TOIMINTAKERTOMUS POLIISIAMMATTIKORKEAKOULU Polisyrkeshögskolan
Sisältö 1. JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN... 4 2. POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUDESTA... 5 3. TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS, TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA... 7 3.1 KAIKKIEN PROSESSIEN YHTEISET TULOSTAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN 7 3.2 OPETUS JA OPPIMINEN... 8 3.2.1 Opetuksen ja oppimisen tulostavoitteet ja niiden toteutuminen... 9 3.2.2 Opetuksen ja oppimisen toiminnallinen tehokkuus... 11 3.2.3 Opetuksen ja oppimisen tuotokset ja laadunhallinta... 12 3.3 TUTKIMUS JA KEHITTÄMINEN... 16 3.3.1 Tutkimuksen ja kehittämisen tulostavoitteet ja niiden toteutuminen... 17 3.3.2 Tutkimuksen ja kehittämisen toiminnallinen tehokkuus... 18 3.3.3 Tutkimuksen ja kehittämisen tuotokset ja laadunhallinta... 19 3.4 MUSEOTOIMINTA... 20 3.5 YHTEISET PALVELUT... 21 3.5.1 ICT-palvelut... 21 3.5.2 Materiaalipalvelut ja toimitilat... 21 3.5.3 Viestintä... 21 3.5.4 Sisäinen valvonta: sisäinen tarkastus ja laillisuusvalvonta... 22 3.5.5 Tietoturvallisuuden ja tietosuojan valvonta... 23 3.5.6 Kansainvälinen toiminta... 23 4 TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS... 24 4.1 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus... 24 4.2 Yhteisrahoitteisen toiminnan tulos ja kannattavuus... 26 5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN... 27 5.1 Organisaation kehittäminen... 27 5.2 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 27 6 TILINPÄÄTÖSANALYYSI... 33 6.1 Rahoituksen rakenne... 33 6.2 Talousarvion toteutuminen... 34 6.3 Kokonaiskustannukset... 38 7 KOKONAISARVIOINTIEN TULOKSET... 40 8 HYVÄKSYMINEN JA ALLEKIRJOITUS... 41 2
Taulukot Sivu Taulukko 1 Opetuksen ja oppimisen tuottavuusmittarit... 11 Taulukko 2 Opetuksen ja oppimisen taloudellisuusmittarit... 12 Taulukko 3 Opetuksen ja oppimisen suoritteet... 12 Taulukko 4 Kirjaston ja tietopalvelun suoritteet... 13 Taulukko 5 Yhteenveto poliisin perus- ja poliisi (AMK) -tutkinnon koulutusmääristä vuosina... 14 Taulukko 6 Koulutukseen hakeneet, valitut ja aloittaneet... 14 Taulukko 7 Opetuksen ja oppimisen suoritteiden laatu... 16 Taulukko 8 Tutkimuksen tuottavuus... 18 Taulukko 9 Tutkimuksen taloudellisuus... 18 Taulukko 10 Tutkimuksen suoritteet... 19 Taulukko 11 Tutkimuksen suoritteiden laatu... 19 Taulukko 12 Polstatin käyttäjäsessiot ja tietopyynnöt... 19 Taulukko 13 Museotoiminnan suoritteet... 20 Taulukko 14 Ulkoisen viestinnän suoritteet... 22 Taulukko 15 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet. 24 Taulukko 16 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet... 25 Taulukko 17 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma... 26 Taulukko 18 Henkilötyövuodet... 28 Taulukko 19 Henkilötyövuodet... 28 Taulukko 20 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä ja muutosprosentit 31.12.... 29 Taulukko 21 Naisten ja miesten %-osuus (lkm) henkilöstöstä henkilöryhmittäin 31.12.... 29 Taulukko 22 Henkilöstön keski-ikä sukupuolen mukaan 31.12.... 30 Taulukko 23 Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan 31.12.... 30 Taulukko 24 Henkilöstön koulutusrakenne sukupuolen mukaan 31.12.... 31 Taulukko 25 Koulutus ja osaamisen kehittäminen... 31 Taulukko 26 Työterveys ja työhyvinvoinnin edistäminen... 32 Taulukko 27 Sairauspoissaolot... 32 Taulukko 28 Henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma... 33 Taulukko 29 Henkilöstön tulovaihtuvuus ja muusta syystä tulleet... 33 Taulukko 30 Käytettävissä ollut rahoitus vuosina... 34 Taulukko 31 Talousarvion toteutuminen... 34 Taulukko 32 Talousarvion toteutuminen tuotto- ja kuluryhmittäin vuosina... 35 Taulukko 33 Vuosien kustannusraportti... 38 Taulukko 34 Tuotto- ja kululaskelma... 39 Kuvat Kuva 1 Menojakauma vuonna... 36 Kuva 2 Kokonaismenojen kehitys vuosina... 36 Kuva 3 Tuottojen kehitys vuosina -... 37 3
1. JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN Poliisiammattikorkeakoulu (Polamk) siirtyi lopullisesti uuteen koulutusjärjestelmään vuonna, kun vanhamuotoisen poliisin päällystötutkinnon suoritusoikeus päättyi vuoden lopussa. Kaikki Polamkin tutkinto-opiskelijat opiskelevat vuoden päätyttyä nykymuotoisissa poliisi (AMK)- ja poliisi (ylempi AMK) -tutkinto-ohjelmissa. AMK-tutkintokoulutuksen aloituspaikkojen määrää nostettiin huomattavasti, yhteensä 400:an. Huolimatta hyvästä hakijamäärästä aloituspaikkatavoitetta ei saavutettu, vaan koulutuksen aloitti neljässä erässä yhteensä 337 opiskelijaa. Tutkinto-opiskelijoiden määrä ja suoritettujen tutkintojen määrä kääntyivät selvään nousuun vuonna usean hiljaisemman vuoden jälkeen. Poliisi (AMK)-tutkintoja suoritettiin vuoden aikana 239 eli 25 % vuodelle asetettua tavoitetta enemmän. Päällystökelpoisuuden tuottavia tutkintoja suoritettiin yhteensä 45. Alipäällystön erikoistumisopinnot suoritti 49 henkilöä. Poliisiammattikorkeakoulun koulutustoiminnassa tapahtui merkittävä laajennus, kun pelastusalan päällystötutkinto (AMK) -koulutus alkoi Pelastusopistolla Kuopiossa syyslukukauden alussa. Kyseessä on Polamkin tutkinto, jonka koulutuksesta oppilaitos kantaa myös laadullisen vastuun. Opetus tuotetaan kokonaisuudessaan Pelastusopistossa. Vuoden alussa voimaan astuneilla säädösmuutoksilla toimeenpantu pelastusalan tutkintokoulutusjärjestely on merkittävästi lisännyt kahden Sisäministeriön hallinnonalan oppilaitoksen yhteistyötä. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) uudet strategiset linjaukset otettiin käyttöön ja TKI-toimintaa alettiin seurata uusituilla tulosmittareilla. Tutkimusjulkaisuja tuotettiin 27 kappaletta. Kehittämispainotus erityisesti EU-projekteissa on vähentänyt julkaisujen merkitystä projektituotoksina. TKI-toiminnan profiilia suuntaavat tutkimusalat ovat Poliisin työ ja organisaatio, Poliisitoiminta sekä Poliisi yhteiskunnassa. Käynnissä olleiden projektien aihevalikoima oli monipuolinen kattaen sekä poliisiorganisaation toimintaa että poliisin toimintaympäristöä koskevia teemoja. Käynnissä oli tutkimuksellisesti painottunutta vakioseurantaa sekä kehittämispainotteisia kansainvälisiä TKI- ja osaamisvientiprojekteja. Projektien kokonaisrahoitus on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Kehysrahoitetun henkilöstön määrää vähennettiin edelleen PORA III-tavoitteen mukaisesti. oli 187 henkilötyövuotta (htv), eli kuusi henkilötyövuotta edellisvuotista vähemmän. Projektirahoituksella rekrytoitu henkilöstö mukaan lukien Poliisiammattikorkeakoulun henkilötyövuosikertymä oli yhteensä 203 htv. Henkilöstön sairauspoissaolojen määrä oli vuonna poikkeuksellisen korkea 10,5 pv/htv. Tämä aiheutui pitkien (11 60 pv) sairauspoissaolojen määrän kasvusta Toisaalta lyhyiden (1 10 pv) sairauspoissaolojen määrä väheni merkittävästi. Poliisiammattikorkeakoulun kokonaiskulut olivat 25 090 499. Voimakkaasti kasvaneesta opiskelijamäärästä huolimatta kulut olivat 0,5 % edellisvuotista pienemmät. Tuotot kasvoivat edellisvuodesta 7 % ja niiden yhteismäärä oli 2,87 M. Vuoden päättyessä siirtyväksi eräksi muodostui 1,36 M, joka on 5,7 % Polamkin rahoituskehyksestä. 4
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toimeenpani Poliisiammattikorkeakoulun toisen ulkoisen arvioinnin, jonka toteutti kansainvälinen arviointiryhmä. Arviointiin valmistautuminen ja arviointimateriaalin tuottaminen kattoi lähes koko toimintavuoden. Arviointiryhmä kuuli ryhmähaastatteluissa lähes 60 % Polamkin henkilöstöstä arviointikäynnillään marraskuussa. Arviointiraportin valmistuu huhtikuussa 2018. Tässä toimintakertomuksessa Poliisiammattikorkeakoulun toiminta raportoidaan soveltuvin osin tulossopimukseen kirjattujen tulostavoitteiden mukaisena. Tulostavoitteet on kirjoitettu tekstissä kursiivilla. 2. POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUDESTA Vaikuttavuus kuvaa toiminnan ja suoritteiden vaikutusta kansalaisiin ja yhteiskuntaan suhteessa vaikutuksille asetettuihin tavoitteisiin. Poliisiammattikorkeakoulun vaikuttavuudelle ei ole asetettu erikseen tulostavoitteita, vaan sen toiminnan ja suoritteiden vaikutukset ovat osa poliisin toiminnan vaikuttavuutta. Poliisiammattikorkeakoulu varmistaa tutkinto- ja täydennyskoulutuksellaan poliisin korkean ammattitaidon ja arvostuksen. Tutkimus, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla se tuottaa tutkittua tietoa poliisitoimen, yhteiskunnan sisäisen turvallisuuden ja korkeakouluopetuksen kehittämiseen. Näin Poliisiammattikorkeakoulu osaltaan ylläpitää kansalaisten turvallisuuden tunnetta ja poliisia kohtaan tuntemaa luottamusta sekä myötävaikuttaa poliisitoimen toiminnalliseen tehokkuuteen ja palvelukykyyn. Tutkintokoulutuksen vaikuttavuus pysyi toimintakaudella julkaistun vaikuttavuustutkimuksen perusteella hyvällä tasolla. Tutkimus perustui vuonna kerättyyn aineistoon ja koskee aiemman poliisin perustutkinnon suorittaneita opiskelijoita. Seuraavalla kerralla mukana on jo poliisi (AMK) -tutkinnon suorittaneita. Poliisihallitus vahvisti toimintavuoden kesällä poliisin osaamisen kehittämisen strategian, jonka valmistelun Poliisiammattikorkeakoulu oli aiemmin keväällä 2014 saanut tehtäväkseen. Strategian ohjaava vaikutus tulee konkretisoitumaan tulevina toimintavuosina. Koulutustoiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen vaikutti toimintavuonna keskeisesti valmistautuminen kansainväliseen auditointiin. Itsearviointiraportin laatiminen koosti hyviä toimintamalleja ja osoitti kehittämiskohteita. Joulukuussa koulutustoiminnan ohjausryhmä hyväksyi koulutustoiminnan laatumatriisin, johon opetuksen kehittämisryhmä mallintaa koulutustoiminnan tilannekuvan. Yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston täydennyskoulutuskeskus Edutechin kanssa toteutettu strategisen johtamisen pilottikoulutusohjelma Executive MBA in Policing päättyi joulukuussa. Ohjelma kesti kaksi vuotta ja oli laajuudeltaan 80 opintopistettä. Ohjelman suoritti 14 poliisiyksiköiden ylempään ja keskijohtoon kuuluvaa henkilöä. Ohjelman arviointiraportti on toimitettu Poliisihallitukselle. Syyskaudella käynnistyi sisäministeriön tilaama Hyvä johtaja -johtamiskoulutusohjelma, joka jatkuu vuoden 2018 kevääseen. Osallistujat ovat sisäministeriön hallinnonalan keskijohtoa. 5
Tutkimus- ja kehittämishankkeilla tuettiin sisäisen turvallisuuden, poliisitoiminnan ja poliisikoulutuksen suunnittelua ja kehittämistä. Tutkimusyhteistyötä eri korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa laajennettiin hankekonsortioissa, joista osassa Polamk toimii koordinaattorina. Tutkimusjulkaisuja tuotettiin sekä omiin julkaisusarjoihin että kansainvälisiin vertaisarvioituihin sarjoihin, ja tuloksista viestittiin aktiivisesti. Polamkin henkilöstön edustajat toimivat asiantuntijoina TKI-toimintaan liittyvissä asioissa sisäasiainhallinnossa, tutkimusverkostoissa ja korkeakoulusektorilla. Polamk osallistui ammattikorkeakoulujen yhteiseen TKI-osaamisvalmennukseen. Polamkin tutkimus- ja kehittämishankkeiden kuvaukset julkaistaan verkko-osoitteessa www.polamk.fi/tki/projektihaku. Julkaisutoiminnan avoimuutta lisättiin siirtymällä tallentamaan julkaisuja ja opinnäytteitä korkeakoulujen yhteiseen järjestelmään (https://www.theseus.fi). Poliisiammattikorkeakoulu on vienyt suomalaista poliisiosaamista ulkopuolisen rahoituksen turvin valittuihin kohteisiin jo useiden vuosien ajan. Poliisiammattikorkeakoulun vetovastuulla oleva twinning-hanke Kosovon sisäisen turvallisuuden akatemian koulutusohjelmien kehittämiseksi jatkui läpi vuoden. Ulkoministeriön rahoittama lainvalvontaviranomaisten koulutushanke Tunisiassa päättyi maaliskuussa. Lisäksi osallistuttiin EU-rahoitteiseen yhteishankkeeseen, jonka tavoitteena on parantaa jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten siviilikriisinhallintavalmiuksia. Kansainvälistä oppilaitosyhteistyötä harjoitettiin etupäässä Euroopan Unionin lainvalvontakoulutusvirasto CEPOLin verkoston jäsenenä ja suppeammin EU:n turvallisuus- ja puolustusoppilaitos ESDC:n yhteistoimintaverkostossa. Poliisiammattikorkeakoululla on lisäksi kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia tai -järjestelyjä useiden EU-jäsenvaltioiden poliisioppilaitosten kanssa. Kotimaista korkeakouluyhteistyötä tehdään Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry:n piirissä sekä useiden kahdenvälisten järjestelyjen kautta. Poliisiammattikorkeakoululla on yhteistoimintasopimus Tampereen yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun kanssa, ja niiden puitteissa harjoitetaan vakiintunutta koulutusyhteistyötä. Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja tiedon jakamiseen Poliisiammattikorkeakoulu pyrkii mm. Poliisimuseon toiminnalla (ks. luku 3.4) sekä verkkosivujensa ja sosiaalisen median avulla. Oppilaitoksen www.polamk.fi -sivustolla oli yhteensä 369.000 käyntiä vuonna, mikä oli 8 % edellisvuotista enemmän; vastaavasti www.poliisimuseo.fi -sivustolla kävijöitä oli 35.000 eli 17 % yli vuoden tason. Sosiaalisen median toimintaa käsitellään tämän toimintakertomuksen luvussa 3.4.3. Poliisiammattikorkeakoulu jatkoi yleisölle avointa Hervannan johtamisaamut - seminaarisarjaa. Vuoden kuluessa järjestettiin viisi seminaaria, joissa jokaisessa osallistujia oli yli 150. 6
3. TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS, TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA 3.1 KAIKKIEN PROSESSIEN YHTEISET TULOSTAVOITTEET JA NIIDEN TOTEU- TUMINEN Tulostavoite: Poliisiammattikorkeakoulu sopeuttaa toimintansa sille annettuun, alenevaan määrärahaan mutta samalla varmistaa, että toiminnalliset painopisteet ja tavoitteet toteutuvat. Toteutuminen: Poliisiammattikorkeakoulu on saavuttanut tulostavoitteensa pysyen budjettinsa puitteissa. Siirtyvä erä tukee vuoden 2019 rahoitusta koko poliisihallinnon osalta. Tulostavoite: Poliisiammattikorkeakoulu hyödyntää uutta teknologiaa ottamalla käyttöönsä uusia toimintamalleja ja varmistaa digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämisen toiminnassaan mukaan lukien kannustaminen sähköisen asioinnin käyttämiseen. Poliisiammattikorkeakoulu osallistuu käyttäjälähtöisen sekä tuottavuutta ja tuloksellisuutta nostavan uuden teknologian kehittämiseen. Poliisiammattikorkeakoulu hyödyntää digitalisaation mahdollisuudet myös poliisihallinnon henkilöstön osaamisen ylläpidossa ja kehittämisessä. Toteutuminen: Poliisiammattikorkeakoulu on päivittänyt oppimisympäristöjään vastaamaan uuden teknologian vaatimuksia. Vuoden aikana alkoi sisäinen kehitystyö, jossa määritellään digitaaliset oppimisympäristöt, tietojärjestelmät ja menettelyt poliisihallinnon henkilöstön osaamisen ylläpitoon ja kehittämiseen. Polamk on kehittänyt ja toteuttanut voimankäytön raportointiin ja seurantaan digitaalisen työkalun, joka on poliisilaitosten päivittäisessä käytössä. Voimankäyttöselvitysten avulla on tunnistettu sekä voimankäytön että sen koulutuksen raportoinnin kehittämistarpeet. Lisäksi selvitykset nostavat esiin uusia tutkimustarpeita ja tutkimus- ja julkaisutoiminta poliisin voimankäytöstä on jo alkanut. Tulostavoite: Poliisiammattikorkeakoulu tukee poliisiyksiköiden osaamisen kehittämistä ja koulutuksen yhdenmukaisuutta kenttäkouluttajajärjestelmillä ja yhteisellä materiaalituotannolla. Poliisiammattikorkeakoulu tukee koulutuksellisesti ja tutkimuksellisesti poliisiyksiköitä ennalta estävän toiminnan johdettujen rakenteiden ja prosessien sekä johdetun nettipoliisitoiminnan kehittämisessä, mukaan lukien Ankkuritoiminta. Toteutuminen: Kenttäkouluttajajärjestelmien osalta Poliisihallitukseen on lähetetty esitys voimankäytön kenttäkouluttajajärjestelmän uudistamiseksi. Poliisiammattikorkeakoulun henkilöstö on osallistunut uusien verkkokoulutusmateriaalien tuottamiseen. Ennalta estävän toiminnan kehittämisessä on edetty tavoitteen mukaisesti. 7
Tulostavoite: Oppilaitoksen laatujärjestelmä hyväksytään Kansallisen koulutuksen arviointineuvoston (KARVI) toteuttamassa kansainvälisessä auditoinnissa. Toteutuminen: Auditointi valmisteltiin ja toteutettiin sovittujen aikataulujen mukaisesti. Kansainvälinen arviointiryhmä teki auditointikäynnin Polamkiin 7.-9.11.. Auditoinnin tulos päätetään Korkeakoulujen arviointijaostossa 18.4.2018 ja auditoinnin loppuseminaari järjestetään 4.5.2018. Tulostavoite: Selvitetään poliisitoiminnassa ja -koulutuksessa oleva innovaatiopotentiaali ja integroidaan opinnäytetyöt TKI -toimintaan. Toteutuminen: Tutkimuksen ja opetuksen integraatiota on edistetty erityisesti lisäämällä opiskelijoiden osallistumista TKI-toimintaan opinnäytetöiden ja muiden opintoihin sisältyvien kehittämistehtävien avulla. Poliisiammattikorkeakoulun julkaisusarjassa on julkaistu myös asiaa koskeva selvitys. 3.2 OPETUS JA OPPIMINEN Poliisin koulutusrakenneuudistus eteni toimintavuoden aikana jälleen uuteen vaiheeseen, kun ensimmäiset poliisi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneet valmistuivat joulukuussa. Kyseinen ryhmä koostui korkeakoulututkinnon aikaisemmin suorittaneista opiskelijoista. Vain poliisitutkintoja aikaisemmin suorittaneet opiskelijat etenivät opinnoissaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseen ja jatkavat toisen vuoden opintoja tavoitteena valmistua vuoden 2018 lopussa. Meneillään olevaa muutosta kuvaa myös se, että siirtymäsäännösten mahdollistama aika suorittaa aikaisempi päällystökoulutus eli poliisipäällystön tutkinto päättyi 31.12.. Poliisi (AMK) -tutkinnon opiskelijamäärätavoitetta ei saavutettu. Tutkintoon hakeneiden määrä oli lukumääräisesti suuri, mutta riittävän moni kokeeseen osallistunut hakija ei saavuttanut hyväksymisrajan ylittävää pistemäärää. Poliisialipäällystön erikoistumisopintojen rekrytointitavoite jäi myös tavoitteesta, vaikka poliisiyksiköiden raportoima koulutustarve on noin kaksinkertainen opiskelijamäärätavoitteeseen nähden. Valintojen ja koulutuksen suorittaneiden määrällinen lopputulos johtaa suoraan poliisikoulutetun alipäällystön alijäämään rekrytointitilanteissa. Pelastusalan päällystötutkinto (AMK) -koulutuksen ensimmäiset opiskelijat aloittivat opintonsa elokuussa Poliisiammattikorkeakoulun hallituksen vahvistaman opetussuunnitelman mukaisesti. 8
3.2.1 Opetuksen ja oppimisen tulostavoitteet ja niiden toteutuminen Tulostavoite: Poliisiammattikorkeakoulu edistää omalta osaltaan poliisin hyvää työnantajakuvaa ja matalaa hakeutumiskynnystä poliisikoulutukseen. Tavoitteena on turvata riittävä määrä hyviä hakijoita poliisikoulutukseen huomioiden, että poliisi kuvastaa koko suomalaista yhteiskuntaa mukaan lukien vähemmistöt. Toteutuminen: Poliisihallitus on vahvistanut poliisin opiskelijarekrytointistrategian 6.6.. Poliisiammattikorkeakoulun sisäinen työryhmä on valmistellut strategian toimeenpano-ohjelmaa syksystä alkaen ja työ saadaan valmiiksi alkuvuonna 2018. Tulostavoite: Vuoden poliisin (AMK) tutkintokoulutuksen sisäänottomääräksi on vahvistettu 400 opiskelijaa. Poliisiammattikorkeakoulun tulee varmistaa tavoitteen toteutuminen opiskelija-aineksen laadusta tinkimättä. Poliisiammattikorkeakoulu kehittää Poliisihallituksen ohjauksessa poliisin poistuma-arviointia. Toteutuminen: 400 opiskelijan sisäänottomäärän tavoitetta ei saavutettu, Vuoden (AMK) tutkintokoulutuksen sisäänottomäärä jäi valintaperusteiden soveltamisessa noudatettujen tulosrajojen perusteella 337:ään. Valintaprosessiin on tästä syystä kiinnitetty erityistä huomiota ja prosessia kehitetään siten, että alalle erittäin hyvin soveltuvat, mutta joissain osa-alueissa hieman heikommat hakijat tulevat paremmin huomioiduiksi. Poliisin poistuma-arvioinnin kehittäminen Poliisihallituksen ohjauksessa on vielä alkuvaiheessaan. Työhön on nimetty Poliisiammattikorkeakoulusta edustaja. Tulostavoite: Poliisiammattikorkeakoulu vastaa laadukkaan poliisikoulutuksen järjestämisestä, jonka tavoitteena on vastata poliisin henkilöstö- ja osaamistarpeeseen. Poliisiammattikorkeakoulu vastaa tutkintokoulutuksista, sekä täydennyskoulutustarjonnasta operatiivisen ja strategisen analyysin osalta, sekä tarvearvioiden perusteella työelämän muuttuviin tarpeisiin. Toteutuminen: Poliisikoulutuksen vaikuttavuusarviointi -raportti julkaistiin 26.7.. Raportista käy hyvin ilmi se, että tavoitteeseen on päästy aikaisemman poliisin perustutkintokoulutuksen osalta. Seuraavassa arvioinnissa mukana on myös uusimuotoisen poliisi (AMK) -tutkinnon suorittaneita. Operatiivisen ja strategisen analyysin koulutuksia on järjestetty ja tarvearvioiden perusteella on järjestetty mittavaa täydennyskoulutusta. 9
Tulostavoite: Poliisiammattikorkeakoulun ja Keskusrikospoliisin tuottamalla koulutuksella parannetaan poliisiyksiköiden kansainvälisen poliisiyhteistyön osaamista ja valmiuksia painopisteen ollessa kansainvälisen yhteistyön erityisalojen asiantuntijuuden kehittämisessä ja kansainvälisten tietojärjestelmien tehokkaassa käyttämisessä. Kansainvälisen yhteistyön avulla tehostetaan poliisitoiminnan keskeisten tavoitteiden saavuttamista ja torjutaan tehokkaasti Suomeen ulottuvaa ja Suomesta käsin toimivaa rikollisuutta. Toteutuminen: Poliisi (AMK) -tutkinnon kansainvälisyysosaamisen koulutuksen sisällöt ja tavoitteet on tarkasteltu ajantasaisiksi siten, että tulostavoitteessa kirjatut tavoitteet on huomioitu. KRP:n ja Poliisiammattikorkeakoulun välillä on aloitettu syksyllä käynnistynyt Poliisi (AMK) -tutkinnon opiskelijoiden tutustumisvierailu KRP:hen. Vierailut sisältävät mm. kansainvälisen toiminnan ja -prosessien esittelyä. Poliisiammattikorkeakoulu on koordinoinut CEPOL:n (Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirasto) aktiviteetteihin osallistumista. CEPOL myönsi vuodelle Poliisiammattikorkeakoululle lähitoteutukseen viisi kurssia: 1) Social Media - Advanced - Implications in Law Enforcement 2) European Leadership - Future leaders 3) CSDP / FSJ nexus, structures and instruments (Siivilikriisinhallinta) 4) Financial Investigation in Relation to the Facilitation of Irregular Immigra-tion 5) New Trends, Methods in Crime Prevention Lisäksi Social Media -kurssi järjestettiin myös online-toteutuksena. Kansainväliseen yhteistyöhön liittyviä teemoja on käsitelty Poliisiammattikorkeakoulun tarjoamilla kyberrikostorjunnan kursseilla ja niihin on kiinnitetty huomiota myös valmistelussa olleissa koulutuspaketeissa. Tulostavoite: Poliisihallitus ja Poliisiammattikorkeakoulu toimivat siviilikriisinhallinnan alalla yhteistyössä sisäministeriön, ulkoministeriön ja Kriisinhallintakeskuksen kanssa osallistumalla siviilikriisinhallinnan tehtäviin kouluttamiseen, tehtäviin rekrytointeihin sekä monipuoliseen kansainvälisen yhteistyöhön. Toteutuminen: Polamk osallistuu jatkuvasti ns. siviilipoliisien valintaan sekä koulutukseen. Polamk on European Security and Defence College ESDC:n jäsen ja osallistuu sen piirissä kansainväliseen koulutusyhteistyöhön Tulostavoite: Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan pelastustoimen päällystökoulutuksen koulutusvastuun siirrosta Poliisiammattikorkeakoululle aiheutuvat toimenpiteet toteutetaan. Koulutusvastuun siirrossa tunnistetaan sekä Pelastusopiston että Poliisiammattikorkeakoulun vahvuudet. Molempien oppilaitosten asiantuntemus ja kokemus on välttämätöntä uuden pelastusalan ammattikorkeakouluopetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja tulevaisuuden kehittämisessä. Toteutuminen: Koulutus käynnistyi syyslukukaudella vuoden alussa voimaan astuneiden säädösten mukaisesti. 10
Poliisiammattikorkeakoulun opetuksen ja oppimisen omat tulostavoitteet Tulostavoite: Kehitetään kansainvälistä opiskelijavaihtoa Poliisiammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijoille. Toteutuminen: Kansainvälinen opiskelijavaihto ja kansainvälisyysosaamisen on nostettu yhdeksi keskeisistä painopistealueista tutkintokoulutuksessa. Opetussuunnitelmatyössä kansainvälisyysosaamisen merkitystä on korostettu muun muassa opetuksen suunnittelussa sekä oppimateriaalin valinnassa. Ensimmäiset kartoitukset mahdollisista opiskelijavaihdon yhteistyöoppilaitoksista Euroopassa on aloitettu. Vuonna kansainvälisille opiskelijavaihtoviikolle saapui 16 opiskelijaa Saksasta ja Virosta ja 10 Polamkin opiskelijaa osallistui Saksan ja Viron vastaaville viikoille. Nordcop-vaihdon puitteissa Suomeen tuli opiskelemaan 10 opiskelijaa ja muihin Pohjoismaihin lähti 9 Polamkin opiskelijaa. Tulostavoite: Määritellään yhdessä Poliisihallituksen kanssa poliisihallinnon verkkokurssien valmistelun ja ylläpidon edellyttämät toimenpiteet ja voimavarat. Toteutuminen: Poliisihallituksen alulle panemien verkkokurssien valmisteluun on osoitettu Poliisiammattikorkeakoulun omia asiantuntijoita. Tavoitteessa mainittu verkkokurssien ylläpidon ja resurssien määrittäminen on vielä kesken. 3.2.2 Opetuksen ja oppimisen toiminnallinen tehokkuus 3.2.2.1 Tuottavuus Taulukko 1 Opetuksen ja oppimisen tuottavuusmittarit Tuottavuusmittarit Tavoite Vuoden aikana suoritetut tutkintokoulutuksen opintopisteet / opettajien kokonais-htv 297,9 330 491 475 Tavoiteajassa valmistuneet, % Poliisin perustutkinto 98,8 96,6 - - Poliisi (AMK) -tutkinto - - 93,0 91,3 1) Poliisi (AMK) -muuntokoulutus - 100 100 100 Poliisialipäällystön erikoistumisopinnot - 100 100 100 Poliisipäällystön tutkinto 50 56,7-90,5 Poliisi (ylempi AMK) -tutkinto - - 100 91,7 Tietolähteet: Primus, Kieku 1) Tavoiteajassa valmistuminen lasketaan määrittämällä kullekin AMK-aloitusryhmälle periodivision mukainen ensimmäinen mahdollinen valmistumispäivä ja vertaamalla valmistuneiden määrää aloittaneiden määrään. Tuottavuutta koskevat tulostavoitteet saavutettiin merkittävin osin toimintavuoden aikana. Osin tulostavoitteiden saavuttamattomuuteen vaikutti poliisi (AMK) - tutkinnon osalta opiskelijamäärän jääminen alle rekrytointitavoitteen. Kaikki poliisi (AMK) -tutkintoa suorittamaan valitut eivät ilmoittautuneet läsnä oleviksi ja osa ilmoittautuneista ei edennyt tavoiteaikaa koskevan aikataulun mukaisesti. Lisäksi yksi poliisi (ylempi AMK) -tutkinnon opiskelija ei valmistunut tavoiteaikataulun mukaisesti. 11
3.2.2.2 Taloudellisuus Taulukko 2 Opetuksen ja oppimisen taloudellisuusmittarit Taloudellisuusmittarit Tavoite Koulutuspäivän hinta, Perustutkintokoulutus/Poliisi (AMK) 411 160 225 90 Alipäällystökoulutus 283 92 - - 1) Päällystökoulutus/Poliisi (ylempi AMK) 456 237 270 111 Erikoistumisopinnot 166 106 - - 2) Poliisikoiratoiminta 340 287-201 Täydennyskoulutus 331 207-132 Maksullinen koulutus 326 237-173 julkisoikeudellinen 193 176-121 liiketaloudellinen 459 298-225 Koirien hankinnan ja ylläpidon erilliskustannukset 3) 194 000 187 401-197 867 Tietolähteet: Kieku, Primus, oma raportointi 1) Alipäällystökoulutuksen koulutuspäivän hinta sisältyy täydennyskoulutuksen koulutuspäivän hintaan. 2) Erikoistumisopintojen koulutuspäivän hinta sisältyy täydennyskoulutuksen koulutuspäivän hintaan. 3) Koirien hankinnan ja ylläpidon kustannuksiin sisältyvät koirien hankintahinta, muonitus, terveydenhuollon kustannukset ja koiranohjaajille maksettavat palkkiot. Uusien opiskelijoiden sisäänottomäärä oli toimintavuonna suurempi kuin vuonna, joten ammattikorkeakoulututkinnon koulutuspäivien määrä kasvoi selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Koska koulutuksen henkilöstökulut ja toimitilakulut ovat vuosittain suhteellisen kiinteät, koulutuspäivän hinta muodostui selvästi alhaisemmaksi kuin vuonna. Taloudellisuustavoitteet ylitettiin. 3.2.3 Opetuksen ja oppimisen tuotokset ja laadunhallinta 3.2.3.1 Suoritteet Taulukko 3 Opetuksen ja oppimisen suoritteet Suoritteet Tavoite Tutkintokoulutuksen koulutuspäivät Poliisin perustutkinto (lähiopetus) 5 581 1 404 - - Poliisi (AMK) -tutkinto (lähiopetus) 22 247 77 723-124 341 Poliisipäällystön tutkinto 2 227 1 220-1 406 Poliisi (AMK) -muuntokoulutus - 2 760-4 979 Poliisi (ylempi AMK) -tutkinto - 2 376-6 916 Täydennyskoulutuksen koulutuspäivät 20 727 23 654-25 529 Erikoistumisopinnot, koulutuspäivät yhteensä 3 025 7 004-5 933 Poliisialipäällystön erikoistumisopinnot 2160 6 244-5 269 Partiokoiranohjaajan erikoistumisopinnot 650 664 664 Lupahallinnon erikoistumisopinnot 215 96 0 Poliisikoiralaitos, pois lukien erikoistumisopinnot 880 1 506-1 086 Kurssit 13 759 11 742-13 080 Seminaarit ja neuvottelupäivät 3 063 3 402-5 430 Maksullisen koulutuksen koulutuspäivät 2 285 2 412 2 450 julkisoikeudelliset 421 522-1 192 liiketaloudelliset 1 864 1 890-1 258 Suoritetut tutkinnot 12
Poliisin perustutkinto 174 57 - - Poliisi (AMK) -tutkinto - 38 190 239 Poliisialipäällystön erikoistumisopinnot - 50 50 49 Poliisipäällystön tutkinto 22 17-34 Poliisi (AMK) -muuntokoulutus - 20-36 Poliisi (ylempi AMK) -tutkinto - - 25 11 Täydennyskoulutukseen osallistuneiden määrä, henkilöä poliisikoiratoiminta 453 630-461 kurssit 3 684 3 199-3 576 seminaarit ja neuvottelupäivät 1 857 2 074-3 288 Maksullinen koulutus julkisoikeudelliset 145 208-333 liiketaloudelliset 1 035 973-697 Tietolähteet: Primus, yksikön oma raportointi Suoritteiden osalta toimintavuosi ylitti kaikilta osin aikaisempien vuosien toteutumat ja koulutusrakenneuudistuksen siirtymän jälkeen on siirrytty selkeästi uusien tutkintojen aikaan. Ainoana selkeänä poikkeamana on alipäällystökoulutuksen jääminen aikaisemmasta toteutumasta. Tämä johtui siitä, ettei kaikkia opiskelupaikkoja kyetty valinnassa täyttämään poliisiyksiköiden raportoimasta koulutustarpeesta huolimatta. Poliisi (ylempi AMK) -tutkinnon tavoite jakaantuu käytännössä kahteen osaan siitä johtuen, että osa valintamenettelyssä hyväksytyistä opiskelijoista suorittaa ensin poliisi (AMK) -tutkinnon muuntokoulutuksen. Vain korkeakoulututkinnon aiemmin suorittaneet aloittivat tutkinnon suorittamisen suoraan. 11 kyseiseen ryhmään valituista 12 opiskelijasta suoritti opinnot määräajassa. Taulukko 4 Kirjaston ja tietopalvelun suoritteet Suorite Tavoite Lainat, lukumäärä 50 450 57 744-65 081 Tiedonhaut, lukumäärä 422 632-504 Tiedonhaun opetustunnit 208 228-223 Kirjastokäynnit 98 722 87 066-102 301 Tietolähde: PrettyLib-kokoelmatietokanta, kävijälaskuri; Wilma Tutkinto-opiskelijoiden määrän kasvu näyttäytyy kirjastossa lainausmäärien merkittävänä kasvuna (13 %). Tilasto-osassa ei ole mukana kokoelmaan hankittujen e- kirjojen ja muiden e-aineistojen latausmääriä, vaan ainoastaan painetut teokset. Mikäli e-aineisto otettaisiin huomioon, kokoelman käytön kasvu olisi vielä merkittävämpää. Esimerkiksi kolmen keskeisen kirjaston lisensoiman tietokannan (Verkkokirjahylly, Ebsco ja Theseus) latausmäärä oli vuonna yhteensä 33 973 latausta, vuonna puolestaan 61 255 latausta. Kasvua oli siis peräti 80 %. 13
3.2.3.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Taulukko 5 Yhteenveto poliisin perus- ja poliisi (AMK) -tutkinnon koulutusmääristä vuosina Suorite Aloituspaikkamäärä poliisi (AMK) (Poliisihallituksen vahvistama) Tavoite 320 300 400 400 Aloittaneiden lukumäärä 208 286 400 337 Valmistuneiden lukumäärä 174 1) 95 2) 190 239 Tietolähde: Primus 1) Kaikki poliisin perustutkinnosta valmistuneita 2) Sisältää poliisin perustutkinnosta ja poliisi (AMK) -tutkinnosta valmistuneiden määrän. Poliisi (AMK) -tutkinnon valinnoissa noudatettiin Poliisihallituksen erikseen antamalla hyväksynnällä aiempia tulosrajoja, jotka perustuvat vakiintuneeseen arviointikäytäntöön. Valintamenettelyssä arvioidaan hakijoiden soveltuvuutta poliisin ammattiin ja edellytyksiä opintoihin. Kyseinen toimintamalli on laajasti hyväksytty poliisihallinnossa. Tarkoituksena on aktivoida hakijarekrytointia, jotta kasvaneen opiskelijamäärätavoitteen saavuttaminen on mahdollista. Taulukko 6 Koulutukseen hakeneet, valitut ja aloittaneet Tavoite Poliisi (AMK) -tutkintokoulutus Koulutukseen hakeneet, yhteensä 2 930 4 318 3 600 3 925 sukupuolijakauma n/m % 33/67 31/69-35/65 suomenkielinen koulutus 2 802 4 199-3925 ruotsinkielinen koulutus 128 119 - - Hakijoiden lukumäärä aloituspaikkaa kohden 9,2 14,4 9,0 9,8 Valintakokeeseen kutsutut 2 697 4 052-3 728 suomenkielinen koulutus 2 582 3 952-3 728 ruotsinkielinen koulutus 115 100 - - Koulutuksen aloittaneet, yhteensä 208 286 400 337 sukupuolijakauma n/m % 28/72 31/69-29/71 suomenkielinen koulutus 192 265 337 ruotsinkielinen koulutus 16 21 - Poliisialipäällystön erikoistumisopinnot Koulutukseen hakeneet, yhteensä 322 264-161 sukupuolijakauma n/m % 14/86 17/83-16/84 suomenkielinen koulutus 322 264-161 ruotsinkielinen koulutus - - - - Hakijoiden lukumäärä aloituspaikkaa kohden 6,7 5,5-3,4 Valintakokeeseen kutsutut 322 261-161 suomenkielinen koulutus 322 261-161 ruotsinkielinen koulutus - - - - Koulutuksen aloittaneet, yhteensä 48 50 48 37 sukupuolijakauma n/m % 17/83 14/86-14/86 suomenkielinen koulutus 48 50-37 ruotsinkielinen koulutus - - - - Poliisi (ylempi AMK)-tutkintokoulutus Koulutukseen hakeneet, yhteensä - 1) 211 2) - 200 3) sukupuolijakauma n/m % 18/72-17/83 14
suomenkielinen koulutus 211 24 144 ruotsinkielinen koulutus - 20 56 Hakijoiden lukumäärä aloituspaikkaa kohden 5,3 4,5 4) Valintakokeeseen kutsutut 208 198 suomenkielinen koulutus 208-144 ruotsinkielinen koulutus - - 54 Koulutuksen aloittaneet, yhteensä - 12 24 25 sukupuolijakauma n/m % 33/67 28/72 suomenkielinen koulutus 12 24 25 ruotsinkielinen koulutus - - - 5) Pelastusalan päällystötutkinto (AMK)- tutkintokoulutus Koulutukseen hakeneet, yhteensä 203 Koulutuksen aloittaneet 30 30 Tietolähde: Primus 1) Haku- ja valintamenettelyn luvut tilastoidaan sille vuodelle, jolloin koulutus alkaa. Järjestyksessään ensimmäinen poliisi (ylempi AMK) alkoi vuonna. Sen haku- ja valintamenettely oli vuonna. 2) Sisältää kaikki poliisi (ylempi AMK) -hakijat, joista osa aloitti koulutuksen muuntokoulutuksena. Sisältää kaikki poliisi (ylempi AMK) - ja polis (högre YH) -hakijat, joista osa aloitti koulutuksen muuntokoulutuksena. 4) Hakijoiden lukumäärä aloituspaikkaa kohti sisältää sekä poliisi (ylempi AMK) että polis (högre YH) - koulutukset. 5) Ruotsinkielinen koulutus alkoi vuonna muuntokoulutuksena (examensinriktade studier). Polis (högre YH) -koulutus alkaa vuonna 2018 ja raportoidaan vuoden 2018 toimintakertomuksessa. Ruotsinkielisen poliisi (AMK) -tutkinnon hakijamäärä ja valintamenettelyssä riittävän tuloksen saavuttaneiden määrä ei täyttänyt koulutuksen aloituskynnystä. Tästä syystä päätettiin siirtää tutkintokoulutuksen aloittamista tammikuusta 2018 elokuuhun 2018. Opiskelijoiden tavoitemäärän saavuttamiseksi käynnistettiin täydentävä haku loppuvuodesta. Ruotsinkielisen polis (högre YH) -tutkintokoulutuksen hakijatilastot raportoidaan vuoden toimintakertomuksessa, vaikka ruotsinkielinen ylempi AMK-koulutus alkaa vasta vuonna 2018. Tämä johtuu siitä, että polis (högre YH) -koulutukseen valituista valtaosa aloitti vuonna ruotsinkielisessä AMK-muuntokoulutuksessa (examensinriktade studier), jonka suorittamisen jälkeen he aloittavat opintonsa polis (högre YH) -tutkintokoulutuksessa. 15
Taulukko 7 Opetuksen ja oppimisen suoritteiden laatu Oppimistavoitteiden saavuttaminen (asteikko 1-6) Poliisi (AMK) 3,6 4,1 4,2 Alipäällystökoulutus - 4,1 4,0 Päällystökoulutus / poliisi (ylempi AMK) 3,9 4,2 4,1 Poliisikoiran ohjaajakoulutus - 4,1 4,1 Työssäoppimisjaksojen palaute kentältä (asteikko 1-5) Perustutkintokoulutus opiskelijoiden tyytyväisyys työharjoitteluun 4,1 - - opiskelijoiden tyytyväisyys kenttätyöjaksoon 4,1 - - työharjoittelun ohjaajien arvio harjoittelijoista 4,0 - - Harjoittelun palaute kentältä (asteikko 1-5) Poliisi (AMK)-tutkinto opiskelijoiden tyytyväisyys harjoitteluun - 4,0 4,0 harjoittelun ohjaajien arvio harjoittelijoista - 3,4 3,4 Poliisi (ylempi AMK) -tutkinto opiskelijoiden tyytyväisyys harjoitteluun - - 4,2 harjoittelun ohjaajien arvio harjoittelijoista - - 4,3 Alipäällystön erikoistumisopinnot opiskelijoiden tyytyväisyys harjoitteluun - 4,2 4,2 harjoittelun ohjaajien arvio harjoittelijoista - 4,3 4,1 Oikaisuvaatimukset kpl/hyväksytyt Perustutkinto - - - Poliisi (AMK) -tutkinto 20/3 14/0 15/3 Poliisialipäällystön erikoistumisopinnot 9/0 10/2 1/0 Poliisi (ylempi AMK) -tutkinto 16/0 12/1 13/0 Korkeakoulujen kansallinen käyttäjäkysely (asteikko - 1) 1) 4,65 (kirjastokysely) - 1-5) Tietolähteet: Opiskelijapalaute, Poliisiammattikorkeakoulun hallituksen pöytäkirjat, Korkeakoulukirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 1) Kyselyä ei tehty vuosina 2014, ja. Opetuksen laadussa toteutumat ovat linjassa aikaisempien vuosien tulosten kanssa. Harjoittelun ohjaajien arvio poliisi (AMK) -tutkinnon harjoittelijoista on alempi kuin poliisin perustutkinnon aikaan. Tämä johtuu harjoittelun osaamistavoitteiden tiukentamisesta ja uusien arviointikriteerien käyttöönotosta. Yli kolmen arvosanaa voidaan pitää AMK-tutkinnon harjoittelussa hyvän osaamistason saavuttamisena, kun sitä verrataan harjoittelun osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin. 3.3 TUTKIMUS JA KEHITTÄMINEN Poliisiammattikorkeakoulua koskevan lain mukaan oppilaitoksessa harjoitetaan poliisitoiminnan ja sisäisen turvallisuuden suunnittelua ja kehittämistä sekä Poliisiammattikorkeakoulun opetusta palvelevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Kehittämisen ydinprosessi hallinnoi Poliisiammattikorkeakoulun projektisalkkua ja hoitaa projektitoimistoa. Projektitoiminnan työnjakoa, osaamista ja prosessia kehitettiin edelleen vuoden aikana. Projektisalkun sisältö on laajentunut ja monipuolistunut vuoden aikana. 16
TKI-projektien luonne on muuttunut ulkoisen ja kansainvälisen rahoituksen kasvun myötä. Julkaisemisen rinnalle on tullut toimintojen kehittämiseen painottuvia tavoitteita. Tämä on muuttanut myös toiminnan tulosten mittaamista. 3.3.1 Tutkimuksen ja kehittämisen tulostavoitteet ja niiden toteutuminen Tulostavoite: Poliisiammattikorkeakoulu osallistuu tiedustelu- ja analyysitoiminnan prosessien ja rakenteiden kehittämiseen sekä tukee Vitja-järjestelmän toteutusta osallistumalla sen määrittelytyöhön. Poliisiammattikorkeakoulu tuottaa laadukkaita tutkimus- ja analyysitietoja poliisitoiminnalle sekä johdon strategisen päätöksenteon tueksi. Tulosten perusteella voidaan kehittää poliisitoimintaa sekä parantaa henkilöstön työhyvinvointia. Toteutuminen: Poliisiammattikorkeakoulu on osallistunut tiedustelu- ja analyysitoiminnan prosessien ja rakenteiden kehittämiseen sekä tukenut Vitja-järjestelmän toteutusta osallistumalla sen määrittelytyöhön ja kehittämiseen. Polamk oli mukana valmistelemassa poliisin analytiikkakeskustelun perustamista Poliisihallitukseen. Polamkin uudet TKI-toiminnan linjaukset ja tulosmittarit otettiin käyttöön. TKItoiminta nähdään entistä laaja-alaisemmin siten, että siihen sisältyy tutkimusta, kehittämistä, julkaisujen ja analyysien tuottamista, osaamisvientiä, poliisihistorian kokoamista ja esittelyä, opinnäytteitä, opiskelijaprojekteja sekä näihin liittyvää innovaatiotoimintaa. Polamkin koordinoima EU-projekti Blockwaste laittomista jätevirroista päättyi vuoden lopussa. Horisontti 2020 -projekteista jatkuivat Unity (ennalta estävä toiminta), Nexes (hätäkeskusjärjestelmät) ja Soteria (sosiaalinen media). Uutena Horizon 2020 -projektina käynnistyi radikalisaatiota ja väkivaltaista ekstremismiä koskeva MINDb4ACT. Kosovon turvallisuusakatemian koulutusta ja TKI-toimintaa kehitettiin Polamkin koordinoimassa EU-Twinning -projektissa. NordForsk rahoituksella käynnistettiin tiedustelulainsäädäntöä koskeva kansainvälinen hanke Taking Surveillance Apart. Kotimaisissa hankkeissa tarkasteltiin muun muassa poliisikoulutuksen vaikuttavuutta, poliisin voimankäyttöä, lähisuhdeväkivaltaa, viharikollisuutta, talousrikostutkintaa, poliisin analyysitoimintaa, kriittisen infrastruktuurin haavoittuvuutta sekä maahanmuutto- ja turvapaikka-asioita. Poliisin ja sisäisen turvallisuuden strategisen analyysin tueksi alettiin valmistella neljättä Poliisin toimintaympäristö -katsausta. Tutkimusyhteistyötä tehtiin erityisesti tutkimusorganisaatioiden sekä sisäasiain- ja poliisihallinnon toimijoiden kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti tutkimusverkostoissa ja -konsortioissa sekä työryhmissä. Projekteissa oli mukana korkeakoulujen ja julkishallinnon toimijoiden lisäksi myös yritysten ja kolmannen sektorin toimijoita. Polamkin edustajat esittelivät tutkimustuloksia kotimaisissa ja kansainvälisissä poliisi- ja turvallisuusalan tieteellisissä seminaareissa. 17
Tulostavoite: Sovitaan poliisialan projektitoiminnan ja ulkoisen rahoituksen koordinaatiosta ja työnjaosta yhteistyössä Poliisihallituksen kanssa. Poliisiammattikorkeakoulu hakee erillisrahoitusta poliisin kannalta strategisesti keskeisiin TKI- ja osaamisvientihankkeisiin kotimaisissa ja kansainvälisissä konsortioissa. Toteutuminen: Poliisihallituksen uusitun ulkoisen rahoituksen määräyksen myötä vain yli 100 000 euron projektit viedään poliisihallinnon yhteiseen Ketojärjestelmään. Erillisrahoitusta haettiin aktiivisesti kansainvälisistä ja kansallisista lähteistä (mm. EU-Horizon 2020, EU:n sisäisen turvallisuuden rahaston, VNKrahoitus). 3.3.2 Tutkimuksen ja kehittämisen toiminnallinen tehokkuus 3.3.2.1 Tuottavuus Taulukko 8 Tutkimuksen tuottavuus Tavoite Julkaisut / tutkimuksen htv:t (3 v keskiarvo) 2,6 3,0 3,3 2,3 Tietolähde: TKI-toiminnan tulosmittarit Tutkimusjulkaisujen määrä henkilötyövuotta kohden (2,3) väheni vuonna edellisvuodesta. Tämä arvo tosin vaihtelee runsaasti eri vuosina. Nykyisin yhä useammassa projektissa korostuvat kehittämistavoitteet julkaisutoiminnan rinnalla (ks. myös julkaisujen määrän analyysi taulukon 10 jälkeen). 3.3.2.2 Taloudellisuus Taulukko 9 Tutkimuksen taloudellisuus Tavoite Projektirahoituksen määrä milj. 1 - - 1,8 Tietolähde: TKI-toiminnan tulosmittarit 1 Uusi TKI-indikaattori vuodesta lähtien TKI-toiminnan kehysrahoitus oli vuonna runsaat 880 000 euroa. Tähän määrään sisältyvät TKI-osaamisalueen sekä tutkimus- ja kehittämisprosessien resurssit. Ulkoisen projektirahoituksen määrä on noin 1,8 miljoonaa euroa, joka on lähes 8900 euroa henkilötyövuotta kohden. Luku käsittää kaikki projektit mukaan lukien kansalliset ja kansainväliset TKI -projektit, osaamisen viennin ja kapasiteetin kasvattamisen projektit, henkilöstön ja opiskelijoiden liikkuvuuden projektit sekä Poliisihallituksen kehittämisprojektit. 18
3.3.3 Tutkimuksen ja kehittämisen tuotokset ja laadunhallinta 3.3.3.1 Suoritteet Taulukko 10 Tutkimuksen suoritteet Tavoite Julkaisujen yhteismäärä 43 54 38 27 Tietolähde: TKI-toiminnan tulosmittarit Tutkimustoiminnan keskeisistä tulostavoitteista julkaisujen määrä (27 kpl) alitti tavoitteen (38 kpl). Vastaava kolmen vuoden keskiarvo pysyi kuitenkin niukasti tavoitetasoa suurempana. Pienessä yksikössä julkaisujen määrä voi vaihdella runsaasti eri vuosina. Asiaan vaikuttaa muun muassa henkilöstön vaihtuvuus ja eräiden toimitettujen julkaisujen ajoitus. Julkaisujen valmistelun lisäksi päätoiminen tutkimushenkilöstö käyttää entistä enemmän työaikaa projektien suunnitteluun ja ohjaamiseen sekä hallintotehtäviin. Monet projektien kirjalliset raportit ja muut tuotokset vievät paljon työaikaa mutta niitä ei tilastoida varsinaisiksi julkaisuiksi. Muun kuin päätoimisen tutkimushenkilöstön osallistuminen julkaisujen laadintaan on lisääntynyt viime vuosina. Tutkimustiedon välittämiseksi julkaistiin tutkimusraporttien mediatiedotteita sekä Twitter-uutisia. Tutkimusohjelmaa kuvaavaa projektihakua verkkosivuilla täydennettiin säännöllisesti. Kansainväliseen käyttöön julkaistiin tutkimuksen ajankohtaista tilannetta esittelevä Research Review. Taulukko 11 Tutkimuksen suoritteiden laatu Referee-menettelyn läpikäyneiden (vertaisarvioitujen) julkaisujen %-osuus kaikista julkaisuista Tietolähde: TKI-toiminnan tulosmittarit Tavoite 49 20 33 44 Tutkimuksen suoritteiden laatua kuvaava vertaisarvioitujen julkaisujen osuus kaikista julkaisuista ylitti tavoitetason. Tätäkin mittaria luonnehtii kohtalaisen runsas vuosittainen vaihtelu. Vähenevä julkaisumäärä painottui paria edellisvuotta enemmän tieteelliseen julkaisemiseen. Artikkelien käsikirjoitukset viipyvät vertaisarvioinnissa tyypillisesti vähintään useita kuukausia, minkä vuoksi vuoden tulos koostuu osin edeltävinä vuosina tehdystä työstä. Taulukko 12 Polstatin käyttäjäsessiot ja tietopyynnöt Käyttäjäsessioiden määrä 16 000 15 700 16 000 Tietopyyntöjen määrä 655 805 840 Tietolähde: PolStatin käyttäjäloki 19
PolStatin käyttäjäsessioiden määrä pysyi kahden edellisvuoden tasolla. PolStatille poliisihallinnosta ja muualta tulleet tilastopyynnöt kasvoivat runsaat 4 %. Pyynnöistä 39 % tuli poliisihallinnosta ja 61 % sen ulkopuolelta lähinnä medialta. Poliisihallinnon sisäisten tilastopyyntöjen osuus kaikista tilastopyynnöistä lisääntyi. 3.4 MUSEOTOIMINTA Tulostavoite: Poliisimuseolla ei ollut tulossopimukseen kirjattuja tavoitteita. Museossa oli 10.1. alkaen esillä supistettu perusnäyttely ja erikoisnäyttely "Voimaa ja vaativia tilanteita", joka suljettiin ja purettiin lokakuussa. Itsenäisyyden juhlanäyttely "Järjestys romahtaa 1917" avattiin 5.5.. Museo tuotti siihen Kulttuuriyhdistys Somana ry:llä draamaesityksen "Kahden Toivon tie", jota katsoi 33 peruskoulun yläasteen ryhmää. Toukokuussa "Museoiden yöhön" järjestettiin vierailijoille erityisohjelma, samoin elokuun "Tapahtumien yöhön". Poliisin päiväksi AMK- opiskelijat toteuttivat museoon yleisötapahtuman. Syksyllä järjestettiin XIV Poliisimuseopäivät. Museo piti poliisi (AMK) -tutkinnon opintosuunnitelman opetuksen "Poliisi, yksilö ja yhteiskunta" poliisihistorian luennot, museokierrokset ja ryhmätyöt. Historian luennot pidettiin myös Häke-kurssille. Taulukko 13 Museotoiminnan suoritteet Suorite Tavoite Kokoelmaerät ja kokoelmiin liittyvän perinnetiedon tallennus 48 37 33 Kokoelmiin luetteloidut ja digitoidut objektit (esine, valokuva, multimedia, arkisto, kirja) lkm 1 826 Museon kävijämäärä 26 101 29 689 31 428 Tietolähteet: Museon tilastotietokanta ja kävijälaskuri 1 Uusi tunnusluku vuodesta lähtien Kokoelmat karttuivat 33 saapumiserällä. Isoin erä oli Hämeen poliisilaitoksen Lahden toimipisteestä; yli 800 esinettä ja 400 valokuvaa. Kokoelmia digitoitiin ja luetteloitiin tietokantoihin; esineitä 100, valokuvia 425, multimedioita 34, arkistoa 67 ja kirjoja 200. Vuotuinen kävijämäärä ylitti 31 000 vierailijaa. "Happy or not" -palautteeseen arvionsa antaneesta 92,3 % oli tyytyväisiä käyntiinsä. Museo kasvattaa suosiotaan perhekohteena etenkin kesällä. Puolet kaikista vieraista käy touko-elokuussa. Ruuhkaa helpottamaan aukioloaikoja pidennettiin kesäkaudella. Museon internet-sivuilla oli kävijöitä yli 35 000 (+18 %). Vuoden lopussa Poliisimuseolla oli seuraajia Facebook-sivulla 8 604 (+21 %), Twitterissä 1 002 (+12 %) ja Instagramissa 2 286 (+13 %; ks. myös 3.5.3 Viestintä). 20
3.5 YHTEISET PALVELUT 3.5.1 ICT-palvelut ICT-palveluissa keskeiset toimenpiteet, jotka toteutettiin perusylläpidon lisäksi, olivat Auditorio 1 ja Auditorio 2 audiovisuaalisten laitteiden kokonaisuudistus, opetusluokkien av-laitteiden vakiointi ja kuuden luokan av-laitteiden uudistus sekä oppilaitosverkon sähköpostin migraatio kesätauolla Savonia AMK:n tuottamasta palvelusta O365-sähköpostipalveluun. 3.5.2 Materiaalipalvelut ja toimitilat Tulostavoite: Poliisiammattikorkeakoulu toimeenpanee Poliisihallituksen ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa Poliisikoiralaitoksen sijoituspaikkaratkaisun. Toteutuminen: Poliisikoiralaitoksen hankesuunnittelu käynnistettiin elokuussa ja hankesuunnittelu päättyi joulukuussa. Poliisikoiralaitos päätettiin pitää nykyisessä sijoituspaikassaan Hämeenlinnassa. Hankesuunnitelmaa, saatua kustannusarviota ja hankkeen toteutusaikataulua arvioidaan alkuvuodesta 2018. Lisäksi Poliisiammattikorkeakoulu kilpailutti Tampereen ja Hämeenlinnan siivouspalvelut puitesopimustoimittajien kesken. Sopimustoimittajaksi valittiin Lassila & Tikanoja Oyj. Sopimuskauden kesto on 1.8. - 30.11.2021. 3.5.3 Viestintä Tulostavoite: Viestinnällä ei ollut tulossopimukseen kirjattuja tavoitteita. Viestinnän kuluvan toimikauden painopistealueet olivat ulkoisen viestinnän alueella kattava verkkoviestintä, aktiivinen läsnäolo sosiaalisessa mediassa ja opiskelijamarkkinointi-toiminnon vakiinnuttaminen. Verkkosivuille tuotettiin ja päivitettiin sisältöjä Polamkin toiminnasta, strategiatyöstä ja laadunhallinnasta. Sivuille avattiin muun muassa kattava toimintakäsikirja kieliversioineen. Verkkosivujen kokonaiskävijämäärä kasvoi jälleen edellisvuodesta. Verkkosivuilla vierailijoita kiinnostivat tuttuun tapaan erityisesti AMK-koulutusta sekä koulutukseen hakua ja valintoja koskevat sisällöt, joskin näillä sivuilla vierailleiden lukumäärä väheni edellisvuodesta. Viestintähenkilöstön koko toimintavuoden kestäneen vajeen vuoksi Polamkin viestintäsisältöjen tuotanto laski noin puoleen aiemmasta ja osa suunnitellusta viestintätyöstä jätettiin toteuttamatta. Henkilöstövaje vaikutti myös viestinnän tukipalveluihin, ja esimerkiksi poliisiopiskelijoiden some-toiminnan koordinoinnin ja kehittämisen tavoitteita ei kaikilta osin saavutettu. Myönteinen poikkeus on nimettyjen opiskelijapäivittäjien ylläpitämä Snapchat-profiili: vuonna perustettuun Poliisiksi-profiiliin tuotettiin aktiivisesti sisältöjä myös toimintavuonna, ja päivitysten keskimääräinen 21
katselijamäärä kasvoi edelleen. Snapchatista on muodostunut tärkein viesti- ja palautesovellus Polamkin ja koulutuksesta kiinnostuneiden nuorten välillä. Vähentyneestä sisällöntuotannosta huolimatta Polamk kasvatti näkyvyyttään kaikilla sosiaalisen median kanavillaan. Poliisi perusti toimintavuonna uuden videokanavan, Poliisituben, johon myös Polamk liittyi mukaan opiskelija-vlogillaan. Youtuben statistiikan mukaan Poliisituben sisältöjä katsoivat aktiivisimmin erityisesti nuoret aikuiset. Taulukko 14 Ulkoisen viestinnän suoritteet Suorite Tiedotteet (suomi / ruotsi / englanti) 60/46/12 58/42/14 26/25/7 Internet-sivujen käynnit www.polamk.fi www.poliisimuseo.fi Sosiaalisen median kanavien seuraajat Twitter (@Polamk) Twitter (johto ja asiantuntijat) Twitter (@Poliisimuseo) Facebook (Poliisimuseo) Instagram (@poliisiammattikorkeakoulu) Instagram (@poliisimuseo) LinkedIn (Poliisiammattikorkeakoulu) Sosiaalisen median kanavien sisällöt Twiitit (@Polamk) Instagram-kuvat, @poliisiammattikorkeakoulu Instagram-kuvat, @poliisimuseo n. 310 000 n. 20 000 927 545 756 6 300 3 030 1 189 112 316 142 160 342 304 29 913 1 580 1 600 897 7 129 5 755 2 022 202 483 140 68 368 547 35 295 2 048 2 621 1 002 8 604 8 010 2 286 300 132 68 Mediaosumat 1 237 1 305 905 73 Tampereen korkeakoulujen opiskelijamarkkinoinnin verkosto toteutti keväällä jälleen yhteistyössä Korkeakouluopiskelijaksi Tampereelle -tapahtuman. Lukiolaisryhmille suunnatun tapahtuman suosion kasvu jatkui, ja kävijätavoite ylittyi jälleen (4 500 vierailijaa). Poliisiopiskelijoilla on some-viestinnän ohella keskeinen rooli osana Polamkin opiskelijamarkkinoinnin muuta näkyvyyttä. Toimintavuoden merkittävimpiin messutapahtumiin toteutettiin opiskelijaprojektina toiminnallisia kokonaisuuksia, ja opiskelijat tekivät aktiivisesti sidosryhmävierailuja esimerkiksi kouluihin. Tavoitteena on kytkeä opiskelijalähettilästoiminta yhä kiinteämmäksi osaksi opintoja ja työharjoittelua. Poliisiammattikorkeakoulussa järjestettiin toistamiseen poliisitoiminnan ja - viestinnän kurssi median edustajille. Kurssin tuottaa poliisin viestintäverkosto, ja se on tarkoitus toteuttaa saadun palautteen perusteella vuosittain. 3.5.4 Sisäinen valvonta: sisäinen tarkastus ja laillisuusvalvonta Poliisihallituksen toimeenpanemassa Polamkin sisäisessä tarkastuksessa ja laillisuusvalvontatarkastuksessa ei ole tullut esille sisäistä valvontaa koskevia puutteita. 22
3.5.5 Tietoturvallisuuden ja tietosuojan valvonta Vuonna on aloitettu valmistautuminen yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamiseen tarkastamalla asianhallintajärjestelmään tallennetut rekisteriselosteet. Tarpeettomaksi käyneet rekisterit lakkautetaan ja tiedot arkistoidaan poliisin tiedonhallintasuunnitelman mukaisesti. Käytössä olevien rekisterien rekisteriselosteet laajennetaan tietosuojaselosteiksi 25.5.2018 mennessä. Kurssin AMK2 opiskelijoille tehtiin lokitarkastus Poliisiasiain tietojärjestelmä Patjan käytöstä. Tarkastuksessa ei havaittu väärinkäytöksiä. 3.5.6 Kansainvälinen toiminta Kansainvälinen toiminta on keskeinen osa Polamkin toimintaa ja se näkyy vahvasti sekä opetuksen ja oppimisen että tutkimuksen ja kehittämisen tulostavoitteissa. Keskeiset opetuksen ja oppimisen kansainvälisen toiminnan tulossopimustavoitteet liittyvät kansainvälisen poliisiyhteistyön osaamisen ja valmiuksien parantamiseen, siviilikriisinhallinnan alan yhteistyöhön ja kansainvälisen opiskelijavaihdon kehittämiseen (kts. luku 3.2.1). TKI-toiminnassa kansainvälisten projektien määrä on lisääntynyt kansainvälisen rahoituksen kasvun myötä. (kts. luku 3.3). Poliisiammattikorkeakoulu vastaa Suomessa Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL) jäsenenä CEPOL:n toimintaan osallistumisesta. Alustavan tiedon mukaan CEPOL järjesti vuonna yhteensä 105 koulutustapahtumaa lähitoteutuksena sekä useita webinaareja. Suomesta CEPOL-kursseille haki yhteensä 201 henkilöä ja niille osallistui poliisihallinnosta 79, Tullista 30, rajavartiolaitokselta 11 ja sisäministeriöstä 2 henkilöä. CEPOL-virkamiesvaihtoon osallistui Suomesta 12 henkilöä. Muun kuin poliisihallinnon hakija- ja osallistujamäärä on jatkanut kasvuaan, mikä on linjassa CEPOL:n roolin muutoksen kanssa. Se muuttui vuonna poliisiakatemiasta lainvalvontaviranomaisten koulutusvirastoksi. Poliisiammattikorkeakoulu toteutti vuonna viisi CEPOL-kurssia lähitoteutuksena sekä yhden online-kurssin (kts. luku 3.2.1). Poliisiammattikorkeakoulu osallistuu CEPOL Knowlegde Center CSDP Mission (siviilikriisinhallinta) -pilottiin vuosina 2019. Pilotoinnissa kehitetään CEPOL:n uusi toimintamalli tuleville vuosille kurssisuunnittelun ja -toteutuksen osalta. Kyseisessä pilotissa on mukana yhdeksän CEPOL-jäsenmaata. Poliisiammattikorkeakoulu teki yhteistyötä Poliisihallituksen, sisäministeriön, ulkoministeriön ja Kriisinhallintakeskuksen kanssa siviilikriisinhallinnan tehtäviin rekrytoinnissa sekä koulutusten järjestämisessä. Polamk osallistui kriisinhallintakeskuksen ohjausryhmän toimintaan ja sen linjausten toimeenpanoon. Siviilikriisinhallinnan alalla Polamk on mukana European Union Police Services Training Programme (EUPST II) -koulutusprojektissa, jonka tavoitteena on kasvattaa lainvalvontaviranomaisten valmiuksia siviilikriisinhallintaoperaatioissa. Vuoden aikana viisi suomalaista osallistui EUPST-koulutuksiin ulkomailla. Lisäksi Polamk järjesti koulutusprojektin yhteydessä kansainvälisen Gender perspective in crisis management -konferenssin yhdessä Suomen kriisinhallintakeskuksen kanssa. Puolustusvoimien kansainvälinen keskus järjestelyjä. 23
Poliisiammattikorkeakoulu johtaa monivuotista Twinning-hanketta Further Support to Public Safety Education Kosovo. Toimintavuoden aikana Poliisiammattikorkeakoulusta ja partneriorganisaatioista tehtiin useita asiantuntijamissioita Kosovoon ja kehitettiin toimintaa suunnitelman mukaisesti. Ulkoministeriön rahoittama Tunisian poliisin- ja lainvalvontaviranomaisten kapasiteetin kasvattamishanke päättyi maaliskuussa. Toimintavuoden aikana järjestettiin kuusi koulutustilaisuutta Tunisiassa ja vierailu Suomeen Tunisian poliisin ja kansalliskaartin asiantuntijoille. 4 TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS 4.1 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Taulukko 15 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet JULKISOIKEUDELLISET TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot 142 839 106 024 79 150 Maksullisen toiminnan muut tuotot 0 0 Tuotot yhteensä 142 839 106 024 79 150 KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 888 781 1 254 Henkilöstökustannukset 105 999 77 699 44 387 Vuokrat 1 138 13 061 16 394 Palvelujen ostot 293 2 040 3 269 Muut erilliskustannukset 3 022 4 694 3 564 Erilliskustannukset yhteensä 111 341 98 276 68 867 Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset 30 170 9 124 10 917 Poistot 3 340 670 1 547 Korot 0 6 23 Muut yhteiskustannukset 0 - Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 33 510 9 800 12 487 Kokonaiskustannukset yhteensä 144 851 108 076 81 355 KUSTANNUSVASTAAVUUS -2 012-2 052-2 205 (tuotot - kustannukset) Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki - - KUSTANNUSVASTAAVUUS HINTATUEN JÄLKEEN 99 % 98 % 97 % Tietolähde: Kieku Sisäministeriön asetuksen mukaisia Poliisiammattikorkeakoulun julkisoikeudellisia suoritteita ovat voimankäytön kouluttajakoulutus, voimankäyttökouluttajan kertauskoulutus, asekouluttajakoulutus, asekouluttajan kertauskoulutus, järjestyksenvalvojakouluttajan perus- ja kertauskoulutukset sekä vartioimis- tai järjestyksenvalvontatehtäviin liittyvät koirien tottelevaisuustarkastukset. 24
Koulutuspäivien määrä yli kaksinkertaistui vuoteen verrattuna. Tuotot julkisoikeudellisista koulutussuoritteista muodostuivat myös edellisvuoteen verrattuna 35 % suuremmiksi. Toiminta oli lähes kustannusvastaavaa. Taulukko 16 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet LIIKETALOUDELLISET TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot 493 940 651 933 678 043 Maksullisen toiminnan muut tuotot 914 737 789 292 755 802 Tuotot yhteensä 1 408 677 1 441 224 1 433 844 KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 42 851 71 615 41 676 Henkilöstökustannukset 118 658 260 509 469 950 Vuokrat 770 957 629 943 731 609 Palvelujen ostot 52 967 82 748 56 624 Muut erilliskustannukset 23 445 19 944 15 154 Erilliskustannukset yhteensä 1 008 878 1 064 759 1 315 013 Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset 165 988 308 865 163 149 Poistot 11 142 15 257 6 850 Korot 0 51 102 Muut yhteiskustannukset - Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 177 130 324 173 170 101 Kokonaiskustannukset yhteensä 1 186 008 1 388 931 1 485 114 KUSTANNUSVASTAAVUUS 222 669 52 293-51 270 (tuotot - kustannukset) Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki - - - KUSTANNUSVASTAAVUUS HINTATUEN JÄLKEEN 119 % 104 % 97 % Tietolähde: Kieku Liiketaloudellisen toiminnan tuottoja kertyi 32 547 euroa vähemmän kuin vuonna. Tuotoista 35 % muodostui koulutussuoritteista ja 65 % majoitus- ja vuokraustoiminnasta. Vuonna saavutettiin maksimipiste sen suhteen, mikä määrä Poliisiammattikorkeakoulun majoitustiloista voidaan ottaa opiskelijoiden vuokraasuntokäyttöön. Koulutussuoritteissa ei enää vuonna ollut mukana hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen poliisiosiota, jota ei enää katsota Poliisiammattikorkeakoulun liiketaloudelliseksi toiminnaksi. Liiketaloudellisten koulutusten kokonaistuotoista 47 % saatiin Pieksämäellä pidetyistä ajoneuvokoulutuksista. Tampereen koulutukset muodostivat kokonaistuotoista 46 %. Tampereella pidetyistä koulutuksista pysäköinnintarkastajien seminaarit muodostivat 8 % osuuden ja ajoneuvokoulutukset 7 % osuuden. 25
4.2 Yhteisrahoitteisen toiminnan tulos ja kannattavuus Taulukko 17 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN TUOTOT Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 333 898 276 982 749 135 EU:lta saatu rahoitus 474 662 391 802 333 952 Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 42 571 14 583 12 682 Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä 851 131 683 367 1 095 770 KUSTANNUKSET Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 15 934 6 728 21 624 Henkilöstökustannukset 585 561 365 216 660 769 Vuokrat 1 895 15 097 64 751 Palvelujen ostot 309 723 204 982 244 185 Muut erilliskustannukset 146 412 119 561 132 486 Erilliskustannukset yhteensä 1 059 525 711 584 1 123 814 Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset 17 277 19 100 19 559 Poistot 19 157 3 891 - Korot - - Muut yhteiskustannukset - - Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 36 433 22 991 19 559 Kokonaiskustannukset yhteensä 1 095 958 734 575 1 143 373 OMARAHOITUSOSUUS -244 827-51 208-47 603 (tuotot - kustannukset) Omarahoitusosuus, % 22 % 7 % 4 % Tietolähde: Kieku Poliisiammattikorkeakoulun yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muodostuivat 167 764 euroa suuremmiksi kuin vuonna. Tuotoista 39 % saatiin muilta valtion virastoilta, 56 % EU:lta ja 5 % valtionhallinnon ulkopuolisilta rahoittajilta. Osa rahoituksista saatiin kirjaamisoikeutena momentille. Taulukko sisältää myös arvonlisäverot. Euromääräisesti suurimmat yhteisrahoitteiset projektit olivat Unity, kyberkoulutus ISF ja BlockWaste. Poliisiammattikorkeakoulun omarahoitusosuus oli 22 %. Poliisihallitus myönsi rahoituksen kyberkoulutusprojektien omarahoitusosuuksiin. 26
5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 5.1 Organisaation kehittäminen Poliisiammattikorkeakoululle on vuodelle asetettu 192 henkilötyövuoden kehysrahoitetun henkilöstömäärän tavoitetaso. Asetettu tavoitetaso saavutettiin eläkepoistumien kautta ilman henkilöstön irtisanomisia tai lomauttamisia. 5.2 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tulostavoite: Poliisiammattikorkeakoulun ennakoivassa henkilöstösuunnittelussa huomioidaan eläkelainsäädännön muutokset ja varmistetaan osaamiseltaan ja työkyvyltään toiminnan tarvetta vastaava henkilöstö. Poliisiammattikorkeakoulu varmistaa henkilöstöbarometrin tulosten mukaisten kehittämistoimien toimeenpanon ja vaikuttavuuden sekä varmistaa hallitun tulos- ja kehityskeskustelumuutoksen toteutuksen. Poliisiammattikorkeakoulu toteuttaa rekrytointistrategian. Toteutuminen: Poliisiammattikorkeakoulussa on jatkettu Henkilöstösuunnitelma 2020 asiakirjan mukaista henkilöstötyötä. Henkilöstösuunnitelmassa on määritetty asiakokonaisuuksittain henkilöstösuunnittelua, osaamista, työhyvinvointia ja johtamista koskevat tavoitteet, toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnissa käytettävät seurantamenetelmät. Poliisiammattikorkeakoulussa on laadittu henkilöstöbarometrin tuloksista kehittämissuunnitelma, joka on käsitelty ja hyväksytty Poliisiammattikorkeakoulun johtoryhmässä. Kehittämissuunnitelmaan kirjattujen toimenpiteiden täytäntöönpano on alkanut vuoden aikana ja jatkuu osin vielä myös vuonna 2018. Esimiestoiminnan kehittämisen painopistealueena on varhaisen tuen mallin mukaisen välittävän ja aktiivisen esimiestoiminnan tehostaminen. Uudistettu tavoite- ja kehityskeskusteluprosessi on perehdytetty esimiehille ja jalkautettu koko henkilöstöä koskevaksi toimintamalliksi. Vuoden 2018 tavoitekeskustelukierroksen aikana henkilökunnan toimenkuvat päivitetään Polamkin johtoryhmässä sovitun yhdenmukaisen rakenteen mukaisiksi. 27
Taulukko 18 Henkilötyövuodet Tavoite Muutos edelliseen vuoteen 1. Poliisit 88,0 87,7 86 85,5-2,2 2. Muu henkilöstö 109,3 105,5 106 101,3-4,2 Kehysrahoituksella oleva henkilöstö (1-2) 197,3 193,1 192 186,8-6,3 Muu rahoitus 13,9 13,1-15,8 2,7 - erillisrahoitus 13,9 8,8-11,8 3,0 - hankerahoitus 0 4,3-4,0-0,3 Korkeakouluharjoittelijat 0,6 2,1-0,3-1,8 Koko henkilöstö 211,8 208,2 202,9-5,3 Tietolähde: Kieku Kehysrahoitetun henkilöstön henkilötyövuosikertymää on suunnitelmallisesti vähennetty Pora III -tavoitetasoon ja myös vuodelle asetettu henkilötyövuosien tavoitetaso saavutettiin. Kehysrahoitettu henkilötyövuosikertymä laski 6,3 henkilötyövuotta verrattuna edellisvuoden tasoon. Henkilötyövuosikertymän laskeminen alle tavoitetason johtui erityisesti vakinaisen henkilöstön osallistumisesta erillisrahoitettuun projektityöhön ennakoitua enemmän sekä useammasta virkavapaudesta, jotka eivät olleet tiedossa vuoden henkilöstösuunnitelmaa laadittaessa. Muun rahoituksen osalta (hanke- ja erillisrahoitus) henkilötyövuosikertymä puolestaan kasvoi 2,7 henkilötyövuotta verrattuna edellisvuoteen kokonaistoteuman ollessa 15,7 henkilötyövuotta. Muuhun rahoitukseen kohdentuvan henkilötyövuosikertymän huomattava kasvu osoittaa Poliisiammattikorkeakoulun menestyneen jälleen erinomaisesti ulkoisen rahoituksen varassa toimivien projektien rahoituksen saamisessa. Taulukko 19 Henkilötyövuodet Henkilöryhmä Vakinaiset (htv) Määräaikaiset (htv) Naiset Miehet Naiset Miehet Yhteensä 1. Päällikkö 0,0 0,0 0,0 1,0 1,0 2. Päällystö 0,0 24,6 0,1 2,4 27,1 3. Alipäällystö 3,6 38,1 0,0 2,7 44,3 4. Miehistö 1,0 5,6 0,0 6,4 13,0 5. Toimistohenkilöstö 17,0 0,0 2,4 5,5 19,4 6. Muut 33,3 34,5 8,7 12,5 81,9 Poliisit yhteensä (1-4) 4,6 68,2 0,1 12,5 85,4 Muu henkilöstö yhteensä (5-6) 50,3 34,5 11,0 5,5 101,3 Kehysrahoituksella oleva henkilöstö (1-6) 54,9 102,7 11,1 18,0 186,8 Erillisrahoituksella oleva henkilöstö 0,8 2,1 5,4 3,5 11,8 Hankerahoituksella oleva henkilöstö 0,0 4,0 0,0 0,0 4,0 Ulkopuolisella rahoituksella oleva henkilöstö yhteensä 0,8 6,1 5,4 3,5 15,8 Korkeakouluharjoittelijat 0,0 0,0 0,3 0,0 0,3 Henkilöstö yhteensä 55,7 108,8 16,8 21,5 202,9 Tietolähde: Kieku 28
Taulukko 20 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä ja muutosprosentit 31.12. Vuosi lkm Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä %- osuus lkm %- osuus lkm %-muutos %-muutos %-muutos %- osuus 2012 188-1,6 90,4 20-25,9 9,6 208-4,6 100,0 2013 188 0,0 83,9 36 44,5 16,1 224 7,7 100,0 2014 187-0,5 85,8 31-13,9 14,2 218-2,7 100,0 180-3,7 81,4 41 32,3 18,6 221 1,4 100,0 177-1,7 83,9 34-17,1 16,1 211-4,5 100,0 172-2,8 79,6 44 29,4 20,4 216 2,4 100,0 Tietolähde: Kieku Henkilöstön kokonaismäärä vuoden lopussa oli viisi henkilöä enemmän verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Henkilöstön kokonaismäärässä huomioidaan vakinaiset ja määräaikaiset työntekijät, ulkopuolisella rahoituksella palkattu henkilöstö sekä korkeakouluharjoittelijat. Vertailuajankohtana vakinaisessa virkasuhteessa olevien määrä väheni viidellä henkilöllä edellisvuodesta ja määräaikaisessa virkasuhteessa olevien määrä lisääntyi kymmenellä henkilöllä. Taulukko 21 Naisten ja miesten %-osuus (lkm) henkilöstöstä henkilöryhmittäin 31.12. Henkilöryhmä Vakinaiset Määräaikaiset Naiset Miehet Naiset Miehet lkm % lkm % lkm % lkm % lkm Yhteensä 1. Päällikkö 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 100,0 1 2. Päällystö 0 0,0 29 85,3 0 0,0 5 14,7 34 3. Alipäällystö 4 7,8 42 82,4 0 0,0 5 9,8 51 4. Miehistö 1 7,7 5 38,5 0 0,0 7 53,8 13 5. Toimistohenkilöstö 16 100,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 16 6. Muut 37 36,6 38 37,6 18 17,8 8 7,9 101 7.Korkeakouluharjoittelijat 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 Poliisit yhteensä (1-4) 5 5,1 76 76,8 0 0,0 18 18,2 99 Muu henkilöstö yhteensä (5-7) 53 45,3 38 32,5 18 15,4 8 6,8 117 Henkilöstö yhteensä 58 26,9 114 52,8 18 8,3 26 12,0 216 Tietolähde: Kieku Poliisiviroissa työskenteli tarkasteluajankohtana viisi naista, mikä vastaa 5,1 prosenttia kaikista poliisiviroissa työskentelevistä henkilöistä. Koko henkilöstöstä naisia oli yhteensä 76 eli 35,2 prosenttia. Hallinnollisissa esimiestehtävissä työskenteli vuoden lopussa 11 henkilöä, joista kaikki olivat miehiä. Naiset ovat kuitenkin edustettuina Polamkin johtoryhmässä, jonka 18 jäsenestä naisia on viisi eli 27,8 prosenttia. 29
Taulukko 22 Henkilöstön keski-ikä sukupuolen mukaan 31.12. Keski-ikä Koko henkilöstö 48,7 49,1 49,5 - keski-ikä, naiset 47,8 47,2 48,2 - keski-ikä, miehet 49,2 50,3 50,1 Tietolähde: Kieku Poliisiammattikorkeakoulun henkilöstön keski-ikä nousi edellisestä vuodesta ollen 49,5 vuotta. Henkilöstön keski-ikä laski hieman naisten kohdalla, mutta nousi vastaavasti miesten kohdalla. Polamkin henkilöstön keski-ikä on korkeampi kuin poliisihallinnossa keskimäärin, mikä selittyy sillä, että noin puolet henkilöstöstä työskentelee opetustehtävissä, joihin edetään pääsääntöisesti vasta useiden operatiivisessa työssä kertyneiden työkokemusvuosien jälkeen. Henkilöstön keski-iän näkökulmasta huomionarvoista on myös se, että esimerkiksi vuoden lopussa Poliisiammattikorkeakoulussa oli peräti 13 eläkeiän jo saavuttanutta henkilöä, jotka ovat halunneet jatkaa työskentelyään Poliisiammattikorkeakoulussa. Taulukko 23 Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan 31.12. Ikä, vuotta %-osuus %-osuus %-osuus Sukupuolen %-jakauma ikäluokittain, Miehet Naiset 20 24 1 0,45 0 0,0 0 0,00 % 0,00 % 0,00 % 25 29 10 4,52 5 2,37 2 0,93 % 50,00 % 50,00 % 30 34 10 4,52 14 6,64 15 6,94 % 40,00 % 60,00 % 35 39 19 8,60 17 8,06 13 6,02 % 53,85 % 46,15 % 40 44 19 8,60 17 8,06 23 10,65 % 65,22 % 34,78 % 45 49 51 23,08 45 21,33 41 18,98 % 70,73 % 29,27 % 50 54 46 20,81 51 24,17 58 26,85 % 60,34 % 39,66 % 55 59 41 18,55 39 18,48 37 17,13 % 78,38 % 21,62 % 60 64 21 9,50 21 9,95 24 11,11 % 70,83 % 29,17 % 65 3 1,36 2 0,95 3 1,39 % 33,33 % 66,67 % Yhteensä 221 100,0 211 100,00 216 100,00 - - Tietolähde: Kieku Henkilöstön ikärakenteessa suurin ryhmä olivat edellisvuoden tavoin 50 54 -vuotiaat, johon lukeutuu 58 henkilöä eli 26,9 prosenttia koko henkilöstöstä. 30
Taulukko 24 Henkilöstön koulutusrakenne sukupuolen mukaan 31.12. Koulutusaste Lukumäärä %-jakauma koulutusasteen mukaan Sukupuolen %- jakauma koulutusasteittain Naiset Miehet Yhteensä Naiset Miehet Yhteensä Naiset Miehet 1. Perusaste 2. Keskiaste 10 19 29 13,3 % 13,5 % 13,4 % 34,5 % 65,5 % 3. Alin korkea-aste 9 32 41 12,0 % 22,7 % 19,0 % 22,0 % 78,0 % 4. Alempi korkeakouluaste 7 37 44 9,3 % 26,2 % 20,4 % 15,9 % 84,1 % 5. Ylempi korkeakouluaste 42 40 82 56,0 % 28,4 % 38,0 % 50,6 % 49,4 % 6. Tutkijakoulutusaste 7 13 20 9,3 % 9,2 % 9,3 % 35,0 % 65,0 % Tutkinnon suorittaneet 75 141 216 100,0 % 100,0 % 100,0 % - - Tietolähde: Kieku Henkilöstön koulutusrakennetaulukko perustuu Tilastokeskuksen koulutusluokitukseen. Henkilöstön koulutustasoa kuvaava koulutustasoindeksi lasketaan kertomalla eri koulutusasteen omaavien henkilöiden lukumäärät kutakin koulutusastetta vastaavalla tilastokeskuksen määrittämällä indeksiarvolla, laskemalla näin saadut tulot yhteen ja jakamalla saatu summa henkilöiden kokonaislukumäärällä. Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden määrä kasvoi viidellä henkilöllä edellisvuodesta ja tutkijakoulutusasteen suorittaneiden määrä kolmella henkilöllä. Muilta osin koulutusrakenteessa ei tapahtunut huomionarvoisia muutoksia. Taulukko 25 Koulutus ja osaamisen kehittäminen Tavoite Muutos edelliseen vuoteen Koulutukseen käytetyt työpäivät / htv - 3,7 pv - 2,6 pv -1,1 pv Henkilöstökoulutukseen käytetyn työajan %-osuus säännöllisestä työajasta - 1,44 % - 1,0 % -0,44 %-yks. Henkilöstön koulutus ja kehittäminen / htv - 1 443-1 054-389 Koulutustasoindeksi koko henkilöstö 5,8 5,9-5,9 0,0 koulutustasoindeksi, naiset 6,0 6,1-6,1 0,0 koulutustasoindeksi, miehet 5,8 5,8-5,8 0,0 Pedagogisten opintojen suorittaneiden osuus opettajista, % 73 % 75 % - 78 % 3 %-yks. Käydyt tulos- ja kehityskeskustelut, % henkilöstöstä 90 % 95 % 100 % 95 % 0 %-yks. Laaditut kehittymissuunnitelmat, % henkilöstöstä 67 % 95 % 100 % 95 % 0 %-yks. Tietolähde: Kieku, Tahti viraston omat tietolähteet, henkilöstöbarometri Henkilöstön koulutukseen käytettiin vuonna työaikaa 2,6 päivää per henkilötyövuosi, mikä on hieman vähemmän kuin vuonna ja vastaavasti koulutukseen käytetyn työajan suhteellinen osuus säännöllisestä työajasta väheni hieman verrattuna edellisvuoteen. Myös henkilötyövuosikertymään suhteutetut koulutuksen euromääräiset kustannukset laskivat hieman edellisvuodesta. Henkilöstön koulutustasoindeksi pysyi ennallaan sekä naisten että miesten ryhmissä. Pedagogiset opinnot suorittaneiden opettajien osuus jatkoi tasaista kasvuaan si- 31
ten, että vuoden lopussa 78 prosenttia opetustehtävissä toimivista oli suorittanut kyseiset opinnot. Taulukko 26 Työterveys ja työhyvinvoinnin edistäminen Tavoite Muutos edelliseen vuoteen Työkyvyttömyyseläköitymisten määrä, lkm 1 kpl 0 0 0 0 Työtapaturmien määrä, lkm 10 kpl 11 kpl 0 11 kpl 0 Työterveyshuolto, /htv 813 699-850 151 Työkunnon ja työtyytyväisyyden edistäminen /htv - 435-367 - 68 Työtyytyväisyysindeksi, naiset 1) 3,4 - - - - Työtyytyväisyysindeksi, miehet 2) 3,4 - - - - Tietolähde: Kieku, Tahti, viraston omat tietolähteet 1-2) seurataan kolmen vuoden välein henkilöstöbarometrissä Työtapaturmia sattui edellisvuoden tavoin 11 kappaletta. Tapaturmista seitsemän oli erittäin lieviä ja ne eivät aiheuttanut työntekijälle sairauspoissaoloa. Työtapaturmat aiheuttivat vuoden aikana yhteensä 202 sairauspoissaolopäivää. Työtyytyväisyysindeksi raportoidaan kolmen vuoden välein osana poliisin henkilöstöbarometrin tuloksia. Seuraavan kerran indeksi lasketaan vuonna 2018 toteutettavan henkilöstöbarometrin tuloksista, minkä vuoksi tunnusluvulle ei ole vuodelle asetettu tavoitearvoa. Työterveyshuollon euromääräiset kustannukset nousivat vuodesta noin 150 euroa per henkilötyövuosi. Kustannusten nousu johtuu ensisijaisesti suunnitelmallisesta työterveyshuollon yhteistyön tehostamisesta tarkoituksena henkilöstön työhyvinvoinnin ja työyhteisön toimivuuden tukeminen. Työkyvyttömyyseläkkeelle ei siirtynyt vuonna yhtään henkilöä. Taulukko 27 Sairauspoissaolot Tavoite Muutos edelliseen vuoteen Sairauspoissaolot, pv/htv 9,5 pv 7,9 pv 7 pv 10,5 pv 2,6 pv Sairauspoissaolot 1 3 pv, tapaukset, lkm 270 kpl 274 kpl - 255 kpl - 19 kpl Sairauspoissaolot 4 10 pv, tapaukset, lkm 75 kpl 76 kpl - 66 kpl - 10 kpl Sairauspoissaolot 11 60 pv, tapaukset, lkm 25 kpl 24 kpl - 31 kpl 7 kpl Sairauspoissaolot yli 61 pv, tapaukset, lkm 5 kpl 3 kpl - 4 kpl 1 kpl Sairaus- ja tapaturmapoistumat kiinteästä työajasta, % 4,0 % 3,3 % - 4,7 % 1,4 % yks. Tietolähde: Kieku, Tahti Henkilötyövuosikertymään suhteutettu sairauspoissaolojen määrä lisääntyi huomattavasti edellisvuodesta ollen peräti 10,5 päivää per henkilötyövuosi. Sairauspoissaolojen lukumäärä kasvoi erityisesti pitkien 11 60 päivän pituisten sairauspoissaolojen kohdalla. Positiivista on se, että lyhyiden 1 3 päivän ja 4 10 päivän pituisten sairauspoissaolojen lukumäärät vähenivät merkittävästi. 32
Taulukko 28 Henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma Erosyy Lähtövaihtuvuus 15 13 11 Valtion sisällä 1 3 0 Kunta 0 0 1 Yksityinen sektori yms. 3 0 1 Siirtynyt eläkkeelle 11 10 9 Vanhuuseläke 10 10 9 Työkyvyttömyyseläke 1 0 0 Kuollut 0 0 0 Tietolähde: Kieku Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus väheni kahdella henkilöllä edellisvuodesta. Vuonna yksi henkilö siirtyi Poliisiammattikorkeakoulun palveluksesta kunnalliselle sektorille ja yksi henkilö yksityiselle sektorille. Vanhuuseläkkeelle jäi vuoden aikana yhdeksän henkilöä. Taulukko 29 Henkilöstön tulovaihtuvuus ja muusta syystä tulleet Tulosyy Tulovaihtuvuus 5 5 6 Valtion sisällä 3 5 5 Kunta 0 0 0 Yksityinen sektori yms. 2 0 1 Siirtynyt eläkkeeltä 0 0 0 Tietolähde: Kieku 6 TILINPÄÄTÖSANALYYSI 6.1 Rahoituksen rakenne Poliisiammattikorkeakoululla oli vuonna käytettävissä toimintamenomäärärahaa 23 086 575 euroa. Rahoituksesta 230 000 euroa oli myönnetty ns. viestikeskukseen, 150 000 euroa Poliisimuseon näyttelyn uudistamiseen, 150 000 euroa kyberkoulutukseen, 148 000 euroa ruotsinkielisen högre YH -tutkinnon koordinointi- ja opetustehtäviin ja 78 200 euroa asekilpailutusprojektiin. Poliisiammattikorkeakoulun henkilöstöä työskenteli KEJO- ja VITJA-hankkeissa ja oppilaitos sai näihin tehtäviin hankerahoitusta 356 000 euroa. Hankerahoitusta oli lisäksi käytettävissä kyberkoulutus ISF ja kyberosaaminen 2020 omarahoitusosuuksiin yhteensä 77 912 euroa. Pelastustoimen päällystökoulutukseen liittyviin tehtäviin Poliisiammattikorkeakoulu sai rahoitusta 3 200 euroa. Sisäministeriöstä saatiin 18 000 euroa tutkimuksen Mikä on Suomen kyky vastaanottaa turvapaikanhakijoita? kuluihin. 33
Taulukko 30 Käytettävissä ollut rahoitus vuosina Rahoitus Vuosi Vuosi %-osuus Vuosi Vuosi %-osuus 26.10.01.1 Poliisin toimintamenot, kehysrahoitus 23 820 358,00 88,90 % 23 842 775,00 87,74 % 26.10.01.2 Poliisin toimintamenot, hankerahoitus 219 300,00 0,82 % 433 912,00 1,60 % 24.10.21.01 Siviilihenkilöstön osallistum. kriisinhallintaan 30 000,00 0,11 % - 26.10.20 Maasta poistamis- ja noutokulj. aih. menot 6 171,59 0,02 % - 26.30.01.1 Koulutuksen varsinaiset toimintamenot - - 3 200,00 0,01 % 4.15.26.01.01.2 Tutkimustoiminta 15 100,00 0,06 % - 4.15.26.01.23.1 Siviilikriisinhall. kotimaan valm. yht.sov. 15 000,00 0,06 % - 26.01.01.2 Tutkimustoiminta - - 18 000,00 0,07 % 28.60.12 Osaamisen kehittäminen VM 7 272,00 0,03 % 7 480,00 0,03 % 4.16.26.10.21 KEJO-hankkeen yhteiset toimintamenot - - 2 102,10 0,01 % Siirtomääräraha, kehysrahoitus - - - YHTEENSÄ 24 113 201,59 89,99 % 24 307 469,10 89,45 % Tulorahoitus 2 681 221,97 10,00 % 2 866 003,93 10,55 % Yhteensä 26 794 423,56 100,00 % 27 173 473,03 100,00 % Tietolähde: Kieku 6.2 Talousarvion toteutuminen Vuoden loppupuolella oli nähtävissä, että 400 opiskelijan sisäänottomäärästä jäädään ja opiskelijoiden varustamiseen varattuja määrärahoja säästyy. Poliisihallituksen myötävaikutuksella rahoitusta kohdennettiin uudelleen johtokeskuksen uudistamiseen. Poliisiammattikorkeakoulun toimintamenomäärärahasta siirtyi silti vuodelle 2018 yhteensä 1 367 801,65 euroa. Siirtyvän erän suuruuteen vaikuttivat mm. henkilöstön pitämät palkattomat virkavapaudet, tavanomaista suuremmiksi muodostuneet sairausvakuutus- yms. lakien mukaiset Kelan palautukset sekä Poliisiammattikorkeakoulun vakituisen henkilöstön palkkojen kohdentuminen erillisrahoitettuihin projekteihin. Loppuvuodesta tuotot toteutuivat ennakoitua paremmin. Taulukko 31 Talousarvion toteutuminen Talousarviotili Talousarvio Käyttö TULOARVIOTILIT Siirtyvä määräraha 11.04.01 Arvonlisäverotulot -32 793,43-32 793,43 0,00 12.39.10 Muut sekalaiset tulot -5 640,30-5 640,30 0,00 Tuloarviotilit yhteensä -38 433,73-38 433,73 0,00 MENOARVIOTILIT 26.01.29 Arvonlisäveromenot SM 2 429 287,40 2 429 287,40 0,00 26.10.01.1 Poliisitoimen toimintamenot 23 842 775,00 22 474 973,35 1 367 801,65 26.10.01.2 Poliisitoimen hankerahoitus 433 912,00 425 803,74 8 108,26 26.30.01.1 Koulutuksen varsinaiset toimintamenot 1) 3 200,00 3 200,00 0,00 26.01.01.2 Tutkimustoiminta 1) 18 000,00 18 000,00 0,00 28.60.12. Osaamisen kehittäminen 1) 7 480,00 7 480,00 0,00 4.16.26.10.21 KEJO-hankkeen yhteiset toimintamenot 2 102,10 2 102,10 0,00 Menoarviotilit yhteensä 26 736 756,50 25 360 846,59 1 375 909,91 SIIRRETYT MÄÄRÄRAHAT 4.16.26.10.01.1 Poliisitoimen käyttömenot 0,00 0,00 0,00 Siirretyt määrärahat yhteensä 0,00 0,00 0,00 1) Poliisiammattikorkeakoululla oli kyseisille momenteille kirjaamisoikeus 34
Siirtyneeseen toimintamenomäärärahaan sisältyi 20 558,23 euroa ruotsinkieliseen YAMK-koulutukseen myönnettyä rahoitusta ja 5 011,69 euroa asekilpailutusprojektiin myönnettyä rahoitusta. Poliisimuseon näyttelyn uudistamiseen ja ns. viestikeskukseen myönnetyt rahoitukset käytettiin kokonaan. Poliisiammattikorkeakoulun saamasta hankerahoituksesta siirtyi 8 108,26 euroa. Taulukko 32 Talousarvion toteutuminen tuotto- ja kuluryhmittäin vuosina Tuotto-/kuluryhmä Budjetti Tot % Budjettitoteuma Muutos - Maksullisen toiminnan tuotot 757 193 757 912 646 996 636 779 98 10 217-121 133 Vuokrat ja käyttökorvaukset 755 802 789 337 914 525 914 737 100-212 125 400 Muut tuotot 1 067 701 1 133 973 1 005 926 1 314 488 131-308 562 180 515 TUOTOT YHTEENSÄ 2 580 695 2 681 222 2 567 447 2 866 004 112-298 557 184 782 Investointihankinnat 76 610 336 171 666 930 608 096 91 58 834 271 925 Aineet ja tarvikkeet 1 618 080 1 747 302 2 341 252 2 045 756 87 295 496 298 454 Henkilöstömenot 14 631 467 14 339 549 13 726 565 13 548 964 99 177 601-790 585 Vuokrat 6 845 673 5 851 110 5 865 665 5 850 882 100 14 783-228 Palvelujen ostot 2 251 117 2 492 619 2 957 404 2 842 389 96 115 015 349 770 Muut kulut 675 613 926 927 1 317 100 901 476 69 415 624-25 451 MENOT YHTEENSÄ 26 098 560 25 693 678 26 867 436 25 797 563 96 1 077 353 103 885 Tietolähde: Kieku, sisältää vuoden osalta talousarviotilit 26.10.01.1, 26.10.01.2, 26.30.01.1, 26.01.01.2, 28.60.12, 4.16.26.10.21 Investointeja tehtiin 271 925 eurolla aikaisempaa vuotta enemmän. Poliisiammattikorkeakoulun kahden auditorion esitystekniikka uusittiin, harjoitusaluetta kehitettiin ja poliisimuseoon hankittiin kangasnostoseiniä. Rahoitustilanne mahdollisti myös johtokeskuksen laitteistojen uudistamisen. Aineita ja tarvikkeita ostettiin 298 454 eurolla enemmän kuin vuonna. Kasvu johtui pääosin suuremman opiskelijamäärän varustamiskuluista. Henkilöstömenot pienenivät edellisvuoteen verrattuna 790 585 euroa. Poliisihallitus edellytti henkilötyövuosimäärän supistamista. Poliisiammattikorkeakoulun henkilöstö piti myös palkattomia virkavapauksia ja lisäksi ns. kela-palautukset muodostuivat tavanomaista suuremmiksi. Myös henkilöstösivukulut olivat pienemmät kuin vuonna. Palvelujen ostot olivat 349 770 euroa suuremmat kuin vuonna. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen palveluista maksettu osuus kasvoi, kyberkoulutuspalveluita hankittiin aiempaa enemmän ja työterveyshuollon kulut kasvoivat. Auditoinnista johtuen painatuskulut ja käännöspalvelujen ostot kasvoivat. Muita kuluja muodostui 25 451 euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna, mikä johtui matkustuskulujen pienenemisestä. 35
Poliisiammattikorkeakoulun menojakauma Vuokrat 23 % Palvelujen ostot 11 % Muut kulut 3 % Aineet ja tarvikkeet 8 % Investointihankinnat 2 % Henkilöstömenot 53 % Kuva 1 Menojakauma vuonna Poliisiammattikorkeakoulun henkilöstömenojen osuus on pienentynyt vuoteen verrattuna. Aineiden ja tarvikkeiden, palvelujen sekä investointien osuudet ovat hieman kasvaneet. Henkilöstömenot ja vuokrat muodostavat kokonaismenoista 76 %. 26 000 Kokonaismenojen kehitys vuosina - 25 000 24 000 1 584 1 960 2 344 Peruskehyksen lisäksi saaduista rahoituksista maksetut menot 1000 Peruskehysrahoituksesta maksetut menot 1000 23 000 24 515 23 734 23 454 22 000 Vuosi Vuosi Vuosi Kuva 2 Kokonaismenojen kehitys vuosina Vuonna Poliisiammattikorkeakoulun peruskehysrahoituksesta maksettiin 90,9 % menoista ja saaduista erillisrahoituksista maksettiin 9,1 % menoista. 36