Maakunnallistuva aikuissosiaalityö kehittämisverkosto , Kuntatalo KOOSTE TYÖPAJOISTA

Samankaltaiset tiedostot
Työpaja 2: Teemana matka tulevaisuuteen

Työpaja 1: Teemana tulevaisuus. Aikuissosiaalityö vuonna 2025-visio

Aikuissosiaalityön rakennusaineet ja kohti tulevaa. Maakunnallistuvan aikuissosiaalityön kehittämisverkosto Kuntatalo, Helsinki 6.11.

Aikuissosiaalityö maakunnan liikelaitoksessa ja sote-keskuksessa

Maakunnallistuva aikuissosiaalityö kehittämisverkosto 5. työkokous. Kuntatalo Helsinki

TYKS. Kenen vastuulla muutokset ovat? Mitä meidän pitäisi nyt käynnistää (valtakunnallisesti, maakunnittain, kunnissa )?

Maakunnallistuva aikuissosiaalityö kehittämisverkosto 1. työkokous

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Maakunnallistuvan aikuissosiaalityön kehittämisverkosto Kuntatalo, Helsinki (9.

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

SOTE-PALVELUIDEN UUDEN RAKENTEEN LUONNOSTELUA

Uuden soten kulmakivet

OSATYÖKYKYISTEN TYÖLLISTYMISEN TUEN MUISTILISTA

Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA

Palvelukokonaisuudet ja -ketjut PKPK-verkoston 4. työpajan esitehtävä. Teija Moisanen ja Pertti Virta

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin. Juha Kinnunen, shp johtaja

Sosiaalityön tulevaisuusselvitys

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa - kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä

Sote-uudistus Etelä- Pohjanmaalla. Päivi Saukko

Sosiaalityön erikoisosaamisen tarpeet sote- ja maku-uudistuksen tuottamissa rakenteissa

Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Järjestöjen palvelut osana asiakkaan palveluketjua

Mitä tarkoittaa, kun vammaispalvelut siirtyvät maakunnan järjestettäviksi? Vammaisilta, Seinäjoki. Muutosjohtaja Harri Jokiranta 5.3.

SOTE-VALMISTELU UUDELLAMAALLA JA KESKI- UUDENMAAN SOTE PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Hyvin integroitu on puoliksi tehty! Uusimaa hankevalmistelusta

LAPE-muutosohjelman yhteys VIP-verkostoon

Valinnanvapaus. Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! perusturvajohtaja Eeva Halme

Kasvupalvelut ja monialainen yhteistyö. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun

Ajankohtaista soteuudistuksesta

Järjestämisen alaryhmän työpajatyöskentelyn tulokset

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena

Etelä-Pohjammaa pähkinänkuores Maakunnan lukuja:

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

#Uusimaa2019 Timo Aronkytö, muutosjohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, Uudenmaan liitto Uudenmaan maakunta

Parempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella

Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos)

Missä mennään SOTEssa? Suomen Senioriliike ry, Laivaseminaari Kerttu Perttilä

Ikäihmisten keskitetty asiakasohjausyksikkö

Ohjaamon valtakunnalliset vähimmäisvaatimukset

Maakuntastrategiatyöpaja. Helena Liimatainen Projektipäällikkö, järjestöagentti p

Opetus- ja kulttuuripalvelujen näkökulma yhteistyöhön ja yhdyspinnoille

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

Perhe- ja sosiaalipalvelut

Maakunta- ja sote-uudistus

Asiakasohjauksen työpajan ryhmätöiden yhteenveto

Palvelu nimeltään sosiaalinen kuntoutus

LAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Toimiva arki hanke / Pohjois-Pohjanmaa. Hyvinvoiva kasvuyhteisö HYKY

Perhekeskusfoorumi Hankepäällikkö Pia Suvivuo

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op

OT-organisaatiomalli Pohjoinen OT-KESKUS LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Varsinais-Suomen LAPE-Akatemia Pasi Oksanen

Lapsiperheiden palvelut

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät-hanke (KASTE)

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus

Lapset puheeksi, verkostot suojaksi. Kanta-Hämeen LAPE-hanke

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen

Aikuissosiaalityön valmistelu Varsinais-Suomessa PKPK työpaja

MISSÄ MENNÄÄN OHJAAMOISSA

Järjestö 2.0: Järjestöt mukana muutoksessa

Yhteenveto päivän ohjelmasta

VALINNANVAPAUSKOKEILU PIRJO LAITINEN-PARKKONEN HANKEJOHTAJA KESKI-UUDENMAAN SOTE

Kommentteja sosiaalihuollon asiakasprosessien, päätöksenteon ja soteuudistuksen tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta

Kooste työskentelystä:

Perhekeskuksiin jalkautuvat palvelut Vetäjinä Andreas Blanco & Tarja Mäkelä

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Kooste Maakunnallistuva aikuissosiaalityö kehittämisverkoston kyselystä. Eveliina Cammarano

Henkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä

Uusi kunta ja maakunta lapsen ja nuoren hyvinvoinnin toimintaympäristöinä

JÄRJESTÄMISTEHTÄVÄT NYKYTILAN JÄRJESTELMÄT JA NIIDEN HYÖDYNNETTÄVYYS Mikael Palola

Yhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudessa maakuntarakenteessa Uusi hankintalaki vihdoin täällä seminaari Kuntatalo

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE

Sosiaalityö ja muutospaineet

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tilaisuus Etelä-Karjala: Johtamisen rooli laajassa muutostyössä

Yhteistyö ja tulevaisuuden suunnat muuttuvassa toimintaympäristössä Eksote

Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Sote- ja maakuntauudistus ja uudistuksen tuki. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveys Kuntaliitto

Perhekeskuskehittämisen valtakunnalliset linjaukset

Oulun palvelumalli 2020:

Etelä-Savon Perhekeskustoimintamalli

Transkriptio:

Maakunnallistuva aikuissosiaalityö kehittämisverkosto 14.2.2018, Kuntatalo KOOSTE TYÖPAJOISTA

Työpaja 1: Teemana tulevaisuus Aikuissosiaalityö vuonna 2025-visio

Teemana tulevaisuus: Aikuissosiaalityö vuonna 2025 - visio Mitä ja millaista aikuissosiaalityö on vuonna 2025, kun maakuntarakenteet ovat vakiintuneet ja aikuissosiaalityön muutos on onnistuneesti toteutettu uusiin rakenteisiin? Mikä on aikuissosiaalityön päätehtävä, toimintaperiaatteet ja sisällölliset painopisteet osana maakunnan toimintaa vuonna 2025? Kenelle aikuissosiaalityö on tarkoitettu vuonna 2025? Miten ja missä aikuissosiaalityön ammattilaiset tavoitetaan/saavutetaan ja missä kaikkialla heidän tulisi olla vuonna 2025? Mitä aikuissosiaalityö tarjoaa maakunnan asukkaille vuonna 2025?

Aikuissosiaalityön visio 2025 Aikuissosiaalityön tehtävät: Aikuisten kanssa tehtävää kokonaisvaltaista, suunnitelmallista ja monialaista sosiaalityötä, jota tehdään yksittäisten asiakkaiden, perheiden ja yhteisöjen kanssa > Sosiaalityön osaamisen tuominen osaksi asiakkaan monialaista palvelutarvetta ja tarjontaa; Aikuissosiaalityö on aikuisen elämän kaaren tarpeenmukaisesti kestävää (ikääntyvien sosiaalityön tarve on kasvussa) ja saatavissa läheltä, voi olla jakoa esim. nuorten palveluihin tms.; Työn tavoitteena on vahvistaa aikuisen omaa toimintakykyä ja ehkäistä sosiaalisten ongelmien syntyä sekä motivoida asiakasta muutokseen; Suunnitelmallista, osaavaa, sitouttavaa ja motivoivaa muutostyötä; Ihmisten elämässä mukana; Yhteisöllinen työ ja tiedontuotanto rakenteellinen sosiaalityö; tukena toimivat tietojärjestelmät, tiedonkeruu, tiedolla johtaminen; Yleissosiaalityön näkökulma? Sosiaalityön syvin olemus: mm. osallisuuden edistäminen Aikuissosiaalityön terminologia ei ole yhtenäinen > määrittelyt tehtävä, mitä tehtäviä jää aikuissosiaalityön tehtäviksi,

Aikuissosiaalityön visio 2025 Aikuissosiaalityön toimintaperiaatteet: Varhainen tunnistaminen, jotta peräkannelta putoamisia ei enää olisi > hyvinvointiosallisuus rakenteissa, tarttumapintojen löytäminen, ennaltaehkäisevään työotteeseen pyrkiminen > digitalisaatio, matala kynnys mm. chat, jalkautuva rooli Mielekäs arki edellä rakennetaan palvelua kunkin toimintakyky huomioiden, asuinalueille jalkautuvia, ryhmämuotoisia työmalleja tarjolla, tavoitellaan arjessa pärjäämistä ja sen tukemista Asiakas palvelujen keskiössä ja palvelut kokonaisuutena; yhden oven malli, ei edelleen ohjaamisen kulttuuria Huolellinen, tarpeenmukainen, monialainen palvelutarpeen arviointi heti alussa Asiakkaan omat verkostot ja voimavarat käytössä Yksi suunnitelma asiakkaan ympärille, vastuunjako selvä eri toimijoiden välillä

Aikuissosiaalityön visio 2025 Aikuissosiaalityön toimintaperiaatteet Vuoropuhelun ja kumppanuuksien vahvistuminen eri professioiden välillä; Verkostomainen työtapa; sekä sosiaalipuolen kesken että so + te yhdessä > vain yksi numero? Yhteinen viranomaistieto on käytössä sote-palveluissa, monialaiset asiakastiimit ovat virtuaalisesti paikan päällä olevia Kohtaaminen ja kuunteleminen ovat paras väline; Systemaattiset, standardoidut menetelmät ja työvälineet; Riskiryhmien ongelmiin tarttuminen; Sosiaaliohjauksen ammatillisuus, terveyspuolen osaaminen ohjauksessa; Tulevaisuuden sostyö: vahvat sähk.; Palvelut (lyhytaikainen avuntarve) ja sosiaalitalon ohjaus ja neuvonta, Koulutus!; Pienten yksiköiden ja suurien yksiköiden mallit ovat erilaisia; Visio: helposti saavutettava (virtuaalinen ja jalkautuva) aikuisten ohjaamo!

Aikuissosiaalityön visio 2025 Aikuissosiaalityön toimintaperiaatteet: Sote-keskus: apua saatava jo sote-keskuksesta, jossa asiakas kohdataan: sotekeskuksissa olisi hlö, joka ottaa ekan kopin (miten yksityisten koppiin oton halu ja taito, sotekeskuksen ohjaus ja neuvonta kirjataan, tulevaisuuden osalta ei kiinnitytä sotekeskuksiin vaan työs. Tai pmt keskuksiin) Palveluohjaus, monen tasoista, sotekeskus on ohjausta ja neuvontaa, yleinen neuvonta sähköisten kanavien avulla, liikelaitoksen hommaa kun mennään yksilölliseen asiakasohjaukseen, palvelukeskittymiä mallia perhekeskus, sotekeskuksen työ ei ole niin leimaavaa, yhteinen avunsaantikeskus sekä asiakkaille että ammattilaisille;

Aikuissosiaalityön visio 2025 Sosiaalityö on tunnistettua, näkyvää, vaikuttavaa ja riittävästi resursoitua! Sosiaalityö on erityisosaaminen on tunnistettu ja sitä osataan hyödyntää kaikissa sosiaali ja terveyspalveluissa; Sosiaalityö on näkyvää; Riittävästi resursoitu; Muut ammattiryhmät luottavat sosiaalihuollon ammattitaitoon ja osaamiseen; Vaikuttavat työmenetelmät ja tietämys niistä jaettua; Mittarit käytössä, yhteisiä terveydenhuollon kanssa; Vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen

Aikuissosiaalityö Kenelle? Yleisen sosiaalityön alla on palvelutehtäviä/-tarpeita; kuitenkin myös työikäisten/aikuisten tarpeet; Työllisyyden edistämisen ei pitäisi olla päätehtävä, toimintakyvyn ja arjen hallinnan edistäminen sen sijaan pitäisi > pitäisi yksilölliset elämänvalinnat hyväksyä; Yksilötyöote ei ole ainoa mahdollinen; Peruskauraa: osattomuutta, köyhyyttä, syrjäytymistä ei pitäisi unohtaa; Aikuisasiakkaille; Tulee kytkeytyä siihen ketjuun, jossa asiakkaiden työ- ja toimintakykyä tuetaan; Ketkä tekevät: sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat;

Aikuissosiaalityön saavutettavuus Vähimmäisvaatimus olisi sama kuin nyt, mieluummin helpommin; Maakunta olisi digitaalisena + rakenteissa + järjestöt + valinnanvapauslaki 37 mukainen ryhmä + matalan kynnyksen paikasta yhteys maakunnan liikelaitokseen; Erilaiset palvelukanavat käytössä: liikkuva, digitaalinen, chatti, jalkautuva, etsivä Asiakkaiden, asukkaiden omissa toimintaympäristöissä, lähipalvelut ja työntekijät voivat liikkua;

Mitä aikuissosiaalityö tarjoaa maakunnan asukkaille? Sekä hyteä (ennaltaehkäisy) että sotea; Myös muut ammattilaiset tietävät mitä aikuissosiaalityö tarjoaa asukkaille; Ammattilaiset tunnistavat sosiaalityön tarpeen; Sosiaalisen tuen ja hyvinvoinnin tukeminen; Asunto ensin; Vaikuttavuutta (mittarina esim. asunnottomuus, luotettavat luvut); Yhteisöllisyyden lisääntymistä ja tukemista sekä osallisuutta (hyteä);

Työpaja 2: Teemana matka tulevaisuuteen Miten toivotun kaltaiseen tilanteeseen päästään vuonna 2025?

Teemana matka tulevaisuuteen: Miten aamulla kuvattuun toivotun kaltaiseen tilanteeseen vuonna 2025 päästään? 1. Vertailkaa maakuntienne valmistelutilannetta ja keskustelkaa, mitkä asiat aikuissosiaalityön muutoksen tekemisessä ja maakuntien toimeenpanon valmistelussa ovat aikuissosiaalityön kannalta kaikkein keskeisimpiä? Kirjatkaa kolme aikuissosiaalityön kannalta kaikkein keskeisintä maakuntavalmistelussa huomioitavaa asiaa Kirjatkaa kolme aikuissosiaalityön kannalta maakuntavalmistelussa haastavimmaksi arvioimaanne asiaa Kirjatkaa kolme epäselvintä asiaa, johon pitäisi saada selvyys ja lisätietoa mahdollisimman pian, jotta muutos voitaisiin toimeenpanna parhaalla mahdollisella tavalla 2. Mitkä kaikki yhdyspinnat on muodostettava uudelleen ja nivottava osaksi aikuissosiaalityön kenttää? Valitkaa sote- ja maku uudistuksessa muodostuvista uusista yhdyspinnoista kolme aikuissosiaalityön kannalta kaikkein keskeisintä. Huomioikaa pohdinnassa uusien muodostuvien yhdyspintojen monimuotoisuus (esim. maakunnan sote- toiminnan sisälle muodostuvat uudet toimijat, maakunnan eri tehtävien välille, kuntien ja maakuntien välille, järjestötoiminnan uudet yhdyspinnat jne.)

Aikuissosiaalityön kannalta kaikkein keskeisimmät asiat maakunnassa Aikuissosiaalityön profilointi ja näkyvyys: aikuissosiaalityö esille mukanaolo maakuntavalmistelussa Nykyinen palvelurakenne ei vastaa tulevaa, yhdenmukaisen maakunnallisen palvelurakenteen luominen: Riittävän yhdenmukaiset palvelutuotteet, kansallisella tasollakin, koska rahavirrat kulkevat niiden mukaan. Myös asiakkuuksien ja vaikuttavuuden määrittäminen perustuu tähän Asiakassegmentointi, niin että se on koko alueella (ja valtakunnallisesti) samanlainen Työn sisällölliset tarpeet, sisältö rakenteisiin; Monialaisen osaamisen tunnistaminen; Asiakkaan rinnalle sijoittuminen; Maakunnan aikuissosiaalityö voinee jalkautua sotekeskuksiin: asiakkaan kannalta on kai ihan sama, mistä sosiaalihuollon ammatihenkilö saa palkkansa Ihminen saa jatkossakin sosiaalityön palvelun (perus tt siirtyi Kelalle);

Aikuissosiaalityölle kaikkein haastavinta maakunnassa Rajapinta kasvupalveluihin sekä mp-palveluihin; Aikuissosiaalityön näkyväksi tekeminen, arvostuksen nostaminen, tunnetuksi tekeminen; Aikuissosiaalityön resurssointi; Vaikuttavuusnäyttö: mittaaminen ja mittareiden luominen; Uudenlaisen osaamisen kehittäminen (asiakaslähtöisyys, osallisuus); Asiakasosallisuuden vahvistaminen; Asiakastietojärjestelmät; Pitäisi luoda itse uudet työskentelymallit maakunnan asukkaiden tarpeisiin, virkamiestoimintakulttuurissa tämä on vierasta; Jos digitaalisiin palveluihin panostetaan liikaa, jää eri syistä kansalaisia ulkopuolelle, rinnakkaiset mahdollisuudet pitäisi säilyttää; Synnyttääkö valinnanvapaus uutta ohjauksen tarvetta epätietoiselle tai kyvyttömälle?

Aikuissosiaalityölle kaikkein haastavinta maakunnassa Sosiaalityön paikka sotekeskus vs. mk:n liikelaitos; Monialaisuus, palvelujen integrointi on aina osa sosiaalityötä > kuka johtaa prosessia; Mikä on järjestämisen ja tuottamisen välinen raja (viranomaistoiminta on aina järjestämistä)? Järjestäjän ja tuottamisen tehtävät oltava selkeät ja tästä syntyy toimiva palvelujen kokonaisuus ihmiselle (palvelujen integrointi); mm. palvelutarjotin, markkinatoimijat, hdistykset ja vapaaehtoistyö, asiakasseteli, hebu Kasvupalvelut rajannevat pois sellaiset asiakkaat, jotka eivät tule työllistymään. Heidät siirrettäneen aikuissosiaalityön asiakkaiksi onko heidän auttamiseen resursseja ja soveliaita palveluita? Saadaanko resursseja siirrettyä kasvupalveluista aikuissosiaalityöhön? Resurssit: Tulevia resursseja ei vielä tiedetä (resurssiraami ei liiku eikä elä tilanteen mukaan, joudutaan kisaamaan terveydenhuollon ja sosiaalityön muiden alueiden kanssa resursseista); Muutokset edellyttävät lisää resursseja;

Keskeisimmät selvennettävät asiat Aikuissosiaalityön oman paikan hakeminen: Se tapahtuu eri palveluiden kainalossa, se, että aikuissosiaalityö ei ole vain niiden ongelmien ratkaisemista, mitä muut eivät kykene ratkaisemaan; Brändi tulisi luoda HUS-tasolla aikuissosiaalityölle (jos brändi on heikko, kisa resursseista hävitään); Mikä on sosiaalityön palvelutuote/tuotteet? Henkilöstö (saatavuus, motivointi uuteen, palkkaus jne.); Tieto ja varmuus tulevista rakenteista; missä puitteissa aikuissosiaalityötä tulevaisuudessa tehdään? Lainsäädäntö ja sijoittuminen: kasvupalvelu- ja valinnanvapauslainsäädäntö; Järjestelmien yhteensopivuus; Pienten kuntien asema tulevissa rakenteissa; Digitaaliset palvelut;

Keskeisimmät selvennettävät asiat Mitä aito kumppanuus ja yhteistoiminta tulevaisuudessa tarkoittaa? KELA ja te-toimistoko määrää, miten aikuissosiaalityössä toimitaan, ollaanko avustavassa roolissa pikemminkin kuin kumppaneita? (ps. Turussa ei tämä käy!) Miten turvataan TYP:ssä tehtävän aikuissosiaalityön nykyinen toimintamalli jos ollaan liikelaitoksen palveluksessa? Monipalvelujen asiakkaiden ls:stä tuleva palvelujen pirstaleisyys: esim. kasvupalvelujen yksityistäminen > yhteistyön rakentaminen Maakuntien palveluiden tasalaatuisuus maakunnissa Osaoptimoinnin vaara, esim. kunta vs. maakunta (esim. yhdistysavustukset); Resurssien oikein kohdentaminen (kasvupalvelut, pmt); Tärkeää: Sosiaalityön tutkimuksen hyödyntäminen Kokonaisuuksien johtaminen Rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen

Keskeisimmät yhdyspinnat aikuissosiaalityössä/työlle tulevassa sote-maku -maailmassa Kunta maakunta Kela Terveydenhuolto Työllisyys ja kasvupalvelut Kuntoutus Hyte Muut sosiaalipalvelut lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelu, ikäihmisten palvelut, vammaispalvelut, kotoutumispalvelut Riippuvuudet ja mielenterveys Asuminen Palveluntuottajat Yritykset Järjestöt Asiakas/palveluohjaus Sote-keskukset

Porinaryhmien tuotokset: Miten edetään? Mitä tulisi olla seuraavan tapaamisen aiheena/teemana? Miten tavataan? tms.

Toiveet yhteistyölle Yhteinen alusta, jonne kootaan yhteistä tietoa ja materiaaleja; Yhteistoiminta-alueen sisällä aletaan pitää yhteyttä; Livetapaamisia tarvitaan valtakunnallisesti (esim. maakuntien rakenteiden ja suunnitelmien esittely); Aikuissosiaalityö tai työikäisiin suuntautuva työ tarvitsisi valtakunnallista rakennetukea, rakenteen rakentamisen tukea (vrt. Lape, I & O). PRO SOS suuntautuu toimintakäytäntöihin ja asiakaspintoihin. Nyt ollaan ottamassa jotain mitä muut antavat, omaa rakenteen luomista ei ole. Miten aikuisuuteen liittyviin tarpeisiin tullaa vastaamaan. Tarvittaisiin valtakunnallinen kehittämisohjelma Aikuissosiaalityön näkyvyyden vahvistaminen Ollaan näkyvillä ja mukana sote-valmistelussa Aikuissosiaalityön brändäys tietoon pohjautuen Viestintä Benchmarkkaus

Toiveet työskentelyteemoiksi Aikuissosiaalityön määrittely ja näkyväksi tekeminen mitä aikuissosiaalityö on? miksi aikuissosiaalityötä tarvitaan? Hissipuhe! Yhteisen näkemyksen luominen, mitä pitäisi maakunnissa tehdä aikuissosiaalityön osalta sotevalmistelutyössä; Asiakkaiden osallisuus miten asiakkaat otetaan mukaan aidosti? millaisia menetelmiä on? Aikuisten hiljaiset signaalit (mitä ne ovat, kuka havainnoi, ehkäisevä työ?); Vaikuttavuus ja tietoa mittareista (Avain, ICF, Kykyviisari, koko väestö, koko maakunta, maakuntien väliset erot, mitkä ovat ne mittarit jotka mittaavat hyvinvointia, vertailutietoa jne.); Palveluiden, palvelutuotteiden, palvelumuotoilujen määrittely ja vertailu eri alueiden kesken (hyvä käytännöt);

Muut kommentit Aikuissosiaalityön on kaatoluokka, kuten aikuissosiaalityön asiakkaatkin. Meille kuuluvat kaikki kuitenkin. Aikuiset tarvitsevat erityistä sosiaalista tukemista, lapsen ja perheen tuki on eri kuin aikuisuuden tuki ja professio. Rahalla ja vaikuttavuudella tätä voidaan perustella. Etukäteisehkäisevä lapsiperheiden palvelu, on aikuissosiaalityö. Ennalta ehkäisevää työtä, korjaavasta työstä painopiste pois. Kiireinen ad hoc-työ vähemmälle. Tarvitaan ehkä tukea, tälle työlle ulkopuolelta. Omaisjärjestöjä ei ole. Kaikki kuntalaiset ovat potentiaalisia asiakkaita. Aineistoja asiakkaista tarvitaan.