Lasten ja nuorten lautakunta 76 21.11.2017 Kaupunginhallitus 610 04.12.2017 Kaupunginvaltuusto 140 11.12.2017 Valtuustoaloite perhepäivähoidon kehittämiseksi K/1040/00.02.10/2017 MFLANUL 76 Esittelijä: Toimialajohtaja Tuija Willberg, puh. 040 070 5875 Valmistelijat/lisätiedot: Varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki, puh. 040 506 7309 Varhaiskasvatuksen suunnittelija vs. Anne Kouvo-Suutari, puh. 0408477643 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Marjatta Moilasen ym. valtuustoaloite perhepäivähoidon kehittämiseksi: "Lappeenrannan kaupungin tulee ryhtyä toimenpiteisiin, joiden avulla perhepäivähoitopaikat lisääntyvät ja ovat kaikkien perheiden saavutettavissa. Lappeenrannan kaupunki haluaa strategiansa mukaan tarjota lapsiperheille monipuolisia, erilaisille lapsille ja perheille sopivia varhaiskasvatuksen palveluja. Jotta tämä voisi toteutua, on perhepäivähoitoa edelleen kehitettävä. Perhepäivähoitajien määrä on vähäinen ja huoli on, ettei eläköityvien perhepäivähoitajien tilalle saada uusia. On etsittävä keinoja perhepäivähoidon lisäämiseksi ja kehittämiseksi. Tällä hetkellä yksityinen perhepäivähoito on huomattavasti kalliimpaa kuin kunnallinen hoito. Yksi keino voisi olla yksityisen perhepäivähoidon tukeminen niin, että myös pienituloisemmilla perheillä on realistinen mahdollisuus valita yksityinen perhepäivähoito. Perustelut Maamme hallitus on päättänyt viedä vanhempainvapaajärjestelmän uudistamisen läpi pikaisella aikataululla. Yksi tavoite uudistukselssa on saada yhä useampia lapsia varhaiskasvatuksen piiriin yhä nuorempina. Monet merkittävät asiantuntijat ovat ilmaisseet huolensa alle kolmivuotiaiden hoidosta suurissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja erityisesti suurissa ryhmissä. Professori Liisa Keltinkangas-Järvisen mukaan alle 2-vuotiaalle iso ryhmä voi olla haasteellinen kasvualusta. Liian aikaisin alkanut, liian
isossa ryhmässä ja liian pitkinä päivinä tapahtuva hoito voi ennakoida ongelmia myös koulussa: erityisopetuksen tarve, aggressiivisuus ja röyhkeä käytös saattavat lisääntyä. Myös lastenpsykiatrian dosentin Jari Sinkkosen mukaan alle 3-vuotiaille kodinomainen päivähoito vanhempien ollessa töissä on usein paras vaihtoehto. Mitä pienempi lapsi on, sitä rajallisempi on hänen kykynsä luoda ja ylläpitää useita samanaikaisia kiintymyssuhteita. Tällä hetkellä monikaan ei uskalla aloittaa yksityisenä perhepäivähoitajana, koska toimeentulo on niin epävarmaa. Jos kaupunki tukisi enemmän yksityistä perhepäivähoitoa, sillä olisi myös työllistävä vaikutus, kun useampi ihminen uskaltaisi ryhtyä toimimaan yksityisenä perhepäivähoitajana. Yksityisen perhepäivähoidon työllistävä merkitys on huomion arvoinen asia; nuoret äidit voivat työnsä puitteissa hoitaa omat pienet lapsensa kotona. Näin tuemme myös yrittäjyyttä." Marjatta Moilanen ym. ovat tehneet aloitteen perhepäivähoitopaikkojen lisäämiseksi siten, että ne olisivat kaikkien perheiden saatavilla. Varhaiskasvatuslakia sovelletaan kunnan, kuntayhtymän sekä muun palvelujen tuottajan järjestämään varhaiskasvatukseen, jota annetaan päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai muuna varhaiskasvatuksena. Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Lapselle on laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma lapsen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon toteuttamiseksi. Lasten päivähoidosta annetun asetuksen mukaan perhepäiväkodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää lasta mukaan luettuina perhepäivähoitajan omat lapset, jotka eivät vielä ole perusopetuksessa. Lisäksi voidaan hoitaa yhtä perusopetuslain mukaista esiopetusta saavaa lasta, perusopetuksen aloittanutta lasta tai sellaista kunnan järjestämässä osapäivähoidossa olevaa lasta, joka aloittaa perusopetuksen toimintavuotta seuraavana vuonna. Perhepäivähoidossa säädökset ovat tiukemmat, joten kaksi lasta voi käyttää samaa perhepäivähoitopaikkaa vain hyvin harvoin. Perhepäivähoidon tiukka ryhmäkokosäädös on nykyisellään johtanut perhepäivähoidon tehottomuuteen. Perhepäivähoitajan kelpoisuus määräytyy kelpoisuuslain 11 :n
mukaan. Perhepäivähoitajalta edellytetään perhepäivähoitajan ammattitutkintoa tai muuta soveltuvaa koulutusta. Ns. ryhmäperhepäivähoidossa kaksi hoitajaa voi samanaikaisesti hoitaa enintään kahdeksaa lasta. Lisäksi voidaan hoitaa kahta perusopetuslain mukaista esiopetusta saavaa lasta, perusopetuksen aloittanutta lasta tai sellaista kunnan järjestämässä osapäivähoidossa olevaa lasta, joka aloittaa perusopetuksen toimintavuotta seuraavana vuonna. Erityisistä syistä ja huomioon ottaen paikalliset olosuhteet kolme hoitajaa voi hoitaa samanaikaisesti enintään kahtatoista lasta. Tällöin tulee yhdellä perhepäivähoitajalla olla vähintään sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain, sellaisena kuin se on voimassa tammikuun 1 päivänä 2013, 8 :ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus (lähihoitaja). Lappeenrannassa on tällä hetkellä 40 kunnallista perhepäivähoitajaa, joista työssä on 35. Lisäksi yhdeltä yksityiseltä perhepäivähoitajalta ostetaan 2 paikkaa. Lapsia perhepäivähoidossa on 131. Perhepäivähoitopaikat jakautuvat tällä hetkellä seuraavasti: Kunnallinen perhepäivähoito Hoitajat Lapset Joutseno 12 42 Kesämäki 5 18 Kimpinen 3* 10* Lauritsala 10 37 Sammonlahti 6 24 36 131 *luvuissa on mukana ostopalvelu yhdeltä yksityiseltä perhepäivähoitajalta Lapsista 16 prosenttia on hoidossa 20 tuntia viikossa tai vähemmän ja 45 prosenttia kokopäiväisesti. Loput 39 prosenttia ovat hoidossa 85 149 tuntiin kuukaudessa. Perhepäivähoidon käyttöprosentti oli lokakuussa 2017 67,5. Henkilöstön ja lasten välinen suhdeluku keskimäärin 2,7. Perhepäivähoitajien rekrytointi on viime vuosina ollut haasteellista. Perhepäivähoitajien rekrytoinnissa tulee soveltuvuuden ja koulutuksen lisäksi ottaa huomioon myös hoitajan kodin sijainti. Perhepäiväkodin sijaintia tulee arvioida pitkällä aikavälillä mahdollisen alueellisen kysynnän muutosten näkökulmasta. Yksityisiä perhepäivähoitajia oli lokakuussa 32 ja heillä hoidossaan
Perheen koko (henkilöä)* 101 lasta, joista maksetaan yksityisen hoidon tukea. Tällä hetkellä Lappeenranta ostaa varhaiskasvatuspaikan Imatralla toimivasta yksityisestä ryhmäperhepäiväkodista ja aiemmin mainitusti yhdeltä Lappeenrannassa toimivalta yksityiseltä perhepäivähoitajalta. Yksityisten Hoitajat Lapset perhepäivähoitajien alueellinen jakautuminen: Joutseno 1 2 Kesämäki 6 17 Kimpinen 9* 28 Lauritsala 6 21 Sammonlahti 10 33 32 101 *luvussa on mukana yksi yksityinen perhepäivähoitaja, jolta lokakuussa ostettiin paikkoja Kunnallisen perhepäivähoitopaikan kustannukset olivat vuonna 2016 12 245 euroa ja ostopalvelussa 5 837. Kaupunki tukee yksityistä perhepäivähoitoa lakisääteisen yksityisen hoidon tuen lisäksi kuntalisällä. Yksityisen hoidon tuet maksetaan Kelan kautta. Yksityisen hoidon tukea ja kuntalisää maksettiin lokakuussa 2017 29 638,11 euroa, joka on keskimäärin 293,45 euroa lasta kohti. Lokakuun tilanteen perusteella vuosikustannus kaupungille olisi 3521 euroa lasta kohti. Jos lapsen varhaiskasvatusoikeus on yli 20 tuntia viikossa, maksetaan hoitorahaa 172,25 e/kk/lapsi ja hoitolisää enintään 144,85 e/kk/lapsi. Jos lapsen varhaiskasvatusoikeus on enintään 20 tuntia viikossa, maksetaan hoitorahaa 63,38 e/kk/lapsi sekä hoitolisä puolitettuna. Hoitolisä on tulosidonnainen ja määräytyy seuraavasti: Bruttotulos, joilla saa täyden hoitolisän max. e/kk Vähennysprosentti Bruttotulot, joilla ei saa hoitolisää max. e/kk 2 1 160,00 11,5 % 2 419,53 /kk 3 1 430,00 9,4 % 2 970,91 /kk 4 tai enemmän 1 700,00 7,9 % 3 533,49 /kk Kuntalisä - alle 3 v lapsesta,
- kun varhaiskasvatusoikeus yli 20 h viikossa on 153,00 e - kun varhaiskasvatusoikeus 20 h viikossa on 56,30 e - yli 3 v lapsesta, - kun varhaiskasvatusoikeus yli 20 h viikossa on 109,00 e - kun varhaiskasvatusoikeus 20 h viikossa on 40,11 e Yksityisen perhepäivähoidon asiakasmaksut perustuvat perheen ja hoitajan väliseen sopimukseen. Yksityisen perhepäivähoidon valtakunnallinen suositushinta vaihtelee 660 680 euroa kuukaudessa. Päivämaksun suuruus on 42 euroa. Yksityisten perhepäivähoitajien puheenjohtajan käsityksen mukaan kaikki perhepäivähoitajat eivät noudata suositushintoja, vaan määrittelevät maksun suosituksia alemmaksi. Esimerkkilaskelmia perheen asiakasmaksusta: 1. Perheessä on kaksi huoltajaa ja kaksi varhaiskasvatusikäistä lasta, jotka tarvitsevat varhaiskasvatusta yli 150 tuntia kuukaudessa. Toinen lapsista on alle 3-vuotias. Huoltajien yhteenlasketut bruttotulot ovat 5725 euroa kuukaudessa. Perhe maksaisi kahden lapsen varhaiskasvatuksesta kunnallisessa hoidossa 435 euroa kuukaudessa (290 e +145 e). Yksityisessä hoidossa perheen omavastuu osuus (asiakasmaksu) muodostuisi seuraavasti: Varhaiskasvatusmaksu 1320 euroa/kk (660 e/lapsi) Hoitorahat 344,5 Hoitolisä - Kuntalisät 262 Tuet yhteensä 606,5 Omavastuuosuus 713,5 euroa/kk 2. Perheessä on kaksi huoltajaa ja kaksi varhaiskasvatusikäistä lasta, jotka tarvitsevat varhaiskasvatusta yli 150 tuntia kuukaudessa. Toinen lapsista on alle 3-vuotias. Huoltajien yhteenlasketut bruttotulot ovat 3530 euroa kuukaudessa. Perhe maksaisi kahden lapsen varhaiskasvatuksesta kunnallisessa hoidossa 175 euroa kuukaudessa (117 e +58 e). Yksityisessä hoidossa perheen omavastuu osuus (asiakasmaksu) muodostuisi seuraavasti: Varhaiskasvatusmaksu 1320 euroa/kk Hoitorahat 344,5 Hoitolisä 289,1 Kuntalisät 262
Tuet yhteensä 895,6 Omavastuuosuus 424,4 euroa/kk Lokakuussa oli yksityisessä perhepäivähoidossa 63 lasta, joiden hoitomaksu suosituksen voisi määräytyä kuukausimaksuna ja 37 lasta, joiden maksu voisi määräytyä päivämaksuna. Näiden päivämaksua maksavien perheiden kohdalla varhaiskasvatusmaksu olisi suosituksen mukaan enintään 588 euroa lasta kohti. Yllä oleviin esimerkkeihin perustuen asiakkaan omavastuuosuus olisi ensimmäisen perheen kohdalla 569,5 ja toisen perheen osalta 424 euroa kuukaudessa. Perheiden saamat yksityisenhoidon tuet pysyvät ennallaan. Vastaavasti kunnallinen maksu olisi ensimmäisessä esimerkissä 370 euroa ja toisessa 149 euroa kuukaudessa. Yksityiset perhepäivähoitajat noudattavat varhaiskasvatuslakia ja varhaiskasvatussuunnitelmaa. Yksityisen perhepäivähoidon valvonta kuuluu Lappeenrannassa perhepäivähoidon ohjaajalle. Laadukkaan varhaiskasvatuksen näkökulmasta on tärkeää, että yksityisillä perhepäivähoitajilla on tehtävään soveltuva koulutus. Yksityiset perhepäivähoitajat ovat tehneet aloitteen, että kaupunki tukisi toimintaa tarjoamalla varhaiserityisopettajan palveluja yksityisille perhepäivähoitajille. Nykyisellä resurssilla se ei ole ollut mahdollista. Lasten ja nuorten lautakunta hyväksyi 9.11.2017 62 palvelusetelin päiväkotipalvelujen järjestämiseksi 1.8.2018 lukien. Kevään aikana on tarkoitus selvittää palvelusetelin käyttöönotto myös perhepäivähoidossa ja mahdollisesti ryhmäperhepäivähoidossa vaihtoehtona yksityisen hoidon tuelle. Seteli olisi tulosidonnainen ja perustuisi lasten tarvitsemaan varhaiskasvatusaikaan. Esittelijän ehdotus Lasten ja nuorten lautakunta hyväksyy ylläolevan lausuntona Marjatta Moilasen ym. valtuustoaloitteeseen ja että kevään aikana selvitetään palvelusetelin käyttöönottomahdollisuudet perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa vaihtoehtona yksityisen hoidon tuelle. Päätös Hyväksyttiin. KH 610 Täytäntöönpanot Perhepäivähoidon ohjaajat
Esittelijä: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh 040 724 8776 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi (AK) Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus merkitsee aloitteen ja siihen annetun vastauksen tiedoksi. Asia saatetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle. KV 140 Päätös Hyväksyttiin. (AK) Kaupunginhallituksen ehdotus Merkitään tiedoksi. Päätös Hyväksyttiin.