Vertaisohjaajakoulutuksen materiaalia Tampere 21.2.2015 Toteutus: aluesuunnittelijat Hanna-Leena Kärkkäinen ja Eeva Palmroos sekä harvinaisten suunnittelija Marika-Kiikala-Siuko Diat koostanut: Hanna-Leena Kärkkäinen
Vertaisohjaajakoulutuksen sisältörunko 1. Vertaisuus ja vertaistuki 2. Ryhmän suunnittelu ja perustaminen 3. Ohjaajuus vertaisryhmässä 4. Ryhmän käynnistys 5. Yhteistyökumppanit ja kulut 6. Ryhmän päättäminen ja raportointi 7. Vertaisohjaajan tuki ja ohjaus
1. Vertaisuus ja vertaistuki Vertaisuus on samankaltaisessa elämäntilanteessa tai -vaiheessa elävien ihmisten keskinäisen suhteen muoto Vertaistuki toimii myös ilman organisoitua ryhmää, vapaamuotoisesti Vertaisohjaajan hyvä olla jo sinut sairautensa tai pulmansa kanssa, jotta osaa ottaa etäisyyttä aiheeseen ja keskittyä ryhmän toimivuuden ylläpitoon Sympatian ja empatian ero tärkeää muistaa sympatiaa tunteva hyppää kaverin kanssa kaivoon, empaattinen nostaa kaverin kaivosta Yhteinen kokemus ongelmasta tärkeä Ratkaisulähtöinen näkökulmaa ei tarkoita toisen kokeman ongelman vähättelyä Tunneäly kohtaamisessa tärkeä
Ammatillisen työn ja vapaaehtoistoiminnan rajat Ammattilaisella Koulutukseen perustuva tieto Ammattitaito Lainsäädäntö Oman organisaation tuntemus Vapaaehtoisella Elämänkokemus Tieto vastaavasta tilanteesta ja siitä selviytymisestä Tilaa aloitteellisuudelle ja osallistumiselle Vertaistukea annetaan tavallisen ihmisen tiedoilla ja taidoilla eikä se korvaa ammattityötä!
Vertaistukitoiminnan periaatteet Ihmisten välistä vastavuoroista toimintaa, josta kaikki osapuolet saavat iloa Tasa-arvoista Jokainen mukana toiminnassa vapaaehtoisesti Ei makseta palkkaa
Vertaisohjaaja On lupa toimia tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin On lupa määritellä oman jaksamisen rajat Pelisääntöjen luominen yhdessä ryhmän kanssa ja niistä huolehtiminen Vastaanottaa, tutustuttaa, virittää, rohkaisee ja kannustaa Huolehtii palautteesta kannustavassa hengessä Ohjaajasta tulee yksi ryhmän jäsenistä
Vertainen Osallistuu ryhmään ja sen toimintaan On tekemässä ryhmän pelisääntöjä ja sitoutuu niihin Ottaa vastuun itsestään, aktiivisuudestaan ja suhteestaan muihin On oma itsensä, sanoo ajatuksiaan, perustelee kantojaan - on suora
Mitä vertaisryhmä antaa osallistujille? Vertaistukea Paikan, jossa tavata Tilaisuuden vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia Vinkkejä omaan elämään Henkireiän arkipäivään ja perheen arkeen Uusia tuttavuuksia Parhaimmillaan syntyy uusia toimintoja ryhmään osallistuneiden välille
2. Ryhmän suunnittelu ja perustaminen Todettu tarve tai idea kokeilusta Yhdistyksen hallituksen päätös perustamisesta Ohjaajan rekrytointi ja sopimus ohjaajuudesta Alustava suunnittelu ja markkinointi Ryhmän suunnittelutehtävä - Kenelle? - Mistä ohjaaja? - Markkinointi? Mistä osallistujat? - Ympäristö? - Mikä ryhmä? Ja yhdistys? - Kuinka usein kokoontuu? - Tarvitseeko yhteistyökumppaneita? Keneltä voi kysyä apua?
Vertaisryhmän suunnittelu Etukäteissuunnittelulla pääsee alkuun Yhteistyöpalaverin hyödyntäminen suunnittelun alussa Väljyys suunnitelmaan: ryhmä tekee lopullisen päätöksen lopullisesta toiminnasta
Suunnittelussa huomioitavaa Vertaisryhmän tavoite ja kohderyhmä Tilat Kokoontumistiheys ja aika Aloituspäivämäärä Toimintatapa: toiminnallinen vai keskustelu? Onko ryhmä avoin vai suljettu? Tiedottaminen: vastuu, ilmoituksien tekeminen jne. Yhteistyötahot ja niihin yhteydenpito
Suunnittelussa huomioitavaa Aloituskerran runkosuunnitelma Kahvitus/tarjoilut Kulut ja rahoitus Osallistujien minimi- ja maksimimäärät Osallistujien sitoutuminen Miten otetaan osallistujat suunnitteluun mukaan? Ilmoittautumiset, yhteydenotto (taho/henkilö) Vastuun jakaminen
Tiedottaminen vertaisryhmässä ja - ryhmästä Ratkaistava tiedottamisen laajuus Kohderyhmän vaikutus tiedottamiseen Kuka tekee tiedotteen? Miten tiedotetaan ryhmän sisällä? Tiedottamisen tavat: kotisivut, facebook, paikallislehti, puffijuttu, mobiiliviesti
Ryhmässä tärkeää Ryhmän aloitus ja lopetus Ryhmän tavoitteet ja pelisäännöt Ryhmän vetäjän käyttäytyminen Ongelmien avoin ja oikea-aikainen käsitteleminen Luottamus, vaitiolo, ilo, virkistys, ilmapiiri, tasavertaisuus, vastavuoroisuus
3. Ohjaajuus vertaisryhmässä Ohjaajan tulee tietää ryhmän tavoitteet ja odotukset olla empaattinen ja luottavainen osata kuunnella, kuunnella ja kuunnella sietää epävarmuutta osata ilmaista itseään selvästi pitäytyä vertaisena ja välttää neuvomista sairauksien hoitoa ja lääkitystä koskevissa kysymyksissä pitää huolta omasta jaksamisestaan ja tietää sen rajat
Ohjaajan eettiset periaatteet Käsittelee ongelmansa pääsääntöisesti jossain muualla kuin ryhmässä Ei missään vaiheessa ryhdy ryhmälle sellaiseksi asiantuntijaksi, johon hänellä ei ole pätevyyttä Ei tee diagnooseja tai anna lääkeneuvontaa, eikä ole ryhmän jäsenten asioiden ja ongelmien analysoija tai terapeutti Ohjaa ryhmän jäsenen ammattilaisen vastaanotolle, jos hän epäilee asianomaisen tarvitsevan ammattiapua (Järvinen, R. & Taajamo, T. 2006. Vertaisryhmän ohjaajakoulutus. Kouluttajan opas. MLL, Helsinki. s. 38-40.)
4. Ryhmän käynnistys Osallistujien rekrytointi ja ensimmäisen tapaamisen organisointi Tutustuminen, hyvän ilmapiirin luominen Kaikkien toiveiden ja odotusten kuuleminen luo turvallisuutta Yhteisten pelisääntöjen luominen ja niihin sitoutuminen Yhteisten tavoitteiden asettaminen Yhteisen toiminnan suunnittelu Vastuiden jaosta sopiminen Aikatauluista sopiminen Yhteystietojen vaihtaminen (jos ryhmä haluaa)
5. Yhteistyökumppanit ja kulut Laajempi näkökulma ja yhteinen voima Yhteistyönä konkreettiset asiat: alustukset, tilojen käyttö, tarjoilut,tiedottaminen, lastenhoito jne. Mahdollisia yhteistyökumppaneita Kunta ja sen työntekijät: terveydenhuolto, sosiaalityö, vanhustyö, liikuntatoimi Seurakunta Toiset yhdistykset ja järjestöt Oppilaitokset, kansalaisopistot Tiedotusvälineet Yritykset mm. lääkefirmat, apteekki, kaupat
Vertaisryhmän kulut Tilavuokrat Tiedottaminen: ilmoitukset, mobiiliviestit Puhelin- ja postituskulut Tarjoilut Talousarvio/tilinpäätös, oma kustannuspaikka Luennoitsijapalkkiot
6. Ryhmän päättäminen ja raportointi Määräaikaiseksi suunnitellun ryhmän päättyminen on tiedossa alusta lähtien. Päättyminen ja kesätauko kokoontumisissa eri asioita. Päättymiseen valmistautuminen aloitettava ajoissa, jotta siihen liittyvät ajatukset ja tunteet saavat tilansa. Yhteenveto yhdessä kuljetusta matkasta, yhdessä opitusta ja jaetusta iloitseminen auttavat purkamaan tunteita. Yhteinen arvio alussa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja ryhmän toimintatapojen toimivuudesta palvelevat jatkokehittelyä. Määräaikainen ryhmä voi toimia useita kausia, jos tarvetta on. Ohjaajan hyvä käydä palautekeskustelu yhdistyksen hallituksen tai sen yhdyshenkilön kanssa. Samalla mahdollista keskustella sopimuksen uusimisesta ja tulevaisuuden uusista kuvioista. Yhdistyksen on tärkeää muistaa palkita ohjaajiaan.
Vertaisryhmän raportointi ja arviointi Vertaisryhmän ohjaaja pitää kirjaa osallistujamäärästä ja käsitellyistä aiheista Ohjaaja kerää yhteystiedot Vertaisryhmän ohjaaja raportoi toiminnasta yhdistykselle; toimintakertomus Arvioidaan toimintaan yhdessä osallistujien kanssa
7. Vertaisohjaajan tuki ja ohjaus Vertaisryhmät ovat hengitysyhdistysten ydintoimintaa. Vertaisohjaajalla on hyvä olla tuki- ja yhdyshenkilö yhdistyksen hallituksessa. Vertaisryhmän ohjaaminen voi olla haastavaa. Vertaisohjaajien yhteisten purkutilaisuuksien tai työnohjauksen järjestäminen on yhdistysten tai alueiden tehtävä. Koulutus ja palkitseminen tukevat vertaisohjaajan jaksamista. Mahdollisuuksista kannattaa keskustella jo sopimusta kirjoitettaessa. Vertaisohjaaja on vapaaehtoinen, jolla on oikeus koska tahansa niin halutessaan lopettaa vapaaehtoistehtävän hoitaminen.