Sisäisen turvallisuuden strategia Rehtori Kimmo Himberg Poliisiammattikorkeakoulu
Sisäinen turvallisuus Sellainen yhteiskunnan tila, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista tai suomalaisen yhteiskunnan tai kansainvälistyvän maailman ilmiöistä ja muutoksista johtuvaa aiheellista pelkoa ja turvattomuutta. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (2010) 3.11.2017 2
Sisäisen turvallisuuden tavoite nykyisessä hallitusohjelmassa Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä Sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon palvelut sekä viranomaisten toimintakyky turvataan koko maassa. 3.11.2017 3
3.11.2017 4
Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta 19.5.2016 "Sisäisen turvallisuuden supistuvat resurssit ovat ristiriidassa turvallisuusviranomaisten lisääntyvien ja monimutkaistuvien tehtävien, kansalaisten odotusten sekä toimintaympäristön nopean muutoksen kanssa." "Sisäinen turvallisuus ei ole vain operatiivisten viranomaisten toimintaa. Sisäiseen turvallisuuteen vaikuttavat keskeisesti muun muassa syrjäytyminen, tuloerot, työllisyystilanne, alkoholi- ja päihdepolitiikka, taloustilanne ja yhdenvertaisuus." 3.11.2017 5
Valtioneuvostotasolla turvallisuusarvioinnin muutos aiemmin valtioneuvosto antanut eduskunnalle ulko- ja puolustuspoliittisen selonteon kerran hallituskaudessa nyt selonteko sisäisestä turvallisuudesta (toukokuu 2016), ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko (kesäkuu 2016) ja puolustuspoliittinen selonteko (helmikuu 2017) aiempaa monipuolisempi ja kokonaisvaltaisempi Suomen turvallisuustilanteen tarkastelu 3.11.2017 6
Strategiahankkeen asettamispäätös (23.8.2016) "Hankkeen tehtävänä on valmistella sisäisen turvallisuuden strategia [ ] perustuen laajaan turvallisuusnäkökulmaan." "Tulevaisuuden sisäinen turvallisuus edellyttää syvää ja sitoutunutta yhteistyötä niin eri viranomaisten kuin kansalaisjärjestöjen, lähiyhteisöjen, elinkeinoelämän ja lukuisten muiden toimijoiden kesken." Strategiavalmistelun kuluessa n. 40 esittely- ja kuulemistilaisuutta, joissa yhteensä n. 1200 osanottajaa "Varsinaisen sisäisen turvallisuuden strategian lisäksi hanke tuottaa strategisen toimenpideohjelman, joka jakaantuu ratkaisukeskeisiin kokonaisuuksiin." 3.11.2017 7
Strategiakokonaisuuden rakenne - hankkeen ohjausryhmän hyväksymä 13.9.2016 - hanke alkoi 1.9.2016 Ennakointiosa: sisäisen turvallisuuden muutostekijät Strategia Strateginen toimenpideohjelma - hanke päättyi 28.4.2017 syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti strategiakokonaisuuden valmistelu jatkui vielä hankkeen päättymisen jälkeen 3.11.2017 8
Strategian viitekehys kohteena sellaiset ilmiöt, joissa arjen turvallisuuteen kohdistuvat riskit ovat merkittävästi kohonneet edellisistä vuosista, tai joiden arvioidaan lähitulevaisuudessa aiheuttavan haittaa koko yhteiskunnan turvallisuudelle sisäisen turvallisuuden juurisyihin vaikuttaa yhteiskuntapoliittinen päätöksenteko hyvin laajasti tämä strategia ei yksin voi toimia näitä päätöksiä ohjaavana monella alueella tehdään paljon, koko ajan juurisyiden osalta strategian tavoitteena on vaikuttaa sellaisiin tekijöihin, joissa yhteistyötä parantamalla voidaan ennalta ehkäistä tunnistettuja riskejä lisäksi strategian toimenpiteillä parannetaan juurisyiden tunnistamista, arviointia ja huomiointia päätöksenteon eri tasoilla (valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen) 3.11.2017 9
Ennakointityössä tunnistettuja muutosvoimia 3.11.2017 10
Ennakointityössä tunnistettuja muutosvoimia jos syrjäytymiskierre laajenee, turvallisuusviranomaisten peruspalveluja tarvitaan lisää vastakkainasettelut lisääntyvät tilanne pysyy vaikeana, vaikka kansantalous kasvaisikin maahanmuuton hallinnan säilyminen kaikissa tilanteissa; väestön keskittyminen maan sisäisen muuttoliikkeen vaikutuksesta hybridiuhkiin varautuminen viranomaisvastuut 3.11.2017 11
3.11.2017 12
Ennakoinnin johtopäätökset ja niistä johdetut strategiset tavoitteet 1. Suomen sisäisen turvallisuuden toimintaympäristö on aiempaa monimutkaisempi, ja siihen vaikuttavat myös maamme ulkopuoliset tekijät. Turvallisuusympäristön muutokset voivat olla erittäin nopeita. Turvallisuusympäristöä analysoidaan ja sen muutoksia ennakoidaan 2. Suomen talouden tulevaisuuteen jatkuva matalasuhdanne asettaa julkisen hallinnon rakenteille ja palveluille kovan uudistumispaineen, jolla on turvallisuusheijastuksia. Maamme korkea koulutus-, turvallisuus- ja teknologinen taso on merkittävä kansainvälinen kilpailutekijä. Korkean teknologian turvallisuus on erityinen voimavara- ja osaamishaaste. Turvallisuusrakenteet ja -prosessit ovat tehokkaita ja tuottavia 3. Suomen keskeisin sisäisen turvallisuuden haaste on laajeneva, monimuotoinen syrjäytyminen. Yhteiskunnallisten häiriöiden riski ja turvallisuusviranomaisten tuottaman reaktiivisen palvelun tarve kasvavat. Radikalisoituminen ja ääriliikkeiden voimistuminen ovat syrjäytymisen äärimmäisiä seurauksia. Syrjäytymisen aiheuttamaa turvattomuutta torjutaan ennakoivasti 4. Suomalaisen yhteiskunnan kriisinsietokyky perustuu järjestelmien kykyyn toimia häiriötilanteissa ja niihin varautumisessa, sekä yksilöiden henkiseen kestävyyteen. Ulkopuolelta tapahtuva mielipidevaikuttaminen yleistyy ja pyrkii vaikuttamaan myös yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Yksilön ja yhteiskunnan kriisinkestokykyä ylläpidetään ja parannetaan 3.11.2017 13
Toimenpidekokonaisuudet 1. Analyysi ja ennakointi 2. Toimivaltuudet ja suorituskyvyt 3. Turvallisuuden tukeminen eriarvoisuutta vähentämällä 4. Turvallisuusosaaminen ja kriisinkestokyky 5. Turvallisuuden innovaatiot 6. Sisäisen turvallisuuden ohjaus 7. Maakuntien ja kuntien turvallisuustyö 8. Seuranta 3.11.2017 14
Toimenpidekokonaisuudet 1. Analysointi ja ennakointi Analyysit ja tutkimukset, selvitykset ja tilastoaineistot tukena julkishallinnolle turvallisuusuhkia ennakoivassa työssä. 2. Toimivaltuudet ja suorituskyvyt Turvallisuusviranomaisten toimivaltuuksien ja suorituskyvyn lisääminen. Siviilitiedustelulla hankittu analysoitu tieto otetaan käyttöön niiden kesken, jotka vastaavat kansallisen turvallisuuden suojaamisesta. 3.11.2017 15
Toimenpidekokonaisuudet 3. Arjen turvallisuus Syrjäytyneiden rikollisuuden estäminen eri viranomaisten taholta Nuorten syrjäytymiskehitykseen puututaan mahdollisimman varhain moniammatillisin keinoin. Turvallisuusviranomaisten ja terveydenhuollon saumaton yhteistyö mielenterveysongelmista johtuvan väkivallan ja rikollisuuden ennaltaehkäisemiseksi. Hyödynnetään järjestelmällisesti kouluterveyskyselyjä nuorten turvallisuuden parantamisessa ja syrjäytymisestä johtuvien turvallisuusongelmien ennaltaehkäisyssä. Tuetaan ikääntyneiden, lasten ja nuorten turvallisuuden parantamista. Ehkäistään alueellista segregaatiota eli slummiutumista, jotta turvallisuuden tunne lisääntyisi ja väestöryhmien väliset jännitteet ja rikokset saataisiin ehkäistyä. 3.11.2017 16
Toimenpidekokonaisuudet 4. Turvallisuusosaaminen ja kriisinsietokyky Yksilöiden kriisinkestokykyä vahvistetaan verkostomaisella yhteistyöllä valtioneuvoston, järjestöjen, yhdistysten ja elinkeinoelämän kanssa. Lasten ja nuorten sekä heidän kanssaan työskentelevien turvallisuusosaamista vahvistetaan. Varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten turvallisuuskulttuuria edistetään. Monilukutaito tukee kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä. Erityisesti naisten ja nuorten henkistä kriisinkestokykyä ja suojautumista informaatiovaikuttamiselta edistetään. Lisätään tutkimustietoa terrorismista ja väkivaltaisesta radikalisoitumisesta sekä hybridiuhkista. 3.11.2017 17
Toimenpidekokonaisuudet 5. Turvallisuuden innovaatiot Tavoitteena on hyödyntää turvallisuustyössä tehokkaasti uutta teknologiaa ja tuottaa innovatiivisia palveluita. Käytetään innovatiivisten julkisten hankintojen työkaluja ja prosesseja sisäisen turvallisuuden viranomaisten ja yritysten innovaatioyhteistyön edistämiseksi. 6. Sisäisen turvallisuuden ohjaus Uudet ilmiöt aiheuttavat uusia ongelmia, ja edellyttävät useiden hallinnonalojen samanaikaisia ja verkostomaisesti yhteen sovitettuja toimia, jotta niihin voidaan vastata. Tarvitaan ilmiölähtöistä ja poikkihallinnollista tietoa ja osaamista sisäisestä turvallisuudesta. Optimoidaan esitutkinnan ja syyttäjäviranomaisten sekä tuomioistuinlaitoksen ja rikosseuraamuslaitoksen yhteistoimintaa. 3.11.2017 18
Toimenpidekokonaisuudet 7. Maakuntien ja kuntien turvallisuustyö Maakuntien on tehtävä turvallisuussuunnittelua, ennalta estävää turvallisuustyötä ja varautumista. Yhteistyöverkostojen kautta luodaan alueellisia tiedonvaihdon ja ongelmanratkaisun verkostoja viranomaisten, yritysten, oppilaitosten ja järjestöjen välillä sekä edistetään uusien turvallisuutta parantavien tuotteiden ja palveluiden syntyä. 8. Seuranta Perustetaan sisäisen turvallisuuden palveluväylä, joka kerää yhteen sisäisen turvallisuuden strategiaan liittyvät hankkeet, kokeilut, toimintamallit, informaation, sosiaalisen median, tutkimuksen ja koulutuksen. Asiantuntijat, sidosryhmät ja kansalaiset voivat kommunikoida palveluväylällä strategian toimeenpanosta. 3.11.2017 19
Turvallisuusviranomaisnäkökulma sisäisen turvallisuuden viranomaiset operatiivisessa toiminnassa jatkuvasti jatkuva palvelujen tarve, johon vastaaminen yhä enemmän koetuksella niukkenevien voimavarojen vuoksi monimutkaistuva toimintaympäristö kasvattaa peruspalveluiden lisäksi tarvittavan tiedustelun, tiedonhankinnan ja -vaihdon, korkean tason osaamisen ja teknisten välineiden ja järjestelmien tarvetta miten viestitään päättäjille? 3.11.2017 20
Valtioneuvosto hyväksyi sisäisen turvallisuuden strategian periaatepäätöksenään 5.10.2017 www.intermin.fi/sisaisenturvallisuuden-strategia 3.11.2017 21
Kiitos kimmo.himberg@poliisi.fi