Yhteistyöllä lisää kävelyä ja pyöräilyä Mietteitä Itä-Suomen liikenteestä sekä Kävelyn ja pyöräilyn edistämistyöstä, Pohjois-Savon ELY-keskus 12.9.2018
2
Liikennejärjestelmän suunnittelussa sovitaan mihin suuntaan liikennejärjestelmää halutaan kehittää Liikennejärjestelmätyössä pohditaan: eri käyttäjäryhmien liikenne- ja kuljetustarpeita eri kulkutapoja ja niiden työnjakoa liikenneverkkoja ja niiden hoitoa ja kehittämistä liikennepalveluja ja niiden tuottamista liikenteen ja maankäytön vuorovaikutusta liikennejärjestelmän rahoitusta ja yhteistyömuotoja liikenteen ja liikennejärjestelmän vaikutuksia 3 (Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriön ohje Kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnittelu yksityiskohdista toimenpidekokonaisuuksiin. )
4 Niin, mihin suuntaan sitä liikennejärjestelmää halutaan kehittää?
Lähde: Henkilöliikennetutkimus 2016. Liikennevirasto 2018. 5
Poimintoja Itä-Suomen liikenteestä (2015) Henkilöautomatkoista 58% alle 5 km Kaikilla kulkutavoilla 70% alle 5 km matkoja Kävelyn ja pyöräilyn osuus pääasiallisena kulkutapana vaihtelee seutukunnittain 23 % -> 42 % 6 Lähde: Itä-Suomen liikkumiskysely 2015
Oppilaiden kyyditseminen kouluun on karhunpalvelus, joka näkyy koulun lähiympäristön liikenneturvallisuuden heikkenemisenä ja myös oppilaiden fyysisen kunnon rapautumisena, joka taas näkyy jaksamisessa ja oppimisessa 7 Lähde: Itä-Suomen liikkumiskysely 2015
8 Lähde: Itä-Suomen liikkumiskysely 2015
Tiivis kaupunkirakenne tukee kestävää liikkumista Kuva: Mikkelin sairaalan autopaikkatarveselvitys 2016. 70% Mikkelin väestöstä asuu 5 km säteellä keskustasta 20min pyöräilymatkan säteellä Joensuun keskustasta 57000 asukasta 9 Lähde: Joensuun kävelyn ja kehittämissuunnitelma 2030
Strategiat - Kauniit sanat käytäntöön? Itä-Suomen liikennestrategia 2015 Kävely ja pyöräily taajamissa on helppoa ja turvallista Suunnitellaan ja toteutetaan asuinympäristöt siten, että arjen lähipalvelut on saavutettavissa kävellen ja pyörällä Suunnitellaan taajamat ja keskustat kävely- ja pyöräilylähtöisesti ja rauhoitetaan alueita kävelylle ja pyöräilylle Toteutetaan kaupunkeihin nopeita ja suoria pyöräilyyhteyksiä. Varmistetaan keskeisimpien väylien jatkuvuus, käytettävyys ja turvallisuus Kehitetään myönteistä pyöräilykulttuuria 10 Itä-Suomen kaupunkien ja kuntien eri strategiat sisältävät kestävän liikkumisen edistämistä, joka alkaa näkymään jo monen kaupungin päätöksenteossa ja sitä myötä katukuvassa, mutta tekemistä riittää. Kuva: Kuopion seudun joukkoliikenne
Terveystiedosta tukea päätöksenteon taakse Joensuun HEAT-laskelmat Maailman terveysjärjestön (WHO) kehittämä menetelmä Health Economic Assessment Tools for walking and for cycling (HEAT) Arviot kävelyn ja pyöräilyn lisääntymisen tuomista euromääräisistä terveyshyödyistä tuovat konkreettista lisätietoa Joensuun kävelyn ja pyöräilyn edistämistoiminnan tueksi monella eri tasolla. Erityisen tärkeää on tuoda laskentatulokset päätöksenteon taustatiedoksi. Jos pyöräilymäärät nousevat Joensuussa 20 prosenttia vuodesta 2014 vuoteen 2030, olisivat hyödyt yhteiskunnalle vuositasolla noin 4 miljoonaa euroa ja vuonna 2030 saavutettavien kokonaishyötyjen määrä puolestaan noin 46 miljoonaa euroa. Vastaavasti jos kävelymäärät Joensuussa nousevat 20%, yhteiskunta säästäisi vuosittain runsaat 6 miljoonaa euroa. 11
Yhteistyö, hyvien käytäntöjen ja tiedon jakaminen ovat tärkeä osa liikennejärjestelmätyötä Muutamia esimerkkejä yhteistyötahoista ja tiedonlähteistä: Kuntien liikenneturvallisuusryhmät Kaupunkien kävelyn ja pyöräilyn edistämisryhmät Liikennevirasto www.kulkulaari.fi Pyöräilykuntien verkosto www.poljin.fi Kunnossa kaiken ikää-ohjelma www.kkiohjelma.fi Liikenneturva www.liikenneturva.fi Motiva www.motiva.fi Helsingin seudun liikenne www.hsl.fi/ Pyöräsuunnitteluohjeet www.pyöräliikenne.fi www.liikuntakaavoitus.fi Valtakunnalliset ja paikalliset yhdistykset 12
Yhteistyössä kohti syys- ja talvipyöräilykautta! Kiitos! Pohjois-Savon ELY-keskus Liikennejärjestelmäasiantuntija Juha Korhonen juha.korhonen@ely-keskus.fi 0295 01 6087