Pirttiranta Asemakaava nro 330200 Yleisöilta 12.9.2018 Königstedtin koululla
Illan ohjelma 18:00 Avaussanat aluearkkitehti Anna-Riitta Kujala 18:05 Asemakaavaprosessi asemakaavasuunnittelija Eija Hasu 18:20 Pirttirannan asemakaavoituksen tavoitteet ja taustat yleiskaavasuunnittelija Anna-Mari Kangas, suunnitteluinsinööri Antti Auvinen, geotekniikkapäällikkö Heikki Kangas, asemakaavasuunnittelija Eija Hasu 18:45 Tavoitteet ja vaikutusten arviointi asukkaiden ja osakkaiden näkökulma 19:30 Yhteenveto miten tästä eteenpäin 19:35 Vapaa keskustelu asiantuntijoiden ja suunnittelijoiden kanssa Tilaisuus päättyy klo 20:00
ASEMAKAAVAPROSESSI ALOITUS OAS LUONNOS EHDOTUS HYVÄKSY- MINEN VOIMAAN- TULO
KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ Mikä on yleiskaava? Mikä on asemakaava? Yleiskaava on yleispiirteinen suunnitelma, jolla ohjataan kaupungin yhdyskuntarakennetta, maankäyttöä ja liikenneverkkoa. Siinä varataan alueita mm. asumisen, työpaikkojen, liikenteen, luonnonsuojelun ja virkistyksen tarpeisiin. Yleiskaava laaditaan Vantaalla oikeusvaikutteisena. Yleiskaava 2007 (lainvoimainen) Yleiskaava 2020 (prosessi käynnissä) Asemakaavassa määritellään alueen tuleva käyttö: mitä säilytetään, mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Kaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. Asemakaava voi koskea kokonaista asuntoaluetta asuin-, työ- ja virkistysalueineen tai joskus jopa vain yhtä tonttia. Asemakaavaan kuuluvat asemakaavakartta sekä kaavamerkinnät ja -määräykset. Asemakaavaan liittyy selostus, jossa kerrotaan kaavan laatimisesta ja keskeisistä ominaisuuksista. 4
Yleiskaava: Pirttiranta Yleiskaavoissa 1983, 1992 ja 2007 loma-asuntoalue RA alue varataan yksiasuntoisille loma-asunnoille ja ryhmäpuutarhoille. Alueella voidaan sallia myös aluetta palvelevia yhteistiloja. 2007 lisätty: rakentaminen edellyttää, että alue on suojattu tulvalta. Vantaan kaupunkisuunnittelu, Kivistö
ALOITUS OAS LUONNOS EHDOTUS HYVÄKSY- MINEN VOIMAAN- TULO
ALOITUS OAS LUONNOS EHDOTUS HYVÄKSY- MINEN VOIMAAN- TULO Vantaan kaupunki tai yksityinen maanomistaja hakee asemakaavaa. Vantaan kaupunki päättää asemakaavoituksen aloittamisesta. Asemakaavatyö hyväksytään Vantaan kaupunkisuunnittelun työohjelmaan. Järjestetään aloituskokous, jota usein edeltää neuvottelut ja selvitystyöt, ja jossa määritellään kaavatyön tavoitteet sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma.
ALOITUS OAS LUONNOS EHDOTUS HYVÄKSY- MINEN VOIMAAN- TULO suunniteltava alue ja sen sijainti aloite kaavan laatimiseksi mahdolliset maankäyttösopimukset suunnittelun lähtökohdat, vaihtoehdot ja sen tavoite vaikutusten arvioinnit osalliset ja vuorovaikutus eri laatimisvaiheissa kaavan laatimisvaiheet kaavanlaatijan yhteystiedot
Yleisötilaisuus Mielipide Lausunnot ALOITUS OAS LUONNOS EHDOTUS HYVÄKSY- MINEN VOIMAAN- TULO Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolon aikana voit jättää siitä virallisen mielipiteen. Mielipiteet toimitetaan kirjaamoon: Vantaan kaupunki, Kirjaamo, Asematie 7, 01300 Vantaa, tai kirjaamo@vantaa.fi. Ilmoita mielipiteeseen mukaan nimi ja osoite sekä kaavatyön numero. (Jos allekirjoittajia useita, yksi osoite riittää)
Yhteydenpito kaavasuunnittelijaan Luonnos nähtäville: Mielipiteet Lausunnot ALOITUS OAS LUONNOS EHDOTUS HYVÄKSY- MINEN VOIMAAN- TULO Asemakaavan luonnosaineistossa otetaan huomioon OAS-vaiheessa saadut mielipiteet ja lausunnot, asemakaavan tavoitteet sekä kaikki saatavilla oleva lähtötiedot. Suunnittelukokoukset ja viranomaisneuvottelut ovat osa suunnittelua, kuten myös vaikutusten arviointi. Kaupunkisuunnittelulautakunta ja kaupunginhallitus käsittelevät asemakaavaluonnoksen ja päättävät sen asettamisesta nähtäville. Kaavan nähtävilläolon aikana voivat osalliset antaa viralliset mielipiteet. Viranomaisilta ja vastaavilta tahoilta pyydetään lausunnot.
Yhteydenpito kaavasuunnittelijaan Ehdotus nähtäville: Mielipiteet Lausunnot ALOITUS OAS LUONNOS EHDOTUS HYVÄKSY- MINEN VOIMAAN- TULO Asemakaavaehdotus laaditaan saatujen mielipiteiden ja lausuntojen sekä tarkentuneiden tietojen pohjalta. Suunnittelukokoukset ja viranomaisneuvottelut ovat osa suunnittelua. Kaupunkisuunnittelulautakunta ja kaupunginhallitus käsittelevät kaavaehdotuksen ja päättävät kaavan asettamisesta nähtäville. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot ja siitä voi jättää muistutuksen. Muistutuksiin ja lausuntoihin annetaan vastineet ja ne kirjataan kaavaselostukseen. Vastineet postitetaan osallisille osana hyväksymiskäsittelyä.
Valitus ALOITUS OAS LUONNOS EHDOTUS HYVÄKSY- MINEN VOIMAAN- TULO Kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuuston tekemään kaavan hyväksymispäätökseen haetaan muutosta (Helsingin) hallinto-oikeudelta kunnallisvalituksella (laillisuusperuste). Valituksen voi tehdä kaavan osallinen mutta myös kuka tahansa kunnan jäsen.
ALOITUS OAS LUONNOS EHDOTUS HYVÄKSY- MINEN VOIMAAN- TULO Kaavan voimaantulosta kuulutetaan kaupungin verkkosivuilla, Vantaan Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa ja kaupungin ilmoitustaululla.
PIRTTIRANNAN ASEMAKAAVOITUKSEN TAVOITTEET JA TAUSTAT
Tavoite: Asemakaava loma-asumiselle (tapaaminen Vantaan kaupunki Pirttiranta Oy hallitus 11.8.2017) Asemakaavalla määritellään rakentamisen edellytykset, määrä ja periaatteet (vrt. MRL 116 ; ks. OAS) Kaupunki esittää asemakaavan laatimista omalla kustannuksellaan, mutta päätös asiasta tehdään asemakaavaprosessin alkaessa Eteneminen perustuu vuoden 2015 selvitystyön pohjalta laadittuihin vaihtoehtoarvioihin
AIKAJANA 1975 Selvitys rakennuksista ja asumisesta 1977 Suunnittelutavoitteet 1978 Tavoitteiden muuttaminen ympärivuotiseen asumiseen 1956 Pirttiranta perustetaan 1983 Yleiskaava Loma-asuntoalue 2004 Kesätulva Tulvasuojauksen suunnittelu alkaa 11.8.2017 Kaupungin ja yhtiön tapaaminen 2012 Tulvavalli rakennetaan 2010 Laki tulvariskien hallinnasta, Pirttiranta tulvariskialue 1950-1960- 1970-1980- 1990-2000- 2010-2015- 1966 Suurtulva 1991: Loma-asunnon enimmäiskoko 75 k-m2 1997: 100 k-m2 2002 Loma-asunnon kokoa neliöinä ei enää rakennusjärjestyksessä 2015 Selvitys historiasta ja nykytilasta 2007 Yleiskaava: Loma-asuntoalue, tulvasuojelun tarve huomioitu 2018 Asemakaavoituksen käynnistäminen Ely tapaaminen 5.3.2018 Aloituskokous 22.5.2018 OAS-julkaisu 31.8.2018 Yleisöilta 12.9.2018 16
Pirttirannan tulvat vuonna 1966 ja 2004
Yleistä tulvista Tulvat syntyvät - vettä on enemmän kuin joen välityskyky pystyy johtamaan uomassa - veden johtamisjärjestelmän normaali toiminta on estynyt Syynä voi olla esim. rantapenkereen sortuma tai joen siltarummun tukkeutuminen - Suomessa on käytännössä kolme tulvatyyppiä vesistötulva kaupunki- eli hulevesitulva meritulva
Vantaan suurtulva vuonna 1966 Tulva-alue (keltainen) Alue peittyy veden alle tulvan sattuessa. Määritetään tapahtuneiden vesistötulvien tai mallintamisen perusteella. Suurtulva 1966 - poikkeuksellisen myöhäinen kevät - paksut jäät muodostivat jääpatoja - tulvahuippu ajoittui 3.5.1966 - toistuvuus 1/250 a - Vantaalla tulvajärviä oli yhteensä 15km 2.
Pirttirannan mallinnetut tulva-alueet Vantaanjoen ylin vedenpinta Pirttirannassa HW 1/100 = 29.84m (N 2000 ) HW 1/250 = 29.91m (N 2000 ) Pirttirannan tulva-alue Lähde: Vantaan kaupungin ortoilmakuva v.2013 ja tulvakartat (1/250)
Tulvapato Pirttirannan tulva-alueen poikkileikkaus HW 1/250 Vantaanjoen ylin vedenpinta Pirttirannassa HW 1/100 = 29.84m (N 2000 ) HW 1/250 = 29.91m (N 2000 ) Pato suojaa kerran 100 vuodessa tapahtuvan tulvan aikana. Pirttirannan tulva-alue HW 1/100
Pirttirannan tulva-alueen tulvapenger ja Vantaanjoen mallinnettu tulvakorkeus (HW 1/250) Tulvakorkeus HW 1/250 = 29.91m (N 2000 ) Penkereen korkeus HW 1/100 = 29.84 29.89m (N 2000 ) Huom. Penkereen harjankorkeus on alempi kulkuväylien kohdalla
Tulviin varautuminen Vantaalla - Laaditut tulvaselvitykset - Tulvaohje asukkaille 2014 - Asukkaiden ja omaisuuden suojaaminen tulvavaaraalueilla Vantaalla - Vantaan tulvaohjelma 2015 - Kaupungin kestävän maankäytön ja rakentamisen ohjaus - Tulvariskien hallinta - Toimenpiteet ja vastuut - Tulvatietojen kartoitus - Hulevesitulvariskien alustava arviointi 2018 - Kaupungin hulevesikohteiden tunnistus - Hulevesitulvariskipaikkojen arvottaminen - Tulvapaikkojen esittäminen - Uudenmaan tulvariskialueet 2018 (ELY) - Vantaalta nimetty muuksi tulvariskialueeksi - Pirttiranta (punainen piste kartalla) - Jokivarsi-Nikinmäki Vantaan tulvaohjelman osa-alueet http://paikkatieto.ymparisto.fi/tulvakartat/html5viewer_2_7/?locale=fi-fi http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/21/q21pirtty/wqfi.html Vantaan hulevesitulvariskikohteet
Maaperän vakavuus ja stabiliteetti
Johtopäätökset Rannan kokonaisvakavuus on nykyisen rakennusmassan osalta tutkimusten perusteella on juuri ja juuri riittävä, mutta hyvin lähellä raja-arvoa. Käyttörajatilan tarkastelua ei ole tehty, jolloin maapohjan sivusiirtymät voivat olla haitallisen suuria paalutetuille rakennuksille. Alueen kokonaisvakavuus heikentyy kaiken uuden rakentamisen seurauksena, jos vahvistamattomalle maapohjalle, saven päälle tuodaan uusia maatäyttöjä. Rakennusaikana vakavuus tulisi tarkastella leikkauslujuuden mukaan, jolloin uutta rakentamista ei saisi tehdä 50...70 m lähemmäksi rantaa ilman pohjanvahvistuksia. Rantatörmän vakavuus on riittämätön, eikä uusia täyttöjä voi tehdä ilman pohjanvahvistuksia
Alin hyväksytty rakentamisen korkeus 2014 Uudenmaan ELY-keskukselta pyydetty lausunto alueen maankäytöstä. Lausunto ei esitä ehdottoman kieltävää kantaa rakentamiselle: Uudenmaan ELY-keskuksen suositus alimmaksi hyväksyttäväksi rakentamiskorkeudeksi Pirttirannan loma-asuntoalueen kohdalla on N 60 +29,85 metriä (N 2000 +30,05 metriä). Alue ei ole suositeltava kohde asutuksen lisärakentamiselle ja se tulee säilyttää yleiskaavan mukaisesti loma-asuntoalueena. Vanhan rakennuskannan osalle voidaan sallia hyväksyttäväksi ylläpitokorjauksia ja korvaavaa rakentamista, mutta asuintalojen lisäämistä tai omakotitalojen uudisrakentamista ei ole syytä sallia. Koska kyse on maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamasta ranta-alueesta, edellyttää asutuksen lisääminen uusilla lomarakennuksilla tai omakotitaloilla Uudenmaan ELY-keskuksen myöntämää poikkeamislupaa (MRL 171.2.1 ). ELY-keskus pitää tavoiteltavana, että Vantaanjokivarret säilyvät muutoinkin mahdollisimman yhtenäisinä rakentamattomina viheralueina ja maisema-alueina ottaen huomioon Vantaanjoen Natura-arvot ja Vantaanjokilaakson kulttuurimaisema-arvot. Lausunnossa mainittu tulvasuojauksen vähäinen korottaminen on tehty talvella 2014 Suuremmassa määrin ei suojausta voi parantaa ilman suuria kustannuksia. => vaihtoehtojen vertailussa suojaustasoa voisi parantaa tekemällä rantatörmään kevennetyn korotuksen vaahtolasista (Selvitys Pirttirannan 2015:20) Vantaan kaupunkisuunnittelu, Kivistö
Pirttiranta Oy hallituksen ja Vantaan kaupungin tapaaminen 11.8.2017 AIKAISEMMIN KÄSITELLYT VAIHTOEHDOT VE 0: Nykytila jatkuu: ei laadita asemakaavaa VE 1: Asemakaava loma-asuntoalueelle Pois jääneet vaihtoehdot VE 2: Asemakaava pientaloalueelle (stabilointi, korotus) Lunastus virkistysalueeksi Tulvariskin poistaminen ruoppaamalla
VE 0 Nykytila jatkuu Ei laadita asemakaavaa Vaikutus rakentamiseen Rakentamisen edellytyksenä edelleen suunnittelutarveratkaisu Laaditaan suunnitteluperiaatteet, joissa rakentamisen edellytykset määritellään Tapauskohtainen harkinta, kaikille ei voida taata samaa ratkaisua Suhde yleiskaavaan ja sen päivitykseen? Taloudelliset vaikutukset Ei merkittäviä kustannuksia kaupungille tai Pirttiranta Oy:lle Rakentaminen kevennetyillä korotuksilla hieman kalliimpaa Sosiaaliset vaikutukset Nykyiset ongelmat (mm. osoite) eivät poistu, alue säilyy ennallaan Suunnitteluperiaatteilla ei juridista painoarvoa: ei tasa-arvoinen Vaikutukset ympäristöön ja maisemaan Rakennuskanta rapistuu hiljalleen, mikäli vanhoja rakennuksia ei korjata tai korvata uusilla 28
VE 1 Asemakaava: loma-asuntoalue Vaikutus rakentamiseen Asemakaava rakennuslupien perustana (määrittelee rakentamisen edellytykset) Maltillisin vaihtoehto: ei uutta rakentamista, nykyisiä voi ylläpitää Keskilinjan vaihtoehto: kevennetyt korotukset, rakennusala alueella ei kasva merkittävästi (keskimäärin 50 m2/palsta) Voimakkain vaihtoehto: uutta rakentamista, rakennusala alueella kasvaa (asukkaiden toiveena 100 m2/palsta), maaperän stabilointi Taloudelliset vaikutukset Ei merkittäviä kustannuksia kaupungille tai Pirttiranta Oy:lle (VE 1a) Rakentaminen kevennetyillä korotuksilla hieman kalliimpaa; stabilointi ja korotus huomattavan kallista (voimakkain VE1) Asemakaava turvaa osakkeen arvon Korvausvastuut Tulvavallien vuokraus Vantaan kaupungilta Pirttiranta Oy:lle (tulvavallien vastuutaholla) Sosiaaliset vaikutukset Alue säilyy ja kehittyy loma-asuntoalueena Kaava turvaa tasapuolisuuden, yhteiset pelisäännöt selvät Ei voida valvoa asumista, mutta alueelle ei saa uutta vakituista osoitetta Vaikutukset ympäristöön ja maisemaan Rakennuskanta uudistuu loma-asuntoalueena, alueen ilme kohenee
vaikutukset VE 0 Ei asemakaavaa VE 1 Asemakaava lomaasumisen alueelle VE x Tähän oma tavoite RAKENTAMINEN (rakennusoikeus, uudisrakentaminen, korvaava rakentaminen, jne.) TALOUDELLISET (omaisuuden arvo, jälleenmyynti, jne.) SOSIAALISET (yhteisö, tulevaisuuden mahdollisuudet, jne.) TURVALLISUUS (tulvavaara, korvausvastuut, tulvavallien hallinta, jne.) MAISEMA JA YMPÄRISTÖ (paikallinen ja alueellinen, jne.) 30
YHTEENVETO
Pirttiranta kaavatyö nro 330200 - aikataulu Hanketta pohjustavat neuvottelut ja keskustelut Aloituskokous 22.5.2018 OAS 31.8.2018 o kaavoitus vireille o Yleisötilaisuus 12.9.2018 (tulokset nettisivulle) o Mielipiteet ja lausunnot 10.10.2018 mennessä Asemakaavaluonnos 2019 o Suunnittelu ja suunnittelukokoukset o Nähtävilläolo o mielipiteet, lausunnot Asemakaavaehdotus 2019 / 2020 o Suunnittelukokoukset o Nähtävilläolo o muistutukset, lausunnot Asemakaava ja yleiskaava 2020
ASEMAKAAVAPROSESSI: OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OAS ALOITUS OAS LUONNOS EHDOTUS HYVÄKSY- MINEN VOIMAAN- TULO Pirttirannan asemakaavan (nro 330200) osallistumis- ja arviointisuunnitelma on julkaistu 31.8.2018 ja siihen voi jättää viralliset mielipiteet ja lausunnot 10.10.2018 saakka. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan tehdä työn kuluessa tarvittaessa muutoksia ja täydennyksiä, jolloin Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta julkaistaan päivitys. Mielipiteet ja lausunnot otetaan osaksi kaavasuunnittelua ja ne ovat osa kaavaselostusta. MITEN VOIN VAIKUTTAA? Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolon aikana osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavan lähtökohdista ja tavoitteista on mahdollisuus jättää mielipide. Mielipiteet toimitetaan kirjaamoon: Vantaan kaupunki, Kirjaamo, Asematie 7, 01300 Vantaa, tai kirjaamo@vantaa.fi. Mielipiteeseen mukaan myös mielipiteen antajan nimi ja osoite (ei julkaista) sekä kaavatyön numero. 33
Kiitos! Kivistön asemakaavayksikkö: Anna-Riitta Kujala ja Eija Hasu Vantaan yleiskaavoitus: Anna-Mari Kangas Kuntatekniikka: Heikki Kangas ja Antti Auvinen etunimi.sukunimi@vantaa.fi