Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?



Samankaltaiset tiedostot
Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?

Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman?

Moipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti

Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2

Valmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu

Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot

Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella

Ponsse H53e ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta

Metsähakkeen tuotantoprosessikuvaukset

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus

Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa

KEHITTYVÄ PUUHUOLTO 2007 SEMINAARI METSÄAMMATTILAISILLE

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Kokopuun paalaus -tuotantoketjun tuottavuus ja kustannukset

Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu harvennusmetsistä

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO

Bioenergiapuunkorjuu kalusto ja laitteet sekä turvemaiden ratkaisut

Järvisen kannonnostolaitteen. päätehakkuukuusikossa

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

Hakkuutähteen paalauksen tuottavuus

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita

HEINOLA 1310 ES hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa

Joukkohakkuu aines- ja energiapuun

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Karsitun energiapuun korjuuvaihtoehdot ja kustannustekijät

Korjuri ainespuun korjuussa

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Systemaattisen harvennuksen periaate. Metka-koulutus / / Hartola Arto Kettunen / TTS

Metsäenergia Pohjanmaalla

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Kannot puunkorjuuta pintaa syvemmält

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS

Myrskytuhopuun hakkuun ajanmenekki ja tuottavuus Metsätehon tuloskalvosarja 12/2015

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS

Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä

Kuitu- ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007

Metsäkonepalvelu Oy

Hakkuutähteen ja paalien metsäkuljetuksen tuottavuus

Väkevä-kantopilkkuri Metsätehon ja TTS tutkimuksen pikatestissä

Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen Jyrki Raitila, projektipäällikkö

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Metsähakkeen tuotannon resurssitarve Suomessa vuonna 2020

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Jenz HEM 581 DQ hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa

Suomessa vuonna 2005

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

Perinteitä ja uusia avauksia metsäenergian korjuussa

MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN

SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS

hinnoitteluun ja puukauppaan

HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Joukkokäsittelyhakkuun tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF 28 hakkuulaitteella

Kokopuun paalauksen kilpailukyky. Tuomas Ala-Varvi Heikki Ovaskainen

ALUSTAVIA TUTKIMUSTULOKSIA: FIXTERI FX15a KOKOPUUPAALAIMEN TUOTTAVUUS NUORTEN METSIEN ENERGIAPUUN KORJUUSSA UUMAJASSA KEVÄÄLLÄ 2014

Metsäenergiaa tarvitaan

Energiapuun korjuu harvennusmetsistä

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

Suomen metsien inventointi

Korjurit ainespuun korjuussa

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen

Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 1a/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Jouni Bergroth Metsäntutkimuslaitos Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos Jani Heikkilä Biowatti Oy

PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2018 Markus Strandström Metsäteho Oy

Energiapuun hankinta nuorista metsistä

Ensiharvennukset metsäteollisuuden raakaainelähteenä. Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy

MenSe RT7 -raivauslisälaitteen kustannuskilpailukyky ennakkoraivauksessa

Transkriptio:

Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 Metsäteho Oy 1, TTS tutkimus 2 2/2010

Tausta & tuloskalvosarjan sisältö Nuoren metsän käsittelyyn on tarjolla useita vaihtoehtoisia korjuumenetelmiä: Korjuu voidaan tehdä perinteisesti erilliskorjuuna, eli leimikosta korjataan vain joko aines- tai energiapuuta. Integroituna korjuuna, eli työmaalta korjataan sekä ainesettä energiapuuta. Kummassakin korjuumenetelmässä energiapuu voidaan korjata joko koko- tai rankapuuna. Mikä vaihtoehtoisista korjuumenetelmistä kannattavin? Tässä tuloskalvosarjassa: 1) raportoidaan Metsäteho Oy:n ja TTS tutkimuksen tekemä aikatutkimus, kun käytettiin erilaisia hakkuumenetelmiä ja 2) esitetään kannattavuuslaskelmat, mikä olisi ollut kannattavin korjuumenetelmä hakatussa aikatutkimusleimikossa. 2/2010 15.2.2010 Kärhä, Mutikainen, Keskinen & Petty 2

1) Aikatutkimukset Valokuvat: Arto Mutikainen, TTS tutkimus Kalle Kärhä & Arto Mutikainen 3

Kolmea hakkuumenetelmää tutkittiin Tutkimuksessa testattiin kolmea eri hakkuumenetelmää: 1) Energiapuun (kokopuun) erillishakkuu 2) Aines- ja energiapuun (kokopuun) integroitu hakkuu 3) Aines- ja energiapuun (rankapuun) integroitu hakkuu. Integroidussa hakkuussa kaikki ainespuuksi kelpaava puutavara hakattiin kuitupuuksi. Kuitupuu hakattiin käyttäen silmävaraista katkontaa. Tavoitelatvaläpimitta oli 4 8 cm ja -pituus 3,0 4,5 m. Rankapuulla ei ollut minimimittoja (rankapuuksi hakattava puutavara syötettiin karsintaterien läpi latvan päähän asti). Kokopuu hakattiin noin 4 6 metrin pituuteen. Aikatutkimuksessa oli Metsäkone Martti Sjöholm Oy:n Timberjack 1070D -hakkuukone, jossa oli Timberjack H754 -hakkuulaite ja TJ 180 -nosturi (ulottuvuus 9,7 m). 2/2010 15.2.2010 Kärhä, Mutikainen, Keskinen & Petty 4

Tutkitut hakkuumenetelmät I Energiapuun (kokopuun) erillishakkuu Kaikki samaan kasaan energiapuuksi. Piirros: Juha Varhi Metsäteho Oy 2/2010 15.2.2010 Kärhä, Mutikainen, Keskinen & Petty 5

Tutkitut hakkuumenetelmät II Aines- ja energiapuun (kokopuun) integroitu hakkuu Energiapuujae (kokopuuta) energiantuotantoon. Kuitupuujae metsäteollisuuteen. Aines- ja energiapuu eri kasoihin ja energiapuu kokopuuna talteen. Piirros: Juha Varhi Metsäteho Oy 2/2010 15.2.2010 Kärhä, Mutikainen, Keskinen & Petty 6

Tutkitut hakkuumenetelmät III Aines- ja energiapuun (rankapuun) integroitu hakkuu Energiapuujae (rankapuuta) energiantuotantoon. Kuitupuujae metsäteollisuuteen. Aines- ja energiapuu eri kasoihin ja energiapuu rankapuuna talteen. Piirros: Juha Varhi Metsäteho Oy 2/2010 15.2.2010 Kärhä, Mutikainen, Keskinen & Petty 7

Timberjack H754 joukkokäsittelyvarustuksella Paino (ilman rotaattoria): 960 kg Max. kertakatkaisuläpimitta: 62 cm Katkaisu: teräketju Karsinta: 5 karsintaterää Syöttö: 4 syöttörullaa Tekniset tiedot: John Deere Forestry Oy 2/2010 15.2.2010 Kärhä, Mutikainen, Keskinen & Petty 8

Timberjack 1070D/H754 Kalle Integroidun Kärhä & korjuun Arto Mutikainen aikatutkimukset Iitissä 9

Tutkimusleimikkona tiheä, pienirunkoinen istutusmännikkö Hakkuumenetelmiä tutkittiin 26-vuotiaassa, pienirunkoisessa istutusmännikössä Kymenlaaksossa, Iitissä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion Suokannan tilalla. Leimikko oli männyn intensiivikasvatuksen tutkimus- ja demonstraatiokohde. Kullekin hakkuumenetelmälle perustettiin yksi aikatutkimuskoeala. Hakkuukoneen kuljettajalla oli viiden vuoden kokemus hakkuukonetyöstä harvennuksilta. Aines- ja energiapuun integroidusta hakkuusta ja energiapuun hakkuusta kuljettajalla oli sen sijaan hyvin vähäinen työkokemus. 2/2009 27.1.2009 Kalle Kärhä & Arto Mutikainen 10

Rehevällä kasvupaikalla sijainnut tutkimusleimikko Kalle Integroidun Kärhä & korjuun Arto Mutikainen aikatutkimukset Iitissä 11

Puolet poistumasta 9 12 cm Hakkuun aikatutkimus tehtiin kesäkuun puolivälissä 2009. Aikatutkimuksessa hakattiin yhteensä 789 runkoa. Kullakin tutkitulla hakkuumenetelmällä aineisto oli yli 200 runkoa. Kaikki hakatut rungot olivat mäntyjä. Puolet poistumasta oli rinnankorkeusläpimitaltaan 9 12 cm. Poistuman rinnankorkeusläpimittajakauma oli hyvin samanlainen kaikilla tutkituilla hakkuumenetelmillä. Poistuman keskijäreys ja hakkuukertymä olivat selvästi korkeammat kokopuun erillishakkuussa ja kokopuun integroidussa hakkuussa kuin rankapuun integroidussa hakkuussa. Tutkimuksen tekoaikaan puu oli pehmeää, mikä aiheutti jonkin verran karsittavien rankojen katkeilua ja pirstaloitumista. Tämä pienensi hieman rankapuukertymää. 2/2010 15.2.2010 Kärhä, Mutikainen, Keskinen & Petty 12

Mittaus kuormainvaa alla Kaikki aikatutkimuksessa hakatut rungot metsäkuljetettiin tienvarsivarastolle ja punnittiin kuorman purkamisen yhteydessä kuormainvaa alla. Metsäkuljetuksessa käytettiin John Deere 810D -kuormatraktoria, jossa oli LoadMaster 2000 -kuormainvaaka. Tuoretonneja kertyi yhteensä 32, josta mäntykuitupuuta oli 13 ja energiapuuta 19 tonnia. Tuoretonnit muunnettiin kiintokuutiometreiksi tuoretiheyskertoimella 900 kg/m 3 (Lindblad ym. 2008). Kiintokuutiometreinä ilmoitettuna aikatutkimuksessa hakattiin yhteensä 35 m 3 (kuitupuuta: 14 m 3 ja energiapuuta: 21 m 3 ). Tutkimuksen aineisto oli suppeahko. 2/2010 15.2.2010 Kärhä, Mutikainen, Keskinen & Petty 13

Poistuman ja jäävän puuston rinnankorkeusläpimittajakaumat 800 700 600 Runkoa/ha 500 400 300 200 100 Jäävä puusto Poistuma 0 1-2 3-4 5-6 7-8 9-10 11-12 13-14 15-16 17-18 >18 Rinnankorkeusläpimitta, cm 2/2010 15.2.2010 Kärhä, Mutikainen, Keskinen & Petty 14

Korjuuolot aikatutkimuksessa Hakkuumenetelmä Lähtöpuusto, r/ha Poistuma, r/ha Poistuman keskikoko, dm 3 *) Hakkuukertymä, m 3 /ha **) Kokopuun erillishakkuu Kokopuun integroitu hakkuu Rankapuun integroitu hakkuu 3 060 2 528 2 854 2 095 1 634 1 841 46 51 38 97 (0 + 97) 83 (54 + 29) 69 (45 + 24) *) Hakkuussa käsitellyn rungon keskikoko, eli kokopuuta kokopuun erillishakkuussa ja integroidussa hakkuussa ja runkopuuta rankapuun integroidussa hakkuussa. **) Hakkuukertymä: Kokonaishakkuukertymä (kuitupuukertymä + energiapuukertymä). 2/2010 15.2.2010 Kärhä, Mutikainen, Keskinen & Petty 15

Yli puolet rungoista joukkokäsiteltiin Selvästi yli puolet (63 %) hakatuista rungoista joukkokäsiteltiin, eli yhteen taakkaan koottiin useampi kuin yksi runko. Joukkokäsiteltyjen runkojen määrässä ei ollut suurta eroa hakkuumenetelmittäin. Rinnankorkeusläpimitaltaan vielä 11 12 cm:n runkoja joukkokäsiteltiin melko yleisesti. Joukkokäsittelytaakkoihin hakattiin useimmiten kaksi runkoa. Taakkakoossakaan ei ollut merkittävää eroa hakkuumenetelmien välillä: taakan keskikoko oli menetelmittäin 1,42 1,64 runkoa/taakka. 2/2010 15.2.2010 Kärhä, Mutikainen, Keskinen & Petty 16

Taakan kokojakauma Osuus hakatuista rungoista, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 4 r/taakka 3 r/taakka 2 r/taakka 1 r/taakka Kokopuun erillishakkuu Kokopuun integroitu hakkuu Rankapuun integroitu hakkuu Koko aineisto 2/2010 15.2.2010 Kärhä, Mutikainen, Keskinen & Petty 17

Taakan kokojakauma 3,0 Taakan koko, r/taakka 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Kokopuun erillishakkuu Kokopuun integroitu hakkuu Rankapuun integroitu hakkuu Koko aineisto 0,0 1-2 3-4 5-6 7-8 9-10 11-12 13-14 15-16 17-18 >18 Rinnankorkeusläpimitta, cm 2/2010 15.2.2010 Kärhä, Mutikainen, Keskinen & Petty 18

Rankapuun integroitu hakkuu kallista Aines- ja energiapuun integroitu hakkuu ei lisännyt merkittävästi hakkuutyön runkokohtaista ajanmenekkiä verrattuna tavanomaiseen kokopuun hakkuuseen; ajanmenekin lisäys oli keskimäärin vain 4 7 %. Kun poistuma oli kooltaan 7 14 cm, kokopuun integroidussa hakkuussa tuottavuus oli lähes samalla tasolla kuin kokopuun erillishakkuussa. Rankapuun integroidussa hakkuussa tuottavuus jäi noin 70 %:iin kokopuun erillishakkuun tuottavuudesta, koska käsitellyn rungon tilavuus oli selvästi pienempi kuin kokopuun hakkuussa (eli kokopuu vs. runkopuu). Rankapuun integroidun hakkuun kustannukset olivat yli 40 % korkeammat kuin kokopuun integroidun hakkuun ja kokopuun erillishakkuun kustannukset. 2/2010 15.2.2010 Kärhä, Mutikainen, Keskinen & Petty 19

Suhteellinen rungon käsittelyaika Suhteellinen rungon käsittelyaika, % 110 105 100 95 90 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112131415 Kokopuun erillishakkuu Kokopuun integroitu hakkuu Rankapuun integroitu hakkuu Rinnankorkeusläpimitta, cm 100 = Rungon käsittelyaika kokopuun erillishakkuussa. 2/2010 15.2.2010 Kärhä, Mutikainen, Keskinen & Petty 20

Suhteellinen hakkuun tuottavuus Suhteellinen tuottavuus, % 110 105 100 95 90 85 80 75 70 65 60 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Rinnankorkeusläpimitta, cm Kokopuun erillishakkuu Kokopuun integroitu hakkuu Rankapuun integroitu hakkuu 100 = Tehotuntituottavuus kokopuun erillishakkuussa. 2/2010 15.2.2010 Kärhä, Mutikainen, Keskinen & Petty 21

Suhteelliset hakkuukustannukset Suhteelliset hakkuukustannukset, % 150 140 130 120 110 100 90 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1011 12131415 Kokopuun erillishakkuu Kokopuun integroitu hakkuu Rankapuun integroitu hakkuu Rinnankorkeusläpimitta, cm 100 = Hakkuukustannukset kokopuun erillishakkuussa. 2/2010 15.2.2010 Kärhä, Mutikainen, Keskinen & Petty 22

2) Kannattavuustarkastelut Kalle Kärhä & Arto Mutikainen 23

Hankintaketjut kannattavuustarkastelussa Kannattavuuslaskelmat tehtiin seuraaville hankintaketjuille: A. Kuitupuun erilliskorjuu (joukkokäsittelyä hyödyntäen) [Kuitu ER] B. Kokopuun erilliskorjuu (tienvarsihaketus) [Kokop_tv ER] C. Kokopuun erilliskorjuu (käyttöpaikkamurskaus) [Kokop_kp ER] D. Rankapuun erilliskorjuu (tienvarsihaketus) [Ranka_tv ER] E. Rankapuun erilliskorjuu (käyttöpaikkamurskaus) [Ranka_kp ER] F. Kuitu- ja kokopuun integroitu korjuu (kokopuujakeella tienvarsihaketus) [Kokop_tv INT] G. Kuitu- ja kokopuun integroitu korjuu (kokopuujakeella käyttöpaikkamurskaus) [Kokop_kp INT] H. Kuitu- ja rankapuun integroitu korjuu (rankapuujakeella tienvarsihaketus) [Ranka_tv INT] I. Kuitu- ja rankapuun integroitu korjuu (rankapuujakeella käyttöpaikkamurskaus) [Ranka_kp INT]. Hakkuukustannukset integroidussa korjuussa jaettiin tasan kuitu- ja energiapuujakeille. 2/2010 15.2.2010 Kärhä, Mutikainen, Keskinen & Petty 24

Tehdyt laskentaoletukset I Poistuman rakenne kalvon 14 mukainen. Poistuman keskikoko: Kuitupuun erillishakkuu 31 dm 3 Kokopuun erillishakkuu ja integroitu hakkuu 49 dm 3 Rankapuun erillishakkuu ja integroitu hakkuu 40 dm 3. Hakkuukertymät: Kuitupuun erilliskorjuu 50 m 3 /ha Kokopuun erilliskorjuu 91 m 3 /ha Rankapuun erilliskorjuu 74 m 3 /ha Kokopuun integroitu korjuu 91 m 3 /ha (kuitupuu 50 m 3 /ha + kokopuu 41 m 3 /ha) Rankapuun integroitu hakkuu 74 m 3 /ha (kuitupuu 50 m 3 /ha + rankapuu 24 m 3 /ha). 2/2010 15.2.2010 Kärhä, Mutikainen, Keskinen & Petty 25

Tehdyt laskentaoletukset II Metsäkuljetusmatka 300 m. Kaukokuljetusmatka: Energiapuu 60 km Kuitupuu 100 km. Kuitupuun tehdashinta & energiapuun käyttöpaikkahinta: Kuitupuu: Perustaso 39,0 /m 3 (herkkyystarkasteluissa 35,1 42,9 /m 3 ) Kokopuuhake: Perustaso 17,0 /MWh (herkkyystarkasteluissa 14,5 19,6 /MWh) Rankapuuhake: Perustaso 18,0 /MWh (herkkyystarkasteluissa 15,3 20,7 /MWh). Kemera-tuet katelaskelmissa: a) Kemera-tuet ei mukana. b) Kemera-tuet mukana (I tukivyöhyke, leimikon koko 3 ha, metsäsuunnitelma on voimassa, työ ulkopuolisella työvoimalla). 2/2010 15.2.2010 Kärhä, Mutikainen, Keskinen & Petty 26

Hankintakustannukset & myyntituotot Kustannukset, /m 3 50 40 30 20 10 0 AP EP AP EP AP EP AP EP Yleiskustannukset Käyttöpaikkamurskaus Kaukokuljetus Tienvarsihaketus Metsäkuljetus Hakkuu Kantohinta Kuitu ER Kokop_tv ER Kokop_kp ER Ranka_tvRanka_kp ER ER Kokop_tv INT Kokop_kp INT Ranka_tv INT Ranka_kp INT Kustannukset Tuotot, /ha 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 AP EP AP EP AP EP AP EP Kustannukset Tuotot Kuitu ER Kokop_tv ER Kokop_kp ER Ranka_tv ER Ranka_kp ER Kokop_tv INT Kokop_kp INT Ranka_tv INT Ranka_kp INT Kuitupuu: Metsätehon 39 /m tuloskalvosarja 3, Kokopuuhake: X/2010 17 /MWh, XX.1.2010 Rankapuuhake: 18 Kalle /MWh Kärhä & Arto Mutikainen 27

Kate, /ha 0-100 -200-300 -400-500 -600-700 -800-900 -1000-1100 -290 Hankintatoiminnan kate* Kemera-tuet ei mukana: -855-1047 -666-303 -199-285 -272 Kuitu ER Kokop_tv ER Kokop_kp ER Ranka_tv ER Ranka_kp ER Kokop_tv INT Kokop_kp INT Ranka_tv INT Ranka_kp INT Kemera-tuet mukana: *) Kate = Raaka-aineen myyntituotot Hankintakustannukset -155 Kate, /ha 1 000 800 600 400 200 0-200 -400 806 530 449 443 444 379 258 262-290 Kuitu ER Kokop_tv ER Kokop_kp ER Ranka_tv ER Ranka_kp ER Kokop_tv INT Kokop_kp INT Ranka_tv INT Ranka_kp INT Kuitupuu: Metsätehon 39 /m tuloskalvosarja 3, Kokopuuhake: X/2010 17 /MWh, XX.1.2010 Rankapuuhake: 18 Kalle /MWh Kärhä & Arto Mutikainen 28

Hankintatoiminnan kate Kemera-tuet ei mukana: Kate, /ha 100 0-100 -200-300 -400-500 -600-700 -800-900 -1000-1100 -4 40-95 -90-77 -303-666 -855-1047 Kuitu ER Kokop_tv ER Kokop_kp ER Ranka_tv ER Ranka_kp ER Kokop_tv INT Kokop_kp INT Ranka_tv INT Ranka_kp INT Kemera-tuet mukana: 1 000 Kate, /ha 800 600 400 200 449 258 443 806 725 639 457 574 0-200 -95 Kuitu ER Kokop_tv ER Kokop_kp ER Ranka_tv ER Ranka_kp ER Kokop_tv INT Kokop_kp INT Ranka_tv INT Ranka_kp INT Kuitupuu: Metsätehon 42,9 /m tuloskalvosarja 3 (+10%), Kokopuuhake: X/2010 XX.1.2010 17 /MWh, Rankapuuhake: Kalle Kärhä 18 & /MWh Arto Mutikainen 29

Hankintatoiminnan kate Kemera-tuet ei mukana: 100 96 Kate, /ha 0-100 -200-300 -400-290 -382-266 14-72 -143-25 -500-600 -573 Kuitu ER Kokop_tv ER Kokop_kp ER Ranka_tv ER Ranka_kp ER Kokop_tv INT Kokop_kp INT Ranka_tv INT Ranka_kp INT Kemera-tuet mukana: Kate, /ha 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0-200 -400 1205 922 843 731 743 657 509 391-290 Kuitu ER Kokop_tv ER Kokop_kp ER Ranka_tv ER Ranka_kp ER Kokop_tv INT Kokop_kp INT Ranka_tv INT Ranka_kp INT Kuitupuu: Metsätehon 39 /m tuloskalvosarja 3, Kokopuuhake: X/2010 19,6 /MWh XX.1.2010 (+15%), Rankapuuhake: Kalle Kärhä 20,7 & Arto /MWh Mutikainen (+15%) 30

Hankintatoiminnan kate Kemera-tuet ei mukana: Kate, /ha 0-100 -200-300 -400-500 -600-700 -800-900 -1000-1100 -303-394 -350-485 -480-467 -666-855 -1047 Kuitu ER Kokop_tv ER Kokop_kp ER Ranka_tv ER Ranka_kp ER Kokop_tv INT Kokop_kp INT Ranka_tv INT Ranka_kp INT Kemera-tuet mukana: Kate, /ha 1 000 800 600 400 200 0-200 -400-600 806 449 443 335 258 249 184 67-485 Kuitu ER Kokop_tv ER Kokop_kp ER Ranka_tv ER Ranka_kp ER Kokop_tv INT Kokop_kp INT Ranka_tv INT Ranka_kp INT Kuitupuu: Metsätehon 35,1 /m tuloskalvosarja 3 (-10%), Kokopuuhake: X/2010 XX.1.2010 17 /MWh, Rankapuuhake: Kalle Kärhä 18 /MWh & Arto Mutikainen 31

Hankintatoiminnan kate Kemera-tuet ei mukana: Kate, /ha -100 0-200 -300-400 -500-600 -700-800 -900-1000 -1100-1200 -1300-1400 -1500-1600 -290-284 -404-402 -490-703 -1066-1310 -1502 Kuitu ER Kokop_tv ER Kokop_kp ER Ranka_tv ER Ranka_kp ER Kokop_tv INT Kokop_kp INT Ranka_tv INT Ranka_kp INT Kemera-tuet mukana: Kate, /ha 500 400 300 200 100 0-100 -200-300 -290 406 325 239 250 132 43-6 -198 Kuitu ER Kokop_tv ER Kokop_kp ER Ranka_tv ER Ranka_kp ER Kokop_tv INT Kokop_kp INT Ranka_tv INT Ranka_kp INT Kuitupuu: Metsätehon 39 /m tuloskalvosarja 3, Kokopuuhake: X/2010 14,5 /MWh XX.1.2010 (-15%), Rankapuuhake: Kalle Kärhä 15,3 & Arto /MWh Mutikainen (-15%) 32

Hankintatoiminnan kate Kemera-tuet ei mukana: Kate, /ha -100 0-200 -300-400 -500-600 -700-800 -900-1000 -1100-1200 -1300-1400 -1500-1600 -95-89 -209-207 -295-703 -1066-1310 -1502 Kuitu ER Kokop_tv ER Kokop_kp ER Ranka_tv ER Ranka_kp ER Kokop_tv INT Kokop_kp INT Ranka_tv INT Ranka_kp INT Kemera-tuet mukana: Kate, /ha 600 500 400 300 200 100 0-100 -200 520 406 434 445 327 43-6 -95-198 Kuitu ER Kokop_tv ER Kokop_kp ER Ranka_tv ER Ranka_kp ER Kokop_tv INT Kokop_kp INT Ranka_tv INT Ranka_kp INT Kuitupuu: Metsätehon 42,9 /m tuloskalvosarja 3 (+10%), Kokopuuhake: X/2010 XX.1.2010 14,5 /MWh (-15%), Kalle Rankapuuhake: Kärhä & Arto Mutikainen 15,3 /MWh (-15%) 33

Hankintatoiminnan kate Kemera-tuet ei mukana: Kate, /ha 100 0-100 -200-300 -400-500 -600 96-181 -220-266 -267-338 -382-485 -573 Kuitu ER Kokop_tv ER Kokop_kp ER Ranka_tv ER Ranka_kp ER Kokop_tv INT Kokop_kp INT Ranka_tv INT Ranka_kp INT Kemera-tuet mukana: Kate, /ha 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0-200 -400-600 1205 922 843 731 548 462 314 196-485 Kuitu ER Kokop_tv ER Kokop_kp ER Ranka_tv ER Ranka_kp ER Kokop_tv INT Kokop_kp INT Ranka_tv INT Ranka_kp INT Kuitupuu: Metsätehon 35,1 /m tuloskalvosarja 3 (-10%), Kokopuuhake: X/2010 XX.1.2010 19,6 /MWh (+15%), Kalle Rankapuuhake: Kärhä & Arto Mutikainen 20,7 /MWh (+15%) 34

Johtopäätökset I Rankapuun hakkuu huomattavasti kalliimpaa kuin kokopuun hakkuu. Hakkuukertymä rankapuulla pienempi kuin kokopuulla. Rankapuuhake kuitenkin kilpailukykyinen verrattuna kokopuuhakkeeseen, koska rankapuulla kustannukset useimmiten matalammat: Metsäkuljetuksessa Kaukokuljetuksessa ja Haketuksessa.

Johtopäätökset II Muita rankapuun hankinnan etuja: Korjuukohteina myös kuusikot, karut kasvupaikat ja heikosti kantavat maat (vrt. Koistinen & Äijälä 2005, Kärhä 2009) Pitkät kaukokuljetusmatkat Puutavara-auto mahdollinen kaukokuljetuksessa Optiona tehokas käyttöpaikkamurskaus Laadukas polttohake.

Johtopäätökset III Pienirunkoisessa aikatutkimusleimikossa hakkuukustannukset olivat korkeat. Hankintatoiminnan kate jäi matalaksi ja useasti negatiivisesti. Jos mahdollista (= latvukset eivät ole supistuneet liiaksi) puuston kasvatus muutamalla vuodella. Kun Kemera-tuet eivät olleet mukana laskelmissa, parhain kate (tai pienin tappio) tuotantoketjuilla: Rankapuun integroitu korjuu (käyttöpaikkamurskaus) Rankapuun erilliskorjuu (käyttöpaikkamurskaus) Kokopuun integroitu korjuu (tienvarsihaketus).

Johtopäätökset IV Kun Kemera-tuet olivat mukana katetarkasteluissa: Integroidun korjuun kannattavuus heikkeni, koska Kemera-tuki vain energiapuujakeelle. Vastaavasti energiapuun erilliskorjuu paransi merkittävästi asemiaan. Useimmiten korkeimmat katteet tuotantoketjuilla: Rankapuun erilliskorjuu (käyttöpaikkamurskaus) Kokopuun erilliskorjuu (tienvarsihaketus) Kokopuun integroitu korjuu (tienvarsihaketus).

Yhteenveto Yksiselitteisesti ei voida sanoa, että jokin hankintaketju olisi kustannustehokkain kaikissa oloissa. Moni seikka vaikuttaa: esim. korjuuolot (mm. poistuman järeys, kertymät), kaukokuljetusmatkat, myyntihinnat (eli kuitupuun tehdashinnat & pienpuuhakkeen käyttöpaikkahinnat) ja korjuukohteen Kemera-kelpoisuus. Laaditut kustannuslaskelmat koskevat hakattua tutkimusleimikkoa. Metsätehossa tullaan tekemään lisätarkasteluja pieniläpimittaisen puun hankinnan kannattavuudesta erityyppisistä leimikoista eri tuotantoketjuilla vuonna 2010.

Viitekirjallisuus www.metsateho.fi Heikkilä, J., Laitila, J., Tanttu, V., Lindblad, J., Sirén, M., Asikainen, A., Pasanen, K. & Korhonen, K.T. 2005. Karsitun energiapuun korjuuvaihtoehdot ja kustannustekijät. Metlan työraportteja 10. Koistinen, A. & Äijälä, O. 2005. Energiapuun korjuu. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Kärhä, K. 2009. Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot. Esitelmä, Kehittyvä metsäenergia -seminaari, 18.11.2009, Seinäjoen Teknologiakeskus Frami. Kärhä, K., Keskinen, S., Kallio, T., Liikkanen, R. & Lindroos, J. 2006a. Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta. Metsätehon raportti 187. Kärhä, K., Keskinen, S., Liikkanen, R. & Lindroos, J. 2006b. Kokopuun korjuu nuorista metsistä. Metsätehon raportti 193. Kärhä, K., Laitila, J., Jylhä, P., Nuutinen, Y. & Keskinen, S. 2009. Kokopuun paalaus -tuotantoketjun tuottavuus ja kustannukset. Metsätehon raportti 211. Laitila, J., Asikainen, A., Sikanen, L., Korhonen, K.T. & Nuutinen, Y. 2004. Pienpuuhakkeen tuotannon kustannustekijät ja toimituslogistiikka. Metlan työraportteja 3. Lindblad, J., Äijälä, O. & Koistinen, A. 2008. Energiapuun mittaus. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ja Metsäntutkimuslaitos, 7.8.2008. 40