Suomessa alkuperäisen suunnitelmansa mukaan. Asiakas tulee hoitaa vähintään matkustuskuntoon. 10
Toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä asuva sairastuu Suomessa tilapäisen oleskelun aikana Julkisessa terveydenhuollossa työskentelevä terveydenhuollon ammattihenkilö tekee arvion, onko kyseessä lääketieteellisesti välttämätön sairaanhoito. Arviota tehdessä on huomioitava: Tilapäisen oleskelun kesto Suomessa Hoitoetuuden luonne: Hoidon tulisi olla vähintään sama kuin kiireellinen hoito, hoito voi kuitenkin olla myös laajempi. Esim. Suomessa muutaman päivän oleskelevalle turistille lääketieteellisesti välttämätön hoito voi olla suppeampaa kuin Suomeen lukuvuodeksi opiskelemaan tulleelle annettava hoito. 11
Lääketieteellisesti välttämätön hoito Lääketieteellisesti välttämättömän hoidon tarve voi syntyä myös pitkäaikaissairauden, aiemmin todetun sairauden, raskauden tai synnytyksen johdosta. Esim. äitiys- ja lastenneuvolapalvelut voivat olla lääketieteellisesti välttämätöntä sairaanhoitoa; edellytyksenä on, että ne ovat aiheellisia kun huomioidaan asiakkaan Suomessa oleskelun kesto. Oikeus myös lääketieteellisin perustein tarpeelliseen pitkäaikaissairauden, esimerkiksi astman tai diabeteksen, seurantaan. 12
Lääketieteellisesti välttämätön hoito Suomessa tilapäisesti oleskelevalle on järjestettävä oleskeluajalle sellainen apuväline, joka on lääketieteellisesti välttämätön (esim. kyynärsauvat). Asiakkaalla on aina oikeus saada hoitoa myös sairauksiin, jotka edellyttävät dialyysihoitoa, happiterapiaa, erityistä astmahoitoa tai kemoterapiaa sekä kroonisiin autoimmuunisairauksiin liittyvää sydämen kaikukuvausta. Tilanteissa, joissa hoidon antaminen vaatii ennakkojärjestelyjä, asiakkaan on ennen Suomeen matkustamista otettava yhteyttä siihen julkisen terveydenhuollon yksikköön, jossa hän toivoo saavansa hoitoa. Julkinen terveydenhuolto vastaa asiakkaan tiedusteluun ja ilmoittaa, onko hoitoa mahdollista antaa. 13
Eurooppalainen sairaanhoitokortti (EHIC) Toisesta EU- tai Eta-maasta tai Sveitsistä Suomeen tilapäisesti tullut asiakas osoittaa oikeuden lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon eurooppalaisella sairaanhoitokortilla (EHIC = European Health Insurance Card) Kortin myöntää se maa, joka vastaa asiakkaan sairaanhoidon kustannuksista. Asiakas saa EHIC:llä hoito julkisessa terveydenhuollossa samalla hinnalla ja samojen käytäntöjen mukaan kuin millä kuntalainen saisi vastaavan hoidon. Asiakkaan sairaanhoidon kustannuksista vastaava maa maksaa hoidon todelliset kustannukset hoitoa antavalle maalle eli Suomelle. 14
Lääketieteellisesti välttämätön hoito - esimerkki Kurt tulee Saksasta Suomeen viikon laskettelulomalle. Hänelle sattuu toisena lomapäivänä rinteessä onnettomuus ja hänen jalkansa murtuu. Hän saa lääketieteellisesti välttämätöntä sairaanhoitoa julkisessa terveydenhuollossa sekä kyynärsauvat, jotta hän voi jatkaa oleskeluaan Suomessa suunnitellun mukaisesti. Kurtilla on mukanaan eurooppalainen sairaanhoitokortti ja hän maksaa saamastaan hoidosta kuntalaisen asiakasmaksun. Julkinen terveydenhuolto laskuttaa hoidon todelliset kustannukset Kelalta ja Kela laskuttaa ne aikanaan Ranskalta, joka vastaa Kurtin sairaanhoidon kustannuksista. 15
Tilapäinen oleskelu ja hoito-oikeuden osoittaminen - erityistilanteet Toisessa Pohjoismaassa asuva Voi todistaa oikeuden lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon eurooppalaisella sairaanhoitokortilla tai vaihtoehtoisesti passilla, muulla virallisella henkilötodistuksella sekä ilmoittamalla vakituisen osoitteensa toisessa Pohjoismaassa. Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuva Voi todistaa oikeuden lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon eurooppalaisella sairaanhoitokortilla tai vaihtoehtoisesti passilla ja ilmoittamalla vakituisen osoitteensa Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Australiassa asuva Australian ja Suomen sairaanhoitosopimuksen piiriin kuuluva osoittaa oikeuden saada lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa Australian tai muun maan passilla, jossa on rajoittamaton asumisoikeus Australiassa, sekä ilmoittamalla vakituisen osoitteensa Australiassa. 16
Asumisen tilanteet
Hoito-oikeudet asumisen aikana Asumisella tarkoitetaan yleensä yli 12 kuukauden Suomessa oleskelua. Se katsotaanko henkilön asuvan vai oleskelevan tilapäisesti toisessa EUtai Eta-maassa tai Sveitsissä vaikuttaa hänen hoito-oikeutensa toteutumiseen ja sen laajuuteen. Jos henkilö asuu Suomessa vakinaisesti, hänellä on yleensä kotikunta. Silloin hän saa kaiken tarvitsemansa hoidon Suomen julkisessa terveydenhuollossa kuntalaisen asiakasmaksulla. Kotikunnasta päättää maistraatti Jos asiakas asuu Suomessa vakinaisesti mutta hänellä ei ole kotikuntaa, hänellä voi kuitenkin olla oikeus sairaanhoitoon muulla perusteella. 18
Hoito-oikeus asumisen aikana Pääsääntö: Asiakkaalla on aina oikeus saada sairaanhoitoa asuinmaassaan Jos asiakas on työntekijä tai yrittäjä ja hän työskentelee toisessa maassa kuin missä hän asuu, hänellä on oikeus saada sairaanhoitoa myös työskentelymaassaan. EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä oleskeleva työntekijä kuuluu yleensä työskentelymaansa sosiaaliturvaan työskentelyn kestosta tai asuinmaastaan riippumatta. Työskentelymaa vastaa asiakkaan sairaanhoidon kustannuksista. Hoito-oikeus sekä asuinmaassa että työskentelymaassa = oikeus kaikkeen tarvittavaan maan lainsäädännön mukaiseen hoitoon Hoito-oikeus muualla EU- tai Eta-alueella tai Sveitsissä = oikeus lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon 19
A) Asuminen Suomessa, toinen EU- tai Eta-maa tai Sveitsi vastaa sairaanhoidon kustannuksista 20 Jos asiakas asuu Suomessa, mutta työskentelee toisessa EU-, Eta-maassa tai Sveitsissä, hän kuuluu työskentelymaansa sosiaaliturvaan. Työskentelymaa vastaa hänen sairaanhoitonsa kustannuksista. Asiakkaalla: on oikeus tarvitsemiinsa terveydenhuollon palveluihin Suomen julkisessa terveydenhuollossa riippumatta siitä onko hänellä kotikunta vai ei on oikeus sairaanhoitokorvauksiin Kelasta ( Kela-korvaus ) ei ole Kela-korttia Kela myöntää asiakkaalle todistuksen, jolla hän esittää oikeutensa hoitoon julkisessa terveydenhuollossa. Sen nimi on Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa. Asiakas maksaa hoidosta kuntalaisen asiakasmaksun Esimerkiksi Suomessa asuvat, mutta toisen EU-, Eta-maan tai Sveitsin sosiaaliturvaan työskentelynsä perusteella kuuluvat meri- ja rajatyöntekijät.
Asuminen Suomessa, toinen EU- tai Eta-maa tai Sveitsi vastaa sairaanhoidon kustannuksista - Esimerkki Mikko työskentelee Viron lipun alla purjehtivalla aluksella mutta asuu Suomessa, jossa hänellä on kotikunta. Hän kuuluu työntekonsa kautta Viron sosiaaliturvaan ja Viro vastaa hänen sairaanhoitonsa kustannuksista. Mikko saa Kelasta Todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa, jolla hän osoittaa oikeutensa hoitoon Suomen julkisessa terveydenhuollossa. Mikolla on kotikunnan perusteella oikeus julkiseen terveydenhuoltoon. Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin myönnetään kuitenkin Mikolle, jotta julkinen terveydenhuolto saa tiedon oikeudestaan valtion korvaukseen Mikolle siellä syntyneistä hoidon kustannuksista. Koska Mikko ei kuulu enää Suomen sosiaaliturvaan, hänellä ei ole Kela-korttia. Hänellä on kuitenkin oikeus svkorvauksiin Suomessa yksityisen terveydenhuoltopalvelujen, reseptilääkeostojen ja sairauden vuoksi tehtyjen matkojen kustannuksista. Lääkkeistä Mikko saa suorakorvauksen apteekissa, muista kuluista hän hakee korvausta jälkikäteen Kelasta. Mikko saa Virosta EHIC:in, jolla hän saa lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa kun hän oleskelee tilapäisesti muissa EU- tai Eta-maissa tai Sveitsissä. 21
22 B) Asuminen toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä, Suomi vastaa sairaanhoidon kustannuksista Jos asiakas asuu toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä, mutta hän kuuluu Suomen sosiaaliturvaan, Suomi vastaa hänen sairaanhoitonsa kustannuksista. Asiakkaalla: on oikeus hoitoon asuinmaassaan on oikeus tarvitsemaansa hoitoon Suomen julkisessa terveydenhuollossa riippumatta siitä onko kotikunta vai ei on oikeus sairaanhoitokorvauksiin Kelasta on Kela-kortti Kela myöntää asiakkaalle todistuksen, jolla hän esittää oikeutensa hoitoon julkisessa terveydenhuollossa. Sen nimi on Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa Asiakas maksaa hoidosta kuntalaisen asiakasmaksun Esimerkiksi: ulkomailla asuvat ja Suomessa työskentelevät rajatyöntekijät, ulkomailla asuvat Suomesta lähetetyt työntekijät ml. suomalaisdiplomaatit, ulkomailla opiskelevat suomalaisopiskelijat
Asuminen toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä, Suomi vastaa sairaanhoidon kustannuksista - Esimerkkejä Virolainen Tanel työskentelee viikot rakennuksilla Suomessa mutta asuu vakituisesti Virossa, joten hänellä ei ole kotikuntaa Suomessa. Rajatyöntekijänä hänellä on oikeus tarvitsemaansa hoitoon Suomen julkisessa terveydenhuollossa, jota varten hänelle myönnetään Kelasta Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa. Tanel kuuluu työskentelynsä perusteella Suomen sosiaaliturvaan, joten hän saa Kelasta Kela- ja EHIC-kortin. Tiina lähetetään työskentelemään Suomesta Saksaan kahdeksi vuodeksi, eikä hänellä ole enää kotikuntaa Suomessa. Vaikka hänellä ei ole Suomessa enää kotikuntaa, hänellä on Suomessa oleskellessaan oikeus käyttää julkisen terveydenhuollon palveluita ja hänelle myönnetään Kelasta Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa. Koska Tiina kuuluu työskentelynsä perusteella Suomen sosiaaliturvaan, hänellä on edelleen käytössään Kela- ja EHIC-kortti. 23
Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa Kela myöntää todistuksen, kun asiakkaan oikeus hoitoon Suomessa perustuu EUlainsäädäntöön, kansainväliseen sopimukseen tai kansalliseen lainsäädäntöön Yleensä kyse on asiakkaasta, jolla ei ole Suomessa kotikuntaa. Voi myös olla asiakas, jolla on kotikunta Suomessa mutta, jonka sairaanhoidon kustannuksista vastaa toinen EU- tai Eta-maa tai Sveitsi. esim. Suomessa asuva mutta toisen maan lipun alla seilaavalla aluksella työskentelevä merityöntekijä Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin myönnetään, jotta julkinen terveydenhuolto saa tiedon oikeudestaan valtion korvaukseen asiakkaalle syntyneistä sairaanhoidon kustannuksista ja jotta Kela saa työntekijälle julkisessa terveydenhuollossa annetun hoidon kustannukset laskutettua asiakkaan työskentelymaasta. 24
Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa Todistuksessa on tieto minkä ajan se on voimassa minkä laajuiseen sairaanhoitoon asiakkaalla on oikeus julkisessa terveydenhuollossa onko julkisella terveydenhuollolla oikeus valtion korvaukseen Kelasta asiakkaan hoidon kustannuksista onko asiakkaalla oikeus Kelan maksamiin sairaanhoitokorvauksiin Asiakirja on julkista terveydenhuoltoa sitova 25
26 Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa
C) Toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä asuva eläkkeensaaja, jonka sairaanhoidon kustannuksista Suomi vastaa Jos eläkeläinen asuu pysyvästi toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä mutta saa eläkettä vain Suomesta, eläkeläinen ei kuulu Suomen sosiaaliturvaan eikä hänellä ole Suomessa kotikuntaa. Suomi vastaa kuitenkin eläkeläisen sairaanhoidon kustannuksista eläkkeen maksun perusteella. Asuinmaassaan eläkkeensaajalla on tarvitsemaansa hoito asuinmaan lainsäädännön ja järjestelmien mukaisesti. Kun eläkeläinen oleskelee Suomessa, hänellä on oikeus julkisessa terveydenhuollossa tarvitsemaansa hoitoon kuntalaisen asiakasmaksulla. 27
Eläkkeensaajan eurooppalainen sairaanhoitokortti Toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä asuva eläkkeensaaja, jonka sairaanhoidon kustannuksista Suomi vastaa: Osoittaa oikeutensa hoitoon Kelan myöntämällä eläkkeensaajan eurooppalaisella sairaanhoitokortilla Oikeus saada tarvitsemansa sairaanhoito julkisessa terveydenhuollossa Suomessa ja suorakorvaukseen yksityisen terveydenhuoltopalvelujen ja lääkeostosten kustannuksista sekä ensihoidon kuljetuksesta 28
Eläkkeensaaja, joka asuu toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä, Suomi vastaa sairaanhoidon kustannuksista Esimerkki Maire on muuttanut pysyvästi Suomesta Portugaliin viettämään eläkepäiviä. Hän sairastuu syöpään ja saa hoidon Portugalissa. Hoitojen vuoksi Maire tarvitsee peruukin, mutta se ei kuulu Portugalin lakisääteisiin etuuksiin. Maire voi tulla asiakkaaksi julkiseen terveydenhuoltoon Suomessa, josta hänelle myönnetään peruukki tai maksusitoumus peruukin hankkimista varten samalla tavalla kuin se myönnettäisiin Suomessa vakituisesti asuvalle asiakkaalle vastaavassa tilanteessa. Maire osoittaa oikeutensa hoitoon Kelan myöntämällä eläkkeensaajan eurooppalaisella sairaanhoitokortilla. 29
EU-alueen ulkopuolelta tulevat asiakkaat
EU-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden oikeus hoitoon julkisessa terveydenhuollossa Muualta kuin EU- tai Eta-maista ja Sveitsistä tulevien työntekijöiden oikeus hoitoon voi perustua EU:n ns. maahanmuuttodirektiiveihin oikeus julkiseen sairaanhoitoon on määritelty kansallisessa lainsäädännössä (kansanterveyslain 14 ja erikoissairaanhoitolain 3 2 mom.) maiden väliseen sosiaaliturvasopimukseen Suomen ja Kanadan Quebecin välinen sopimus 31
EU-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden oikeus hoitoon julkisessa terveydenhuollossa Ns. maahanmuuttodirektiivit: Erityisosaajadirektiivi maahanmuuttovirasto voi myöntää erityisosaajadirektiivin perusteella korkeasti koulutetulle, muun kuin EU- ja Eta-maiden ja Sveitsin kansalaiselle ja hänen perheenjäsenelleen Suomessa oleskeluun ja työskentelyyn oikeuttavan oleskeluluvan EU:n sininen kortti (Blue Card) Yhdistelmälupadirektiivi Suomeen työskentelemään tuleva muun kuin EU- ja Eta-maiden ja Sveitsin kansalainen, jolla on työsuhde ja Maahanmuuttoviraston myöntämä työskentelyyn perustuva oleskelulupa tai määrätynlainen työskentelyoikeus 32
EU-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden oikeus hoitoon julkisessa terveydenhuollossa Direktiivi kolmansien maiden kansalaisten maahantulosta ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä (ICT-direktiivi) yrityksen tai yritysryhmän sisällä Suomeen työskentelemään siirtyvä muun kuin EU- ja Etamaiden ja Sveitsin kansalainen voi saada ns. ICT-oleskeluluvan (johtajat, tarkasti määritellyt asiantuntijat, eräät harjoittelijat) Kausityöntekijädirektiivi Suomeen kausityötä tekemään tuleva muun kuin EU- ja Eta-maiden ja Sveitsin kansalainen voi saada Maahanmuuttoviraston myöntämän kausityöhön oikeuttavan oleskeluluvan tai todistuksen tai Suomen edustuston myöntämän viisumin Tutkija- ja opiskelijadirektiivit kolmannesta maasta tuleva kolmannen maan kansalainen, joka tulee Suomeen tutkijaksi, työskentelemään opintojensa ohessa, työharjoittelijaksi tai vapaaehtoistyöntekijäksi voi saada tähän tarkoitukseen oleskeluluvan. Opiskelijalta, työharjoittelijalta ja vapaaehtoistyöntekijältä vaaditaan pitää myös olla voimassaolevaa työsuhdetta. 33
EU-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden oikeus hoitoon julkisessa terveydenhuollossa EU:n sinisen kortin haltija Oikeus kaikkiin tarvittaviin julkisen terveydenhuollon palveluihin kuntalaisen asiakasmaksulla hinnalla riippumatta siitä, onko kotikuntaa vai ei Jos asiakkaalla ei ole kotikuntaa Suomessa, Kela myöntää hänelle Todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa. Muun maahanmuuttodirektiivin mukainen työntekijä Oikeus kaikkiin tarvittaviin julkisen terveydenhuollon palveluihin kuntalaisen asiakasmaksun hinnalla riippumatta siitä, onko kotikuntaa vai ei Kela myöntää asiakkaalle Todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa julkista terveydenhuoltoa varten. 34
EU-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden oikeus hoitoon julkisessa terveydenhuollossa Kanadan Quebecistä Suomeen lähetetty työntekijä tai tilapäisesti työskentelemään tuleva Säilyy Quebecin sosiaaliturvassa Lähetetty työntekijä rekisteröityy Eläketurvakeskuksessa ja Kelassa Quebecin myöntämällä lomakkeella Q/SF 1 Tilapäisesti Suomessa työskentelevä rekisteröityy Kelassa Quebecin myöntämällä lomakkeella Q/SF 4 Oikeus kaikkiin tarvittaviin julkisen terveydenhuollon palveluihin kuntalaisen asiakasmaksun hinnalla, riippumatta siitä onko kotikuntaa vai ei Kela myöntää asiakkaalle Todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa julkista terveydenhuoltoa varten. 35
Kun asiakkaan tilanteessa ei sovellu EU-lainsäädäntö, kansainvälinen sopimus tai kansallinen lainsäädäntö Kun asiakkaalla ei ole kotikuntaa, eikä häneen sovellu mikään edellä mainittu säännös (EU-lainsäädäntö, kansainvälinen sopimus, erikoissairaanhoitolain tai kansanterveyslain em. kohdat), hänellä ei ole oikeutta saada julkisen terveydenhuollon kaikkia palveluita. Asiakkaalle on kuitenkin aina annettava kiireellinen sairaanhoito kansallisen lainsäädännön mukaisesti Terveydenhuoltolaki 50 Ei muuta oikeutta hoitoon ns. sopimuksettomassa tilanteessa Esimerkki: Japanista Suomeen kahdeksi viikoksi tullut Kamiko joutuu liikenneonnettomuuteen. Hänelle annetaan kiireellistä sairaanhoitoa terveydenhuoltolain 50 nojalla. Kamiko maksaa hoidon todelliset kustannukset itse tai vaihtoehtoisesti matkavakuutus voi tulla hänen sijastaan vastuuseen kustannuksista. 36
Hoitoon hakeutuminen
Mistä on kyse? Hoitoon hakeutuminen = asiakas matkustaa asuinmaastaan toiseen maahan käyttämään terveydenhuoltopalveluita Asiakas voi hakeutua hoitoon asuinmaastaan toiseen EU- tai Eta-maahan tai Sveitsiin omatoimisesti ilman ennakkolupaa tai ennakkoluvalla HUOM! Hoitoon hakeutumisella ei tarkoiteta tilannetta, jossa asiakas tarvitsee hoitoa ulkomailla esim. lomamatkan aikana 38
Hoitoon Suomesta ulkomaille
Omatoimisesti hoitoon Suomesta ulkomaille Asiakas voi hakeutua Suomesta hoitoon toiseen EU- tai Eta-maahan tai Sveitsiin omatoimisesti ilman ennakkolupaa Asiakas maksaa kaikki hoitokustannukset ensin itse Asiakas voi hakea jälkikäteen kustannuksista korvausta Kelasta lomakkeella SV 128 Kustannukset korvataan sairausvakuutuslain perusteella, samalla tavalla kuin yksityistä terveydenhuoltoa korvataan Suomessa Jos asiakas hakeutuu hoitoon muualle kuin EU- tai Eta-maahan tai Sveitsiin, kustannuksia ei korvata 40
Ennakkoluvallinen hoitoon hakeutuminen Asiakas voi hakea Kelasta lupaa saada hoitoa toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä (nk. ennakkolupa, EU-asetus 883/2004) Kyse voi olla tilanteesta, jossa - asiakas haluaa saada hoitoa muualla kuin asuinmaassaan ja/tai - asiakkaan tarvitsemaa hoitoa ei voida järjestää asuinmaassa Ennakkolupa toimii kuten maksusitoumus asiakas maksaa hoidosta saman asiakasmaksun kuin kyseisessä maassa asuva henkilö 41
Ennakkoluvallinen hoitoon hakeutuminen Asiakas hakee lupaa Kelasta hakemuksella SV 129 Asiakkaan on liitettävä hakemukseen hoitoon hakeutumista koskeva lääketieteellinen selvitys Lupaa voi hakea myös hoidon saamisen jälkeen Hakemus ratkaistaan samalla tavalla kuin ennen hoidon saamista jätetty hakemus 42
Ennakkoluvallinen hoitoon hakeutuminen Kela pyytää hakemuksen ratkaisemista varten lausunnon julkiselta terveydenhuollolta Lausunnossa tulee ilmaista, puoltaako julkinen terveydenhuolto luvan myöntämistä Aina ei tarvita asiakkaan hakemusta Julkinen terveydenhuolto voi myös omasta aloitteestaan toimittaa suoraan Kelalle hoitoon hakeutumista puoltavan lausunnon 43
Julkisen terveydenhuollon lausunto Kela pyytää lausunnon asiakkaan kotikunnan mukaiselta julkiselta terveydenhuollolta erikoissairaanhoito lausunto sairaanhoitopiiristä perusterveydenhuolto lausunto perusterveydenhuollosta Lausunnon antaa erikoissairaanhoidon tai perusterveydenhuollon ammattihenkilö Lausunto on annettava kirjallisena 44
Julkisen terveydenhuollon lausunto Julkisella terveydenhuollolla on lain* mukaan velvollisuus antaa lausunto asiakkaan hakemukseen Lausunto tulee toimittaa Kelalle 21 vuorokauden kuluessa lausuntopyynnön vastaanottamisesta Jos julkinen terveydenhuolto ei toimita lausuntoa määräaikaan mennessä, Kela myöntää asiakkaalle luvan *Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta, 13 45
Julkisen terveydenhuollon lausunto Lausunnossa tulee ottaa kantaa siihen, täyttyvätkö asiakkaan kohdalla EUlainsäädännön mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle - Kuuluko hoito Suomen terveydenhuollon palveluvalikoimaan? - Voiko julkinen terveydenhuolto järjestää asiakkaalle hoidon lääketieteellisesti perustellun ajan puitteissa (nk. hoitotakuuaika, Terveydenhuoltolaki 50 52 ), ottaen huomioon asiakkaan terveydentila ja todennäköinen taudinkulku? jos asiakas hakee lupaa jälkikäteen: Olisiko julkinen terveydenhuolto voinut järjestää asiakkaalle hoidon lääketieteellisesti perustellun ajan kuluessa, Jos julkinen terveydenhuolto puoltaa luvan myöntämistä, lausunnossa tulee lisäksi ilmaista, tarvitseeko asiakas hoitoon hakeutumiseen - erityisajoneuvoa, kuten ambulanssilentoa tai -kuljetusta, taksikuljetusta tai muuta erityiskuljetusta - saattajaa 46
Milloin luvan myöntämisestä ei voi kieltäytyä? Luvan myöntämistä on puollettava, jos - hoito kuuluu Suomessa julkisen terveydenhuollon palveluvalikoimaan ja - julkinen terveydenhuolto ei pysty järjestämään hoitoa asiakkaalle hoitotakuuajan puitteissa 47
Milloin luvan myöntämistä voi puoltaa? Julkinen terveydenhuolto voi aina puoltaa luvan myöntämistä, vaikka EUasetuksen mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle eivät täyttyisi Esim. kieleen tai kulttuuriin tai palvelun hinnoitteluun liittyvät syyt Luvan puoltaminen ja epääminen tulee aina perustella tilanteessa, jossa lupaa ei olisi EU-lainsäädännön nojalla pakko myöntää Luvan puoltamisen harkinta on hallinnollisen vallan käyttöä, joten luvan hakijoita on kohdeltava yhdenvertaisesti 48
Hakemuksen ratkaiseminen Julkisen terveydenhuollon lausunto on Kelan päätöstä sitova puoltava lausunto = myöntöpäätös ja ennakkolupa kielteinen lausunto = hylkäävä päätös Ennen hylkäävän päätöksen antamista Kela antaa asiakkaalle mahdollisuuden esittää mielipiteen julkisen terveydenhuollon lausunnosta. Tämä voi johtaa uuden lausunnon pyytämiseen. Asiakas voi valittaa päätöksestä kotikunnan mukaiseen hallinto-oikeuteen Kela pyytää valituksen johdosta lausunnon julkiselta terveydenhuollolta 49
Ennakkolupa S2 Kela myöntää ennakkoluvan lomakkeella S2 50
Myönnetyn luvan merkitys ja kustannukset Ennakkolupa toimii kuten maksusitoumus asiakas maksaa hoidosta saman asiakasmaksun kuin kyseisessä maassa asuva henkilö Jos asiakas ei saa luvasta huolimatta hoitoa asiakasmaksulla, hän voi hakea hoitokustannuksista korvausta Kelasta Hoitoa antanut valtio laskuttaa hoidosta aiheutuneet kustannukset Kelalta valtioiden välisessä laskutuksessa Kela laskuttaa hoitokustannukset lausunnon antanutta julkista terveydenhuoltoa ylläpitävältä kunnalta tai kuntayhtymältä Kustannukset laskutetaan, vaikka lausuntoa ei olisi toimitettu Kotikunnattomien kustannukset jäävät valtiolle 51
Asiakas voi hakea Kelasta korvausta Asiakas voi hakea Kelasta jälkikäteen korvausta hoitoon hakeutumiseen liittyvistä matka-, oleskelu- ja lääkekustannuksista Kela voi korvata myös saattajan matka- ja oleskelukustannuksia, jos saattaja on ollut matkan aikana välttämätön Kela ei laskuta matka-, oleskelu- ja lääkekustannuksia julkiselta terveydenhuollolta 52
Esimerkki: Hoitoon hakeutuminen Suomesta Saksaan Helsingissä asuva Pekka hakee Kelalta ennakkolupaa Saksassa annettavaan hoitoon. Kela pyytää HUS:ilta lausunnon. HUS toimittaa puoltavan lausunnon Kelaan. Kela antaa Pekalle päätöksen ja myöntää ennakkoluvan. Pekka matkustaa hoitoon Saksaan ja maksaa hoidosta saman hinnan kuin paikalliset.* Saksa laskuttaa hoitokustannukset Kelalta. Kela maksaa Saksalle. Kela laskuttaa hoitokustannukset HUS:ilta. HUS maksaa Kelalle. *Pekka hakee matkakustannuksista korvausta Kelasta. *Kela korvaa matkat Pekalle. 53
Tilastoja ratkaistuista hakemuksista Vuosi Ratkaisut Myönnöt Hylyt Jätetty tutkimatta* 2017 200 106 82 12 2016 246 126 113 7 2015 197 98 97 2 2014 181 76 104 1 2013 140 59 81 - Ennakkolupia on myönnetty mm. vaativat syöpähoidot kaksosraskauteen liittyvän oireyhtymän laserhoito 54 * esim. hakemus puutteellinen
55 Vuosi 2017
Hoitoon ulkomailta Suomeen
Omatoimisesti hoitoon ulkomailta Suomeen Jos asiakas hakeutuu ulkomailta Suomeen tarkoituksenaan käyttää terveydenhuollon palveluita ilman ennakkolupaa, hänen tulee maksaa itse kaikki hoidosta aiheutuvat kustannukset Kustannuksista ei voi saada korvausta Kelasta Asiakkaan tulee hakea korvauksia siitä maasta, jossa hän on vakuutettu HUOM! Hoitoon hakeutumisella ei tarkoiteta tilannetta, jossa asiakas tarvitsee hoitoa Suomessa esim. lomamatkan aikana 57
Ennakkoluvalla hoitoon ulkomailta Suomeen Suomessa EU-lainsäädännön mukaista ennakkolupamenettelyä voidaan käyttää vain julkisessa terveydenhuollossa Asiakas voi hakeutua hoitoon myös yksityiseen terveydenhuoltoon. Tällöin asiakas maksaa ensin kaikki hoitokustannukset itse ja voi jälkikäteen hakea Kelalta ennakkoluvan nojalla sairausvakuutuslain mukaista korvausta (ns. Kela-korvaus). Velvollisuus ottaa vastaan EU-maista tulevat potilaat Hoito tulee järjestää ilman syrjintää ja samoin perustein kuin Suomessa asuvalle asiakkaalle Suomeen hoitoon hakeutuvan asiakkaan tulee itse selvittää hoitomahdollisuudet siinä terveydenhuollon yksikössä, josta hän toivoo saavansa hoitoa 58
Hoitoon hakeutumisen kustannukset Hoidon järjestämisvastuussa oleva kunta tai kuntayhtymä hakee ennakkoluvan (lomake E 112 tai S2) nojalla annetun hoidon kustannuksista valtion korvausta Kelalta Kela laskuttaa kustannukset edelleen ennakkoluvan myöntäneeltä valtiolta 59
Esimerkki: Hoitoon hakeutuminen Virosta Suomeen Natalia hakeutuu Virosta hoitoon Turun yliopistolliseen sairaalaan Viron myöntämällä ennakkoluvalla. Natalia saa hoidon Turussa kuntalaisen asiakasmaksulla. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP) hakee hoidon todellisista kustannuksista valtion korvausta Kelasta. Kela maksaa VSSHP:lle valtion korvauksen. Kela laskuttaa hoitokustannukset Virosta. Viro maksaa Kelalle. 60
Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste
Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste Tehtävänä tarjota tietoa hoitoon hakeutumisesta EU-alueella, kustannusten korvaamisesta sekä Suomen terveydenhuoltojärjestelmästä. Tietoa tarjotaan verkkopalvelussa www.hoitopaikanvalinta.fi Toteutettu yhteistyössä Kelan, STM:n ja THL:n kanssa 62
Lisätietoja
Lisätietoja Tietoa rajat ylittävästä terveydenhuollosta: Kela.fi:n henkilöasiakkaille tarkoitetut sivut: http://www.kela.fi/sairaanhoito-kansainvalisissa-tilanteissa Kela.fi:n lääkäreille ja terveydenhuollolle tarkoitetut sivut: http://www.kela.fi/yhteistyokumppanit-sairaanhoito-kansainvalisissa-tilanteissa Hoitopaikanvalinta.fi verkkopalvelu, joista löytyy omat osiot sekä henkilöasiakkaille että terveydenhuollon työntekijöille: https://www.hoitopaikanvalinta.fi/ 64