Laadukasta paikkatietoa lisääntymisalueista KHS-työhön esimerkkinä Porvoon-Sipoon kalatalousalue

Samankaltaiset tiedostot
Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnittelu ja Porvoon- Sipoon kalatalousalueen KHSluonnos

Kalatalousalueiden aluesuunnittelupilotit

KALATALOUDEN YMPÄRISTÖOHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)

Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

Kalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu

Yllätyksiä pinnan alla VELMUn huippuhetket

KEHITTÄMISTARPEITA JA IDEOITA JA KESKUSTELUA

Karttatuotanto ja mallinnus osaprojekti

Siian luontainen lisääntyminen Kokemäenjoessa

Kalasta tietoa -visa Tehtävät

Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka

Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Säätytalo, Helsinki

Kalatalouden neuvontajärjestöt vaelluskalakantojen hoitajina. Kalajoki Tapio Kangas Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

ELYt ja merialueiden suunnittelu

KALATALOUDEN YMPÄRISTÖOHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE,

VELMUn tavoitteet. VELMUn kokonaisarviointi seminaari Penina Blankett. Kuva: Metsähallitus 2009/EK

KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016

Poronhoidon paikkatietojen hyödyntäminen Uusia toimintamalleja ja työkaluja suunnitteluun

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Käyttö- ja hoitosuunnitelmat. Kaupallinen kalastus

Ehdotus uudeksi kalatalousaluejaoksi

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Käyttö- ja hoitosuunnitelmat sekä yhteistyöryhmien roolit

Paikkatietopalveluita hyvällä Sykkeellä!

Aluesuunnittelupilotti kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvat alueet kartalle

VELMU kartoittaa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuutta

Miten uudet kalatalousalueet muodostuvat?

VELMU. Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelma - Meren suojelun ja kestävän käytön hyväksi. Markku Viitasalo SYKE merikeskus

Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa?

VELMU Tiedotustilaisuus Harakan saari Markku Viitasalo & VELMU-ryhmä. Mihin VELMUa tarvitaan?

Sinkki mg/kg tp. Arseeni mg/kg tp

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Vaikutusarvio - matkustaja-aluksia koskevan henkilöluettelodirektiivin muutos

Monimetsä -hanke työsuunnitelma Timo Vesanto

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

RoskatPois! ja Kapyysi - SYKEn hankkeita roskaantumisen vähentämiseksi. Helena Dahlbo Suomen ympäristökeskus SYKE

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Lounais-Suomen Aluetietopalvelu -Koulutuksen ennakointiverkoston käyttöön

Ehdotus uudeksi kalatalousaluejaoksi

Natura -luontotyyppien mallinnus FINMARINET -hankkeessa. Henna Rinne Åbo Akademi, Ympäristö- ja meribiologian laitos

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

Uusi kalatalousaluejako, yhteistyöryhmien esitykset

Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus

Helsinki-Espoo. Maanmittauslaitos, Esri Finland

Kupari mg/kg tp. Sinkki mg/kg tp. Arseeni mg/kg tp

Tervetuloa Zonation-koulutukseen. Moduuli

SYKEn rooli rajavesiyhteistyössä

TYÖKALUJEN KEHITTÄMINEN HULEVEDEN VIEMÄRÖINNISTÄ PERITTÄVÄN KORVAUKSEN MÄÄRITTÄMISEEN JA KOHDENTAMISEEN

Ruissalon Krottilanlahden kalanpoikaslajiston kartoitus vuonna 2006

Ovatko merialueen kalanpoikasistutukset kannattavia, ja mitä hyötyä niistä on ammattikalastajille? Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Alueellisen aineistotuotannon haasteet

Avoimilla aineistoilla monipuolisia karttapalveluita. Mikko Hynninen Suvi Hatunen Kaisu Harju Paikkatietoinfrastruktuurin hyödyntäminen

HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VESIENHOIDON VERKOSTOITUMISEEN

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

Energiateollisuuden tiekartta vaelluskalojen elinolojen parantamiseen

Kokemäenjoen siikatutkimukset

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa

VIHDIN KALASTUSSEURAN KILPAILUKALENTERI 2019

Merimetsojen vaikutus kalakantoihin

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Kaakkois-Suomen Fennoskandian Vihreän Vyöhykkeen seminaari. Imatra Nina Peuhkuri, Luke

Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunitelma

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus

Lapin kalastusaluepäivät Saariselkä

Ruoppausten valvonta ja ruoppaukset Salon seudulla

Tieto ja tiedon käyttö maakuntakaavoituksessa

Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedellä sekä Kokemäenjoella ja Loimijoella

POPELY:n rakennettujen vesien kunnostamisen erikoistumistehtävä ja kunnostustoiminnan tiedonkeruu. Timo Yrjänä Jukka Tuohino Jermi Tertsunen

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Geoinformatiikka öljyonnettomuuksien ekologisten riskien hallinnassa

VESIPETO Sisämaan pintavedet - perusyksiköt Perusyksiköt VHS-vesimuodostumien pohjana

Lastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö Esityksen nimi / Tekijä

Puruvesi-seminaari Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYS- ALUE HELSINGIN EDUSTALLA SELVITYS HANKKEEN VAIKUTUKSISTA KALOIHIN JA KALAKANTOIHIN

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari

Lausuntopalaute Itämeren jokikohtaisista meritaimenen hoitosuunnitelmista. Tapio Hakaste maa- ja metsätalousministeriö

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

49R J. Etelä-Karjalan liitto. Lausunto 171/ / Maa- ja metsätalousministeriö mmm.fi

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut

Tietoon perustuva kalatalouden suunnittelu. Jari Leskinen Lapin ELY -keskus

MALPAKKA Liikenteen ja maankäytön vuorovaikutuksen arviointi

Avoin data ja Tampereen paikkatietoinfrastruktuuri

Tammukka kalastussäädöksissä

Kokemuksia kuhankasvatuksesta merellä

Asumisen suunnittelun työkalu, Kassu2. Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus, Yhdyskuntien uudistaminen -laivaseminaari, 5.11.

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Kunnostushankkeiden ja patotietojen syöttö VESTYyn, case expato-hanke. Lasse Järvenpää & Kati Martinmäki- Aulaskari

Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013

Ekoindikaattorit ohjaavat väylärakentamista. Tutkija Leena Korkiala-Tanttu VTT

Kalastuslain tavoitteena on kalavarojen elinvoimaisuuden varmistaminen

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen

Miten levätilannetta seurataan ja mistä löydän tietoa sinilevistä?

RoskatPois! Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman toimenpidettä ROSKAT I tukeva hanke

Transkriptio:

Laadukasta paikkatietoa lisääntymisalueista KHS-työhön esimerkkinä Porvoon-Sipoon kalatalousalue Antti Lappalainen & Sanna Kuningas Innovaatiopäivät 9.11.2018

Porvoon-Sipoon kalatalousalue Yhteistyö kalastusalueen kanssa Kenttätyöt 2017 & 2018 Merialue 2 21.11.2018

Lisääntymisaluetiedon käyttö kalatalousalueella Lisääntymisaikaiset rajoitukset (ELY:n toimivalta, 53 ja 54 ). Lähinnä kuha ja hauki. Keskeisten lisääntymisalueiden (hotspottien) suojelu muulta toiminnalta. Potentiaalisten kunnostuskohteiden tunnistaminen (esim. gloflada hauelle ja ahvenelle) Taustalla uuden lain tavoite Turvata kalojen luontainen elinkierto ja lisääntyminen mahdollistamalla välttämättömien kalastusrajoitusten ja muiden toimenpiteiden toteuttaminen 3 21.11.2018

Tietolähteitä VELMU-ohjelma VELMU:n avoin karttapalvelu (SYKE ylläpitää) http://paikkatieto.ymparisto.fi/velmu/ Kartat perustuvat maastohavaintoihin ja mallinnukseen Kuha ja ahven koko rannikoille, hauki etelärannikko 4 21.11.2018

Tietolähteitä - paikallistuntemus Tieto voidaan kerätä sähköisellä työkalulla, esim. Maptionnaire, Luke HARAVA-ohjelma Tai yksinkertaisesti paperikartoilla Porvoon Sipoon alueella käytettiin paperikarttoja Tietoja saatiin 13 paikalliselta aktiivilta 5 21.11.2018

Tietolähteitä maastotyöt Kuhalle Gulf-näytteenotin, parillinen haavipyydys (0,5m & 1m syvyydet) Näytteet 500 m:n linjoilta, toistot noin viikon välein Kvantitatiivinen aineisto. Porvoon-Sipoon alueella 50 linjaa (2017) Kuva: Tapio Gustafsson 6 21.11.2018

Tietolähteitä maastotyöt Hauelle poikasten etsintä kasvillisuusrannoilta Suuntaa antavaa tietoa runsaudesta 100 m:n linjat (2-3 käyntikertaa) Porvoon-Sipoon alueella kartoitus keskitettiin hyviksi arvioiduille paikoille (43 linjaa) Kuvat: Lari Veneranta, Antti Lappalainen 7 21.11.2018

Tietolähteiden vertailu Porvoon-Sipoon alueella, kuha VELMU esiintymistodennäköisyysmalli 8 21.11.2018

Tietolähteiden vertailu Porvoon-Sipoon alueella, hauki VELMU esiintymistodennäköisyysmalli 9 21.11.2018

Johtopäätökset ja suositellut toimintamallit Kuha: paikallistuntemus osoittautui kohtalaisen hyväksi tietolähteeksi. Tärkeitä hotspotteja saattaa jäädä tunnistamatta Hauki: paikallistuntemus (ja VELMU-kartat) osoittautui epäluotettavaksi. Osassa tärkeistä paikoista puuttui hauelle sovelias kasvillisuus kokonaan Paikallistuntemusta kannattaa hyödyntää, mutta KHS-työtä varten lisääntyminen syytä käydä varmistamassa maastonäytteenotolla (ulkopuolinen taho?) Tällöin mahdollisten kalastusrajoitusten rajaukset saanevat helpommin yleisen hyväksynnän Paikallistuntemuksen perusteella voi jäädä tärkeitä alueita tunnistamatta. Alueellisilla kertakartoituksilla voitaisiin skriinata potentiaaliset alueet VELMU-kartat näytteenoton suunnitteluun, ei päätöksentekoon 10 21.11.2018

Seuraavat askeleet Laaditaan ohjeisto maastomenetelmille (kuha & hauki) Toistettavat laadukkaat menetelmät Minimikriteerit laadulle (näytteet ja näytteenottoajat) Julkaistaan Luke:n raporttisarjassa Gulf-kartoitusten optimoitu näytteenottomalli alueelliselle kertakartoitukselle Kuha Näytelinjojen määrä, sijoittelu sekä myös pituudet Kevään lämpötilakehitys vs. näytteenoton ajoitus Arvio kokonaistyömäärästä VELMU-aineiston ja paikallistuntemuksen hyödyntäminen, muu saatavilla oleva paikkatietoaineisto Erillinen Akatemia-hanke 11 21.11.2018

12 Teppo Tutkija 21.11.2018