Espoon väestöennuste

RAPORTTEJA ESPOOSTA 2/2006 Espoon väestöennuste 2007-2016 Teija Jokiranta ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings och utrednings grupp City of Espoo Research and Development 2006 Espoon väestöennuste 2007-2016

ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ KUVAILULEHTI Tekijä(t) Jokiranta, Teija Nimi Espoon väestöennuste 2007-2016 Julkaisija (Virasto tai laitos) Espoon kaupunki, kehittämis- ja tutkimusryhmä Julkaisusarjan nimike Raportteja Espoosta ISSN-numero 1457-5450 Tiivistelmä ISBN-numero - Julkaisuaika 2006 Osanumero 2/ 2006 Kieli suomi Sivumäärä, liitteet 208 s. ja 12 liitettä Tässä raportissa on esitetty Espoon väestön ennustettu alueittainen kehitys vuodesta 2006 vuoteen 2016 saakka. Raportissa esitetyt luvut vuoden 2006 Espoon väestöstä ovat todellisia asukasmääriä ja vuosien 2007-2016 asukasluvut ovat ennustettuja. Espoon väestö alkoi voimakkaasti kasvaa vasta 1950-luvulla, jolloin Tapiolan rakentaminen alkoi. Kasvu on jatkunut aina näihin päiviin asti. Voimakkaimmin väestö kasvoi 1970-luvulla, jolloin keskimääräinen väestönlisäys oli vuosittain noin 4 100 asukasta, eli 3,9. Väestönkasvu oli 1980-luvulla keskimäärin noin 3 800 asukasta, eli 2,6 vuodessa ja 1990-luvulla keskimäärin 3 700 asukasta, eli 2,0. Väestönkasvu on vuosina 2000 ja 2001 ollut lähes 4 000 asukasta, eli 1,9, mutta vuonna 2002 yllättävän korkea, lähes 4 800, eli 2,2. Väestönkasvu hidastui selvästi vuonna 2003, jolloin Espoo sai uusia asukkaita vain noin 2 600, eli 1,2. Mutta vuonna 2004 Espoon väestönkasvu nousi noin 3 200 asukkaaseen ja oli 1,4. Vuonna 2005 Espoon väestönkasvu edelleen kohosi 1,9 :iin ja oli 4 200 asukasta. Espoon uusi väestöennuste perustuu maltilliselle kasvulle. Espoon väestö 1.1.2016 on ennusteen mukaan 265 900, jolloin Espoon väestönkasvu vuodenvaihteesta 2005/2006 ennustekauden loppuun vuodenvaihteeseen 2015/2016 on yhteensä noin 34 200 asukasta, eli keskimäärin 3 420 asukasta, mikä on noin 1,4, vuodessa. Koko kaupungin tasolla vuoden 2006 kasvun oletetaan olevan 1,6. Vuosina 2007-2008 kasvu laskisi 1,5 :iin ja vuodesta 2009 laskisi sen alle. Ennusteessa vuosien 2006-2008 väestönkasvu on 3 600 asukasta, vuonna 2009-2010 se laskee 3 500-3 400 asukkaaseen ja vuodesta 2011 lähtien väestönkasvu on 3 300 asukasta vuodessa. Ennusteen väestönkasvusta noin 2 000 on syntyvyyden enemmyyttä, eli luonnollista väestönkasvua. Syntyvyyden enemmyys on Espoossa vuositasolla suhteellisen vakaa. Muu osa väestönkasvusta on muuttovoittoa. Väestö kasvaa kaikilla suuralueilla. Vanha-Espoo ja Suur-Leppävaara kasvavat eniten noin 8 500 asukkaalla. Suur- Matinkylä kasvaa yli 5 000, Suur-Espoonlahti lähes 4 500, Suur-Kauklahti lähes 3 800 asukkaalla. Pohjois-Espoo kasvaa noin 2 400 asukkaalla. Myös Suur-Tapiolan oletetaan kasvavan 800 asukkaalla. Asuntorakentaminen jatkuu vuoteen 2012 saakka noin 3 000 asunnon vuosivauhtia, mutta vuoden 2012 jälkeen vuosituotanto laskee alle 3 000 asuntoon. Asuntorakentamisen painopistealueita (tilastollisia pienalueita), jonne ennustekaudella valmistuu yli 1 000 asuntoa, ovat Suurpelto, Uusmäki, Kauklahti, Saunaniemi, Friisilä ja Kirkkojärvi. Väestöennusteen laadinnan taustalla vaikuttavat myös pääkaupunkiseudun kasvu ja yleiset taloudelliset näkymät. Seudun työpaikkojen kasvu lisää muuttoliikettä seudulle. Yritysten sijoittuminen ja niiden kasvu, työpaikkakehitys ja väestökehitys ovat kiinteästi sidoksissa toisiinsa. Taloudellisen kasvun arvioidaan jatkuvan normaalina. Kasvuun sisältyy myös aina epävarmuustekijöitä. Väestöennuste on kaupungin seuraavien vuosien talouden ja toiminnan suunnittelun keskeinen asiakirja. Asiasanat väestöennuste, väestö, Espoo, kaupunki, kunta, pääkaupunkiseutu Jakelu ja myynti Espoon kaupunki Kehittämis- ja tutkimusryhmä puh. (09)-8162 2309 PL 12 fax (09)-8162 2321 02070 ESPOON KAUPUNKI e-mail tieto@espoo.fi Espoon väestöennuste 2007-2016

ESBO STAD STATISTIK OCH UTREDNING PRESENTATION Författare Jokiranta, Teija Namn Espoon väestöennuste 2007-2016 (Befolkningsprognos för Esbo 2007-2016) Utgivare (Verk eller inrättning) Esbo stad, utvecklings- och utredningsgruppen Publikationsserie Raportteja Espoosta ISSN-nummer 1457-5450 Sammandrag ISBN-nummer - Tid 2006 Nummer 2/ 2006 Språk finska Sidantal, bilagor 208 s. och 12 bilagor I rapporten presenteras befolkningsutvecklingen i Esbo efter område från år 2006 till år 2016. Siffrorna för invånarantalet år 2006 är faktiska siffror medan siffrorna för åren 2007 2016 är prognoser. Befolkningen i Esbo började öka kraftigt på 1950-talet, då byggandet av Hagalund inleddes. Ökningen har fortgått till våra dagar. Allra störst var befolkningstillväxten på 1970-talet, då befolkningsökningen årligen uppgick till ca 4 100 personer, dvs. 3,9 procent. På 1980-talet var den årliga befolkningstillväxten i medeltal ca 3 800 personer, dvs. 2,6 procent, och på 1990-talet i medeltal 3 700 invånare, dvs. 2 procent. Åren 2000 och 2001 var tillväxten nästan 4 000 invånare, dvs. 1,9 procent, och ökade år 2002 överraskande till nästan 4 800 personer, dvs. 2,2 procent. Befolkningstillväxten saktade tydligt av år 2003, då antalet nya invånare i Esbo stannade vid 2 600, dvs. 1,2 procent. Men år 2004 ökade antalet nya invånare igen till ca 3 200, vilket innebär en ökning om 1,4 procent. År 2005 ökade befolkningen ytterligare till 1,9 procent, dvs. 4 200 invånare. Den nya befolkningsprognosen för Esbo bygger på en behärskad tillväxt. Enligt prognosen kommer befolkningen i Esbo 1.1.2016 att uppgå till 265 900 personer, varvid befolkningstillväxten i Esbo från årsskiftet 2005/2006 till prognosperiodens slut, årsskiftet 2015/2016 uppgår till sammanlagt ca 34 200 personer, dvs. i medeltal 3 420 personer årligen vilket motsvarar 1,4 procent per år. I fråga om hela staden beräknas tillväxten år 2006 uppgå till 1,6 procent. Åren 2007 2008 beräknas tillväxten minska till 1,5 procent och från år 2009 sjunka under detta tal. I prognosen uppgår befolkningstillväxten åren 2006 2008 till 3 600 invånare, åren 2009 2010 till 3 500 3 400 invånare och från år 2011 framåt till 3 300 invånare per år. Av befolkningstillväxten enligt prognosen är ca 2 000 nativitetsöverskott, dvs. en naturlig befolkningsökning. I Esbo är nativitetsöverskottet på årsnivå relativt konstant. Resten av befolkningsökningen består av inflyttningsöverskott. Befolkningen ökar i alla Esbos storområden. Ökningen är störst i Gamla Esbo och Stor-Alberga, ca 8 500 invånare. I Stor-Mattby är ökningen över 5 000, i Stor-Esboviken nästan 4 500, i Stor-Köklax nästan 3 800 invånare. I Norra Esbo är ökningen ca 2 400 invånare. Också befolkningen i Stor-Hagalund beräknas öka med 800 personer. Bostadsbyggandet fortsätter fram till år 2012 med ca 3 000 bostäder per år, men efter år 2012 sjunker årsproduktionen under 3 000 bostäder. Prioriterade områden inom byggverksamheten (statistiska småområden), där det under prognosperioden färdigställs mer än 1 000 bostäder, är Storåkern, Nybacka, Köklax, Bastunäset, Frisans och Kyrkträsk. Befolkningsprognosen påverkas ytterligare av bakgrundsfaktorer som huvudstadsregionens tillväxt och de allmänna ekonomiska utsikterna. Ett ökat antal arbetsplatser i regionen ökar inflyttningen. Etableringen av företag samt deras tillväxt, arbetsplatsutvecklingen och befolkningsutvecklingen är intimt förbundna med varandra. Den ekonomiska tillväxten beräknas fortgå normalt. I tillväxten ingår alltid ett visst mått av osäkerhetsfaktorer. Befolkningsprognosen är ett centralt dokument vid planeringen av de följande årens verksamhet och ekonomi. Stickord befolkningsprognos, befolkning, Esbo, stad, kommun, huvudstadsregionen Distribution och försäljning Esbo stad Utveckling och utredning tfn (09)-8162 2309 PB 12 fax (09)-8162 2321 02070 Esbo e-post tieto@espoo.fi Espoon väestöennuste 2007-2016

4 ESIPUHE Espoon kaupunki on tehnyt omia väestösuunnitteita 1960-luvulta lähtien jo kauppalana ollessaan. Vuonna 1970 tilastotoimessa alettiin laatia alueittaisia ikäjakaumalaskelmia. Ensimmäinen väestöennuste tehtiin vuonna 1975 yhdelletoista seuraavalle vuodelle. Nyt julkaistava väestöennuste on tehty kymmenelle vuodelle ja se on laadittu valtiot. tri Seppo Laakson Kaupunkitutkimus TA Oy:stä tekemällä SAS-pohjaisella väestöennustesovelluksella, joka otettiin käyttöön Espoossa vuonna 1995 ja joka on käytössä myös Helsingissä. Väestöennuste on kaupungin seuraavien vuosien talouden ja toiminnan suunnittelun keskeinen asiakirja. Toimialat käyttävät ennustetta oman toimintansa suunnittelussa. Edellinen huhtikuussa 2005 valmistunut ennuste ennusti vuoden 2006 alun väestömäärän kohtalaisen hyvin - eroa oli 904 asukasta, eli 0,4 - koko Espoon väestöstä. Alle kouluikäisten määrä oli ennusteessa 260 lasta pienempi kuin toteutunut ja 75 vuotta täyttäneitä oli 10 asukasta toteutunutta vähemmän. Vuoden 2005 väestönkasvuun, 4 232 asukasta, nähden ero ei ollut merkittävä. Vuonna 2005 maan sisäinen muuttoliike elpyi merkittävästi. Espoo sai muuttovoittoa muista kunnista hieman yli 1 300 asukasta edellisen vuoden yli 800 asukkaan sijaan. Uudessa ennusteessa Espoon väkiluku 1.1.2016 on 265 900 asukasta, jolloin kasvua vuodesta 2006 on lähes 34 200 asukasta. Espoon väestöennuste 2007 2016 on tehty kaupunginvaltuuston 16.12.2002 päättämän Espoon yleiskaavan väestömitoituksen mukaisesti. Sen mukaan Espoossa on 300 000 asukasta vuonna 2030. Päätökset länsimetron rakentamisesta eivät vielä vaikuta laadittuun ennusteeseen. Ennusteeseen sisältyy ympäristön ja teknisten palvelujen toimialan asuntopolitiikka ja -rahoitusyksiköstä saadut asuntotuotantotiedot. Kaavoitus- ja rakentamispäätöksiin sekä yleiseen taloudelliseen kehitykseen perustuvat koko Espoon väestöluvut vuoteen 2016 saakka on arvioitu yhdessä kaupunkisuunnittelukeskuksen yleiskaava- ja asuntopolitiikka ja rahoitus yksiköiden kanssa. Ennustamisessa käytetään Seppo Laakson Kaupunkitutkimus TA Oy:stä tekemää koko kaupungin ennustetta vuodelta 2002. Tätä Espoon ja Helsingin seudun väestöennustetta 2002 2030 on käytetty koko Espoon väestön ikäjakauman arvioinnissa. Lähtökohtana on myös ollut, että syntyneiden enemmyys on noin 2 000 asukasta vuosittain ja että Espoossa valmistuu vuosittain noin 2 700 uutta asuntoa. Uudessa ennusteessa vuoden 2006 alun väestötiedot ovat Tilastokeskuksen Väestötietopalvelusta ja ne poikkeavat hieman aiemmin käytetyistä väestötiedoista (ks. liite 12). Uutena alueena ennusteessa on Suurpelto, pienalue 332. Ennuste on käytettävissä Excel-tiedostona Espoon kaupungin yhteiskäytössä olevalla L-asemalla Tiedon data-aitta hakemistossa sekä Internetissä Aluesarjat - tilastotietokannassa osoitteessa www.aluesarjat.fi. Julkaisu on myös saatavissa sähköisenä Internetistä osoitteesta www.espoo.fi/tieto. Alueellisen väestöennusteen on kehittämis- ja tutkimusryhmässä tehnyt tutkija Teija Jokiranta. Tulevan asuntotuotannon arvion on tehnyt suunnittelija Aki Väkimäki asuntopolitiikka ja rahoitus yksiköstä yhteistyössä yleiskaavayksikön kanssa. Arvio perustuu kaavoitusohjelmaan ja asuntotuotannon hankerekisteriin. Asuntotuotannon arvioinnissa käytettävän atk-sovelluksen on tehnyt systeemisuunnittelija Timo Lieko kaupunkisuunnittelukeskuksesta. Ennusteen lähtötietoihin tarvittavat rekisteriaineistot on poiminut Espoon kaupungin rekistereistä järjestelmäsuunnittelija Kirsti Mettälä. Teemakartat ovat piirtäneet tutkijat Petri Lintunen ja Santeri Paakko. Kuviot on piirtänyt ja julkaisun on toimittanut tutkimusavustaja Sirpa Nykänen. Espoossa 9. lokakuuta 2006 Teuvo Savikko tutkimuspäällikkö teuvo.savikko@espoo.fi Espoon väestöennuste 2007-2016

5 SISÄLLYS Kuvailulehti Ruotsinkielinen kuvailulehti Esipuhe Taulukkoluettelo... 10 Kuvaluettelo. 10 1 ESPOON VÄESTÖENNUSTE 2007 2016....... 11 1.1 Ennustemenetelmä...... 11 1.2 Ennusteen olettamukset... 11 Seudun ja kunnan väestönkehityksen yhteys.. 11 Espoon väestöennusteen perustelut. 12 Tuleva asuntotuotanto Espoossa vuosina 2006 2015 12 Vanhan asuntokannan ennuste 14 Uustuotannon ennuste. 14 Ennusteiden yhdistäminen... 15 2 ENNUSTEEN TULOKSET........ 15 2.1 Espoon väestönkehityksen riippuvuudet... 15 Espoon väestönkehitys ennen.. 16 Espoon tuleva väestönkehitys. 16 Väestönkasvun ja asuntotuotannon keskinäinen riippuvuus... 17 2.2 Väestön ikäryhmittäiset muutokset ennustekaudella 2006 2016. 25 2.3 Alle kouluikäiset lapset (0-6 vuotiaat)... 25 Peruskouluikäiset lapset (75 vuotiaat) 25 Opiskelijaikäiset (16-24 vuotiaat). 26 Työikäiset (25-64 vuotiaat)... 26 Eläkeikäiset (65 vuotta täyttäneet).. 26 3 EDELLISEN ENNUSTEEN TOTEUTUMINEN JA VERTAILU ESPOON JA HELSINGIN SEUDUN VÄESTÖENNUSTEESEEN.. 39 VÄESTÖENNUSTETAULUT...... 40 1 Väestöennuste pienalueen ja vuoden mukaan........... 40 2 Väestöennuste palvelupiirin ja vuoden mukaan........... 42 3 Väestöennuste ikäryhmittäin pienalueen ja vuoden mukaan..... 43 4 Väestöennuste ikäryhmittäin palvelupiirin ja vuoden mukaan........ 166 LIITTEET 1-2 Espoon ennakoitu asuntotuotanto 2006 2015, 1000 kerrosneliömetriä... 173 3 Espoon väestöennusteen 2007 2016 asuntotuotantotiedot pienalueittain, asuntojen lukumäärä.. 175 4 Espoon väestöennusteen 2007 2016 asuntotuotantotiedot pienalueittain, kerrosala. 185 5 Erikoishedelmällisyysluvut hedelmällisyystyypeittäin äidin iän mukaan.......... 194 6 Kuolleisuusluvut........ 196 7 Nettomuuttokertoimet iän ja muuttotyypin mukaan.......... 198 8 Hedelmällisyys- ja nettomuuttotyypit alueittain.......... 200 9 Espoon väestönkehityksen riippuvuudet.... 202 10 Helsingin seudun väestönkehityksen riippuvuudet..... 203 11 Espoon väestöennustemenetelmä kaaviokuvana.. 204 12 Espoon väestön 1.1.2006 erot alueittain ja ikäryhmittäin Tilastokeskuksen väestötietopalvelun tietojen ja Tilastokeskuksen tavallisen Espoon tilauksen väestötietojen välillä.. 205 Lähteet.. 39 Espoon väestöennuste 2007-2016

6 TAULUKKOLUETTELO 1 Väestöennusteen sisältämä asuntotuotanto talotyypin ja valmistumisvuoden mukaan suuralueittain (asuntojen lukumäärä).... 13 2 Espoon suuralueittaiset asukasluvut ennustekaudella 2006 2016 (väestö vuoden alussa) 17 3 Vertailu toteutuneeseen väestöön 1.1.2006, Espoon edelliseen väestöennusteeseen 2006 2013 ja Espoon ja Helsingin seudun väestöennusteeseen 2002 2030... 39 KUVALUETTELO 1 Arvio valmistuvien asuntojen määrästä pienalueittain 2006 2015 (kartta).... 19 2 Arvio valmistuvan asuinkerrosalan (m 2 ) määrästä pienalueittain 2006 2015 (kartta)... 20 3 Muuttovoitto ja syntyneiden enemmyys Espoossa 1960-2005 ja ennuste vuoteen 2016.... 21 4 Espoon suuralueittainen väestö 1954 2016 (asukasta)...... 21 5 Väestönlisäys ja asuntotuotanto Espoossa 1961 2005 ja ennuste 2006 2015... 22 6 Väestönkasvu ja asuntotuotanto Suur-Leppävaarassa 1980 2005 ja ennuste 2006 2015 22 7 Väestönkasvu ja asuntotuotanto Suur-Tapiolassa 1980 2005 ja ennuste 2006 2015 22 8 Väestönkasvu ja asuntotuotanto Suur-Matinkylässä 1980 2005 ja ennuste 2006 2015... 23 9 Väestönkasvu ja asuntotuotanto Suur-Espoonlahdessa 1980 2005 ja ennuste 2006 2015... 23 10 Väestönkasvu ja asuntotuotanto Suur-Kauklahdessa 1980 2005 ja ennuste 2006 2015... 23 11 Väestönkasvu ja asuntotuotanto Vanha-Espoossa 1980 2005 ja ennuste 2006 2015... 24 12 Väestönkasvu ja asuntotuotanto Pohjois-Espoossa 1980 2005 ja ennuste 2006 2015... 24 13 Väestönkasvu ja asuntotuotanto Espoon keskuksen palvelupiirissä 1980 2005 ja ennuste 2006 2015... 24 14 Väestönmuutos pienalueittain vuosina 2006 2016 (kartta).. 28 15 Ikäluokan 0 6-vuotiaat muutos pienalueittain vuosina 2006 2016 (kartta)... 29 16 Ikäluokan 7 15-vuotiaat muutos pienalueittain vuosina 2006 2016 (kartta)... 30 17 Ikäluokan 16 19-vuotiaat muutos pienalueittain vuosina 2006 2016 (kartta)... 31 18 Ikäluokan 20 24-vuotiaat muutos pienalueittain vuosina 2006 2016 (kartta)... 32 19 Ikäluokan 25 64-vuotiaat muutos pienalueittain vuosina 2006 2016 (kartta)... 33 20 Ikäluokan 65 74-vuotiaat muutos pienalueittain vuosina 2006 2016 (kartta)... 34 21 Ikäluokan 75 vuotta täyttäneet muutos pienalueittain vuosina 2006 2016 (kartta)... 35 22 Väestön ikäjakauma Espoossa vuosina 2006 ja 2016... 36 23 Väestön ikäjakauma Suur-Leppävaarassa vuosina 2006 ja 2016... 36 24 Väestön ikäjakauma Suur-Tapiolassa vuosina 2006 ja 2016... 36 25 Väestön ikäjakauma Suur-Matinkylässä vuosina 2006 ja 2016... 37 26 Väestön ikäjakauma Suur-Espoonlahdessa vuosina 2006 ja 2016... 37 27 Väestön ikäjakauma Suur-Kauklahdessa vuosina 2006 ja 2016... 37 28 Väestön ikäjakauma Vanha-Espoossa vuosina 2006 ja 2016... 38 29 Väestön ikäjakauma Pohjois-Espoossa vuosina 2006 ja 2016... 38 30 Väestön ikäjakauma Espoon keskuksen palvelupiirissä vuosina 2006 ja 2016... 38 Espoon väestöennuste 2007-2016

7 1 ESPOON VÄESTÖENNUSTE 2007-2016 1.1 Ennustemenetelmä Ennuste on laadittu samalla menetelmällä kuin Helsingin tekemä ennuste. Ennuste lasketaan erikseen vanhaan asuntokantaan ja uustuotantoon, joiden summa täsmäytetään koko Espoon lukuihin. Vanhan kannan ennusteessa otetaan huomioon syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen alueelliset erot. Pienalueet ryhmiteltiin kolmeen hedelmällisyystyyppiin ja viiteen muuttoliiketyyppiin. Kuolleisuuden ja hedelmällisyyden alueellisten erojen vaikutus otetaan huomioon kertoimin. Uustuotannon ennusteessa tuotantotyypit jaotellaan talotyypin, rahoitusmuodon ja hallintasuhteen mukaisiin ryhmiin, joilla on toisistaan poikkeava sisään muuttavan väestön asumisväljyys ja ikärakenne. Myöhempi väestönkehitys ennustetaan tyypeille määritellyillä hedelmällisyys-, kuolleisuusja nettomuuttokertoimilla. Ennakoidun asuntotuotannon osuvuus on merkittävin uustuotannon ennusteen toteutumiseen vaikuttava tekijä. Asuntotuotanto arvioidaan hankekohtaisena toteutumisennusteena valmistumisvuosittain, siihen sisällytetään myös pienalueille sijoitettu hajarakentaminen. Toteutumisennuste perustuu asuntopoliittiseen strategiaan ja kaavoitukseen. Työ tehdään asuntopolitiikka ja - rahoitusyksikössä. Vaikka ennustemalli tuottaakin yksityiskohtaiset tulokset sekä alueittain että ikäryhmittäin, sisältyy olettamuksiin monia epävarmuustekijöitä. Palvelujen suunnittelun kannalta tärkeimpiä niistä ovat asuntojen uustuotannon ajoittumiseen liittyvät ongelmat; vuosittaiset asuntotuotantomäärät eivät koskaan toteudu sellaisenaan koko ennustejaksolle. Vanhojen alueiden väestönkehitykseen sisältyy myös epävarmuustekijöitä, koska menetelmä perustuu menneen kehityksen projisointiin. Epävarmuus kasvaa mentäessä yhä kauemmas ajassa, yhä pienemmille alueille ja yhä pienempiin ikäluokkiin. 1.2 Ennusteen olettamukset Seudun ja kunnan väestökehityksen yhteys Kansainvälinen ja valtakunnallinen talouskehitys (vientikysyntä, vientihinnat, kotimainen kysyntä, rahoitusmarkkinat ym.) sekä Helsingin seudun vetovoima ja kilpailukyky suhteessa muihin alueisiin (osatekijöitä mm. infrastruktuuri, kustannustaso, palvelutaso, asuntomarkkinat ym.) vaikuttavat oleellisesti yritysten sijoittumiseen alueelle, investointeihin ja viime kädessä tuotannon määrään. Näihin tekijöihin vaikuttaa myös seudun työvoiman tarjonta, sekä työvoiman määrä että sen koulutus- ja ikärakenne. Kansainväliseen ja valtakunnalliseen talouskehitykseen liittyy lyhyelläkin ajalla suuria suhdannevaihteluita, sen sijaan seudun kilpailukykyyn ja vetovoimaan liittyvät tekijät muuttuvat yleensä hitaasti ja vaikuttavat ennen kaikkea pitkällä aikavälillä. Koko Helsingin seudun ja sen yksittäisten kuntien väestökehitys ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Aluetalouden perustekijät eli tuotanto ja työllisyys ovat ennen kaikkea seudullisia ilmiöitä. Ne vaikuttavat väestökehityksen taustalla muuttoliikkeen välityksellä. Koko seudun tasoiset väestöilmiöt heijastuvat kaikkiin seudun kuntiin. Seudun sisällä kuntien väestökehitykseen vaikuttaa yhtäältä väestörakenteen erilaisuus kuntien välillä ja toisaalta kuntien välinen muuttoliike. Nämä ilmiöt liittyvät ennen kaikkea seudullisiin asuntomarkkinoihin (liitteet 9 ja 10). Espoon väestöennuste 2007-2016

8 Espoon väestöennusteen perustelut Väestöennuste on kaupungin seuraavien vuosien talouden ja toiminnan suunnittelun keskeinen asiakirja. Sen laadinnan taustalla vaikuttavat kaupunkitason strategiat: palvelustrategia, kaupunkirakennestrategia ja elinkeinostrategia. Väestöennuste laaditaan vuosittain ja se pyritään tekemään mahdollisimman realistiseksi. Sen tekemisessä käytetään lähtötietoina syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen viimeisiä viisivuotiskeskiarvoja. Kaikki lähtötiedot tuotetaan pienalueittain. Voimassa olevan asunto-ohjelman pohjalta tehdään väestöennustetta varten vuosittainen asuntotuotannon toteutumisennuste. Väestöennusteen laadinnan taustalla vaikuttavat myös pääkaupunkiseudun kasvu ja yleiset taloudelliset näkymät. Seudun työpaikkojen kasvu lisää muuttoliikettä seudulle. Yritysten sijoittuminen ja niiden kasvu, työpaikkakehitys ja väestökehitys ovat kiinteästi sidoksissa toisiinsa. Taloudellisen kasvun arvioidaan jatkuvan normaalina. Kasvuun sisältyy aina myös epävarmuustekijöitä. Käytettyjä lähtötietoja: Syntyneiden enemmyys (=syntyneiden määrä kuolleiden määrä) pysyy noin 2 000 asukkaassa. Uusien asuntojen rakentaminen: Vuosittain valmistuu noin 2 700 asuntoa Tuotannosta on pientaloasuntoja 52 ja kerrostaloasuntoja 48. Kunnallisia vuokra-asuntoja on vain 2 tuotannosta, niistä vajaat 5 on pientaloissa. Pitkällä aikavälillä Espoossa varaudutaan 300 000 asukkaaseen vuonna 2030 (kaupunginvaltuuston päätös 16.12.2002). Kaupunkitutkimus TA Oy:n pitkän aikavälin ennusteen perusvaihtoehdon mukaan Espoossa on 305 000 asukasta vuonna 2030. Siirtolaisuuden oletetaan olevan marginaalista, eli Espoon asukasmäärä ei sanottavammin laske tai nouse siirtolaisuuden vuoksi. Tulevat päätökset mahdollisesta länsimetron rakentamisesta eivät vaikuta nyt laadittuun ennusteeseen. Koko Espoon ikäjakauman oletetaan kehittyvän Kaupunkitutkimus TA Oy:n tekemän pitkän aikavälin ennusteen mukaisesti. Asuntojen hinnat ovat edelleen nousussa ja asuntolainojen korkotaso pysyy kohtuullisena. Tuleva asuntotuotanto Espoossa vuosina 2006-2015 Kuvissa 1 ja 2 on esitetty arvio vuosien 2006-2015 asuntorakentamisesta Espoossa pienanalueittain. Arvion mukaan ennustekaudella rakennetaan yhteensä yli 27 000 asuntoa (keskimäärin 2 700 asuntoa vuodessa). Mahdollisia toteutettavia asuntohankkeita on siis runsaasti tiedossa pitkälle ensi vuosikymmenelle. Aivan viimeisten vuosien hankkeista ei tässä vaiheessa voi tehdä kuin karkeita arvioita. Ennustekauden loppuvuosina voidaan asuntotuotantoon saada lisää uusia alueita, joita ennusteessa ei suunnitelmien alustavuudesta johtuen ole voitu ottaa huomioon. Tulevan kaavoituksen myötä asumisen painopiste on siirtymässä enemmän pientalovaltaiseen suuntaan. Samalla rakentaminen suuntautuu entistä enemmän myös läntisille ja pohjoisille alueille. Arvion mukaan asuntorakentaminen jatkuu vuoteen 2012 saakka noin 3 000 asunnon vuosivauhtia. Lähivuosilta asuntotuotannon hankerekisterissä on runsaasti tietoja käynnistyvistä asuntohankkeista ja tiedot tulevasta asuntotuotannosta ovat suhteellisen luotettavia. Myöhemmiltä vuosilta tiedot asuntohankkeiden määrästä eivät vielä kaikilta osiltaan ole tarkentuneita ja tästä syystä vuosituotanto laskee alle 3 000 asunnon. Ennustekauden loppuvuosien arviot perustuvat kaavoitusohjelmaan sekä pienalueiden jo toteutuneeseen asuntorakentamiseen. Noin 2 700 asunnon vuositavoite jakautuu siten, että tuotannosta 1 300 asuntoa on kerrostaloissa, 750 on rivitaloissa ja 650 omakotitaloissa (taulukko. Espoon väestöennuste 2007-2016

9 Taulukko 1. Väestöennusteen sisältämä asuntotuotanto talotyypin ja valmistumisvuoden mukaan suuralueittain (asuntojen lukumäärä) Valmistumisvuosi Alue Talotyyppi 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Yhteensä Talotyyppien osuudet, KOKO ESPOO Kerrostalo 1 087 1 775 1 487 1 574 1 819 1 783 1 458 1 276 510 480 13 249 48,4 Omakotitalo 647 614 628 630 603 595 612 592 840 888 6 649 24,3 Rivitalo 658 483 781 699 642 642 965 765 1 015 851 7 501 27,4 YHTEENSÄ 2 392 2 872 2 896 2 903 3 064 3 020 3 035 2 633 2 365 2 219 27 399 100,0 1 Suur-Leppävaara Kerrostalo 111 413 468 207 351 371 335 390 125 125 2 896 46,0 Omakotitalo 146 145 142 140 130 140 159 140 240 253 1 635 26,0 Rivitalo 134 62 188 151 130 143 277 280 240 160 1 765 28,0 YHTEENSÄ 391 620 798 498 611 654 771 810 605 538 6 296 100,0 2 Suur-Tapiola Kerrostalo 251 453 94 183 407 183 163 223 113 43 2 113 73,0 Omakotitalo 57 55 55 55 55 57 55 55 66 66 576 19,9 Rivitalo 22 14 - - - - 32 29 55 55 207 7,1 YHTEENSÄ 330 522 149 238 462 240 250 307 234 164 2 896 100,0 3 Suur-Matinkylä Kerrostalo 99 45 333 521 435 560 459 330 210 250 3 242 68,1 Omakotitalo 40 40 50 50 50 50 50 50 63 68 511 10,7 Rivitalo 24-62 74 151 115 145 140 155 145 1 011 21,2 YHTEENSÄ 163 85 445 645 636 725 654 520 428 463 4 764 100,0 4 Suur-Espoonlahti Kerrostalo 140 218 166 262 198 250 138 96 - - 1 468 34,2 Omakotitalo 145 138 163 167 151 146 146 135 186 186 1 563 36,4 Rivitalo 45 98 180 122 99 129 207 170 144 65 1 259 29,3 YHTEENSÄ 330 454 509 551 448 525 491 401 330 251 4 290 100,0 5 Suur-Kauklahti Kerrostalo 116 234 60 100-50 - 100 - - 660 30,9 Omakotitalo 78 54 33 31 31 31 31 41 74 84 488 22,9 Rivitalo 183 11 92 71 41 36 126 25 205 195 985 46,2 YHTEENSÄ 377 299 185 202 72 117 157 166 279 279 2 133 100,0 6 Vanha-Espoo Kerrostalo 350 412 366 301 428 369 363 137 62 62 2 850 50,9 Omakotitalo 109 106 110 116 115 100 100 100 140 160 1 156 20,7 Rivitalo 191 186 211 256 152 154 113 41 136 151 1 591 28,4 YHTEENSÄ 650 704 687 673 695 623 576 278 338 373 5 597 100,0 7 Pohjois-Espoo Kerrostalo 20 - - - - - - - - - 20 1,4 Omakotitalo 72 76 75 71 71 71 71 71 71 71 720 50,6 Rivitalo 59 112 48 25 69 65 65 80 80 80 683 48,0 YHTEENSÄ 151 188 123 96 140 136 136 151 151 151 1 423 100,0 Lähde: Espoon asunto-ohjelmoinnin hankerekisteri Suuralueittain tarkasteltuna eniten uusia asuntoja rakennetaan Suur-Leppävaaraan, 6 300 asuntoa ja Vanha-Espooseen noin 5 600 asuntoa. Pientaloasuntojen osuus on 52 koko Espoon arvioidusta tulevasta asuntotuotannosta. Kerrostaloasuntoja rakennetaan eniten Suur-Matinkylään, noin 3 200, mutta niiden osuus asuntotuotannosta on kuitenkin korkein Suur-Tapiolan alueella, 73. Pientaloasuntojen määrä puolestaan on suurin Suur-Leppävaarassa, 3 400 asuntoa, mutta myös Vanha- Espoon väestöennuste 2007-2016

10 Espoon ja Suur-Espoonlahden alueille arvioidaan rakennettavan yli 2 700 pientaloasuntoa kumpaankin. Pienalueista eniten uusia asuntoja arvioidaan valmistuvan Suurpellon (pienalue 332) alueelle, yli 2 000, joista 66 tulee kerrostaloihin. Myös Uusmäen (pienalue 116) alueelle tulee lähes 1 800 uutta asuntoa, joista vain 23 tulee kerrostaloihin. Näiden lisäksi 1 000-1 500 uutta asuntoa on tulossa Kauklahden (pienalue 51, Saunaniemen (pienalue 423), Friisilän (pienalue 32 ja Kirkkojärven (pienalue 61 alueille (kuva. Arvioiduista asuntotuotantokohteista pientalovaltainen tuotanto on suurimmillaan Uusmäen (pienalue 116) alueella. Kauklahden asuntotuotanto, asuntomessujen lisäksi, tulee olemaan pientalovaltaista. Kehä III:n pohjoispuoliset alueet toteutetaan pientaloina, niistä Histan alue (kuuluu Siikajärven pienalueeseen 643) tulee olemaan merkittävin tulevaisuudessa. Espoon keskuksen tulevasta asuntotuotannosta merkittävä osa on kerrostaloasuntoja Kirkkojärvellä (pienalue 61 ja Suvelassa (pienalue 613). Samoin kuin Suur-Matinkylän alueella Holmanpuisto, Friisilän (pienalue 32 pohjoisosassa, tulee toteutumaan pääosin kerrostalovaltaisena. Saunalahdessa (tilastoalue 42) puolestaan rakennetaan runsaasti kerrostaloasuntoja Saunaniemeen (pienalue 423), kun taas Tillinmäkeen (pienalue 422) ja Kattilalaaksoon (pienalue 42 tulee pelkästään pientaloasuntoja. Pientaloasuntojen osuus tuotannosta on kuitenkin suurin Pohjois-Espoossa, 99 (taulukko. Kunnallinen asuntotuotanto kohdistuu pääosin pieniin asuntoihin, joihin on suurin kysyntä. Kaikkiaan kysyntä on viime vuosina vähentynyt. Kunnallisia asuntoja tuotetaan tarpeen mukaan. Vanhan asuntokannan ennuste Vanhan kannan ennusteen lähtökohtana olivat 1-vuotisikäryhmittäiset vuoden 2006 alun väestötiedot pienalueittain ja sukupuolen mukaan (88 pienaluetta) ja "muut" sekä 100 ikäryhmää, yhteensä n. 17 800 lukua). Tätä väestöä vanhennettiin, syntyneet lapset saatiin kertomalla väestön 16 44- vuotiaat naiset 1-vuotisikäryhmittäin erikoishedelmällisyysluvuilla, muuttoliikkeen vaikutus saatiin kertomalla väestö ikäluokittaisilla nettomuuttoparametreilla ja kuolleiden määrä saatiin kertomalla väestö kuolleisuusparametreilla (liite 1. Kuolleisuus laskettiin erikseen miehille ja naisille 1-vuotisikäryhmittäin vuosien 1996 2000 kuolleisuuden keskiarvona. Alueellista kuolleisuutta verrattiin koko kaupungin kuolleisuuteen, jolloin alueelliset kuolleisuuserot voitiin ottaa huomioon. Koko kaupungissa oli vain yksi kuolleisuustyyppi (liite 6). Hedelmällisyysparametrit: Alueellisia syntyneisyyseroja Espoossa on jonkin verran. Ryhmittelyanalyysillä hedelmällisyyskertoimille saatiin kolme hedelmällisyystyyppiä (liitteet 5 ja 8). Hedelmällisyyskertoimet laskettiin vuosien 1996 2000 keskiarvona. Muuttoliikeparametrit: Muuttoliikkeen vaikutus laskettiin ikäryhmittäisinä nettomuuttokertoimina pienalueittain. Muuttotyyppejä saatiin ryhmittelyanalyysillä kolme, Otaniemelle ja ryhmälle muut konstruoitiin omat muuttotyypit. Syntyneiden nettomuutto laskettiin omana ryhmänään (liitteet 7 ja 8). Uustuotannon ennuste Uustuotannon ennustetta varten laadittiin asuntopoliittiseen strategiaan perustuva asuntotuotantoennuste vuosille 2006-2015. Ennuste perustuu asuntotuotannon hankerekisteriin, jonka ylläpidosta Espoon väestöennuste 2007-2016

11 vastaa ympäristön ja teknisten palvelujen toimialan hallinto- ja kehittämisyksikkö (asuntopolitiikka ja -rahoitus). Hankerekisteriin kootaan rakennuttajien antamat tiedot tulevista rakennushankkeistaan sekä arvioidaan tulevaa asuntorakentamista kaavoituksen, kunnallistekniikan rakentamisohjelman ja edellisten vuosien rakentamisen perusteella, etenkin omatoimisen hajarakentamisen osalta. Uustuotantoennustetta varten hankerekisteritietoja tasattiin vastaamaan asuntopoliittisen strategian tavoitteita (noin 2 500 asuntoa vuodessa). Tämän lisäksi ennusteeseen on lisätty yleiskaavoituksen arviot tulevasta asuntorakentamisesta. Voidaankin todeta, että ennusteen kokonaistuotantoarviot ovat oikeansuuntaiset, mutta pienaluetasolla vuosituotantomäärät saattavat poiketa toteutuvasta rakentamisesta. Väestöennustetta varten tuleva asuntotuotanto ennustettiin kerrosalana ja jaoteltiin neljään tyyppiin. Jaottelu perustuu tutkimukseen uusiin asuntoihin muuttaneiden ikäjakaumasta. Näihin asuntotuotantotyyppeihin muuttaa iältään samanlaisia asukkaita. Asuntotuotantotyyppejä ovat: 1 pienet kerrostaloasunnot 2 suuret omakoti- tai rivitaloasunnot 3 pienet omakoti- tai rivitaloasunnot sekä suuret kerrostaloasunnot 4 kaupungin vuokra-asunnot. Ennusteiden yhdistäminen Ennusteiden yhdistäminen tapahtui laskemalla yhteen uustuotannon ja vanhan kannan ennusteet ja täsmäyttämällä summa koko kaupungin ikäryhmittäisiin väestölukuihin (liite 1. 2 ENNUSTEEN TULOKSET 2.1 Espoon väestönkehityksen riippuvuudet Väestönkasvun taustalla on aina arvioita talouden ja yhteiskunnan yleisestä kehityksestä. Tällä hetkellä maailmantalouden näkymät ovat edelleen valoisat ja euroalueenkin talousnäkymät ovat parantumassa (ETLA). Suomen kansantalous kasvaa suotuisasti - euroaluetta paremmin. Helsingin seudulla elinkeinoelämän suhdannetilanne on vahva (Helsingin seudun suunnat 3/2006). Helsingin seudun kasvun arvioidaan jatkuvan kohtuullisen vahvana jaksolla 2006-2010 (Kaupunkitutkimus TA Oy). Pääkaupunkiseutu ja sen myötä Espoo ovat nopean väestö- ja talouskasvun aluetta. Seudun työpaikkojen nopea kasvu on lisännyt myös muuttoliikettä seudulle. Itse asiassa työpaikkojen kasvu on yksi suurimpia muuttoliikettä selittäviä tekijöitä. Arviot työpaikkojen kehityksestä ovat kuitenkin hyvin sattumanvaraisia, koska niihin vaikuttavat monet sekä globaalit että yritystaloudelliset tekijät. Taloudessa tapahtuvat muutokset voivat olla hyvin nopeita ja dramaattisia ja voivat nopeasti heijastua myös väestönkasvuun ja muuttoliikkeeseen (liitteet 9 ja 10). Espoon väestökehitys on pääasiassa muuttoliikkeen välityksellä yhteydessä koko Helsingin seutuun ja sen muihin alueisiin. Helsingin seudun ja muiden alueiden välinen muutto heijastuu Espooseen, koska osa Helsingin seudulle muuttavista sijoittuu asumaan Espooseen ja osa seudulta pois muuttavista on espoolaisia. Toisaalta Espoo on osallisena Helsingin seudun sisäisessä muuttoliikkeessä sekä tulo- että lähtöalueena (liite 10). Espoon väestöennuste 2007-2016

12 Espoon vetovoima, jonka osatekijöitä ovat mm. asuinalueiden sijainti, luonne ja laatu, asuntokannan rakenne ja ominaisuudet, julkiset ja yksityiset palvelut, verotus, Espoossa asuvan väestön taloudellinen, sosiaalinen ja demografinen rakenne sekä kaupungin imago vaikuttavat Helsingin seudun ulkopuolelta muuttavien samoin kuin muualta seudulta muuttavien halukkuuteen sijoittua asumaan Espooseen. Asuntojen tarjonta, joka koostuu olevan asuntokannan mahdollistamasta tarjonnasta sekä asuntojen uustuotannosta, vaikuttaa oleellisesti kuinka suuren määrän muuttajia Espoo voi ottaa vastaan. Asuntomarkkinoiden hintamekanismit toimivat kysynnän ja tarjonnan tasapainottajina ja vaikuttavat edelleen ihmisten valinnanmahdollisuuksiin ja muuttopäätöksiin. Vastaavasti samat asiat vaikuttavat espoolaisten päätöksiin muuttaa pois Espoosta. Lisäksi luonnollinen väestökehitys vaikuttaa väestön määrään ja ikärakenteeseen (liite 9). Espoon väestönkehitys ennen Espoon väestö alkoi voimakkaasti kasvaa vasta 1950-luvulla, jolloin Tapiolan rakentaminen alkoi. Kasvu on jatkunut aina näihin päiviin asti. Voimakkaimmin väestö kasvoi 1970-luvulla, jolloin keskimääräinen väestönlisäys oli vuosittain noin 4 100 asukasta, eli 3,9. Väestönkasvu oli 1980- luvulla keskimäärin noin 3 800 asukasta, eli 2,6 vuodessa ja 1990-luvulla keskimäärin 3 700 asukasta, eli 2,0. Väestönkasvu on vuosina 2000 ja 2001 ollut lähes 4 000 asukasta, eli 1,9, vuonna 2002 yllättävän korkea, lähes 4 800, eli 2,2. Väestönkasvu hidastui selvästi vuonna 2003, jolloin Espoo sai uusia asukkaita vain noin 2 600, eli 1,2. Mutta vuonna 2004 Espoon väestönkasvu nousi noin 3 200 asukkaaseen ja oli 1,4. Vuonna 2005 Espoon väestönkasvu edelleen kohosi 1,9 :iin ja oli 4 200 asukasta. Espoon tuleva väestönkehitys Espoon uusi väestöennuste perustuu maltilliselle kasvulle. Espoon väestö 1.1.2016 on ennusteen mukaan 265 900, jolloin Espoon väestönkasvu vuodenvaihteesta 2005/2006 ennustekauden loppuun vuodenvaihteeseen 2015/2016 on yhteensä noin 34 200 asukasta, eli keskimäärin 3 420 asukasta, mikä on noin 1,4, vuodessa. Koko kaupungin tasolla vuoden 2006 kasvun oletetaan olevan 1,6. Vuosina 2007-2008 kasvu laskisi 1,5 :iin ja vuodesta 2009 laskisi sen alle. Ennusteessa vuosien 2006-2008 väestönkasvu on 3 600 asukasta, vuonna 2009-2010 se laskee 3 500-3 400 asukkaaseen ja vuodesta 2011 lähtien väestönkasvu on 3 300 asukasta vuodessa. Ennusteen väestönkasvusta noin 2 000 on syntyvyyden enemmyyttä, eli luonnollista väestönkasvua. Syntyvyyden enemmyys on Espoossa vuositasolla suhteellisen vakaa (kuva 3). Muu osa väestönkasvusta on muuttovoittoa. Väestö kasvaa kaikilla suuralueilla. Vanha-Espoo ja Suur-Leppävaara kasvavat eniten noin 8 500 asukkaalla. Suur-Matinkylä kasvaa yli 5 000, Suur-Espoonlahti lähes 4 500, Suur-Kauklahti lähes 3 800 asukkaalla. Pohjois-Espoo kasvaa noin 2 400 asukkaalla. Myös Suur-Tapiolan oletetaan kasvavan 800 asukkaalla (taulukko 2, kuva 4). Espoon väestöennuste 2007-2016

13 Taulukko 2. Espoon suuralueittaiset asukasluvut ennustekaudella 2006-2016 (väestö vuoden alussa) Muutos 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2006-2016 toteutunut KOKO ESPOO 231 704 235 301 238 901 242 499 246 001 249 399 252 701 256 001 259 299 262 600 265 902 34 198 1 Suur-Leppävaara 57 543 58 205 58 974 60 075 60 677 61 321 62 052 63 025 64 168 65 101 65 921 8 378 2 Suur-Tapiola 41 650 42 010 42 437 42 300 42 349 42 633 42 590 42 345 42 350 42 442 42 456 806 3 Suur-Matinkylä 33 291 33 448 33 299 33 599 34 388 35 043 35 934 36 722 37 357 37 862 38 430 5 139 4 Suur-Espoonlahti 48 279 48 674 49 098 49 671 50 234 50 633 51 046 51 513 52 008 52 434 52 750 4 471 5 Suur-Kauklahti 5 681 6 349 6 915 7 227 7 592 7 718 7 886 8 139 8 424 8 922 9 478 3 797 6 Vanha-Espoo 32 875 33 931 35 013 36 054 37 074 38 074 38 955 39 761 40 185 40 692 41 324 8 449 7 Pohjois-Espoo 9 616 9 860 10 146 10 352 10 490 10 696 10 897 11 106 11 380 11 672 11 985 2 369 9 Muut 2 769 2 824 3 019 3 221 3 197 3 281 3 341 3 390 3 427 3 475 3 558 789 Pienalueista eniten kasvavat Uusmäki (Suur-Leppävaara), Suurpelto (Suur-Matinkylä), Saunaniemi (Suur-Espoonlahti), Kauklahti (Suur-Kauklahti) ja Friisilä (Suur-Matinkylä). Näiden alueiden väestö kasvaa yli 2 000 asukkaalla, Uusmäen ja Suurpellon yli 3 400. Näiden lisäksi yli tuhannella asukkaalla kasvavat Tillinmäki (Suur-Espoonlahti), Karhusuo, Kirkkojärvi (Vanha-Espoo), Mäkkylä ja Etelä-Leppävaara (Suur-Leppävaara) ja Matinlahti (Suur-Matinkylä) (kuva 14). Väestöään menettävistä pienalueista monet sijaitsevat Länsiväylän eteläpuolella ja Turuntien pohjoispuolella Suur-Leppävaaran alueella. Eniten väestöään menettävät Soukanmäki ja Kivenlahti (Suur-Espoonlahti), Olarinmäki (Suur-Matinkylä) ja Pohjois-Tapiola (Suur-Tapiola). Niiden väestö vähenee yli 500 asukkaalla, Soukanmäen lähes tuhannella (kuva 14). Väestönkasvun ja asuntotuotannon keskinäinen riippuvuus Espoossa asuntotuotanto on viime vuosina suhteellisen hyvin vastannut väestönkasvun edellyttämää tarvetta. Asuntotuotanto on ollut 1990-luvulla keskimäärin 2 100 asuntoa vuodessa. Tyypillistä 1990-luvun asuntotuotannolle oli valtion lainoittamien asuntojen osuuden jyrkkä nousu. Korkeimmillaan niiden osuus oli 84 kaikista valmistuneista asunnoista vuonna 1993. Lisäksi kolmena vuonna valtion lainoittama asuntotuotanto ylitti 70 ja kahdeksana vuonna 50 kokonaistuotannosta. Valtion lainoittamien asuntojen määrä kaksinkertaistui 1980-luvulta 1990-luvulle tultaessa. Vuosina 2000-2004 asuntotuotanto on ollut keskimäärin lähes 2 600 asuntoa vuodessa. Asuntotuotannon oletetaan pysyvän samalla tasolla tai jonkin verran korkeampana koko ennustekauden. Väestönkasvu on Espoossa ollut yhdensuuntainen asuntotuotannon kanssa 1960-luvun alusta 1980- luvun loppupuolelle, eli lamaa edeltävään aikaan asti. Lamaa ennen asuntojen hinnat kohosivat hyvin korkeiksi, mutta asuntoja rakennettiin kuitenkin paljon. Laman myötä työttömyys nousi ja ihmisten maksukyky heikkeni monet kalliit asunnot jäivät tyhjiksi useamman vuoden ajaksi. Asuntotuotanto väheni ja aikaa myöten myös hinnat laskivat. Vuodesta 1994 alkaen väestönkasvu Espoossa kiihtyi aiemmin tyhjiksi jääneisiin ja edullisempiin asuntoihin taas muutettiin. Osa väestönkasvusta johtui myös vuoden 1994 puolivälissä voimaan tulleesta uudesta kotipaikkalaista. Sen mukaan opiskelijoilla oli mahdollisuus saada kotipaikkaoikeus opiskelupaikkakunnallaan. Vuonna 2003 Espoon yleensä saama muuttovoitto jäi alhaiseksi, mihin oli syynä muuttovoiton huomattava vähentyminen Helsingistä, muuttotappion kärsiminen Vantaalle, muuttovoiton väheneminen muista lääneistä ja väestön menettäminen kehyskuntiin ja muualle Etelä-Suomeen (kuva 5). 1990-luvun lamaa edeltävä tilanne, jossa asuntotuotanto ylittää väestönkasvun, näkyy selvästi Suur- Leppävaaran, Suur-Matinkylän ja Suur-Espoonlahden alueilla, Vanha-Espoossa ilmiö on lievä (kuvat 6, 8, 9 ja 1. Suur-Tapiolassa näin tapahtuu kahdesti, ensimmäisen kerran koko Espoota aikai- Espoon väestöennuste 2007-2016

14 semmin ja pitkäaikaisemmin vuosina 1984 1990, myöhemmin 1999 2001 ja 2003-2005 (kuva 7). Vastaavantyyppinen ilmiö on nähtävissä myös Suur-Kauklahdessa (kuva 10). Pohjois-Espoossa väestönlisäys alitti asuntotuotannon vuonna 1985 (kuva 12). Espoon keskuksen palvelupiirissä (yhdistetty Kauklahden, Vanha-Espoon ja Pohjois-Espoon suuralueet) asuntotuotanto ei ole ylittänyt väestönlisäystä (kuva 13). Espoon väestöennuste 2007-2016

15 Kuva 1. Arvio valmistuvien asuntojen määrästä pienalueittain 2006 2015 Espoon väestöennuste 2007-2016

16 Kuva 2. Arvio valmistuvan asuinkerrosalan (m 2 ) määrästä pienalueittain 2006-2015 Espoon väestöennuste 2007-2016

17 Asukasta 7000 Kuva 3. Nettomuutto ja syntyneiden enemmyys Espoossa v.1960-2005 ja ennuste 2006-2015 Ennuste 6000 5000 Synt. enemm. Muuttovoitto 4000 3000 2000 1000 0-60 -63-66 -69-72 -75-78 -81-84 -87-90 -93-96 -99-02 -05-08* 1* 4* Kuva 4. Espoon suuralueittainen väestö 1954-2016 Asukasta 70 000 Toteutunut Ennuste 60 000 2) 50 000 40 000 30 000 2) 1 Suur-Leppävaara 2 Suur-Tapiola 3 Suur-Matinkylä 4 Suur-Espoonlahti 5 Suur-Kauklahti 6 Vanha-Espoo 7 Pohjois-Espoo 20 000 Laajalahti siirtyi Suur- Leppävaarasta Suur- Tapiolaan 1.1.2003 10 000 0 2) 616 Ymmersta irtautui 161 Sepänkylästä 1954 1957 1960 1963 1966 1969 1972 1975 1978 1981 1984 1987 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011 2014 Espoon väestöennuste 2007-2016

18 7 000 Toteutunut Väestönlisäys Asuntotuotanto Ennuste 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007* 2009* 2011* 2013* 2015* Kuva 5. Väestönlisäys ja asuntotuotanto Espoossa 1961-2005 ja ennuste 2006-2015 2 500 Toteutunut Asuntotuotanto Ennuste Väestönlisäys 2 000 1 500 1 000 500 0 ** ) -500 000 500 1980-82 -84-86 -88-90 -92-94 -96-98 -00-02 -04-06* -08* 0* 2* 4* Kuva 6. Väestönkasvu ja asuntotuotanto Suur-Leppävaarassa 1980 2005 ja ennuste 2006 2015 * ) 1.1.2003 Laajalahti siirtyi Suur-Leppävaarasta Suur-Tapiolaan ** ) 1.1.2004 Ymmerstan alue siirtyi Suur-Leppävaarasta Vanha-Espooseen * ) 4 000 3 500 Toteutunut Asuntotuotanto * ) Ennuste Väestönlisäys 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0-500 1980-82 -84-86 -88-90 -92-94 -96-98 -00-02 -04-06* -08* 0* 2* 4* Kuva 7. Väestönkasvu ja asuntotuotanto Suur-Tapiolassa 1980 2005 ja ennuste 2006 2015 * ) 1.1.2003 Laajalahti siirtyi Suur-Leppävaarasta Suur-Tapiolaan Espoon väestöennuste 2007-2016

19 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0-200 Toteutunut Asuntotuotanto Ennuste Väestönlisäys -400 1980-82 -84-86 -88-90 -92-94 -96-98 -00-02 -04-06* -08* 0* 2* 4* Kuva 8. Väestönkasvu ja asuntotuotanto Suur-Matinkylässä 1980 2005 ja ennuste 2006 2015 1 600 Toteutunut Asuntotuotanto Ennuste Väestönlisäys 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 1980-82 -84-86 -88-90 -92-94 -96-98 -00-02 -04-06* -08* 0* 2* 4* Kuva 9. Väestönkasvu ja asuntotuotanto Suur-Espoonlahdessa 1980 2005 ja ennuste 2006 2015 900 Asuntotuotanto Väestönlisäys 800 Toteutunut Ennuste 700 600 500 400 300 200 100 0 00 1980-82 -84-86 -88-90 -92-94 -96-98 -00-02 -04-06* -08* 0* 2* 4* Kuva 10. Väestönkasvu ja asuntotuotanto Suur-Kauklahdessa 1980 2005 ja ennuste 2006 2015 Espoon väestöennuste 2007-2016

20 2 500 Toteutunut Asuntotuotanto Ennuste Väestönlisäys 2 000 * ) 1 500 1 000 500 0 1980-82 -84-86 -88-90 -92-94 -96-98 -00-02 -04-06* -08* 0* 2* 4* Kuva 11. Väestönkasvu ja asuntotuotanto Vanhassa-Espoossa 1980 2005 ja ennuste 2006 2015 * ) 1.1.2004 Ymmersta siirtyi Suur-Leppävaarasta Vanha-Espooseen 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Toteutunut Asuntotuotanto Ennuste Väestönlisäys 00 1980-82 -84-86 -88-90 -92-94 -96-98 -00-02 -04-06* -08* 0* 2* 4* Kuva 12. Väestönkasvu ja asuntotuotanto Pohjois-Espoossa 1980 2005 ja ennuste 2006 2015 3 000 2 500 2 000 Toteutunut Asuntotuotanto Väestönlisäys Ennuste * ) 1 500 1 000 500 0 1980-82 -84-86 -88-90 -92-94 -96-98 -00-02 -04-06* -08* 0* 2* 4* Kuva 13. Väestönkasvu ja asuntotuotanto Espoon keskuksen palvelupiirissä 1980 2005 ja ennuste 2006 2015 * ) 1.1.2004 Ymmersta siirtyi Suur-Leppävaarasta Vanha-Espooseen Espoon väestöennuste 2007-2016

21 2.2 Väestön ikäryhmittäiset muutokset ennustekaudella 2006-2016 Espoon väestö kasvaa ennustekaudella kaikkiaan noin 34 200 asukkaalla. Kaikki ikäryhmät kasvavat. Työikäisten 25 64-vuotiaiden, määrä kasvaa noin 12 000 asukkaalla. Eniten kasvaa 65 74- vuotiaiden kymmenvuotisikäryhmä noin 11 100 hengellä. Suuret ikäluokat alkoivat siirtyä 55 64- vuotiaiden ikäryhmään vuodesta 2001 alkaen. Myös eläkeikäisten, eli 65 vuotta täyttäneiden, määrä kasvaa lähes 15 400 hengellä. Vuonna 1942 syntynyt yksittäinen suuri ikäluokka täyttää 65 vuotta vuonna 2007 ja siirtyy silloin eläkeikäisten ikäryhmään. Eläkeikäisten ikäryhmään siirtyy myös joka vuosi yhä isompia ikäluokkia, mikä kasvattaa tätä ikäryhmää. Odotettavissa on eläkeikäisen väestön määrän voimakas nousu myös silloin kun vuosina 1946 1951 syntyneet Espoon suuret ikäluokat siirtyvät 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmään vuodesta 2011 alkaen. Kaikkein suurimmat ikäluokat Espoossa tällä hetkellä ovat 37 44-vuotiaat, joista Espoo on saanut muuttovoittoa usean vuoden ajan ja joiden 1-vuotisikäryhmän koko ylittää 3 600, joidenkin lähes 4 000, henkeä, kun se perinteellisesti pidetyissä suurissa ikäluokissa, vuosina 1946 1951 syntyneissä, on 3 200 3 400 henkeä. Alle kouluikäiset lapset (0 6-vuotiaat) Alle kouluikäisten lasten määrä kasvaa Espoossa ennustekaudella noin 1 600 lapsella. Koko Espoon väestönkehityksestä poiketen alle kouluikäisten määrä laskee Suur-Tapiolassa ja Pohjois-Espoossa (kuvat 22-30). Kasvua on eniten alle kouluikäisten ikäryhmässä Uusmäen (Suur-Leppävaara), Suurpellon (Suur-Matinkylä), Saunaniemen (Suur-Espoonlahti), Matinlahden (Suur-Matinkylä), Etelä-Leppävaaran (Suur-Leppävaara) ja Friisilän (Suur-Matinkylä) alueilla. Voimakkainta alle kouluikäisten lasten lukumäärän kasvu on Uusmäessä (Suur-Leppävaara) ja Suurpellon (Suur- Matinkylä) alueilla, ne kasvavat yli 400 lapsella kumpikin. Alle kouluikäisten lasten lukumäärä laskee eniten Latokaskenmäessä (Suur-Espoonlahti), Niipperissä (Pohjois-Espoo), Karakalliossa (Suur-Leppävaara), Vanha-Mankkaalla (Suur-Tapiola), Kivenlahdessa, Laurinlahdessa (Suur-Espoonlahti) ja Veininlaaksossa (Suur-Leppävaara) (kuva 15). Peruskouluikäiset lapset (7 15-vuotiaat) Peruskouluikäisten lasten määrä kasvaa Espoossa ennustekaudella noin 1 600 lapsella. Peruskouluikäisten määrä nousee Suur-Leppävaarassa, Suur-Matinkylässä, Suur-Kauklahdessa, Vanha- Espoossa ja Pohjois-Espoossa (kuvat 22-30). Eniten peruskouluikäisten määrä kasvaa Uusmäessä (Suur-Leppävaara), Saunaniemessä (Suur-Espoonlahti) ja Suurpellossa (Suur-Matinkylä) kussakin 600-700 lapsella. Yli 300 lapsella kasvavat Etelä-Leppävaara (Suur-Leppävaara), Tillinmäki (Suur- Espoonlahti), Karhusuo (Vanha-Espoo) ja Kauklahti (Suur-Kauklahti). Tämän lisäksi useilla alueilla peruskouluikäisten lasten määrä kasvaa 100-200 (kuva 16). Peruskouluikäisten lasten määrä laskee Suur-Tapiolassa ja Suur-Espoonlahdessa. Erityisen suuri lasku on Pohjois-Tapiolassa (Suur-Tapiola), Tiistilässä ja Olarinmäellä (Suur-Matinkylä). Peruskouluikäisten lasten määrä vähenee useilla pienalueilla yli 100 lapsella (kuva 16). Espoon väestöennuste 2007-2016

22 Opiskelijaikäiset 16 19-vuotiaat Lukio- ja ammattikouluikäisten nuorten määrä kasvaa Espoossa ennustekaudella yhteensä lähes 1 500. Nuorten määrä kasvaa Suur-Leppävaarassa, Suur-Matinkylässä, Suur-Espoonlahdessa, Suur- Kauklahdessa, Vanha-Espoossa ja Pohjois-Espoossa. Suur-Tapiolan alueella puolestaan 16 19- vuotiaiden määrä vähenee (kuvat 22-30). Suurin pienalueittainen kasvu on Uusmäessä (Suur-Leppävaara), Karhusuolla (Vanha-Espoo), Suurpellossa (Suur-Matinkylä), Niipperissä (Pohjois-Espoo), Tillinmäellä (Suur-Espoonlahti), Kauklahdessa (Suur-Kauklahti) ja Saunaniemessä (Suur-Espoonlahti). Kussakin tämänikäisten nuorten määrä kasvaa yli 100 (kuva 17). Lukio- ja ammattikouluikäisten nuorten määrä vähenee noin 10050 Kivenlahdessa (Suur- Espoonlahti), Suvelassa (Vanha-Espoo), Soukanmäessä (Suur-Espoonlahti), Olarinmäellä ja Matinmetsässä (Suur-Matinkylä) (kuva 17). 20 24-vuotiaat Korkeakouluopiskelijaikäisten määrä kasvaa Espoossa ennustekaudella noin 2 400 henkilöllä. Ikäryhmän väestömäärä laskee Suur-Leppävaaran ja Suur-Matinkylän alueilla, muilla suuralueilla se nousee (kuvat 22-30). Suurimmat pienalueittaiset väestönkasvut ovat Nöykkiönlaaksossa (Suur- Espoonlahti) ja Jupperissa (Suur-Leppävaara), joissa tämänikäinen väestömäärä nousee 300-400. Yli kahdensadan asukkaan nousu on kuudella pienalueella (kuva 18). Korkeakouluopiskelijaikäisten määrä vähenee eniten Otaniemessä (Suur-Tapiola), Etelä- Leppävaarassa, Pohjois-Leppävaarassa (Suur-Leppävaara) ja Kuninkaisissa (Suur-Leppävaara) (kuva 18). Työikäiset (25 64-vuotiaat) Koko Espoossa työikäisten määrä nousee ennustekaudella lähes 12 000 asukkaalla. Se nousee kaikilla muilla suuralueilla paitsi Suur-Tapiolassa ja Suur-Espoonlahdessa (kuvat 22-30). Pienalueilla työikäisten määrä nousee yli 2000:lla Suurpellossa (Suur-Matinkylä) ja Uusmäessä (Suur- Leppävaara). Nousu on voimakasta myös Kauklahden (Suur-Kauklahti), Saunaniemen (Suur- Espoonlahti), Friisilän (Suur-Matinkylä), Kirkkojärven (Vanha-Espoo) ja Tillinmäen (Suur- Espoonlahti) pienalueilla, niillä kullakin työikäisten määrä nousee yli tuhannella (kuva 19). Joillain pienalueilla työikäisten määrä myös vähenee. Tällaisia alueita ovat Soukanmäki (Suur- Espoonlahti), Olarinmäki (Suur-Matinkylä), Kivenlahti, Laurinlahti (Suur-Espoonlahti),Viherlaakso (Suur-Leppävaara), Haukilahti (Suur-Tapiola) ja Matinmetsä (Suur-Matinkylä). Kullakin näillä pienalueilla työikäisten määrä laskee yli 500:lla (kuva 19). Eläkeikäiset (65 vuotta täyttäneet) Eläkeikäisten ikäryhmä kasvaa Espoossa ennustekaudella kaikkiaan lähes 15 400 henkilöllä. Ikäryhmä 65 74-vuotiaat kasvaa Espoossa noin 11 100 henkilöllä. Ikäryhmä kasvaa kaikilla suuralueilla (kuvat 22-30). Pienalueista eniten kasvavat Kivenlahti (Suur-Espoonlahti), Suvela (Vanha- Espoo) ja Olarinmäki (Suur-Matinkylä), noin 400-500 asukkaalla. Monet Suur-Matinkylään kuu- Espoon väestöennuste 2007-2016

23 luvat pienalueet kasvavat yli 300 asukkaalla, tällaisia ovat: Matinmetsä, Kuitinmäki ja Tiistilä. Suur-Espoonlahden alueella Laurinlahden väestö kasvaa yli 300. Kasvualueet sijoittuvat Länsiväylän molemmin puolin ja Vanha-Espoossa Suvelan alueelle. Ikäryhmän väestö ei vähene merkittävästi millään pienalueella (kuva 20). 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmä kasvaa Espoossa ennustekaudella noin 4 300 henkilöllä. Ikäryhmä kasvaa kaikilla suuralueilla (kuvat 22-30). Eniten kasvavat Matinmetsä (Suur-Matinkylä), Westend (Suur-Tapiola) ja Olarinmäki (Suur-Matinkylä). Ikäryhmä kasvaa yli sadalla asukkaalla kaikkiaan 11 pienalueella. Suurimmat kasvualueet sijaitsevat Etelä- ja Keski-Espoossa. Tämän ikäryhmän väestö ei vähene merkittävästi millään pienalueella (kuva 2. 85 vuotta täyttäneiden ikäryhmä kasvaa ennustekaudella 1 500 asukkaalla. Espoon väestöennuste 2007-2016