1 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2017 22.3.2018 Vammaisasiamies Sirkku Kiviniitty
2 Sisällys 1. Johdanto 3 2. Asiakkaiden ja kuntalaisten yhteydenotot ja palautteet 3 2.1. Yhteydenottajat 4 2.2. Yhteydenotot palveluittain 5 2.3. Yhteydenoton syyt 5 2.4. Toimenpide 8 3. Vammaisasiamiehen toiminta vammaisneuvostossa 9 4. Espoon vammaispoliittisen ohjelman toimenpiteistä 9 5. Yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistäminen - kehittämisehdotusten toteutuminen ja uudet ehdotukset 10 6. Vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutuminen -kyselyn tuloksia 17 7. Aito kuuleminen ja moniammatillinen yhteistyö 17 8. Vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden edistäminen 18 9. Yhteenveto selvityksestä ja kehittämisehdotuksista 18 sivu
3 1. Johdanto Vammaisasiamies edistää vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta, osallisuutta, syrjimättömyyttä sekä perusoikeuksien toteutumista. Tämä tarkoittaa mm. sosiaalisen ympäristön ja tiedonsaannin saavutettavuutta, palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta sekä ympäristön esteettömyyttä. Vammaisasiamies toimii asiantuntijana poikkihallinnollisesti koko kaupungissa ja vammaisneuvoston valmistelijana ja sihteerinä sekä vammaispoliittisen ohjelman että esteettömyysohjelman valmistelijana. Vammaisasiamies neuvoo vammaisia henkilöitä ja heidän omaisiaan, jakaa tietoa ja tekee aloitteita. Vammaisasiamies toimii myös linkkinä kaupungin eri toimijoiden ja vammais- ja pitkäaikaissairaiden järjestöjen välillä. Vammaisasiamiehen tehtävistä yksi on asiakkaiden ja heidän omaistensa neuvonta ja ohjaaminen eteenpäin. Tässä selvityksessä on aiempia vuosia tarkemmin kuvattu asiakkaiden ja kuntalaisten yhteydenotot. Tämä mahdollistaa yhteydenottojen tarkemman seurannan jatkossa. On tärkeää huomioida, että selvitys kertoo niistä asioista, joista vammaisasiamieheen on otettu yhteyttä. Yhteyttä otetaan tilanteissa, joissa tarvitaan lisätietoa tai niissä on selvitettävää tai joissa palvelu ei vastaa asiakkaan odotuksia tai tarpeita. Selvityksen perusteella ei voida vetää johtopäätöksiä palveluista tai niiden toimivuudesta kokonaisvaltaisesti. Toisaalta on hyvä todeta, että Espoo haluaa tarjota laadukkaita palveluja ja asiakkaiden antamat palautteet ovat tärkeä osa palvelujen laadun kehittämistä. Selvityksessä kerrotaan vammaisasiamiehen toiminnasta vammaisneuvostossa ja vammaispoliittisen ohjelman toimenpiteistä. Lopuksi esitellään edellisessä selvityksessä esitettyjen kehittämistoimenpiteiden toteutumista ja esitetään asioita, joihin vammaisasiamies toivoo jatkossa kiinnitettävän huomiota. 2. Asiakkaiden ja kuntalaisten yhteydenotot ja palautteet Vammaisasiamieheen otettiin yhteyttä 402 kertaa vuoden 2017 aikana. Edellisenä vuonna yhteydenottoja oli 281, joten yhteydenotot ovat lisääntyneet merkittävästi (43 %). Yhteydenotoista hieman yli kolmannes oli neuvontaa ja kaksikolmasosaa yhteydenotoista oli pääosin palveluihin liittyvää palautetta. Neljännes näistä yhteydenotoista koski samaa asiaa, kun asia ei ollut edellisen yhteydenoton jälkeen edennyt. Yhteydenoton luonne 172 230 neuvonta palaute
4 2.1. Yhteydenottajat Yhteydenottaja oli useammin nainen kuin mies. Sukupuoli 250 152 nainen mies Yhteydenottaja oli suurimmassa osassa vammaisen henkilön omainen (249) ja seuraavaksi eniten oli asiakkaiden (75) yhteydenottoja. Monissa tilanteissa vammaisen henkilön omainen oli edunvalvoja tai vammainen henkilö ei voinut asiaa itse hoitaa. Myös kuntalaiset ottivat yhteyttä jonkin verran ilman, että se liittyi johonkin asiakkuuteen. 249 Yhteydenottaja 75 27 38 13 asiakas omainen viranomanen kuntalainen muu Yhteydenottajan ollessa muu kuin asiakas valtaosassa yhteydenottaja oli omainen ja usein miten vammaisen lapsen tai vammaisen aikuisen vanhempi (223). Jonkin verran oli myös iäkkään vammaisen henkilön aikuisen lapsen (21) sekä vammaisen henkilön puolison (5) yhteydenottoja. Yhteyttä otettiin eniten sähköpostitse (263), mutta myös varsin paljon puhelimitse (139). Yhteydenottamista puhelimitse varmaankin vähentänee vammaisasiamiehen työn luonne, johon sisältyy paljon asioiden valmistelua ja kokouksia. Vammaisasiamies osallistui myös joihinkin asiakkaan ja työntekijän/työntekijöiden tapaamisiin välittäjän roolissa.
5 Yhteydenottotapa 263 139 puhelin sähköposti tapaaminen 14 2.2. Yhteydenotot palveluittain Yhteydenotoista suurin osa koski vammaispalvelujen sosiaalityötä. Yhteydenottoja tuli paljon myös asumispalveluista (VpL palveluasuminen 57, KvL asumispalvelut 32) omaishoidon tuesta (41), henkilökohtaisesta avusta (37), terveyskeskustoiminnasta (28) ja neuropsykiatriasta (28). Seuraavassa kappaleessa eritellään yhteydenottojen syitä tarkemmin. Palvelu tai toiminto 102 89 15 6 5 8 41 18 10 28 10 16 7 37 18 10 12 28 6 12 2.3. Yhteydenoton syyt Seuraavassa on tilastoitu yhteydenoton syitä. Selkeästi eniten yhteyttä otettiin palvelun saatavuudesta (178), joka sisältää myös yhteydenotot kielteisistä päätöksistä. Seuraavaksi eniten yhteydenotot liittyivät yhteyden saamiseen asian käsittelijään (102), määräaikojen ylittymiseen
6 (84), palvelun laatuun (84) päätöksenmukaisen palvelun saamiseen (74), riittämättömään tiedonsaantiin (52), kohteluun (49) ja palveluprosessiin (48). Yhteydenoton syy 178 84 84 74 8 49 18 19 4 16 17 22 10 26 12 48 52 17 38 46 56 35 Palvelun saatavuus ja määräaikojen ylittyminen Palveluiden saatavuuteen liittyvissä yhteydenotoissa osassa oli kyse kielteisestä päätöksestä ja osassa kyse oli pitkittyneestä päätöksenteosta yli lakisääteisen kolmen kuukauden määräajan, koska siinä vaiheessa asiakas ei tiennyt, tuleeko saamaan päätöksen ja palveluntarve oli koko ajan olemassa. Asian käsittelijään ei ollut helppo saada yhteyttä vammaispalveluissa eikä osin myöskään aikuissosiaalityössä. Suurin osa vammaisasiamiehelle tulleista palautteista koski vammaispalveluita. Yhteydenottajissa oli vammaisen lapsen vanhempia, jotka kertoivat olevansa jaksamisen äärirajoilla. Esimerkkinä palautteista on tilanteet, jossa vanhemmat olivat hakeneet omaishoidon tukea, mutta heihin ei kuitenkaan otettu yhteyttä useaan kuukauteen useasta vanhempien yhteydenottopyynnöistä huolimatta. Viime vuonna vammaispalvelujen päätöksenteko ruuhkautui monestakin syystä. Vammaispalveluilta saadun tiedon mukaan ruuhkautuminen johtui osaksi työntekijöiden vaihtuvuudesta, kun sosiaalityöntekijän pätevyysvaatimusta muutettiin, vakansseja ei saatu täytettyä, päätösten seuranta puuttui ja asiakasmäärät kasvoivat.
7 Vammaisten lasten perheiden ja vammaisten aikuisten kohdalla nousi palautteissa esiin myös moniammatillisen yhteistyön tarve. Yhteydenottoja tuli asiakkailta siitä, että vammaissosiaalityö ei pysynyt osallistumaan tarvittavissa määrin moniammatilliseen yhteystyöhön. Yhteydenottoja tuli myös muilta viranomaistahoilta, jotka pyrkivät tavoittamaan asiakkaan sosiaalityöntekijää vammaispalveluissa. Päätöksen mukaisen palvelun saaminen sekä palvelun ja hoidon laatu Palautteita tuli tilanteista, joissa oli myönnetty palvelu, mutta se ei toteutunut käytännössä. Esimerkiksi tilanteissa, joissa vammaisten nuorten saama apu ja hoito ei vastannut palvelutarpeisiin asumispalveluissa tai henkilökohtaista apua ei saanut sairaalaan tai asiakkaat, jotka tarvitsivat ohjauksellista apua, saattoivat jäädä sitä ilman. Kuljetuspalveluja koskevat palautteet koskivat tarvittavien matkojen saamista ja koulukuljetusten merkittäviä ongelmia, jotka vaaransivat lasten turvallisuuden. Terveyspalveluita koskevissa palautteissa oli esillä avunsaaminen kokonaisvaltaisemmin ja erikoissairaanhoitoon pääsy. Koettiin, että Kelan lääkekorvausuudistus ja terveydenhuollon maksukaton korottuminen vaikeutti monisairaiden hoidonsaantia. Palveluprosessit ja kohtelu Palautteet prosessin laadusta koskivat tilanteita, joissa esimerkiksi asiakassuunnitelmaa ei lähetetty asiakkaalle hyväksyttäväksi tai kaikkia asioita asiakkaan ja asiantuntijoiden näkökantoja ei huomioitu päätöksenteossa. Palautteita tuli myös tilanteista, joissa asiakas oli luullut, että suullinen hakemus oli virallinen hakemus, kun taas työntekijä ei näin ollut ajatellut. Ratkaisemattomissa tilanteissa asiakkaat ja heidän omaisensa kokivat, että heitä ei kuultu ja asiakkaat toivoivat kokonaisvaltaisempaa apua. Kohteluun liittyvissä palautteissa asiakkaat kokivat, että heidän asiaansa ei otettu vakavasti ja päätöksien kestäminen koettiin osin myös välinpitämättömyytenä. Tällaiset tilanteet asettavat myös työntekijät vaativaan tilanteeseen, koska heihin kohdistuu asiakkaiden palautteet, vaikka he tekevät työtä kiireessä ja pyrkivät täyttämään puuttuvat henkilöstöresurssit. Joissakin tilanteissa voisi jo auttaa asiakkaan kuuleminen ja kertominen, että asiakkaan reaktio on hyvin ymmärrettävä ja perusteltu. Tiedon saavutettavuus ja tiedontarve palveluista Palautteita tuli siitä, että asiakkaat eivät koe saavansa riittävästi tietoa eri vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista ja vaikeudesta saada kokonaiskuvaa palveluista. Tiedon saavutettavuuteen liittyvät yhteydenotot koskivat mm. tiedon saantia muutoin kuin sähköisesti esimerkiksi tiedotteilla kotiin, tietojen löytymistä kaupungin internet-sivuilta ja tiedottamista viittomakielellä. Esteettömyys Esteettömyyteen liittyvät yhteydenotot koskivat mm. saattoliikennettä, opasteiden epäjohdonmukaisuutta ja induktiosilmukoita sekä rakennusaikaisia muutoksia. Saattoliikennettä ohjataan nykyisin suuremmissa rakennuksissa pysäköintihalleihin, mikä on tuonut haasteen asiakkaan ja taksin kohtaamiselle. Kuljetuspalveluasiakkaan tilatessa taksin isoon pysäköintihalliin, hän ei tiedä mihin kohtaan taksi tulee. Toisaalta pääoven lähelle ajaminen on estetty ja
8 saattoliikennepaikat kadun varressa voivat olla asiakkaalle liian kaukana. Kaikki le-taksit eivät mahdu parkkihalleihin. Työmaa-aikaiset järjestelyt ovat myös turvallisuusriski, jos ei huomioida mistä taksi voi asiakkaan hakea. Leppävaaran uimahallin esteettömyydestä on tullut edelleen palautteita. Korjauksia on tarkoitus toteuttaa tänä vuonna. 2.4. Toimenpide Toimenpide tarkoittaa tässä toimenpiteitä, joita vammaisasiamies on tehnyt asiakkaiden ja kuntalaisten yhteydenottojen perusteella. Nämä toimenpiteet on esitetty seuraavassa taulukossa. Suurin osa yhteydenotoista johti tilanteen selvittämiseen ja neuvontaan. Myös vaikuttamistoimintaan, valitusprosessiohjaukseen, muistutusneuvontaan ja oikeusturvaneuvontaan liittyviä yhteydenottoja oli jonkin verran. Vaikuttamistoiminta tarkoittaa tässä vammaisten henkiköiden yhdenvertaisuuden edistämistä yleisemmällä tasolla, ei yksilöllisiin päätöksiin vaikuttamista. Toimenpide 246 224 31 79 43 20 14 77 66 Suurin osa yhteydenotoista on ohjattu ko. asiaa hoitavaan toimintayksikköön. Osaa yhteydenottajista on kehotettu ottamaan yhteys mm. sosiaaliasiamieheen, potilasasiamieheen tai aluehallintovirastoon. Ohjattu eteenpäin 219 25 8 10 6 63 19
9 3. Vammaisasiamiehen toiminnasta vammaisneuvostossa Vammaisneuvoston toiminta perustuu uuteen kuntalakiin. Kunnanhallituksen on asetettava vammaisneuvosto vammaisten henkilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi. Vammaisasiamies toimii vammaisneuvoston asioiden valmistelijana ja sihteeriä. Viime vuonna keväästä alkaen vammaisasiamiehen apuna vammaisneuvoston kokousten valmistelussa ja järjestämisessä oli toimistosihteeri. Vammaisneuvostoon nimettiin toista kertaa myös lautakuntien edustajia. Tämä on lisännyt tiedonvälitystä vammaisneuvoston ja lautakuntien välillä. Vammaisneuvosto on antanut lausuntoja ja kannanottoja mm. asiakasmaksuihin, kodinhoidon asiakaskriteereihin, järjestöavustuksiin, hyvinvointisuunnitelmiin ja vammaisten lasten koulukuljetuksiin. Vammaisneuvoston ehdotusta lomakkeeksi asiakasmaksujen alentamiseen tai niistä vapauttamiseen ei vielä otettu käyttöön. Vammaisasiamies oli mukana järjestämässä vammaisneuvoston Tullaan tutuiksi -seminaaria kuntavaaliehdokkaille tavoitteena lisätä ehdokkaiden vammaistietämystä. Vammaisneuvoston Rakennetaan kaikille -työryhmä on edistänyt aktiivisesti esteettömyyttä ja valmistellut vammaisneuvoston lausunnot rakennushankkeista sekä osallistunut esteettömyyskatselmuksiin. Vammaisasiamies on valmistellut vammaisneuvoston Rakennetaan kaikille -työryhmän toimintaa ja osallistunut rakennushankkeiden esittelyyn ja antanut kommentteja niihin suunnitteluvaiheessa sekä järjestänyt mm. metroaseman esteettömyyskäynnin. 4. Espoon vammaispoliittinen ohjelman toimenpiteistä Espoon vammaispoliittisen ohjelman pilottina käynnistynyt Kaikki pyörii -tapahtuma järjestettiin jo kolmatta kertaa. Tapahtuma järjestettiin Ison Omenan palvelutorilla ja toteutettiin yhteistyössä vammaisjärjestöjen ja kaupungin toimijoiden kanssa. Ohjelmassa oli mm. taikuriesitys, tanssiliikuntaa, pimeä kahvila ja naurujoogaa sekä työpajoja ja esittelypisteitä. Iloisesti liikkumaan - pilotissa toteutettiin vuonna 2016 kysely liikunnan esteistä, jossa todettiin yhdeksi liikkumisen esteeksi yksinäisyys. Liikuntatoimi käynnisti kyselyn pohjalta viime vuonna liikuntaystäväpilotin. Vammaispoliittisen ohjelman tavoitteita päätettiin viedä jatkossa Espoon kaupungin hyvinvointisuunnitelmiin ja hyvinvointityöhön. Espoon vammaispoliittisen ohjelman Esteetön Espoo hankkeessa on Vuoden esteetön teko valinnasta tehty jokavuotinen tapahtuma. Kaupunginjohtaja palkitsi vuoden esteettömän teon ja kolme kunniamaininnan saajaa Espoo päivän juhlatilaisuudessa Haukilahden lukiossa. Vuoden 2017 esteetön teko oli Espoon seurakuntayhtymän Suvelan uusi, moderni kappeli keskellä Suvelaa. Vuoden esteetön teko kunniamaininnan saivat Kino Tapiola ja sen järjestämät autismiystävälliset näytökset, Kauppakeskus Sello ja Espoon vammaispalvelujen kuljetuspalvelu. Esteetön Espoo tunnuksien jakamisessa on ollut tauko esteettömyysneuvojan työsuhteen päättymisen vuoksi, mutta Esteetön Espoo tunnuksien jakamista tullaan jatkamaan vuonna 2018. Tunnuksia jaetaan Espoossa toimiville yrityksille, yhteisöille ja kaupungin toimipisteille, joiden toimitilat ovat esteettömiä ja palvelut saavutettavia.
10 Lisäksi käynnistettiin vertaiskahvilan ja ensimmäisen Vammaisille - aiheisen liitteen suunnittelu Länsiväylä -lehteen ja tavoitteena on, että jatkossa vastaavia liitteitä olisi säännöllisin väliajoin. 5. Yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistäminen - kehittämisehdotusten toteutuminen ja uudet ehdotukset Neuvonta ja palveluohjaus Sosiaalihuoltolain mukaan kunnan asukkaiden saatavissa on oltava sosiaalihuollon neuvontaa ja ohjausta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lasten, nuorten sekä erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden neuvontaan ja ohjaukseen. Edellisessä selvityksessä esitetty laaja poikkihallinnollinen neuvonta ja palveluohjaus yhdellä neuvontanumerolla ei vielä ole toteutunut. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tällaisen neuvontanumeron saaminen olisi entistä tärkeämpää. ALUE TOIMENPIDE TOTEUTUMINEN Neuvonta ja palveluohjaus Neuvonnan ja palveluohjauksen toteuttaminen poikkihallinnollisesti yhdestä neuvontanumerosta (aiemmin ehdotettu) Ei ole vielä toteutunut ehdotetulla tavalla Neuvontaa lisätty seuraavilla toimilla: - Vammaispalveluiden neuvontapuhelimen soittoaikaa lisätty - Vammaisille -sivu internetissä Esteettömyys ja saavutettavuus Espoon kaupungin esteettömyysohjelma valmisteltiin teknisessä ja ympäristötoimessa hyväksyttiin valtuustossa marraskuussa 2016. Esteettömyysohjelman ohjausryhmän toiminta käynnistyi vuoden 2018 alussa. Vammaisasiamies osallistui uuden suojateiden ja pyöräteiden jatkeiden reunatukiratkaisun kommentointiin ja testaukseen. Ko. reunatukiratkaisu oli testattavana Piispansillan ylittävällä testisuojatiellä. Tavoitteena on saada kaikille käyttäjille sopiva reunatukiratkaisu. Uudet tyyppipiirustukset otetaan käyttöön rakentamisessa mahdollisesti tänä keväällä 2018.
11 Julkiset tilat ja palvelupisteet Leppävaaran uimahallin korjaustoimien toteuttaminen. (aiempi ehdotus) Leppävaaran uimahallin esteettömyyskorjauksia kartoitettu ja viety ko. asioita myös Matinkylän uimahallin suunnitteluun. Koulujen esteettömyyskorjaukset esteettömyys-kartoituksen tulostan pohjalta. (aiempi ehdotus) Opasteiden loogisuus ja riittävät kontrastit (aiempi ehdotus) Saattoliikenteen saaminen toimivaksi julkisissa rakennuksissa ja merkittävissä liikekeskuksissa sekä saattoliikenteet toimivat opasteet (uusi ehdotus) Korjausseurantaa on tehty Osin edennyt, edelleen kehitettävää Tiedon saavutettavuus Espoo.fi-sivusto sai Saavutettavuus huomioitu -leiman viime vuonna, mikä oli oikein myönteistä. Saavutettavuus-leima myönnetään verkkosivustoille, joissa on huomioitu erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet. Leimaa hallinnoi Näkövammaisten liitto. Espoo.fi on ensimmäinen kuntasivu, jolle leima on myönnetty. Tiedottaminen Internet-sivujen saavutettavuus (aiempi ehdotus) Espoo.fi -sivuille on myönnetty saavutettavuus huomioitu -leima viime vuonna Digitalisaation vaikutukset tiedon saavutettavuuteen, sähköinen tiedottaminen ei tavoita kaikkia (aiempi ehdotus) Yhtenä toimenpiteenä: Päätös julkaista Hyvinvointia vammaisille espoolaisille -liite Länsiväylälehdessä Vammaispalvelujen asiakassuunnitelmat ja päätökset Sosiaalihuoltolain mukainen asiakassuunnitelma on korvannut mm. vammaispalvelulain mukaisen palvelusuunnitelman. Asiakkaan suunnitelmaan kootaan mm. arvio hänen tarvitsemastaan tuesta, tavoitteet sekä annettavat palvelut.
12 Oheisessa taulukossa on vammaispalvelujen asiakas- ja päätöstietoja vuodelta 2017. Asiakas- ja päätöstietoja vuodelta 2017 Asiakastapaamisia ja käyntiä korvaavia puheluja (kotikäynti, toimistokäynti, verkostotapaaminen, asiakaspuhelu) 4 904 Asiakkaita, joille on tehty päätös 2 311 Päätöksiä tehty 5 703 Asiakkaita vammaispalveluissa 4 980-1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 Vammaisasiamies esitti viime vuonna myös vammaispalveluissakin käyttöönotettavaksi Team Ahma -tiimityöskentelyn mallia, jonka Espoon keskuksen lastensuojelun työntekijät kehittivät lastensuojelun päivystykseen ja ensiarviointiin. Toimintamallilla nopeutetaan asiakkaan avunsaantia. Vammaispalveluissa otettiin viime vuonna käyttöön vastaava tiimityöskentelyn toimintamalli eli Team Vampa. Viime vuoden tilaston mukaan vammaispalvelut pystyivät tekemään päätöksiä kolmen kuukauden määräajassa vaihdellen välillä 79,8 % - 94,8 % kuukaudessa, mikä tarkoittaa useiden satojen päätösten viivästymistä ko. päätösmäärissä. Vaihteluväli hakemusten käsittelyyn ottamisessa 7 päivän määräajassa oli 45,5 % - 83,8 %. Päätöksien kestoa seurataan nyt kuukausittain ja vammaispalvelut ovat saamassa kolme uutta vakanssia. Henkilöstön vaihtuvuus on myös yhtenä vaikuttavana tekijänä ja siihen tulisi myös löytää ratkaisu. Vammaispalvelujen henkilöstöresurssit Sosiaalityöntekijöiden on tärkeää ehtiä henkilökohtaisempaan työhön ja päätösten tekemiseen määräajassa. (osin aiempi ehdotus) Toteutettu seuraavia toimia: - Kolme uutta vakanssia vammaispalveluihin - Team Vampan käyttöönotto - Päätösten säännöllinen seuranta VamO-projekti: vammaisten lasten kuulemisen kehittäminen Henkilökohtainen apu Oheisesti taulukosta on nähtävissä, että työnantajamallilla järjestettävä henkilökohtainen apu on vähentynyt ja palvelusetelillä järjestettävä lisääntynyt. Henkilökohtaisen avun työnantajamallia käyttäville asiakkaille tehtiin asiakaskysely ja olisi tärkeää tehdä kysely myös palveluseteliä ja ostopalvelua käyttäville, varsinkin kun palvelusetelin käyttö on nyt jo yleisempää kuin työnantajamallin. Ostopalvelun käyttö on vähentynyt vuodesta 2014.
13 Henkilökohtainen apu 600 500 400 300 200 100 0 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Työnantajamalli Palveluseteli Ostopalvelu Henkilökohtainen apu Kyselyn toteuttaminen palveluseteliä ja ostopalvelua käyttäville (aiempi ehdotus) Ei ole vielä toteutunut Asuminen Vammaispalvelujen asumispalveluista tulleissa palautteissa korostettiin edelleen, että tarpeenmukaiset palvelut tulee saada heti asumisyksikköön tai hoivakotiin muutettaessa, esimiehen ja henkilöstön tulee olla ammattitaitoista ja että omaisten kanssa tehdään yhteistyötä. Onkin tärkeää varmistaa, että palvelut pystytään tosiasiallisesti järjestämään asukkaiden tarpeiden mukaan. Espoon omien asumisyksikköjen omavalvontasuunnitelmat ovat esillä kaupungin internetsivuilla, mikä on hyvä menettely. Vastaavasti tulisi saada yksityisten asumispalvelujen palveluntuottajien omavalvontasuunnitelmat palveluntuottajan internetsivulle. Espoon vammaisten kuntalaisten Asumisen ohjelma on hyväksytty 14.6.2016 sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Asumisen ohjelmassa on neljä tavoitetta ja 19 toimenpidettä, joiden toetutumista seuraa ohjelman ohjausryhmä. Olisi tärkeää tiedottaa toimenpiteiden toetutumisesta vuosittain. Asumisen ohjelmassa yhtenä tavoitteena on tukiasumisen asiakkaiden osuuden merkittävä lisääminen ja laitoshoidon purkaminen. Oheisessa vammaispalvelujen taulukossa on kuvattu toimenpiteen toteutumista.
14 5/2016 12/2017 Tavoite 2025 Tukiasumisen asiakkaiden osuus vakinaisen asumisen asiakkaista Kehitysvammaisten pitkäaikaisen laitosasumisen asiakkaiden määrä 17,7 % 20,8 % 40 % 36 25 0 On tärkeää, että tukiasumisen osuutta lisättäessä huolehditaan tarvittavan tuen tosiasiallisesta saamisesta ja seurannasta. Asumisen ohjelman toimenpiteen mukaisesti Espoossa on otettu käyttöön KeVa-perhehoidon ennakkovalmennus. Kuusi perhehoitajaa on valmennettuja perhehoitokodeiksi hyväksyminen ja sijoitukset ovat käynnissä. On hyvä myös huomioida, että kotona asuvien vammaisten henkilöiden asumisen toiveita ja tarpeita selvitettäessä suurin osa vastaajista ja haastateltavista toivoi nuorelleen mahdollisuutta päästä yhteisölliseen asumiseen joko ryhmäkotiin, asuntoryhmään, asumisyksikköön tai palvelutaloon. Julkisuudessa käydään keskustelua siitä, soveltuvatko vammaisten asumispalvelut kilpailutettavaksi. Viime vuonna tehdyssä valtakunnallisessa Ei-myytävänä kansalaisaloitteessa esitetään, että julkisia hankintoja koskevaa lakia ei sovellettaisi sellaisten vammaispalveluiden hankintaan, joissa on kyse vammaisten henkilöiden välttämättömän huolenpidon ja tuen tarpeista ja tarpeisiin liittyvistä palveluista asumisessa ja jokapäiväisessä elämässä. Kansalaisaloite sai 72 059 kannatusilmoitusta. Palveluasuminen (VpL) ja asumispalvelut (KvL) Asumisyksiköiden ja hoivakotien asumispalvelujen toteutumisen tehokas valvonta ja tiivis yhteydenpito sekä yhteistyö omaisten kanssa. (aiempi ehdotus) Asumisen ohjelman toteutumisesta tiedottaminen vuosittain (uusi ehdotus) Palveluntuottajien omavalvontasuunnitelmat sähköisesti nähtäville internettiin (uusi ehdotus) Edelleen kehitettävää
15 Neuropsykiatrinen ja kehitysvammapsykiatrinen tutkimus ja kuntoutus sekä mielenterveyspalvelut Palautteita tuli edellisenä ja viime vuonna neuropsykiatrisen tutkimuksen ja hoidon saatavuudesta sekä valvonnasta ja kehitysvammapsykiatrisen avun saatavuudesta sekä mielenterveyspalvelujen saatavuudesta. Palautteiden mukaan hoitoketju ei ole ollut toimiva, vaan tutkimukseen pääsy voi olla monien siirtymisvaiheiden takana ja avunsaaminen viivästyä. Vammaisasiamies esitti tilanteen edellyttäisi pikaista selvitystä. Tilannetta on edistetty seuraavasti. Kaupungille on palkattu kehitysvammaisten lasten hoitoon perehtynyt lastenlääkäri, joka toimii kiinteässä yhteistyössä Espoon vammaispalvelun kanssa. Avokuntoutusyksiköstä on mahdollista kehitysvammaisen /autistisen henkilön varata keskusteluaika psykologille. Kehitysvammapsykiatrian palveluja kehitetään yhdessä HUS:n ja Etevan sekä yksityisten toimijoiden kanssa. Mielenterveyspalvelujen internetsivuja on uudistettu ja potilas hoidetaan siellä, mihin hän ottaa yhteyttä. HUS:n antaman hoidon toteutumista arvioidaan säännöllisesti ja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon yhteistyötä kehitetään. Neuropsykiatrinen tutkimusten toteutuminen, kehitysvammapsyk iatriseen tutkimukseen pääsy, mielenterveyspalvelujen hoitoketju Tutkimuksiin ja palveluun pääsy ja vastuunotto ilman siirtymistä taholta toiselle (aiempi ehdotus) Kaupungin olisi tärkeää valvoa tutkimusten ja hoidon toteutumista. (aiempi ehdotus) Toimenpiteet: - kehitysvammaisten lasten hoitoon perehtynyt lastenlääkäri - asiakasta ei siirretä seuraavalle taholle - avokuntoutusyksiköstä keskusteluaika psykologille - HUS:n hoitoa arvioidaan säännöllisesti - internetsivujen uudistaminen Asiakasmaksut Tietoa asiakasmaksuista on lisätty internet-sivuille. Olisi tärkeää, että asiakkaat saisivat yksilöllisempää neuvontaa ja käyttöön myös lomake, joka helpottaisi asiakasmaksujen alentamisen tai siitä vapauttamisen hakemista. Tilastojen perusteella näyttäisi siltä, että esimerkiksi kaikki vammaiset henkilöt ja mielenterveyskuntoutujat eivät hae asiakasmaksujen alentamista tai niistä vapauttamista, siinä määrin kuin heillä voisi olla niihin oikeus. Harkinnanvaraisia maksuvapautuksia / -alentamisia vanhustenpalvelujen kotihoidon, pitkäaikaisen laitoshoidon, pitkäaikaisen oman asumispalvelun, lapsiperheiden perhetyön kotipalvelun ja vammaispalvelun osalta on tehty 198 kpl vuonna 2017. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen osalta harkinnanvaraisia päätöksiä on tehty n. 20 kpl vuonna 2017. Asiakasmaksuja on mennyt perintään 46 982 kpl v. 2017. Terveyskeskusmaksujen osalta maksuvapautusryhmissä on ollut asiakkaita 2334 vuonna 2017.
16 Omaishoidon tuki Omaishoidon tuen saajien olisi tärkeää voida luottaa tuen jatkumiseen, koska tuki on hyvin merkittävä sekä taloudellisesti että jaksamisen kannalta. Omaishoitoa tulisi tukea kaikin mahdollisin keinoin ja pyrkiä vähentämään lisäkuormitusta tuovia tekijöitä. Luottamuksensuojaperiaatteen mukaan sosiaalihuollon asiakkaan tulee voida luottaa viranomaisten tekemien hallintopäätösten pysyvyyteen. Peruskoulu ja jatkokoulutus Valtakunnallisessa kouluterveyskyselyssä kysyttiin nyt esimäistä kertaa toimintarajoitteisten nuorten terveydestä. Tulokset poikkesivat monelta osin muiden nuorten tuloksista. Kyselyn mukaan toimintarajoitteiset nuoret tuntevat muita nuoria useammin yksinäisyyttä. He kokevat terveydentilansa muita nuoria huonommaksi ja kärsivät useammin ahdistuneisuudesta ja kokevat muita nuoria useammin syrjivää kiusaamista, mutta toisaalta he myös kokevat saavansa muita vähemmän tukea ja apua hyvinvointiinsa opiskeluhuollon ammattilaisilta. Olisi tärkeää, että nämä tulokset huomioitaisiin myös Espoon kouluissa ja oppilashuollon saatavuuteen kiinnitettäisiin erityistä huomiota. Olisi myös tärkeää saada jatkossa vastaavat tiedot myös alue- ja kuntakohtaisesti. Koulu Vammaisten nuorten opintoohjauksen kehittäminen ja opinto-ohjauksen aloittaminen riittävän aikaisin (aiempi ehdotus) Tukea tarvitsevan oppilaan ohjauksen liittyvät kysymykset ovat yksi kehittäjäopettajien töistä. Vaativan erityisen tuen oppilaille (autistien, kehitysvammaisten ja vaikeaasteisten kehitysvammaisten) on palkattu yksi opinto-ohjaaja vastaamaan näiden oppilaiden ohjaukseen liittyviin erityiskysymyksiin. Erityisen tuen oppilaiden ohjauksessa tehdään yhteistyötä myös ammattiopisto Luovin kanssa. Toimintarajoitteisten nuorten terveydentilan selvittäminen ja oppilashuollon tuen varmistaminen Espoossa (uusi ehdotus) Työllistyminen Vammaisten henkilöiden työllistymistä Espoon kaupungille ja työharjoittelupaikkojen saantia Espoon kaupungilta tulisi edelleen edistää hyödyntäen myös kokemuksia kesätyöntekijöiden työllistämisestä. Työstä kuuluisi saada palkka kuten muidenkin työntekijöiden.
17 Vammaisten henkilöiden opiskelun, työllistymisen ja mielekkään tekemisen kehittäminen Espoon kaupunki laatii ohjelman vammaisten henkilöiden työllistymisestä vaikinaisiin työsuhteisiin ja työharjoittelujaksoille (aiempi ehdotus) Ei ole toteutunut Liikunta ja kulttuuri Tärkeää on edelleen kehittää kaikille sovellettua liikuntaa ja integroituja harrastus-ryhmiä ja leirejä. Harrastuksiin kuljetuksen järjestäminen ja kuljetuspalvelumatkojen saaminen on tärkeää. Liikuntatoimi on käynnistänyt Liikuntaystävä -pilotin. Vapaa-aika Kaikille sopivan liikunnan ja liikkumisen kehittäminen Kuljetuksen järjestäminen harrastustoimintaan. Vapaaehtoisen liikuntaystävätoiminnan kehittäminen. Maksuton liikuntakortti vammaisille (uusi ehdotus) Uusia kaikille sopivia ryhmiä on perustettu, mutta tarvetta on edelleen Ei ole toteutunut Liikuntatoimi on käynnistänyt Liikuntaystävä - pilotin 6. Vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutuminen Suomi on ratifioinut YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen vuonna 2016. Suomessa valmistellaan parhaillaan ensimmäistä kansallista toimintaohjelmaa sopimuksen toimeenpanemiseksi. Tässä yhteydessä on selvitetty, miten vammaisten henkilöiden oikeudet koetaan toteutuvan. Valtakunnallisessa kyselyssä kaikista tärkeimmiksi edistettäviksi asioiksi nostettiin riittävä elintaso ja sosiaaliturva. Toiseksi tärkeimpinä edistettävinä asioina koettiin eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä. Osallisuutta katsottiin vahvistettavan parhaiten antamalla vammaisille henkilöille mahdollisuus tulla kuulluiksi ja antamalla heille heidän tarvitsemansa apu ja tuki. Vastauksissa korostettiin tuettua päätöksentekoa ja vammaisten ihmisten mielipiteiden aitoa kuulemista ja huomioon ottamista. Huonoiten koetaan toteutuvan oikeus saada työtä ja tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa. Tulokset ovat valtakunnallisia, mutta kuitenkin voisi olettaa, että tulokset ovat Espoossa samansuuntaiset. 7. Aito kuuleminen ja moniammatillinen yhteistyö Vammaisasiamiehelle tulleissa palautteissa nousee esille kuulemisen merkitys niin, että asiakkaat kokevat tulleensa aidosti kuulluksi. Jos tämä ei toteudu, voivat asiat jäädä ratkaisematta ja
18 monimutkaistua. Kuuntelevassa vuorovaikutuksessa asiakas saa kokemuksen kuulluksi tulemisesta, mikä synnyttää luottamusta työntekijän ja asiakkaan välille. Toisaalta työntekijä saa merkitystä työlleen. Asiakaspalvelussa korostuu myös entistä enemmän monitoimijaisen yhteistyön merkitys. On todettu, että yhteistoiminnassa olevien ammattilaisten keskinäisen vuorovaikutuksen rakenne on yhteydessä siihen, millaiseksi vuorovaikutus ammattilaisten ja asiakkaan välillä muodostuu moniammatillisessa työssä. Moniammatillisella yhteistyöllä voidaan edistää ns. pitkittyneiden asiakastilanteiden ratkaisemista. Asiakkaalla on tärkeä olla luotettu työntekijä, joka toimii hyvässä yhteistyössä asiakkaan kanssa. Tuettu päätöksenteko on tärkeää asiakkaan aidossa kuulemisessa. Tuetussa päätöksenteossa vammaisella henkilöllä on tukihenkilö tai tukihenkilöitä. Nämä henkilöt voivat olla esimerkiksi läheisiä tai tuttuja henkilöitä, jotka auttavat henkilöä tekemään päätöksiä. Tuettu päätöksenteko on tärkeä osa avun tarpeen arvioinnissa. 8. Vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden edistäminen Vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden edistämisessä on tärkeää tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen. Se voi tarkoittaa poikkeamista samanlaisen kohtelun periaatteesta, jotta heikommassa asemassa olevien ryhmien tosiasiallinen yhdenvertaisuus toteutuisi. Yhtenä keinona tässä on positiivinen erityiskohtelu, joka on tietyn heikommassa asemassa olevan ryhmän asemaa ja olosuhteita parantava toimenpide. Toinen keino tosiallisen yhdenvertaisuuden edistämiseen on kohtuulliset mukautukset. Kohtuullisten mukautusten tekeminen on yhdenvertaisuuslain mukainen velvollisuus. Nämä yhdenvertaisuuden edistämisen keinot on tärkeää ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa. 9. Yhteenveto selvityksestä ja kehittämisehdotuksista Myönteistä kehitystä on todettavissa seuraavissa asioissa, joihin vammaisasiamies on edellisissä selvityksissä kiinnittänyt huomiota, kuten mm. internet-sivujen saavutettavuus, team-vampan perustaminen, neuropsykiatrisen tutkimuksen ja mielenterveyspalvelujen saatavuuden edistäminen, lisävakanssien saaminen vammaispalveluun sekä vammaispalvelujen neuvonnan lisääminen. Asiakkaiden ja heidän omaistensa neuvonta on yksi osa vammaisasiamiehen työtä. Vammaisasiamiehelle tulleista 402 yhteydenotosta alle puolet oli neuvontaa ja reilusti yli puolet oli palautetta pääosin palvelun saatavuuteen tai saavutettavuuteen liittyen. Yhteydenotot ovat lisääntyneet 43 % edelliseen vuoteen verrattuna. Suurin osa yhteydenotoista tuli vammaisten henkilöiden omaisilta ja koskivat mm. vammaispalvelujen sosiaalityötä, asumispalveluja, omaishoidon tukea, henkilökohtaista apua ja esteettömyyttä, erityisesti saattoliikennettä. Yhteydenoton syitä viime vuonna olivat mm. palvelun saatavuus, yhteyden saamiseen asian käsittelijään, päätöksen määräajan ylittyminen, palvelun laatu, päätöksenmukaisen palvelun saaminen, tiedonsaanti, kohtelu, palveluprosessi ja fyysisen ympäristön esteettömyys. Suurin osa yhteydenotoista johti tilanteen selvittämiseen ja neuvontaan. Myös vaikuttamistoimintaan,
19 valitusprosessiohjaukseen, muistutusneuvontaan ja oikeusturvaneuvontaan liittyviä yhteydenottoja oli jonkin verran. Vammaispoliittisen ohjelman toimenpiteenä järjestettiin viime vuonna Kaikki pyörii palvelutorilla - tapahtuma jo kolmatta kertaa, Vuoden esteettömän teon palkitsemisesta Espoo päivänä on tullut jo jokavuotinen tapahtuma ja vammaispoliittisen ohjelman liikuntakyselyn pohjalta on käynnistynyt Liikuntaystävä- pilotti liikuntapalveluissa. Vammaispoliittisen ohjelman tavoitteita vietiin Hyvinvointisuunnitelmiin. Vammaisasiamies esittää seuraavia kehittämisehdotuksia huomioitavaksi kaupungin toiminnassa: 1. Vammaisten henkilöiden tosiasiallisen yhdenverisuuden ja osallisuuden edistäminen mm. positiivisen erityiskohtelun ja kohtuullisten mukautusten tietämyksen lisäämisellä ja toteuttamisella. 2. Poikkihallinnollisen neuvontanumeron perustaminen. Palveluiden ja toimintaympäristön nopeasti muuttuessa olisi entistäkin tarpeellisempi. 3. Asiakasmaksujen alentamisen ja vapauttamisen hakemisen yksilöllisempi neuvonta ja hakemuslomakkeen käyttöönotto sosiaali- ja terveystoimessa. 4. Vammaispalveluiden sosiaalityöntekijöille mahdollistetaan asiakkaiden aito kuuleminen ja päätösten tekeminen kolmen kuukauden määräajassa. Tämän saavuttamiseksi on tehty jo toimenpiteitä. 5. Kyselyn toteuttaminen palveluseteliä ja ostopalvelua käyttäville. Aiemmin on toteutettu kysely työnantaja -järjestämistapaa käyttäville. Paleluseteliä käytetään nykyisen eniten järjestämistavoista 6. Asumisen ohjelman toteutumisesta tiedottaminen vuosittain. 7. Edelleen on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota asumisyksiköiden ja hoivakotien käynnistämisprosessiin ja muuttojen toteutuksen kehittämiseen niin, että asumispalvelut vastaavat asukkaiden tarpeita ja yhteistyö on toimivaa omaisten kanssa. 8. Palveluntuottajien omavalvontasuunnitelmat sähköisesti nähtäville internettiin. 9. Moniammatillisen yhteistyön toimivuuden edistäminen vammaisten asiakkaiden asiakaspalvelun ja palvelujen saatavuuden parantamiseksi. Moniammatillisella yhteistyöllä voidaan edistää myös pitkittyneiden asiakastilanteiden ratkaisemista. Asiakkaalla on tärkeä olla luotettu työntekijä, joka toimii hyvässä yhteistyössä asiakkaan kanssa. 10. Valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tulosten huomioimien toimintarajoitteisten oppilaiden osalta Espoossa ja oppilashuollon saatavuuden varmistaminen.
20 11. Maksuton liikuntakortti vammaisille henkilöille. Vammaiset henkilöt ovat monen asian suhteen heikommassa asemassa. Liikunta on merkittävä hyvinvointitekijä. Sen mahdollistaminen kaikille vammaisille henkilöille on tärkeää. 12. Ohjelma vammaisten henkilöiden työllistämisestä kaupungille. Valtakunnallisen kyselyn mukaan vammaiset henkilöt kokivat eniten parannettavaa olevan oikeudessa saada työtä ja tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa. 13. Esteettömyyden ja saavutettavuuden edelleen kehittäminen. Erityisesti saattoliikenteen saaminen toimivaksi julkisissa rakennuksissa ja merkittävissä liikekeskuksissa sekä saattoliikenteet toimivat opasteet