Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla Kehittämispäällikkö Juha Karvonen
1. SELVITYSTYÖN LÄHTÖKOHDAT 1. Tavoitteet 2. Toteutus 3. Koordinointi 4. Käytetyt menetelmät
Selvitystyön tavoitteet 1. Selvitetään seudun toisen asteen koulutuksen ylläpitäjäverkon kokoaminen vaihtoehtoisina malleina kuntayhtymämalli, isäntäkuntamalli, osakeyhtiömalli sekä peruskuntiin pohjautuvaa toiminnallinen verkostomalli. 2. Esitettyjä organisaatiomalleja arvioidaan opiskelijan ja henkilöstön aseman sekä kuntien päätöksenteon ja talouden näkökulmasta. 3. Kuvataan toisen asteen koulutuksen kokoamisen vaikutukset toisen asteen ikäluokan koulutustarpeen huomioimiseen elinkeinoelämän työvoimatarpeeseen seudun koulutuksen kentän kokonaisvaltaiseen vahvistamiseen seudun kilpailukyvyn turvaamiseen
Selvitystyön viitekehys VAIKUTUKSET Seudun koko ikäluokan koulutustarpeesta huolehtimiseen Syrjäytymisen ehkäisemiseen Elinkeinoelämän työvoimatarpeeseen vastaamiseen Seudun koulutuksen kentän kokonaisvaltainen vahvistamiseen Seudun kilpailukyvyn turvaamiseen YLLÄPITÄJÄVERKON KOKOAMINEN Yhdistymisvaihtoehdot Organisaatiomallit Kuntayhtymä Isäntäkunta Osakeyhtiö Toiminnallinen verkostomalli ARVIOINTI Organisaatiomalleja arvioidaan seuraavista näkökulmista Opiskelijan asema Henkilöstön asema Kuntien päätöksenteon näkökulma Talouden näkökulma Kuvio 1: Tampereen kaupunkiseudun toisen asteen koulutuksen jatkoselvityksen viitekehys
Selvitystyön aikataulu Vaihe 1: Suunnittelu Vaihe 2: Tiedon keruu Vaihe 3: Yhteenveto ja johtopäätökset Vaihe 4: Tulokset ja toimenpiteet Tammikuu 2011 Helmi-huhtikuu 2011 Toukokuu 2011 Kesäkuu 2011 Selvitystyön toteuttamisen suunnittelu Työohjelmasta sopiminen Kyselyjen kohderyhmät Haastateltavat Tausta-aineiston keruu Kokousajankohdat Tiedottaminen Nykytila Keskeisten toimijoiden ja sidosryhmien kuuleminen: kyselyjen toteuttaminen haastattelujen toteuttaminen Seutuseminaari Kyselyjen purku Haastattelujen purku Toimijoiden ja sidosryhmien palautetilaisuudet Valtakunnalliset linjaukset Vaihtoehtoiset organisointimallit järjestäjäverkon kokoamiseksi Yhteenveto kerätyn aineiston pohjalta Johtopäätökset ja alustavat linjaukset toisen asteen koulutuksen kokoamiseksi Vaihtoehtoisten organisointimallien vaikutusten arviointi Selvityksen keskeiset tulokset Toisen asteen koulutuksen kokoamista koskevat toimenpide-esitykset Toimenpide-esitysten vaikutukset Etenemisvaihtoehdot
Haastattelut Vaihe 2: Tiedon keruu Haastattelu suoritettu ja purettu Haastattelu sovittu Selvitystyössä kuultiin asiantuntijoina seudun toisen asteen koulutuksen johtajia ja asianomaisten toimielinten puheenjohtajia. Lisäksi haastateltiin lukion Rehtoreiden edustajaa ja järjestettiin kuulemistilaisuus henkilöstön edustajille. Haastateltava Organisaatio Päivämäärä Apulaispormestari Perttu Pesä Tampereen kaupunki 28.1. klo 12-14 Vs. tilaajajohtaja Pekka Kivekäs Tampereen kaupunki 1.2. klo 12-13.30 Lukiokoulutuksen johtaja Jorma Suonio Tampereen kaupunki 28.1. klo 10.15-11.30 Ammatillisen koulutuksen Tampereen kaupunki 1.2. klo 8-10 johtaja Teppo Tapani Kuntayhtymän johtaja Ari Loppi Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymä ke 2.3. klo 8.15-10.00 050 552 6316 Kaupunginjohtaja Pentti Sivunen Ylöjärven kaupunki 11.2. klo 12.30-14.30 050 554 2490 Puheenjohtaja Matti J. Mäkelä Tampereen toisen asteen koulutuksen johtokunta ke 23.2. klo 12.30 Murtokatu 1 Hallituksen puheenjohtaja Aki Ojakangas Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymä to 18.3. klo 13.30-15.30 Ajokinkuja 6 Varapuheenjohtaja Kimmo Kekki Tampereen toisen asteen koulutuksen johtokunta ke 13.4.klo 14.00-15.45 Vehnämyllynkatu 4 Kunnanjohtaja Jukka Mäkelä Kangasalan kunta Ke 16.3. klo 13.30 Kunnantie 1, 2. krs Kaupunginjohtaja Nokian kaupunki To 17.3. klo 11-13 Tapani Mattila Toimitusjohtaja Ari Tuulentie Elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea pe 8.4. klo 8.30-10.05 Juhlatalonkatu 5 Maakuntajohtaja Esa Halme Pirkanmaan liitto to 3.3. klo 11-13 Toimiston päällikkö Päivi Elinkeinoelämän keskusliitto, to 17.3. klo 9-10.30 Myllykangas Tampere Työntekijöiden edustajat JUKO, Oaj To 16.3. klo 16.30-19.00 Ammatillisen koulutuksen yksikön johtajan Mika Tammilehto Opetus- ja kulttuuriministeriö 1.3. klo 15-17 Ministeriö johtokunnan puheenjohtaja Tampereen kaupunki 2.3. klo 12.30-14.10 Hannu Soro Rehtori Juha Sainio Nokian kaupunki pe 15.4.klo 8.00-9.30 Tampere
Webropol kyselyjen vastausprosentit Vaihe 2: Tiedon keruu Kohderyhmä Vastaajat % Lukioiden rehtorit 13/14 92,86 Ammatillisten oppilaitosten rehtorit, apulaisrehtorit, koulutusjohtajat, koulutuspäälliköt 35/42 83,33 Sivistystyöryhmä 12/16 75,00 Kuntajohtajat 9/16 56,25 Poliittiset päättäjät 15/50 30,00 Yhteensä 84/138 60,87
Selvitystyön koordinointi Vaihe 1: Suunnittelu Kokous pidetty Seminaarit: Selvitystyön esittely seutuseminaarissa 22.2.2011 Työpajat: 23.3.2011 Työtä tuki seutusivistystyöryhmä täydennettynä lisäasiantuntijoilla Pirkanmaan koulutuskonsernista, Tampereen ammatillisesta koulutuksesta ja lukion rehtorista. Kuntajohtajat: ohjausryhmä 21.01.2011 klo 14.15 16.00 Teema: Työohjelma 01.04.2011 klo 8-10.00 Teema: Organisointimallit ja järjestäjäverkon kokoaminen Kerätyn aineiston läpikäynti alustavat linjaukset 10.06.2011 klo 8-10.00 Selvityksen keskeiset tulokset Toisen asteen koulutuksen kokoamista koskevat toimenpide-esitykset Toimenpide-esitysten vaikutukset Etenemisvaihtoehdot 23.06.2011 klo 8-10.00 Loppuraportin läpikäynti Seutusivistystyöryhmä 18.02.2011 klo 10-12.30 Teema: Työohjelma ja aineiston keruun toteutus 16.03.2011 klo 9-11.00 Teema: Nykytila Järjestäjäverkon kokoaminen Kyselyjen ja haastattelujen alustavia tuloksia 20.04.2011 klo 9-11.00 Teema: Yhteenveto selvityksessä kerätyn aineiston pohjalta Näkemyksiä ylläpitäjäverkon kokoamisesta 18.05. 2011 klo 9-11.00 Teema: Alustavat linjaukset toisen asteen koulutuksen kehittämiseksi ja järjestäjäverkon kokoamiseksi 22.06. 2011 klo 9-11.00 Selvityksen toimenpideesitykset ja etenemisvaihtoehdot
2. NYKYTILA 1. Lukiokoulutus 2. Ammatillinen koulutus
Lukiokoulutus Tampereen kaupunkiseudulla 1 795 opiskelijaa 1 878 opiskelijaa Kehyskunnat 26 % Yksityiset ja valtio 27 % Tampereen kaupunki 47 % 3 306 opiskelijaa Tampereen kaupunkiseudulla kävi lukiota 20.9.2010 olleen tilanteen mukaan yhteensä 6 969 opiskelijaa.
Taulukko: Tampereen lukioiden opiskelijamäärät ja vieraskuntalaiset opiskelijat 20.1.2011. Lähde: Tampereen kaupunki Tampereen lukioissa opiskelevat kunnittain Opiskelijamäärät % Tampere 2327 74,57 Kangasala 132 4,23 Lempäälä 88 2,82 Nokia 98 3,14 Orivesi 7 0,22 Pirkkala 99 3,17 Vesilahti 19 0,61 Ylöjärvi 170 5,45 Kehyskunnat yhteensä 613 19,65 Kehyskuntien ulkopuolelta 166 5,32 Muut kunnat yhteensä 779 25,00 Ulkomaalaiset 13 Yhteensä 3119 100,00
Lukiolaisille tehdyn kyselyn tulokset Taulukko 3: Lukio-opetusta koskevat väittämät (N=1789) Väittämä Vastaajien määrä Olen tyytyväinen saamaani opetukseen. 1795 4,06 Saan riittävästi opinto-ohjausta oman opinto-ohjelmani laatimiseen 1789 3,77 ja toteuttamiseen. Opintojen ohjauksen kautta saan riittävästi tietoa jatko-opiskelumahdollisuuksista. ka. 1791 3,39 Omassa lukiossani on riittävän laaja kurssitarjonta. 1791 3,75 Oma lukioni tarjoaa mahdollisuuden itsenäiseen opiskeluun. 1788 4,02 Minulla on mahdollisuus yksilöllisten opintopolkujen luomiseen. 1787 3,83 Lukiossani on mahdollisuus valita kursseja myös ammatillisista oppilaitoksista. 1780 2,92 Voin valita opintoja myös muista oppilaitoksista. 1773 3,83 Minulla on mahdollisuus suorittaa opintoja etä- ja verkkoopetuksena. 1780 3,70 Lukiossa minulla on mahdollisuus hyödyntää opinnoissani nykyaikaista opetusteknologiaa. 1790 3,94 Lukioni tarjoaa mahdollisuuksia kansainvälisyyteen. 1790 4,00 Lukioni on hyvä väylä jatko-opintoihin. 1792 4,15 Lukiossani käytetään monipuolisia opetus- ja oppimismenetelmiä. 1792 3,75
Taulukko 4: Lukiokysely: opettajat, yhteisöllisyys ja vaikuttaminen (N=1797) Väittämä Vastaajien määrä ka. Lukiossani on osaavat ja innostavat opettajat. 1796 3,77 Saan opettajilta riittävästi myönteistä kannustusta. 1793 3,52 Opettajat ovat kohdelleet minua oikeudenmukaisesti. 1791 3,94 Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen ovat todellisuutta lukiossani. 1790 3,66 Minulla on mahdollisuus vaikuttaa oppilaitostani koskeviin asioihin. 1792 3,35 Oppilaskunta toimii aktiivisesti omassa oppilaitoksessani. 1788 3,84 Taulukko 5: Lukiokysely: oppimisympäristö, terveydenhuolto ja opiskelijahuolto (N=1795) Väittämä Vastaajien määrä ka. Lukioni tarjoaa opiskelijoille turvallisen oppimisympäristön. 1792 4,46 Lukioni tarjoaa opiskelijoille viihtyisän oppimisympäristön. 1788 3,85 Lukiossani on toimivat opiskelijaterveydenhuoltopalvelut. 1785 3,87 Lukiossani on toimivat opiskelijahuollon palvelut. 1771 3,74 Lukioaikana olen kokenut kiusaamista tai syrjintää. 1785 1,63 Lukiossani kiinnitetään huomiota syrjäytymisen ehkäisemiseen. 1782 3,08
Ammatillinen koulutus Tampereen kaupunkiseudulla PIRKO 3 705. 41,7 % TAO 4 446 opisk. 50 % Tampereen ammattiopisto 4 446 Pirkanmaan koulutuskonserni 3 705 Ahlmanin ammattiopisto 293 Tampereen palvelualan ammattiopisto 280 Varalan Urheiluopisto 86 Tampereen konservatorio 66 Yhteensä: 8 876 Kuvio: Ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja opiskelijamäärät 20.9.2010 Kaikkiaan lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen piirissä Tampereen kaupunkiseudulla oli 20.9.2010 olleen tilanteen mukaan yhteensä 15 845 opiskelijaa.
4 000 3 734
3. SELVITYKSEN KESKEISET TULOKSET 1. Kyselyt 2. Haastattelut
Kyselyyn vastanneiden prosentuaaliset osuudet Lukiot 15 % 11 % Kuntajohtajat TAO ja PIRKO 42 % Poliittiset päättäjät 18 % 14 % Sivistysryhmä Kuvio 1: Kyselyihin vastanneiden prosentuaaliset osuudet (N=84)
Järjestämismuotojen kartoittaminen Mikä alla olevista vaihtoehdoista sopii mielestänne parhaiten toisen asteen koulutuksen järjestämiseksi Tampereen kaupunkiseudulla v. 2015? Nykyinen järjestämismalli Peruskuntiin pohjautuva toiminnallinen verkosto Toisen asteen koulutuksen kokoaminen laajemmaksi kokonaisuudeksi
46 % 27 % 27 % 67 % 22 % 11 % Kuvio 1: Poliittiset päättäjät (N=15) Kuvio 2: Kuntajohtajat (N=9) 8 % 25 % 67 % Kuvio 5: Lukioiden rehtorit (N=12) 8 % 18 % 59 % 53 % 33 % 29 % Kuvio 3: Seutusivistysjohtajat (N=12) Kuvio 4: Ammattiopistojen koulutusjohtajat (N=34)
Yhdistymisvaihtoehtojen kartoittaminen Mikäli Tampereen kaupunkiseudun toisen asteen koulutusta päätettäisiin koota laajemmiksi kokonaisuuksiksi, arvioikaa alla olevien yhdistymisvaihtoehtojen soveltuvuutta ylläpitäjäverkon kokoamiseen asteikolla 0-5. v. 2015?
Mikäli Tampereen kaupunkiseudun toisen asteen koulutusta päätettäisiin koota laajemmiksi kokonaisuuksiksi, arvioikaa alla olevien yhdistymisvaihtoehtojen soveltuvuutta ylläpitäjäverkon kokoamiseen asteikolla 0-5. 13,12 8,62 Lukiot yhteen 8,45 6,07 Kuvio: Yhdistämisvaihtoehdot poliittiset päättäjät, seutusivistysryhmä, ammattiopistojen koulutuspäälliköt ja johtajat sekä lukioiden rehtorit (vastausten yhteen lasketut keskiarvot) N=75
Haastattelussa esille tulleita näkemyksiä toimintaympäristön muutoksista Vihreä teknologia Eläköityminen Palvelutoimialan Globaali kasvu toimintaympäristö Teollisuuden rakennemuutos Väestön Ikääntyminen Julkisen talouden kestävyysvajeen tasapainottaminen
Haastattelussa esille tulleiden mielipiteiden jakautuminen yhdistymisvaihtoehdoista (N=17) Ei kantaa Lukiot yhteen Nykyinen järjestelmä TAO+PIRKO+(LUKIOT) TAO+PIRKO Yleisesti voidaan todeta, että haastateltavilla oli varsin myönteinen suhtautumistapa järjestämisverkon kokoamiseen. Kuvion jakautumaa tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon, että mukana ovat myös ne haastateltavien mielipiteet, joissa ei ole tarkasti otettu kantaa yhdistymisvaihtoehtoon, vaan pidetty esimerkiksi sen selvittämistä tarpeellisena.
Haastatteluissa fuusiota perusteltiin 1. Vahva organisaatio pystyy paremmin suuntamaan oppilaspaikkoja ja ottamaan huomioon alueen elinkeinoelämän koulutustarpeet. 2. Antaa nuorille paremmat mahdollisuudet yksilöllisten opintopolkujen muodostamiseen. Antaa nuorille laajemmat mahdollisuudet opintojensa toteuttamiseen. 3. Vahvoilla koulutuksen järjestäjillä on paremmat edellytykset selvitä tulevaisuuden haasteista, parantaa tehokkuutta, tuottaa palvelut edullisemmin ja laadukkaammin sekä lisätä palvelukykyä. 4. Samoilla euroilla voidaan tuottaa enemmän ja laadukkaampia koulutuspalveluja. 5. Koulutuksen järjestäjän on oltava riittävän vahva, jotta se noteerataan uskottavana yhteistyökumppanina. Lähde: Tampereen kaupunkiseudun toisen asteen koulutuksen jatkoselvitys
Tampereen ammattiopisto Tuloslaskelma (1 000 euroa) Tot. 12/2010 Toimintatulot Myyntitulot 50 468 Maksutulot 207 Tuet ja avustukset 1 429 Vuokratulot 254 Muut toimintatulot 546 Tulot yhteensä 52 905 Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot -22 543 Henkilösivumenot Eläkemenot -5 452 Muut henkilösivumenot -1 328 Palvelujen ostot -7 527 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 089 Avustukset Vuokramenot -9 621 Muut toimintamenot -391 Menot yhteensä -49 952 Toimintakate 2 953 Rahoitustulot ja -menot Poistot -1 774 Tilikauden tulos 1 179 Pirkanmaan koulutuskonserni Tuloslaskelma (1 000 euroa) Tot. 12/2010 Toimintatulot Myyntitulot 51 997 Maksutulot 147 Tuet ja avustukset 1 696 Vuokratulot 5 586 Muut toimintatulot 6 017 Tulot yhteensä 65 442 Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot -22 538 Henkilösivumenot Eläkemenot -4 696 Muut henkilösivumenot -1 247 Palvelujen ostot -17 426 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 331 Avustukset -2 663 Vuokramenot -6 191 Muut toimintamenot -501 Menot yhteensä -59 592 Toimintakate 5 851 Rahoitustulot ja -menot 194 Poistot -1 895 Tilikauden tulos 4 149
TAO TULOSLAKELMAT 2010 PIRKO TAO+PIRKO Toimintatulot 52,9 M 54,0 M Yht. 106,9 M Toimintamenot 49,9 M 48,1 M Yht. 98 M Toimintakate 2,9 M 5,8 M Yht. 8,8 M Poistot - 1,7 M - 1,9 M Yht.- 3,6 M Tilikauden tulos 1,2 M 4,1 M Yht. 5,3 M Opiskelijamäärä: 4 446 3 705 Yht. 8 151 Työntekijät: 629 614 Yht. 1 243
Uusi ammattiopisto Lakesnnallinen tuloslaskelma (1 000 euroa) Tot. 12/2010 Toimintatulot Myyntitulot 102 465 Maksutulot 354 Tuet ja avustukset 3 125 Vuokratulot 5 840 Muut toimintatulot 6 563 Tulot yhteensä 118 347 Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot -45 081 Henkilösivumenot Eläkemenot -10 148 Muut henkilösivumenot -2 575 Palvelujen ostot -24 953 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -7 420 Avustukset -2 663 Vuokramenot -15 812 Muut toimintamenot -892 Menot yhteensä -109 544 Toimintakate 8 804 Rahoitustulot ja -menot 194 Poistot -3 669 Tilikauden tulos 5 328
Suurimmat ammatillisen koulutuksen järjestäjät Koulutuksen järjestäjä Opiskelijoita yhteensä 1. TAO+PIRKO 8 151 2. Helsingin kaupunki 7 340 3. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 6 800 4. Oulun seudun koulutuskuntayhtymä 6 651 5. Savon koulutuskuntayhtymä 6 088 6. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä 5 177 7. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä 4 445 8. Seinäjoen koulutuskuntayhtymä 4 397 9. Länsirannikon Koulutus Oy 4 359 10. Turun kaupunki 4262
29 % 50 % 44 % 22 % 34 % TAOn ja PIRKOn yhdistämiseen liittyvät organisaatiomallit 7 % 14 % Kuvio 1: Poliittiset päättäjät (N=14) Kuvio 2: Kuntajohtajat (N=9) 64 % 50 % 38 % 18 % 18 % 9 % 3 % Kuvio 3: Seutusivistysryhmä (N=11) Kuvio 4: TAO ja PIRKO koulutusjohtajat (N=34)
Johtopäätöksiä tehtyjen kyselyjen perusteella Kaikkien kyselyyn osallistuneiden kohderyhmien enemmistö lukion rehtoreita lukuun ottamatta olivat Tampereen kaupunkiseudun toisen asteen koulutuksen kokoamisen kannalla: - poliittisista päättäjistä 48 % kannatti kokoamista - kuntajohtajista 67 % - seutusivistysryhmästä 58 % - ammattiopistojen edustajista 53 %. Kyselyn perusteella voidaan todeta, että vastanneista enemmistö oli TAOn ja PIRKOn yhdistämisen kannalla, vaikkakin kuntajohtajista enemmistö kannatti koko toisen asteen koulutuksen kokoamista. Organisointimalleista poliittiset päättäjät olivat peruskuntiin perustuvan toiminnallisen verkoton kannalla. Kuntajohtajista suurin osa kannatti isäntäkuntamallia. Seutusivistysryhmä ja ammattiopistojen edustajat olivat selkeästi osakeyhtiön kannalla.
OHJAUSRYHMÄN LINJAUKSET I ISÄNTÄKUNTA Vaikutukset kuntien päätöksentekoon Vaikutukset talouteen Vaikutukset henkilöstön asemaan Vaikutukset opiskelijan asemaan TAO+PIRKO OSAKEYHTIÖ Vaikutukset kuntien päätöksentekoon Vaikutukset talouteen Vaikutukset henkilöstön asemaan Vaikutukset opiskelijan asemaan Selvitystyön ohjausryhmä linjasi omalta osaltaan 13.5.2011 pitämässään kokouksessa toimenpide-ehdotusten tekemistä siten, että toisen asteen koulutuksen kokoamisen päälinjauksena on Tampereen ammattioppilaitoksen ja Pirkanmaan koulutuskonsernin yhdistäminen. Tarkemmin selvitettäviksi organisaatiomalleiksi ohjausryhmä valitsi isäntäkunta- ja osakeyhtiömallin.
Isäntäkunta henkilöstön asema 1. Kyse liikkeen luovutuksesta 2. Henkilöstö uuden työnantajan palvelukseen entisin palvelussuhteen ehdoin, palkka pysyy samana 3. Irtisanomissuoja vrt. puitelaki 13 4. Palkkojen yhteensovittaminen 5. Tarvittavien virkojen perustaminen, toimia ei tarvitse perustaa 6. Suurin osa henkilöistä jatkaa entisissä tehtävissä 7. Eläketurva ja virka- ja työehtosopimukset pysyvät samoina 8. Tampereen kaupungin työterveyspalvelut 9. Neuvottelu ja kuulemismenettely 10. Yhteistoimintamenettely 11. Lomanmääräytymisvuoden (1.4.-31.12.) vanhan työnantajan palveluksessa ansaitut, pitämättä olevat vuosilomapäivät sekä säästölomapäivät siirtyvät pidettäväksi uuden työnantajan palveluksessa. 12. Tiedottaminen asioiden kulusta henkilökunnalle. Laki kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003) 25 Työsopimuslaki (55/2001)1 luku 10 Kunnallinen eläkelaki (549/2003). 2003 Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007). 2007. Osakeyhtiö henkilöstön asema 1. Kyse liikkeen luovutuksesta 2. Henkilöstö uuden työnantajan palvelukseen entisin palvelussuhteen ehdoin, palkka pysyy samana 3. Irtisanomissuoja vrt. puitelaki 13 4. Palkkojen yhteensovittaminen 5. Henkilökunta siirtyy osakeyhtiön palvelukseen työsopimussuhteisina työntekijöinä. 6. Suurin osa henkilöistä jatkaa entisissä tehtävissä 7. Eläketurva voidaan järjestää kunnallisen eläkejärjestelmän piirissä 8. Yhtiössä sovellettaisiin voimassa olevaa Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimusta (PTY ry). 9. Palvelusopimus työterveyspalveluista 10. Neuvottelu ja kuulemismenettely 11. Yhteistoimintamenettely 12. Lomanmääräytymisvuoden (1.4.-31.12.) vanhan työnantajan palveluksessa ansaitut, pitämättä olevat vuosilomapäivät sekä säästölomapäivät siirtyvät pidettäväksi uuden työnantajan palveluksessa. 13. Tiedottaminen asioiden kulusta henkilökunnalle. Laki kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003) 25 Työsopimuslaki (55/2001)1 luku 10 Kunnallisen eläkelain (549/2003) 2 :n 2 momentti Laki yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007). 2007.
Isäntäkunta opiskelijan asema Osakeyhtiö opiskelijan asema Lähtökohtaisesti organisaatiomallilla ei ole vaikutusta opiskelijan asemaan. Molemmissa vaihtoehdoissa opiskelijat jatkaisivat opintojaan samoissa toimipisteissä kuin tähänkin asti. Opiskelijoiden opintososiaalisissa eduissa ei tapahtuisi muutoksia. Suurempi organisaatio antaisi opiskelijoille paremmat mahdollisuudet yksilöllisten opintopolkujen muodostamiselle ja laajemmat mahdollisuudet opintojen toteuttamiseen omien osaamistarpeiden mukaan. Vahvalla organisaatiolla on mahdollisuus toteuttaa koulutuspalvelut laadukkaammin sekä lisätä palvelukykyä ja asiakaslähtöisyyttä. Vetovoimaisena koulutuksen järjestäjänä isompi organisaatio olisi haluttu työpaikka myös opettajien keskuudessa, mikä takaisi parhaat opettajat ja laadukkaan opetuksen. Molemmissa malleissa opiskelijahuoltoon liittyvät palvelut kuten opiskelijaterveyden huolto, psykososiaaliset palvelut tulisi miettiä uudelta pohjalta ja löytää kokonaisvaltainen ratkaisu. Myös erityisopetuksen, aikuiskoulutuksen ja maahanmuuttajakoulutuksen palvelujen järjestäminen tulisi toteuttaa kokonaisvaltaisen ratkaisun pohjalta. Samoin tulisi miettiä, miten fuusio vaikuttaa oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen. Isäntäkuntamallissa lukiokoulutus tulisi automaattisesti osaksi samaa organisaatiota ammatillisen koulutuksen kanssa. Isäntäkuntamalli mahdollistaa esillä olleista vaihtoehdoista parhaiten ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen saumattoman yhteistyön. Samaan organisaatioon kuuluminen lisäisi opiskelijoiden valintamahdollisuuksia ja joustavoittaisi opintojen suorittamista sekä yksilöllisten opintopolkujen rakentamista. Osakeyhtiömallissa opiskelijaterveydenhuollon palvelujen järjestämiseksi tulisi tehdä palvelusopimus esim. Tampereen kaupungin kanssa.
Isäntäkunta - edut Omistajaohjaus ja päätöksenteko säilyisivät peruskunnilla. Sopijakuntien omistajaohjaus toteutuisi yhteislautakunnan kautta, jolla olisi varsin merkittävä tehtävä ammatillisen koulutuksen järjestämisessä ja kehittämisessä. Yhteislautakunnassa voitaisiin tarkastella ammatillisen koulutuksen kehittämistä koko kaupunkiseudun näkökulmasta. Päätöksenteko olisi läpinäkyvää. Esitetty vaihtoehto rikkoisi kaikkein vähiten olemassa olevia rakenteita. Uusi ammattiopisto voitaisiin rakentaa olemassa olevan organisaatiomallin pohjalle. Ratkaisu ei muuttaisi henkilökunnan eläketurvaa eikä virka- ja työehtosopimuksia. Esitetyn ratkaisun kautta Tampereen lukiokoulutus tulisi automaattisesti osaksi samaa organisaatiota ammatillisen koulutuksen kanssa. Isäntäkuntamalli mahdollistaa esillä olleista vaihtoehdoista parhaiten ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen saumattoman yhteistyön. Samaan organisaatioon kuuluminen lisäisi opiskelijoiden valintamahdollisuuksia ja joustavoittaisi opintojen suorittamista sekä yksilöllisten opintopolkujen rakentamista. Haitat 1. Päätöksenteko ei ole yhtä dynaamista kuin osakeyhtiömallissa. Osakeyhtiö - edut Osakeyhtiömalli antaa mahdollisuuden kokonaisvaltaisesti toteuttaa yrityksen toimialaan liittyviä tehtäviä. Kehittämistoiminta ja investoinnit voidaan kytkeä tiiviimmin toisiinsa, koska hallitus päättää investoinneista ja niiden toteuttamisesta. Päätöksen teko on nopeaa ja yritys voi nopeasti reagoida toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Osakeyhtiömalli motivoi koko henkilökuntaa tekemään hyvää tulosta, koska tulos voidaan käyttää kokonaisuudessaan yrityksen hyväksi. Osakeyhtiö antaa toimijoilleen toimintavapauden. Itsenäisenä taloudellisena yksikkönä on helpompi seurata omaa taloutta ja resurssien tehokasta käyttöä. Haitat 1. Osakeyhtiö on erillään kunnan muusta toiminnasta ja päätöksenteosta. 2. Kuntien omistajaohjaus on heikompaa kuin esimerkiksi isäntäkuntamallissa. 3. Arvolisäveron palautusoikeuden puuttuminen
Vaihtoehtojen aikataulutus 1. Kuntayhtymän purkaminen Aiesopimus 10/2011 Purkuselvitys 2/2012 Loppuselvitys 8/2012 Toiminta päättyy 12/2012 Yhteistoimintasopimus 2/2012 Johtavat viranhaltijat 5/2012 Yhteislautakunta 8/2012 Toiminta käynnistyy 1/2013 2. Isäntäkunta 1. Osakeyhtiö Yrityksen petustaminen2/2012 1. Neuvottelut ministeriön kanssa 2. Tiedottaminen henkilöstölle 3. Yhteistoimintamenettely hyvissä ajoin ennen päätöksen tekoa 4. Henkilöstön kuulemiset 5. Koulutuksen järjestämislupien hakeminen Toimitusjohtaja 2 rehtoria 5/2012 Toiminta käynnistyy 1/2013
Taulukko: Jäsenkuntien peruspääomaosuudet 1.1.2011 Jäsenkunta Peruspääoman suuruus Omistusosuus peruspääomasta % Ikaalinen 74 834,68 0,26 Kangasala 2 112 640,53 7,34 Akaa 207 234,48 0,72 Lempäälä 2 774 639,60 9,64 Nokia 3 016 413,18 10,48 Orivesi 803 033,66 2,79 Pirkkala 2 207 623,00 7,67 Pälkäne 325 243,02 1,13 Ruovesi 118 008,53 0,41 Tampere 11 346 088,50 39,42 Vesilahti 515 207,98 1,79 Virrat 1 375 806,77 4,78 Ylöjärvi 3 796 420,79 13,19 Ähtäri 109 373,76 0,38 Yhteensä 28 782 568,50 100,00
Yhtiön osakepääoma ja omistusrakenne (esimerkki) Osakeyhtiötä perustettaessa yhtiön osakepääoma voisi olla 515 000 euroa. Yhtiön osakkeen merkintähinta on 1 000 euroa. Yhtiötä perustettaessa osakkeita on 515 kappaletta. Osakkeenomistaja Osakkeiden lukumäärä Määrä ( ) Omistusosu us % Ikaalisten kaupunki 5 5 000 0,97 Kangasalan kunta 20 20 000 3,88 Lempäälän kunta 20 20 000 3,88 Nokian kaupunki 25 25 000 4,85 Oriveden kaupunki 10 10 000 1,94 Pirkkalan kunta 20 20 000 3,88 Tampereen kaupunki 370 370 000 71,84 Vesilahden kunta 5 5 000 0,97 Virtain kaupunki 10 10 000 1,94 Ylöjärven kaupunki 30 30 000 5,83 Yhteensä 515 515 000 100 Yhtiön perustamissopimuksen allekirjoittamisen jälkeen osakkeen merkintähinta on maksettava Yhtiölle viimeistään 15.2.2012. Tällä osakassopimuksella Osapuolet sitoutuvat korottamaan osakepääomaa 1.1.2013 siirtämällä kuntayhtymän purkautumisen yhteydessä saamansa kiinteistöt, koneet, laitteet, kaluston ja muun käyttöomaisuuden apporttina Yhtiölle. Suoritetun osakepääoman korotuksen jälkeen Yhtiön omistusrakenne jakautuu Osapuolten kesken seuraavasti:
Johtopäätökset kerätyn aineiston pohjalta 1. Selvitystyön keskeisenä tavoitteena oli selvittää vaihtoehtoisia järjestämismalleja toisen asteen koulutuksen kokoamiseksi Tampereen kaupunkiseudulla. Tehdyissä haastatteluissa ja kyselyissä tuli selvästi esille avainhenkilöiden halukkuus koota Tampereen kaupunkiseudun toisen asteen koulutusta laajemmaksi kokonaisuudeksi. 2.Toinen keskeinen tulos tehtyjen haastattelujen ja kyselyjen perusteella oli halukkuus Tampereen ammattiopiston ja Pirkanmaan koulutuskonsernin yhdistämiseen. Suuri enemmistö sekä haastateltavista että kyselyyn vastanneista olivat tällä kannalla. Tätä kautta uskottiin voitavan muodostaa vahva toisen asteen koulutuksen ydin, joka vahvistaa koko kaupunkiseudun koulutuskenttää. Myös selvitystyön toimeksiannossa korostettiin, että painopisteen tulee olla erityisesti ammatillisessa koulutuksessa.
Johtopäätökset kerätyn aineiston pohjalta 3. Sen sijaan organisaatiomallin valinnan osalta ei saatu riittävän luotettavaa tulosta, koska hajonta eri vastaajaryhmien välillä oli suuri. Tuloksia tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon, että eri kohderyhmillä on päätöksenteon kannalta erilainen painoarvo. Toisen asteen koulutuksen linjauksista päätöksen tekevät poliittiset päättäjät. Tuloksen luotettavuutta heikentää se, että kunnanvaltuustojen ja hallitusten puheenjohtajistojen vastausprosentti oli alhaisin. Kyselyjen vastausten perusteella ei voida tehdä johtopäätöstä valittavasta organisaatiomallista.
TAMPEREEN KAUPUNKISUDUN TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN JATKOSELVITYS Toimenpide-ehdotukset
1. RAKENTEELLINEN KEHITTÄÄMINEN Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän toiminnot yhdistetään isäntäkuntakuntamallin mukaisesti siten, että varsinainen koulutustoiminta käynnistyy 1.1.2013 alkaen.
MIKSI VUONNA 2013? 2013 2014 1,6 4,1 milj. euroa 1-3 vuodelle Puitelaki 13 Vauhdittamishankkeen lisärahoitus Henkilökunnan Irtisanomissuoja 5v. Uusi valtuustokausi alkaa Prosessi jatkuu ilman välivuosia
TOIMENPIDE-EHDOTUKSEN PERUSTELUT 1. Isäntäkuntavaihtoehdossa omistajaohjaus ja päätöksenteko säilyvät peruskunnilla. Päätöksenteko on läpinäkyvää. Isäntäkuntamalli tukee hallitusohjelman linjauksia. Niiden mukaan hallitus toteuttaa kattavan vahvoihin peruskuntiin perustuvan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen koko maassa, jonka puitteissa hallinnon rakenteita sekä kuntien tuottavuutta ja palvelujen vaikuttavuutta parannetaan.
TOIMENPIDE-EHDOTUKSEN PERUSTELUT 2. Isäntäkuntamallissa sopijakuntien osallistuminen päätöksentekoon toteutuu yhteislautakunnan kautta. Lautakunnalla on merkittävä tehtävä ammatillisen koulutuksen järjestämisessä ja kehittämisessä. Yhteislautakunnassa otetaan huomioon sopijakuntien koulutustarpeet ja varmistetaan, että koulutus säilyy alueellisesti kattavana. Tilaajalautakuntana se vastaa palveluverkosta, mikä tarkoittaa palvelujen alueellisen saatavuuden varmistamista ja palvelujen ohjaamista mm. tilausten kautta. Yhteislautakunnassa voidaan tarkastella ammatillisen koulutuksen kehittämistä koko kaupunkiseudun näkökulmasta ottaen huomioon myös kaupunkiseudun ulkopuolella olevat sopijakunnat. 3. Isäntäkuntamalli rikkoo kaikkein vähiten olemassa olevia rakenteita. Uusi ammattiopisto voidaan rakentaa olemassa olevan organisaatiorakenteen pohjalle. Ratkaisu ei muuttaisi henkilökunnan eläketurvaa eikä virkaja työehtosopimuksia.
TOIMENPIDE-EHDOTUKSEN PERUSTELUT 4. Esitetyn ratkaisun kautta luodaan parhaat edellytykset huolehtia asiakaslähtöisesti koko ikäluokan koulutustarpeesta. Isäntäkuntamalli kantaa paremmin sosiaalista vastuuta koulutustakuun toteutumisesta. Kuntien vastuu perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta tulee tällä hallituskaudella lisääntymään. Tämän vastuun kantamiseen isäntäkuntamalli antaa paremmat edellytykset. 5. Isäntäkuntamalli mahdollistaa lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kuulumisen samaan organisaatioon. Tämä antaa opiskelijoille mahdollisuuden joustavasti hyödyntää molempien koulutusmuotojen opintoja. Ratkaisu helpottaa myös kahden tai kolmen tutkinnon suorittamista sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteissuunnittelua.
TOIMENPIDE-EHDOTUKSEN PERUSTELUT 6. Esitetyn ratkaisun kautta saadaan muodostetuksi Suomen suurin ammatillisen koulutuksen järjestäjä. Vahvoilla koulutuksen järjestäjillä on paremmat edellytykset selvitä tulevaisuuden haasteista, parantaa tehokuutta, tuottaa palvelut edullisemmin ja laadukkaammin sekä lisätä palvelukykyä. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset edellyttävät koulutuksen järjestäjältä riittävän suuria resursseja, vahvaa kontaktipintaa ja hyvää kumppanuutta työ- ja elinkeinoelämään. Koulutuksen järjestäjän tulee olla riittävän vahva, jotta se noteerataan uskottavana yhteistyökumppanina. 7. Esitetty ratkaisu mahdollistaa nykyisten ammattiopistojen päällekkäisten toimintojen poistamisen ja toiminnan tehostamisen sekä omalta osaltaan julkisen talouden kestävyysvajeen tasapainottamisen.
Yhdistämisprosessin käynnistäminen Syyskuu 2011 Syyskuu 2011 Syyskuu 2011 Lokakuu 2011 Vaihe 1: Prosessin omistajuus Vaihe 2: Aiesopimuksen laadinta Vaihe 3: Yhteistoimintamenettely Vaihe 4: Päätökset aiesopimuksesta Seutuhallituksen päätös 31.8.2011 Kuntajohtjat 1.9.2011 Selvityksessä esitetty, että Tampereen kaupunki toimii yhdistämisprosessin omistajana ja nimittää vastuuhenkilön valmistelemaan fuusion toteuttamista. Tampereen kaupunki valmistelee seutuhallituksen päätöksen pohjalta aiesopimuksen fuusion toteuttamisesta. Laki työnantajan ja henkilöstön Tampereen kaupungin välisestä yhteistoiminnasta valtuusto päättää aiesopikunnissa (449/2007) edellyttää, muksesta 9-10/2011. että henkilöstölle tulee antaa Tampereen kaupungin mahdollisuus yhteisymmärryk- valtuuston päätöksen jälkeen sessä työnantajan kanssa PIRKO ja sen jäsenkunnat tekevät Vaikuttaa omaa työtään ja omat päätöksensä aiesopimuksen työyhteisöään koskevien hyväksymisestä 10/2011. päätösten valmisteluun. Henkilöstöä voi yhteistomintaneuvotteluissa edustaa työ- ja virkaehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai muu henkilöstön nimeämä edustaja. Neuvottelujen pohjana on seutuhallituksen päätös Ja sen pohjalta laadittu aiesopimus- Luonnos.
Toimenpide-ehdotusten aikataulu Syksy 2011 Vuosi 2012 Vuosi 2013 Tieodottaminen toimenpide-esityksistä 17.8.2011 Seutuhallitus 31.8.2011 Seutufoorumi 21.9.2011 Yhdistämisprosessin omistajuus 9/2011 Vastuuhenkilö työryhmät 9/2011 Ehdotus aiesopimuksesta 9/2011 Yhteistoimintamenettelyn käynnistäminen 9/2011 Päätökset aiesopimuksesta 10/2011 Yhteistoimintasopimuksen valmistelun käynnistäminen 1/2012 Koulutuksen järjestämislupa hakumenettelyn käynnistäminen 1/2012 Ky:n purkuselvityksen ja -sopimuksen valmistelun käynnistäminen 1/2012 Johtavien viranhaltijoiden nimittäminen 5/2012 Uuden ammattiopiston hallinto- ja organisaatiorakenne 5-9/2012 Päätökset yhteislautakunnasta ja johtosäännöstä 6-8/2012 Ky:n virkojen ja toimien lakkauttaminen - henkilökunnan kuuleminen 8/2012 Henkilöstön siirtäminen uuden työnantajan palvelukseen 8/2012 Purkuselvityksen ja sopimuksen, omaisuuden jaon sekä loppuselvityksen hyväksyminen 9/2012 Varsinaisen koulutustoiminnan käynnistäminen 1.1.2013 8/2011 1/2012 1/2013
MIKSI JUURI NYT? Perustelut ja hyödyt Miksi juuri nyt? 1. Tahtotila olemassa 2. Mahdollisuus muodostaa Suomen suurin ammatillisen koulutuksen järjestäjä tärkeä imagotekijä 3. Viimeinen tilaisuus saada harkinnanvaraista yksikköhinnan korostusta 4. Eläkepoistuma mahdollistaa toiminnan tehostamisen luonnollisen poistuman kautta Mitä hyötyä? 1. Turvaa maailman osaavimman työvoiman saanti 2. Varmistaa, että Tampereen kaupunkiseutu on Suomen ykkönen osaavan työvoiman saannissa myös jatkossa. 3. Syntynyt tahtotila luo mahdollisuuden koko Pirkanmaan koulutuksen kehittämiselle. 4. Monipuoliset mahdollisuudet nuorille hankkia omaa osaamista yksilöllisten opintopolkujen kautta 5. Vastataan elinkeino- ja työelämän haastaviin työvoimatarpeisiin 6. Generoi innovaatioympäristöjen syntymistä 7. Edistää vihreän teknologian syntymistä 8. Edistetään julkisen talouden kestävyysvajeen tasapainottamista 9. Lisää hyvinvointia koko maakuntaan.
MENESTYSTEKIJÄT Keinot Menestystekijät 1. Poliittisten päätöksentekijöiden vahva mukana olo prosessissa. 2. Yhteisen ratkaisuvaihtoehdon löytäminen 3. Prosessin omistajuuden varmistaminen 4. Aikataulutus ja johdonmukainen eteneminen päämärän saavuttamiseksi Keinot 1. Kaikkien sitoutuminen tehtyihin päätöksiin ja asian eteenpäin viemiseen. 2. Tulee mieltää, että kyse on paitsi Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan myös koko Suomen hyvinvoinnista ja kilpailukyvystä. 3. Prosessin omistajan tulee huolehtia poliittisten päätöksen tekijöiden informoinnista riittävän varhaisessa vaiheessa. Vaihtoehdot valmiina.
2. TOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN Selvitystyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi pelkästään ammatillisen koulutuksen fuusioratkaisu on riittämätön. Sen rinnalle tarvitaan vahvaa, kumppanuuteen perustuvaa organisoitua seudullista yhteistyötä ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen välille. Tätä kautta varmistetaan nuorille mahdollisuus hankkia monipuolista ja laajaalaista osaamista molemmista koulumuodoista. Koko toisen asteen koulutuksen seudullinen strateginen ja pedagoginen johtaminen edellyttävät oman organisaation muodostamista ja resursointia.
TOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN
TOIMENPIDE-EHDOTUS Perustetaan toisen asteen koulutuksen neuvottelukunta 2/2012 ja sijoitetaan sen toiminta Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymään. Neuvottelukunta koostuu kaupunkiseudun lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen edustajista ja sen tehtävänä on kaupunkiseudun lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen koordinointi seututasolla. Yhteistyön toteuttamiseksi laaditaan kumppanuussopimus 31.10.2011 mennessä. Neuvottelukunnan toiminta, tarkemmat tehtävät ja resurssit määritellään kumppanuussopimuksessa. Kumppanuussopimuksen laadinnasta ja neuvottelukunnan toiminnan käynnistämisestä vastaa Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä.
TOIMENPIDE-EHDOTUKSEN PERUSTELUT 1. Selvityksessä kerätyn aineiston perusteella tuli selvästi ilmi tarve kaupunkiseudun lukioiden välisen yhteistyön tiivistämiselle. Kuilu Tampereen kaupungin ja kehyskuntien lukioiden välillä on kasvanut. Lukiokoulutuksen laadun parantaminen edellyttää kumppanuuteen perustuvan yhteistyön vahvistamista. 2. Yksilöllisten opintopolkujen varmistaminen, koko ikäluokan koulutustarpeesta huolehtiminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen edellyttävät lukioiden ja ammatillisen koulutuksen tiivistä yhteistyötä. 3. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymässä ei tällä hetkellä ole yhteistä foorumia, jossa lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen edustajat voisivat sopia seudullisesti yhteisistä menettelytavoista toisen asteen koulutuksen kehittämiseksi.
NEUOVOTTELUKUNNAN TEHTÄVÄT MM. 1. Edistää toisen asteen koulutuksen seudullista yhteistyötä. 2. Ottaa seututasolla vastuuta perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta. 3. Varmistaa seututasolla, että jokainen nuori saa koulutuspaikan. 4. Varmistaa, että toisen asteen koulutusjärjestelmä antaa nuorten rakentaa omat yksilölliset opintopolkunsa. 5.Vahvistaa joustavia mahdollisuuksia suorittaa osia tutkinnosta yli tutkintorajojen. 6. Seudullisen toisen asteen koulutusstrategian laatiminen ja sen toteuttaminen. 7. Toisen asteen koulutusta koskevien kehittämisehdotusten tekeminen. 8. Suorittaa omalta osaltaan toisen asteen koulutuksen määrällistä ja laadullista ennakointia. 9. Edistää kahden ja kolmen tutkinnon opintojen suorittamista. 10. Edistää etä- ja verkko-opetuksen hyödyntämistä ja nykyaikaisen teknologian käyttöön ottoa.
NEUOVOTTELUKUNNAN PAINOPISTEALUEET MM. 1. Yhteinen seudullinen opetustarjonta ja toimintakulttuuri. 2. Opiskelijahuollon palvelujen koordinointi. 3. Maahanmuuttajien tuki- ja koulutuspalvelut. 4. Opinto- ja uraohjauspalvelujen koordinointi 5. Ilman opiskelupaikkaa olevien nuorten seurantajärjestelmä. 6. Seudullinen opetussuunnitelmatyö. 7. Syrjäytymisen ehkäiseminen. 8. Erityisopetuksen järjestämisen koordinointi ja kehittäminen. 9. Yhteinen laatujärjestelmä. 10. Hankkeet ja kansainvälisyystoiminta. 11. Kouluhallinto-ohjelmistojen yhtenäistäminen.