PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 14.4.2009 LSU-2008-Y-442 (113) ASIA HAKIJA Eläinsuojien toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Kujala Janne Männiköntie 53 61180 Haapaluoma ELÄINSUOJIEN SIJAINTI JA TOIMINTA Tilalla harjoitetaan naudanlihan tuotantoa ja hevosten kasvatusta. Tilalla on tällä hetkellä kolme eläinsuojaa, joissa on yhteensä 250 lihanautaa, 100 vasikkaa (alle 6 kk) ja 10 hevosta. Toimintaa laajennetaan rakentamalla kaksi uutta lihakarjakasvattamoa. Tilalla on laajennuksen jälkeen tilat 650 lihanaudalle, 350 vasikalle (alle 6 kk) ja 13 hevoselle. Eläinsuojat sijaitsevat tilalla Uusilampi RN:o 1:156. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 23.7.2008. Hakemusta on täydennetty 24.7. ja 28.7. Lisäksi hakemusta on 20.1.2009 täydennetty laakasiilojen pohja- ja leikkauspiirroksella ja 2.2.2009 uudella lihakarjakasvattamoiden ja lantalan pohja- ja leikkauspiirroksilla, asemapiirroksella, välikasvattamon ja tallin pohjapiirroksella ja sadevesisäiliön pohja- ja leikkauspiirroksella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 80 lihanaudalle tarkoitettu eläinsuoja. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 200 lihanaudalle. Koulukatu 19 PL 262, 65101 Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, 65101 Vasa Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola / Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 16 PL 156, 60101 Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, 60101 Seinäjoki Puh. / Tfn 020 610 109 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/lsu www.miljo.fi/lsu

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tilalla on voimassa oleva Peräseinäjoen kunnan ympäristölautakunnan 8.7.1999 myöntämä ympäristölupa 167 lihanaudan, 83 alle 8 kuukauden ikäisen vasikan ja 6 000 kanan pitämiselle. Toiminta sijaitsee haja-asutusalueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Tilalla harjoitetaan naudanlihan tuotantoa ja hevosten kasvatusta. Tila sijaitsee Seinäjoen kaupungin Peräseinäjoen kylässä. Toimintaa laajennetaan rakentamalla kaksi uutta lihakarjakasvattamoa vanhojen eläinsuojien koillispuolelle. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 120 metrin etäisyydellä rakennettavien lihakarjakasvattamoiden hakemuksen mukaisesta paikasta. Seuraavaksi lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat noin 160, 185 ja 280 metrin etäisyydellä hakemuksen mukaisesta rakennuspaikasta. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee juottamosta noin 85 metrin etäisyydellä, välikasvattamosta noin 115 metrin ja vanhasta lihakarjakasvattamosta noin 115 metrin etäisyydellä. Eläinsuojat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Kankaanpään II luokan pohjavesialue sijaitsee noin 2,7 kilometrin etäisyydellä rakennettavista eläinsuojista. Rakennettavien eläinsuojien ympäristö on osittain pelto- ja osittain metsäaluetta. Eläinsuojista on etäisyyttä Kalajärveen noin 1,3 km ja Haapaluoma virtaa rakennettavasta lantalasta hakemuksen mukaisella paikalla noin 80 metrin etäisyydellä. Käyttövesi eläinsuojan toimintaan otetaan Seinäjoen kaupungin vesijohtoverkosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla on tällä hetkellä yhteensä kolme eläinsuojaa: juottamo, välikasvattamo ja lihakarjakasvattamo. Talli sijaitsee välikasvattamon kaakkoispäädyssä. Juottamossa on tilat yhteensä noin 80 alle kolmen kuukauden ikäiselle vasikalle. Juottamon toinen osa (juotto-osasto) on lämmin ja toisessa osassa eläimiä voidaan alkaa totuttaa kylmempään ilmaan. Välikasvattamona toimii vanha kanala, joka on muutettu vasikoiden kasvattamoksi. Välikasvattamossa on yksi iso karsina, jossa on tilat noin 70 vasikalle (3-6 kk). Lihakarjakasvattamossa on tilat yhteensä noin 250 lihanaudalle. Lihakarjakasvattamo on kylmä ja välikasvattamo on eristetty. Toimintaa laajennetaan rakentamalla kaksi uutta lihakarjakasvattamoa. Rakennettaviin kahteen eläinsuojaan tulee molempiin 12 karsinaa, jossa on kussakin tilat 25 naudalle. Molemmissa eläinsuojissa on 150 alle 10 kuukauden ikäistä nautaa ja 150 10-18 kuukauden ikäistä nautaa. Kasvattamot ovat kylmiä. Tilalla tullaan laajennuksen jälkeen tuottamaan noin 200 000 kiloa naudanlihaa. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Kaikkien eläinsuojien lannankäsittely tapahtuu kuivikelannalla ja virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Juottamossa käytetään kuivikkeena olkea. Kuivikepohja tyhjennetään noin 3 kk:n välein eläinten vaihtuessa ja olkea lisätään tyhjennysten välissä. Tyhjennyksen yhteydessä juottamon eläintilat pestään ja juotto-osasto desinfioidaan. Juotto-osaston ruokintapaikan edessä on ritilä ja syvä lietekuilu, joka tyhjennetään noin kaksi kertaa vuodessa ja liete levitetään pellolle. Jos lietekuilu joudutaan tyhjentämään kasvukauden ulkopuolella, liete imeytetään kuivikkeeseen.

3 Välikasvattamossa käytetään kuivikkeena olkea ja kuivikepohja tyhjennetään noin viikon välein. Vanhassa lihakarjakasvattamossa sekä rakennettavissa lihakarjakasvattamoissa on osittainen vinokuivikepohja. Lanta poistetaan käytäviltä noin viikon välein. Isommilla eläimillä kuivikepohja tallaantuu käytävälle päin, pienemmillä eläimillä myös vinokuivikepohjaa voidaan joutua tyhjentämään. Kasvattamoissa käytetään kuivikkeena turvetta. Kuivikekerroksen paksuus on noin 10 cm. Tilalla on lihakarjakasvattamon koillispuolella kattamaton kuivalantala, jonka pohjan ala on noin 1750 m² ja betonisten reunojen korkeus noin 2 m. Lantalan tilavuus on noin 4620 m³. Välikasvattamon ja tallin yhteydessä on lisäksi kattamaton kuivalantala, jonka pohjan ala on noin 56 m² ja reunojen korkeus 1,5 m. Lantalan tilavuus on noin 140 m³. Rakennettavien lihakarjakasvattamoiden koillispuolelle rakennetaan lisäksi tilavuudeltaan noin 6758 m³:n kokoinen katettu kuivalantala, jossa on yhteensä 9 osastoa. Osastoista osaa käytetään myös kuivikevarastona silloin, kun niissä ei ole lantaa. Rakennettavan kuivalantalarakennuksen mitat ovat yhteensä noin 20 ja 95 metriä ja keskimääräinen varastointikorkeus on noin 4 metriä. Lantalassa on reunoilla kolme metriä korkeat betonielementit. Katetun kuivalantalan edessä on viisi tarvittaessa avolantalana toimivaa betonipohjaista aluetta, joissa on noin metrin korkuiset betoniseinämät. Avolantaloiden tilavuus on yhteensä noin 444 m³. Yhteensä tilalla on kuivalannan varastotilavuutta kuivalantaloissa noin 11 962 m³. Rakennettavien lihakarjakasvattamoiden kuivikepohjissa on kuivalannan varastotilavuutta lisäksi noin 1530 m³. Rakennettavien lihakarjakasvattamoiden välinen alue sekä kasvattamoiden ja kuivalantalan välinen alue on asfalttipohjainen. Avolantaloiden osa ja ajoväylät kasvattamoista lantalaan ovat betonipohjaisia. Sadevedet kootaan avolantaloiden ja kasvattamoiden sekä lantalan väliseltä alueelta katettuun tilavuudeltaan noin 280 m³:n kokoiseen lietesäiliöön. Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa yhteensä noin 224 hehtaaria, josta omaa on noin 99 hehtaaria ja lannanlevitykseen tarkoitettua sopimuspeltoa noin 125 ha. Lanta levitetään 15.4.-1.8. Pääosa lannasta levitetään keväällä kylvöjen alla ja kesällä nurmelle. Tilan eläimistä laiduntavat hevoset. Eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet johdetaan sakokaivoihin (3 kpl). Uusiin kasvattamoihin ei rakenneta sosiaalitiloja. Säilörehun varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua laajennuksen jälkeen noin 3 800 tonnia vuodessa. Rehu varastoidaan pyöröpaaleissa. Tilalla on myös laakasiiloja. Laakasiiloissa säilytetään viljamursketta sekä perunarehua. Muut varastot Tilalla on kolme polttoainesäiliötä, joiden tilavuudet ovat noin 10 000, 4 000 ja 3 000 litraa. Polttoainesäiliöt on varustettu lukituksella, ylitäytönestimellä ja lapon estolaitteella. Polttoainesäiliöille on tarkoitus rakentaa suoja-allas ja katos. Tilalla säilytetään lisäksi muita öljytuotteita enintään 200 litraa konehallissa.

4 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa kuolleet eläimet ja metalliromut. Metalliromut toimitetaan metallinkerääjälle. Kuolleet eläimet toimitetaan raatokeräilyn kautta Honkajoki Oy:lle. Toiminnasta aiheutuva liikenne Rehu- ja teurasauto käyvät tilalla kerran kuussa. Vasikoiden välitysauto käy tilalla joka toinen kuukausi. Lanta ajetaan pääosin keväällä ja kesällä, jonkin verran myös syksyllä. Arvio toiminnan ympäristövaikutuksista ja parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Lanta varastoidaan kasvattamoiden kuivikepohjissa sekä vanhassa kattamattomassa tai uudessa katetussa lantalassa. Kuivalanta levitetään hakijan toimesta peltoon tarkkuuslevittimellä. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ; ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISEMISEK- SI SUUNNITELLUISTA TOIMISTA SEKÄ TOIMISTA HÄIRIÖTILANTEISSA Tilalle ja eläinsuojiin on useita eri teitä isoilla liittymillä. Puhdas ja likainen liikenne pidetään erillään. Hygieniaan on kiinnitetty paljon huomiota. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ajalla 11.12.2008-9.1.2009. Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan, Seinäjoen seudun terveysyhtymän, Seinäjoen kaupungin sekä Peräseinäjoen palvelukeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosastolla. Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu lisäksi JP-Kunnallissanomissa. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Seinäjoen kaupunginhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Lupahakemuksen johdosta on 9.12.2008 tehty tarkastuskäynti, jonka yhteydessä tarkasteltiin mm. eläinsuojien ja kuivalantaloiden sijoittumista ympäristöön ja lähiasutukseen nähden. Lausunnot Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelun viranhaltija on 13.1.2009 ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossaan todennut että, etäisyydet lähimpiin naapureihin ovat uudesta tuotantorakennuksesta hieman paikasta riippuen noin 120-150 ja noin 150-170 metriä. Ympäristöministeriön suositusten mukainen etäisyys lähimmästä naapurista suotuisissa oloissa olisi hieman yli 300 m. Molemmat naapurit sijaitsevat alueella vallitsevien etelä-lounaisten tuulensuuntien yläpuolella. Toiminnanharjoittajan tulisi kuitenkin harkita vaihtoehtoista sijoituspaikkaa uuden tuotantorakennuksen sijoittamiselle. Laajennuksen yhteydessä rakennettava kuivalantatilavuus on yhdessä aikaisemman lantatilavuuden kanssa riittävä 12 kk:n varastointia varten. Laakasiilojen viemäröinti on järjestettävä niin, ettei rehun puristenesteitä pääse valumaan ympäristöön. Eläinsuojan sosiaalitilojen ja käymälän

5 jätevedet on käsiteltävä jätevesiasetuksen vaatimusten mukaisesti vuoden 2013 loppuun mennessä. Siirtymäaika ei koske uudisrakentamista. Näin käsiteltynä jätevesistä tai kuivalannasta ei katsota aiheutuvan pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Hakijalla on käytettävissä n. 250 ha peltoa lannan levitykseen, josta omaa on 107, vuokrapeltoa 18 ha ja sopimuspeltoa noin 125 ha. Lannanlevitysala riittää laajennuksen jälkeiselle eläinmäärälle. Tilan polttonesteiden varastoinnissa tulee soveltuvin osin huomioida KTM:n päätöksen 415/1998 mukaiset velvoitteet. Polttonesteet on varastoitava siten, ettei mahdollisista vuodoista aiheudu maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa. Tankkauskäytössä olevat maanpäälliset öljy- ja polttoainesäiliöt tulee varustaa sulkulaitteellisella polttoainepistoolilla, joka estää säiliön vapaan tyhjentymisen. Säiliöt tulee aina sijoittaa irti maasta sekä maastollisesti siten, että mahdollisen vuotovahingon yhteydessä aine ei pääse vesistöön. Seinäjoen kaupungin uusien, vielä vahvistamattomien ympäristönsuojelumääräysten mukaan tankkauskäytössä olevat säiliöt tulee saattaa määräysten mukaiselle tasolle 1.6.2011 mennessä. Kuolleiden eläinten käsittely tulee hoitaa asianmukaisesti. Kuolleet eläimet tulee välittömästi toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Lyhytaikaistakin kuolleiden eläinten varastointia varten tulee huolehtia, että tilalla on tarkoitukseen varattu tiivispohjainen varastointiin soveltuva paikka, jossa raadot ovat auringolta ja tuhoeläimiltä suojassa. Viranhaltijalla ei ole edellä esitettyjen lisäksi muuta huomautettavaa asiaan. Ympäristöluvan myöntämistä naudanlihantuotantotoiminnan laajennukselle puolletaan. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole esitetty muistutuksia. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa on kuultu annetun muistutuksen johdosta 5.-18.2.2009 välisenä aikana. Hakija on 9.2.2008 sähköpostin kautta tulleessa vastineessa todennut, että pitäisi uusien kasvattamoiden rakennuspaikan mieluiten suunniteltuna. Rakennuksia voisi tuoda jonkun verran lähemmäs vanhaa kasvattamoa eli kauemmas naapurista, mutta mieluummin vain noin 10-20 metriä, koska uusien kasvattamoiden ja vanhan lantalan väliin pitää jäädä kulkuväylä. Naapurin suuntaan katsottuna väliin jää vielä metsäkaistale ja pelto eli kasvattamoiden ei pitäisi juurikaan olla häiriöksi. Ruokinnat ja valvonnat olisi huomattavasti helpompi toteuttaa, jos rakennettavia kasvattamoja ei tarvitsisi viedä kauemmas ajatellusta paikasta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tutkinut asiasta annetun lausunnon ja muistutuksen sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussaan ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Janne Kujalalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan naudanlihan tuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle sekä hevosten kasvatukselle Seinäjoen kaupungin Peräseinäjoen kylään tilalle Uusilampi RN:o 1:156. Rakennettavat lihanautakasvattamot ja kuivalantala tulee hakemuksesta poiketen rakentaa vanhojen eläinsuojien ja Haapaluoman väliselle alueelle niin, että etäisyys rakennettavista eläinsuojista ja kuivalantalasta lähimpiin naapureiden asuinrakennuksiin on vähintään 200 metriä. Uudesta

6 kasvattamoiden ja kuivalantalan paikasta tulee ennen rakentamisen aloittamista toimittaa ympäristökeskukselle asemapiirros vähintään 2 kuukautta ennen rakentamisen aloittamista. Ympäristölupa myönnetään enintään 650 lihanaudan, 350 vasikan (alle 6 kk) ja 13 hevosen pitämiselle lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelun viranhaltijan lausunto Rakennettavat eläinsuojat ja kuivalantala on määrätty rakennettavaksi vähintään 200 metrin etäisyydelle lähimmistä naapureiden asuinrakennuksista. Ratkaisussa on annettu määräyksiä laakasiilojen viemäröinnin järjestämisestä, polttonesteiden varastoinnista, kuolleiden eläinten käsittelystä ja sosiaalitilojen jätevesien käsittelystä. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärä Juottamossa ja välikasvattamossa voidaan pitää yhteensä enintään 150 alle 6 kuukauden ikäistä vasikkaa. Vanhassa lihakarjakasvattamossa voidaan pitää enintään 250 lihanautaa. Rakennettavissa lihakarjakasvattamoissa voidaan molemmissa pitää yhteensä enintään 300 vasikkaa tai lihanautaa. Tallirakennuksessa voidaan pitää enintään 13 hevosta. Yhteensä eläinsuojissa voidaan pitää 350 alle 6 kuukauden ikäistä vasikkaa, 650 yli kuuden kuukauden ikäistä lihanautaa ja 13 hevosta. 2. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä pesu- ja jätevesien varastointi Toiminnassa muodostuva kuivalanta tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetuissa kuivalantaloissa. Kuivalannan sekä sadevesien 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään 10 787 m³. Rakennettavien lihanautakasvattamoiden ja lantalan sekä avolantaloiden alueelta kerättävää sadevettä varten rakennettavan lietesäiliön tilavuus tulee olla vähintään 190 m³. Mikäli juottamon lietekuilua tyhjennetään aikana, jolloin sitä ei voida levittää pellolle, tulee liete imeyttää kuivikkeeseen ja varastoida kuivalantalassa Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet sekä lannan käsittelyyn tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista (esim. betoni, lujuusluokka vähintään K30-2) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Rakennettavan kuivalantalan pohjan pinta-alan tulee olla vähintään 1902 m² ja kolmella sivulla olevan reunan betoniosan korkeus vähintään 3 m. Rakennettavaan kuivalantalaan tulee rakentaa ajoluiska, jonka korkeus on vähintään 20 cm. Lantala tulee kattaa kiinteällä katolla ja lantalaan tulee tehdä betoninen kuormauslaatta. Katettuun lantalaan rajautuvissa avolantaloissa tulee olla reunoilla vähintään yhden metrin korkuinen betoniseinämä. Kuivalantalat ja lietesäiliö tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Rakennettavien lihanautakasvattamoiden sekä kuivalantalan välinen alue tulee tehdä asfalttipintaiseksi ja muotoilla niin, että alueen sadevedet saadaan kerättyä rakennettavaan lietesäiliöön. Säilörehun ja muiden rehujen varastoinnista ei saa aiheutua maaperän eikä pinta- tai pohjavesien pilaantumista. Tilalla oleville laakasiiloille tulee rakentaa puristenestekaivo, johon siilojen puristenesteet viemäröidään. Kaivo tulee kattaa betonikannella. Puristenestekaivosta nesteet

7 tulee levittää kasvukauden aikana peltoon. Pyöröpaalit tulee varastoida riittävän etäällä valtaojista ja niiden varastointia pohjavesialueella tulee välttää. Mikäli pyöröpaaleja varastoidaan eläinsuojien yhteydessä niiden piha-alueella, tulee varastointialusta sorastaa tai perustaa muutoin riittävän kovapohjaiseksi. Vanhan kasvattamon katon sadevesiä varten tulee laittaa sadevesirännit. Rakennettavan kuivalantalan sekä sadevesikaivon tulee olla käyttökunnossa ennen uusien lihakarjakasvattamoiden käyttöönottoa. Laakasiilojen puristenestekaivon tulee olla rakennettuna ja vanhojen kasvattamoiden sadevesirännien asennettuna 31.10.2009 mennessä. Eläinsuojien wc-vedet tulee käsitellä talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (542/2003) mukaisesti 31.12.2010 mennessä. 3. Lannan ja jätevesien levitys Lanta ja jätevedet tulee ensisijaisesti hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva lannan luovutussopimus. Lannanlevityspinta-alaa tulee olla käytössä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan jatkuvasti vähintään 198,08 hehtaaria. Lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi- ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Lannan ja jätevesien kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä joudu ympäristöön, kuljetusreiteille tai ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille, tien varrella asuville asukkaille tai muille tien käyttäjille. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10.-15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10.-15.4. välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kiellettyä pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, sakokaivolietettä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle mutta levitys on sallittu peltolohkojen pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lietelannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn.

8 4. Hajuhaittojen vähentäminen Rakennettava tilavuudeltaan noin 6758 m³:n kokoinen kuivalantala tulee kattaa kiinteällä katteella ja rakennettava lietesäiliö kiinteällä betonikannella. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Tilan ja sen luoteispuolella olevien asuinrakennusten välissä olevalla metsäalueella ei saa suorittaa avohakkuuta. Kevyt harvennushakkuu on sallittua. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan siten, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siisteydellä on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien ja kuivalantaloiden ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjuntaaineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit, muovit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Jätteiden polttaminen on kielletty. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina. Mikäli polttoneste- ja öljysäiliöt eivät ole kaksoisvaippaisia, tulee säiliöt varustaa suoja-altaalla siten, että vuodot eivät pääse maaperään sekä katoksella, joka estää sadevesien kertymisen suojaaltaisiin. Säiliöiden lähistöllä tulee olla varastoituna riittävästi imeytysainetta. Toimenpiteet tulee olla tehtynä 31.12.2010 mennessä. Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja ne tulee merkitä selvästi. Öljy- ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliöt ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti. Öljyvuodon, muun kemikaalivuodon, lietelantavuodon tai muun ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan tapahtuman sattuessa on välittömästi ryhdyttävä puhdistustoimenpiteisiin ja ilmoitettava tapahtuneesta palo- ja pelastusviranomaisille. 6. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet ja eläinjäte tulee mahdollisimman pian toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaiseenkin varastointiin tulee tilalla olla tarkoitukseen sopiva tiivispohjainen varastopaikka, jossa raadot ovat suojassa auringonpaisteelta ja tuhoeläimiltä. Raadot tulee lyhytaikaistakin varastointia varten peittää esim. muovipeitteellä. Mikäli kuolleita eläimiä tai eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti.

9 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Kuivalantaloiden, öljysäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai muissa käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä lannan toimituspaikat ja -ajankohdat kuolleiden eläinten määrä, toimituspaikat ja -ajankohdat tiedot uusista ja muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannanlevityssopimuksista tiedot häiriötilanteista ja niiden korjaustoimista Kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysit kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. 8. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa rakennettavien lihanautakasvattamoiden ja kuivalantalan käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. RATKAISUN PERUSTELUT Lupahakemuksen mukaisen sijaintipaikan hylkäämisen perusteet Nyt kyseessä oleva hakemus käsittää naudanlihan tuotantotoiminnan laajentamista Seinäjoen kaupungin Peräseinäjoen kylässä. Ympäristökeskus katsoo, että lupahakemuksen mukainen toiminta suunnitellulla paikalla aiheuttaisi naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kun otetaan huomioon lupahakemuksessa esitetty toiminnan laajuus ja lyhyet suojaetäisyydet lähimpiin naapureiden asuinrakennuksiin. Ympäristöministeriön ohjeen (kirje YM4/401/2002, kotieläinsuojia koskeva ympäristölupa) liitteen 1 mukaan alle 6 kuukauden ikäinen vasikka vastaa eläinyksikkömäärinä 0,6 eläinyksik-

10 köä, 6-12 kuukauden ikäinen vasikka 1,6 eläinyksikköä, 12-24 kuukauden ikäinen sonni 2,4 eläinyksikköä ja hevonen 4,8 eläinyksikköä. Hakijalla on tällä hetkellä 100 vasikkaa (alle 6 kk), 250 eri ikäistä lihanautaa ja 10 hevosta, mikä vastaa noin 616 eläinyksikköä. Lupaa haetaan 350 vasikalle (alle 6 kk), 650 eri ikäiselle lihanaudalle ja 13 hevoselle, mikä vastaa noin 1592 eläinyksikköä. Etäisyydet nykyisistä eläinsuojista lähimpiin naapurin asuinrakennuksiin ovat noin 85, 130 ja 180 m ja uusista kasvattamoista hakemuksen mukaisella paikalla noin 120, 160 ja 175 m. Ympäristökeskus katsoo, että suojaetäisyydet lähimpiin naapureiden asuinrakennuksiin eivät ole riittävät, kun otetaan huomioon lupahakemuksessa esitetty toiminnan laajuus. Verrattaessa hanketta ympäristöministeriön kirjeen liitteen kolme mukaiseen tilanteeseen, voidaan todeta, että mikäli kyseessä olisi uusi, talouskeskuksen ulkopuolelle rakennettava kotieläinsuoja, vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta edellyttäisi 1592 eläinyksikön lihanautakasvattamolta vähintään 310 metrin etäisyyttä suotuisissa olosuhteissa, 345 metrin etäisyyttä normaaliolosuhteissa ja 410 metrin etäisyyttä vaativissa olosuhteissa. Vaikka hakemuksessa on kyse toiminnan laajentamisesta, tulisi etäisyyden lähimpiin naapureihin näin suurella eläinyksikkömäärällä olla suurempi kuin hakemuksen mukaisella rakennuspaikalla. Ympäristökeskus katsoo, että toiminnalle ei voida antaa sellaisia lupamääräyksiä, joita voitaisiin pitää riittävinä suojatoimenpiteinä vähentämään toiminnasta aiheutuvia hajuhaittoja siten, että luvan myöntämisedellytykset rakentaa uudet lihanautakasvattamot ja kuivalantala hakemuksen mukaiselle paikalle täyttyvät. Vähimmäissuositusetäisyyttä pienempi etäisyys mahdollistuu kuitenkin, koska eläinsuojat sijaitsevat maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella ja koska kyseessä on pääosin turvelannalla toimiva kylmä eläinsuoja ja rakennettava kuivalantala katetaan pääosin kiinteällä katteella. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset myös sijaitsevat tilan lounais-, länsi- ja luoteispuolella, joten ne ovat vallitsevien tuulten yläpuolella ja välissä on jonkin verran koivupuustoa. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on ympäristönsuojelulain 6 :n 2 momentin mukaan otettava huomioon mm. muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Ympäristökeskus on selvittänyt muita mahdollisia paikkoja lähialueella mm. maastokäynnin yhteydessä yhdessä toiminnanharjoittajan kanssa. Tällöin on todettu, että uudet lihanautakasvattamot ja kuivalantala voidaan sijoittaa esimerkiksi suunnitellusta rakennuspaikasta itään tai itä-kaakkoon samalle maarekisteritilalle. Uudet kasvattamot voitaisiin ainakin tällä alueella sijoittaa etäämmälle naapureista siten, että etäisyys lähimpään naapurin asuinrakennukseen on vähintään 200 metriä. Välimaastoon jäisi lisäksi enemmän suojapuustoa lähimpiin naapureihin nähden, joten uudet lihanautakasvattamot eivät aiheuttaisi naapureille kohtuutonta rasitusta. Uusien lihanautakasvattamoiden ja kuivalantalan sijoittamisesta tällä tavoin ei aiheutuisi ympäristökeskuksen käsityksen mukaan hakijalle kokonaan uutta hanketta sillä tavoin tarkasteltuna kuin ysl 6 :n perusteluissa todetaan (HE 84/1999 vp). Ympäristökeskus on edellä mainituista syistä ja mahdollisuudet selvitettyään määrännyt uudet lihanautakasvattamot ja kuivalantalan sijoitettavaksi muuhun kohtaan kuin toiminnanharjoittaja on esittänyt.

11 Ympäristökeskus katsoo, että kyseinen toiminta voidaan edellä mainitulla tavalla sijoitettuna järjestää ympäristönsuojelulain sekä jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Vaadittavalle etäisyydelle lähimmistä naapureiden asuinrakennuksista sijoitettuna toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa lähimmille asuinrakennuksille eikä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kun otetaan huomioon toiminnalle asetetut lupamääräykset. Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta luvan määräämälle etäisyydelle lähimmistä naapureiden asuinrakennuksista sijoitettuna täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli tässä lupapäätöksessä annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Ympäristöluvan eläinmäärä on myönnetty hakemuksen mukaisena. Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (määräys 1) Eläinsuojien pohjarakenteet, lantalat ja lannan siirtämiseen tarkoitetut rakenteet tulee olla vesitiiviistä materiaalia (MMM-RMO-C4) ympäristön, erityisesti maaperän pilaantumisen ehkäisemiksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa kuivalantaa yhteensä noin 10 606 m³ vuodessa. Lisäksi vanhoihin kuivalantaloihin kulkeutuvat sadevedet. Esitetty lantalatilavuus (11 962 m³) on 12 kuukauden kuivalantamäärälle riittävä varastotilavuus. Uuden kuivalantalan ja sadevesisäiliön rakentaminen valmiiksi ennen rakennettavien eläinsuojien käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Lantaloiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. Lantaloiden ja eläinsuojien välisten alueiden sadevedet sekä laakasiilojen puristeneste tulee johtaa umpikaivoihin ja levittää kasvukauden aikana pellolle. Pyöröpaalit tulee varastoida riittävän etäällä valtaojista sekä välttää varastointia pohjavesialueilla pinta- ja pohjavesien pilaantumisen vaaran estämiseksi. Eläinsuojan wc-vesien käsittely tulee saattaa valtioneuvoston asetuksen talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) mukaiseksi, ennen asetuksessa mainittua siirtymäaikaa, koska tilalla toteutetaan vähäistä suurempaa lisärakentamista. (määräys 2) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (30.9.1998). Peltopinta-alatarve on yksi hehtaari kahdeksaa alle kahdeksan kuukauden ikäistä vasikkaa kohden, yksi hehtaari neljää lihanautaa kohden ja yksi hehtaari kolmea hevosta kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on ympäristökeskus katsonut tarpeelliseksi antaa siitä määräyksiä mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen

12 ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen varsille jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. (määräys 3) Kattamalla rakennettava kuivalantala kiinteällä katteella ja sadevesisäiliö betonikannella vähennetään niistä ilmaan kohdistuvaa typpikuormitusta sekä lähialueelle kohdistuvaa hajuhaittaa. Hajuhaittaa vähennetään pitämällä lantaloiden sekä eläinsuojien ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Myös eläinten ruokinnan optimoinnilla, tehokkaalla eläinsuojan lannan poistolla ja lannan nopealla multauksella vähennetään toiminnasta aiheutuvaa hajuhaittaa. (määräys 4) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen on tarpeen varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. (määräys 5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinjätteen varastointia koskeva määräys tilalla ennen laitoskäsittelyä on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 6) Tarkkailemalla säännöllisesti kuivalantalarakenteita ja muita varastotiloja voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja kunnosta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Eläinsuojien toiminnasta, erityisesti jätehuollon ja lannan levityksen osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. (määräys 7) Käyttöönottotarkastus on tarpeen valvonnallista syistä. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojien toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 9)

13 LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee jättää Länsi-Suomen ympäristökeskukselle 31.5.2019 mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lantaloiden tilavuudet sekä lannan levitykseen käytössä oleva peltopinta-ala. Tällä päätöksellä kumotaan Seinäjoen seudun terveysyhtymän 14.7.1999 myöntämä ympäristölupa. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-59, 96-97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8-11, 15-19, 21-23, 30 ja 37 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15, 17, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 3 130 euroa.

14 Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Seinäjoen kaupunginhallitus Seinäjoen kaupunki, ympäristönsuojelu Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä --- Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan, Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelun, Peräseinäjoen palvelukeskuksen sekä Seinäjoen kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä.

15 Lupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Minna Myllykoski Liitteet Valitusosoitus Sijaintikartta Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.