Kohti uutta työpajojen toimintaympäristö murroksessa Valtakunnalliset Työpajapäivät 18.4.2018
Työpajatoimintaan liittyviä rakenteita ja lakeja uudistetaan monella sektorilla Muutoksia kuvaamassa ja keskustelemassa ovat: ylitarkastaja Merja Hilpinen OKM:stä, neuvotteleva virkamies Elina Palola STM:stä erityisasiantuntija Anna Toni TEM:stä sekä kehittämispäällikkö Erja Lindberg Kuntaliitosta Keskustelua ohjaamassa ja kysymyksiä esittämässä toiminnanjohtaja Mari Ahonen-Walker TPY:stä 2
Työpajatoiminta tänään Sosiaalihuoltolaki JTYP-laki Laki kotoutumisen edistämisestä TE-palvelut kotoutumisen toimenpiteet palkkatuki työkokeilu sosiaalitoimi kuntouttava työtoiminta sosiaalinen kuntoutus Laki kuntouttavasta työtoiminnasta työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus KELA kuntoutusstandardit Vapaa sivistystyö paikalliset sopimukset oppilaitokset UUSI! Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö nuorisopolitiikka koulutuspolitiikka työllisyyspolitiikka sotepolitiikka etsivä nuorisotyö VANUPO Nuorisolaki UUSI! valtionrahoitus
Sektorikohtaista tarkastelua muutoksia työpajatoiminnan sääntelyssä ja ympäröivissä rakenteissa 4
Valtakunnalliset työpajapäivät 18.-19.4.2018 Jyväskylä Merja Hilpinen
Nuorisolaki tuli voimaan 1.1.2017 Valtion nuorisotyön ja politiikan ohjelma Lain 5 mukaan: Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi valtakunnallisen nuorisotyön ja - politiikan ohjelman. Ohjelma sisältää tarkemmat tavoitteet valtakunnalliselle nuorisotyölle ja -politiikalle ja niiden tukemiselle. Ohjelman toteutumista seurataan ja ohjelma tarkistetaan tarvittaessa. Ohjelman valmistelee opetusja kulttuuriministeriö yhteistyössä asianomaisten muiden ministeriöiden kanssa. Valmistelussa tulee kuulla nuoria ja nuorisotyön ja -politiikan keskeisiä tahoja. Tarkempia säännöksiä ohjelman sisällöstä ja valmistelusta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. Huom: lain siirtymäsäännöksen (30 ) vuoksi ensimmäinen ohjelma tehtiin kolmeksi vuodeksi 2017 2019. 6
19 Valtionavustuksen myöntäminen valtakunnalliselle nuorisoalan osaamiskeskukselle Valtion talousarvioon voidaan ottaa vuosittain määräraha myönnettäväksi valtakunnallisten nuorisoalan osaamiskeskusten toimintaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyy osaamiskeskuksen valtionapukelpoisuuden. Valtionapukelpoisuuden hyväksymisen edellytyksenä on, että osaamiskeskus kehittää ja edistää nuorisoalan perus- ja erityisosaamista sekä nuorisoalan asiantuntija- ja muita palveluja tuottamalla, kokoamalla, hyödyntämällä tai jakamalla tietoa nuorista, nuorisotyöstä tai nuorisopolitiikasta. Lisäksi osaamiskeskuksen tulee toteuttaa 2 :ssä säädettyjä tavoitteita ja lähtökohtia. Valtionapukelpoisuutta harkittaessa otetaan myös huomioon keskuksen taloudenhoito ja toiminnalliset edellytykset, valtakunnallinen merkitys nuorisoalalla, yhteiskunnallinen vaikuttavuus, valtakunnallinen nuorisotyön ja - politiikan ohjelma sekä osaamiskeskusten muodostama kokonaisuus. Valtionapukelpoisuus myönnetään määräajaksi. 7
Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta (voimaan 13.4.2017) Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma (2 ) 1) sovittaa yhteen nuorten kasvu- ja elinolojen kannalta keskeisten ministeriöiden määrittelemät tavoitteet ja toimenpiteet, joilla ne toimialallaan edistävät nuorisolain (1285/2016) 2 :n mukaisten tavoitteiden toteuttamista ohjelmakaudella; 2) sisältää nuorisotyön ja -toiminnan tukemisen linjaukset, mukaan lukien painopisteet nuorisolain 19 :n mukaisten nuorisoalan osaamiskeskusten valtionapukelpoisuuden hyväksymiselle; ja 3) asettaa kansalliset tavoitteet nuorisoalan eurooppalaiselle ja kansainväliselle toiminnalle. Ohjelman valmistelussa on otettava läpäisevästi huomioon: 1) Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus lapsen oikeuksista ja muut nuorisolain soveltamisalaan liittyvät Suomen kansainväliset sitoumukset; 2) Euroopan unionin ja Euroopan neuvoston nuorisopoliittiset tavoitteet; ja 3) nuorten moninaisuus ja eri vähemmistöihin kuuluvat nuoret. 8
Vanupo on valtion ohjelma Kenen ohjelma? Poikkihallinnollinen ohjelma, johon tavoitteiden toteuttaminen on ensisijaisesti ministeriöiden vastuulla. Ministeriöt hyödyntävät ohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä ohjatessaan alaisen hallintonsa, mukaan lukien aluehallinnon toimintaa. Yhtenä toimeenpanon välineenä on nuorisoalan osaamiskeskusten muodostama verkosto. Kunnille VaNuPo:sta teemoja ei määräyksiä Ohjelman tavoitteiden saavuttaminen edellyttää hyvää yhteistoimintaa valtion ja paikallisten toimijoiden välillä. Ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet eivät sido kuntia niiden päättäessä nuorisotyön järjestämisen tavoista. Nuorisotoiminnan kenttä on vapaa Vanupo ohjaa avustamista Nuorisoalalle on tyypillistä kansalaistoiminnan suuri merkitys. Vapaan, viranomaisista riippumattoman kansalaistoiminnan arvo tunnistetaan ja tunnustetaan. Ohjelman vaikutus kansalaistoimintaan toteutuu useimmiten valtion avustustoiminnan kautta. 9
VANUPO-ohjelman keskeinen sisältö 1. KESKEISET YHTEEN SOVITETTAVAT NUORISOPOLIITTISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Ohjelmassa on viisi tavoitetta. Valmisteltu tiiviissä yhteistyössä muiden ministeriöiden ja opetus- ja kulttuuriministeriön välillä. Tavoitteet ja niihin kohdistuvat toimenpiteet perustuvat hallituksen linjauksiin, ml. hallituksen toiminnan puolivälitarkastelun linjauksiin. Yhtenä perustana Valtion nuorisoneuvoston lausunto ohjelmaan otettavista asioista. 2. SUOMEN TAVOITTEET NUORISOALAN KANSAINVÄLISELLE JA EUROOPPALAISELLE YHTEISTYÖLLE Nuorisoalan toiminta EU:ssa, Euroopan neuvostossa ja pohjoismaisessa yhteistyössä sekä niiden painopisteet. 3. PAINOPISTEET NUORISOALAN OSAAMISKESKUSTEN HYVÄKSYMISELLE Painopisteet valtionapukelpoisuushyväksynnälle (lain 19 ). Ohjelmassa nimetään ne teemaalueet, joille tarvitaan osaamiskeskuksia, ei itse osaamiskeskuksia. 10
3. Painopisteet osaamiskeskusten 2018 2019 hyväksymiselle Nuorten osallisuus Nuorten kansalaistoiminnan edellytysten vahvistaminen, nuorten vaikuttamisen ja kuulemisen edistäminen, osallisuus- ja demokratiakasvatus Nuorten sosiaalinen vahvistaminen Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön koordinaatio, Nuorisotakuun toimeenpanon vahvistaminen ja monialainen yhteistyö nuorten elinolojen edistämiseksi. Verkossa tapahtuva nuorisotyö sekä nuorten tieto- ja neuvontapalvelut Digitaalisten menetelmien käytön edistäminen nuorisotyön eri osa-alueilla ja digitaalisen nuorisotyön osaamisen kehittäminen; nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden tukeminen. Nuorisotyön laadun ja menetelmien kehittäminen Nuorisotyön monipuolisen vaikuttavuuden edistäminen, nuoria koskevan tutkimustiedon tuottaminen ja indikaattorien kehittäminen sekä nuoria koskevan tiedon kerääminen, tallentaminen ja analysointi; sekä nuorisotyön uusien muotojen kehittäminen, dokumentointi ja levittäminen. 11
Etsivä nuorisotyö Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet koulutukseen ja työhön pääsyä edistävien ja/tai elämänhallintaa lisäävien palvelujen ja muun tuen piiriin. Etsivä nuorisotyön tarjoama tuki on nuorelle vapaaehtoista. Etsivä nuorisotyö ei ole kuntia velvoittavaa, kunta voi järjestää sen itse tai ostaa etsivän nuorisotyön palvelun palveluntuottajalta. Etsivää nuorisotyötä tuetaan valtioavustuksin, jotka aluehallintovirastot myöntävät kunnille tai palveluntuottajille opetus- ja kulttuuriministeriön sille käyttöön asettamista varoista. Valtionavustusta myönnetään etsivän nuorisotyöntekijän palkkakuluihin. Opetus- ja kulttuuriministeriö suosittelee, että etsivää nuorisotyötä tehdään yhteistyössä erityisesti koulutuksen järjestäjien, ohjaamojen ja nuorten työpajatoiminnan sekä kunnan sosiaalityön kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut etsivää nuorisotyötä vuodesta 2008 saakka. Valtionavustus on vuonna 2018 avustus on 27 500 euroa/henkilötyövuosi.. 12
Valtion rahoitus nuorisotyöhön 29.91.50. Rahapelitoiminnan voittovarat nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 54 770 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: Nuorten aktiivinen kansalaisuus Valtakunnalliset nuorisoalan järjestöt 15 800 000 Lakisääteiset kansalliset toimikunnat 900 000 Nuorten sosiaalinen vahvistaminen Etsivä nuorisotyö ja muu nuorten sosiaalinen vahvistaminen Nuorten kasvu- ja elinolot, paikallinen ja alueellinen nuorisotyö 7 127 000 Valtionosuus kuntien nuorisotoimeen 8 020 000 Kasvu- ja elinolot paikallisesti ja alueellisesti Nuorisotyön ja -politiikan kehittäminen Valtakunnalliset nuorisoalan osaamiskeskukset 4 670 000 5 150 000 Kokeilu, kehittäminen, tutkimus 7 043 000 Kansainvälinen yhteistyö 1 000 000 Valtakunnalliset nuorisokeskukset 5 060 000 Yhteensä 54 770 000 13
Valtion rahoitus nuorisotyöhön 51. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 19 523 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön tukemiseen 2) Nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan -hankkeen toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen. 14
STM/ Toimintaympäristön muutokset Sosiaalihuoltolaki Laki kuntouttavasta työtoiminnasta työllisyydenhoito sotepalvelut sosiaalitoimi kuntouttava työtoiminta KELA sosiaalinen kuntoutus kuntoutusstandardit työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus koulutus nuorisotyö
Työ- ja elinkeinohallinnon muutokset ja yhtymäpinnat työpajoihin Anna Toni Työpajapäivät 18.4.2018
Agenda Työ- ja elinkeinoministeriö 25.4. 17
Urasuunnittelu muuttuvassa maailmassa Uuden työn muodot ja urien hybridisaatio Ohjaus ja valmennus yksilön tukena Oman roolin löytäminen yhteiskunnassa Uudet toimentulon mallit Verkostot ja kumppanuudet Julkinen, yksityinen ja kolmas sektori yhteistyössä Ammatillinen liikkuvuus Epävarmuus = joustavuus? Osaava työvoima Upskilling, reskilling ja monipuolistaminen Työmarkkinatietous ja urasuunnittelutaidot Ennakointi ja pro-aktiivisuus Verkko-ohjaus ja sähköiset palvelut oman osaamisen hallitsemiseen Työ- ja elinkeinoministeriö 25.4. 18
Työ- ja elinkeinoministeriö 25.4. 19
Yritys- ja työllisyyspalveluista kasvupalveluja ELY-keskusten ja TE-toimistojen yritys- ja työllisyyspalvelut yhdistetään ja uudistetaan maakuntauudistuksessa. Palveluilla edistetään yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä vastataan työmarkkinoiden muutoksiin ja turvataan osaavan työvoiman saatavuutta alueet voivat räätälöidä palveluita alueensa tarpeita vastaaviksi Maakunnallisina kasvupalveluina tulee järjestää rekrytointi- ja osaamispalveluja Ammatinvalinta- ja uraohjaus Kasvupalvelukoulutus Palkkatuki voidaan järjestää palveluita yritystoimintaan ja yrittäjyyteen, kansainvälistymiseen työnhaun tukemiseksi kuten työkokeilu ja valmennukset (valmennukset löyhemmin säädelty kuin esim. työkokeilu, jonka reunaehdot pysymässä samoina) Maakunta vastaa palvelujen yhteensovittamisesta 20 25.4.2018
Kasvupalvelujen rahoitus osana maakuntien yleiskatteellista rahoitusta Maakunnille siirretään kasvupalvelujen järjestämiseksi ELY-keskusten ja TE-toimistojen tällä hetkellä käytössä olevat resurssit Rahaa siirtyy 700 800 miljoonaa euroa osaksi maakuntien yleiskatteellista valtionosuutta. Kasvupalvelurahoituksen osuutta ei ole korvamerkitty, vaan maakunta päättää kohdentumisen. Maakuntajaon kriteerit ja painoarvot: 60 % Työttömät työnhakijat 15 % Työttömyysaste Lisäksi erillisrahoituksena rakennerahastovaroista noin 300 400 miljoonaa euroa vuosittain 25 % Yritysten toimipaikat Valtiolta siirtyy maakuntiin noin 2800 henkilötyövuotta kasvupalvelulain nojalla 22 25.4.2018
Kasvupalvelun lakikokonaisuus Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Laki kasvupalveluiden järjestämisestä Uudellamaalla HE 4/2018 Laki julkisista rekrytointija osaamisen kehittämispalveluista Laki alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta Laki kotoutumisen edistämisestä HE 5/2018 Laki kasvupalveluiden tiedonhallinnasta HE syksy 18 Työttömyysturvatehtävien siirto maksajille Työmarkkinatuen rahoitusvastuut (STM) HE syksy 18 25.4.2018 23
Järjestäjän ja tuottajan roolin erottaminen Järjestelmävastuuseen kuuluu kasvupalvelujen yhteensovittaminen kunnan, valtion ja maakunnan muiden palvelujen kanssa. Julkisia hallintotehtäviä ovat mm. tukien ja korvausten myöntäminen. Järjestäminen ja julkiset hallintotehtävät maakunnassa Maakunnan kasvupalvelutehtävät Ulkoisena tuotantona Palvelujen tuottaminen Konsernin omana tuotantona Eriyttäminen: Järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan Järjestäminen on maakunnan tehtävä Tuottamisessa on useita mahdollisuuksia Maakunta voi päättää, minkä osan palvelu-tuotannosta tuottaa konsernissa ja minkä ulkoistaa Kilpailulliset markkinat ensisijainen Kunnat /sidosyksiköt mahdollinen jos tätä palvelua ei ole markkinoilla Jos kilpailutilanteessa markkinoilla, oma tuotanto on yhtiöitettävä Jos ei kilpailutilanteessa, voi maakunta tuottaa palvelun virastossa, liikelaitoksessa tai yhtiössään 24 25.4.2018
Kilpailullisuudella tavoitellaan laadukasta ja vaikuttavaa sisältöä Millaista tukea kansalaiset tarvitsevat omannäköisen uran rakentamiseen ja suunnitelmissa onnistumiseen? Etunimi Sukunimi 25 25.4.2018
Monialaista palvelua tarvitsevat asiakkaat Maakunnan on huolehdittava kasvupalvelujen sekä maakunnan muiden palvelujen yhteensovittamisesta tarkoituksenmukaisiksi palveluketjuiksi (kasvupalvelulaki). Maakuntauudistuksessa nykyiset TYP-toimintamallin keskeiset toimijat ja vastuut muuttuvat. Yhteensovittamisen tarve säilyy mm. kasvupalvelut, sote, Kelan kuntoutuspalvelut, kunnan elinvoimapalvelut. Nuorille tulee olla matalan kynnyksen monialaisia palvelupisteitä, esim. Ohjaamo esimerkki jo nykyisellään eräänlaisesta allianssista (rekrylaki) Australian malli? 26 25.4.2018
Miksi allianssi sopii kasvupalveluihin? Maakuntien kasvupalveluilla ja kuntien elinvoimatehtävillä on samansuuntaiset tavoitteet: lisätä alueen elinvoimaa löytää ihmisille töitä löytää yrityksille työntekijöitä tukea yritysten kasvua. Yhteistyö on avain erityisesti vaikeammin työllistyvien tukemisessa Kasvupalveluiden, sote-palveluiden ja koulutuksen yhdistäminen työpajojen rooli? Yhteinen tavoite: että jokainen alueen asukas löytäisi omannäköisen paikan yhteisössä ja toimintaympäristö tarjoaa mahdollisuudet tämän toteuttamiseen 27 25.4.2018
Kasvupalvelu- ja ostopalvelupilotit tukemassa maakuntia Hankkeet tukevat maakuntia ja palveluntuottajia uusiin toimintamalleihin siirtymisessä Pilottien käynnistys loppuvuoden 2018 ja alkuvuoden 2019 välillä. Sopimuskaudet esim. 2020 loppuun (palvelujen jatkuvuus 2020) HE-luonnos julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden väliaikaista järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi eduskunnassa Nuorten tulosperustaiset ostopalvelut tuoneet työpajat uudenlaiseen rooliin Pilotit mahdollisuus rakentaa yhteistyöverkostoja ja kokeilla erilaisia palvelumalleja! 28 25.4.2018
Maakunnat valmistautuvat tulevaan vaikuttamisen paikka 29 25.4.2018 Etunimi Sukunimi
30 25.4.2018 Etunimi Sukunimi
Kiitos! anna.toni@tem.fi
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Rinnakkaisseminaari 3 Kohti uutta työpajojen toimintaympäristö murroksessa Työpajapäivät 18.4.2018 Jyväskylä Kehittämispäällikkö Erja Lindberg
Kunnissa yhdistellään työllisyyttä edistäviä toimintoja akselilla työllisyys,- elinkeino-, koulutus-, sote- ja hyvinvointipalvelut. Kunnilla on paikallistoimijoina paras tuntemus oman alueensa tarjoamista työllistymismahdollisuuksista ja - tarpeista sekä sen asiakkaista ja kykyä yhteen sovittaa työtä ja tekijöitä. Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 33 25.4.2018
Kuntien rahoitusvastuu työttömien perusturvasta on edelleen kasvussa Työmarkkinatuki 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Tammi - kesäkuu 198 milj. 208 milj. 216 milj. Koko vuosi 177 milj. 215 milj. 248 milj. 408 milj. 426 milj. 432 milj. Lähde: Kela/Kelasto A successful Finland means local action 34 25.4.2018
Esitys rahoitusvastuun muuttamiseksi: Valtio rahoittaisi kokonaan alle 300 päivää työmarkkinatukea saaneista työmarkkinatuet sekä työllistymistä edistävien palveluiden aikaiset työmarkkinatukimenot riippumatta kertyneiden etuuspäivien määrästä. maksettavat Muutos toteutettaisiin kustannusneutraalisti siten, että rahoitusvastuun mukana maakunnille siirrettäisiin valtionosuuksia kompensoimaan nykyisiä työmarkkinatukimenoja. Nykyinen rahoitusvastuu Uusi rahoitusvastuu 300 999 pv tmtukea yli 1000 pv tm- 300 999 pv tm- yli 1000 pv tm- saaneet tukea saaneet tukea saaneet tukea saaneet valtio 50 % 30 % 50 % 30 % kunta 50 % 70 % 25 % 35% maakunta - - 25% 35%
Kasvupalvelu-uudistus kuntien näkökulmasta Vaikutus elinkeinotoimen ja kehittämisyhtiöiden toimintaan Ei suoranaisesti rajaa kuntien nykyistä elinkeinopolitiikkaa Voi vaikuttaa välillisesti, jos maakunta päättää ostaa samoja palveluja, joita kunta/kehy tuottaa Yritysasiakkaiden ohjautuminen kasvupalveluihin on markkinoiden varassa, mikä voi lisätä kuntien ja kehyjen asiakasohjauksen merkitystä Kuntien on mahdollista osallistua markkinoilla tuotettavien palveluiden tuotantoon erillisten markkinoilla toimivien yhtiöiden kautta (ei voi olla sidosyksikköasemassa kuntaan) Vaikutus kuntien työllisyyden hoidon tehtäväkenttään Työllisyyspalveluiden päävastuu siirtyy maakunnalle Kuntien rooli TYP:ien mahdollisen lopettamisen takia kapenee ja vastuu yhteensovittamisesta siirtyy maakunnalle Uudistus ei tunnista kuntien työllisyyttä edistäviä palveluja ja panostuksia (perustelut uudistuksille haettu sote rajapinnasta) Uudistus ei vastaa nykyjärjestelmän puutteisiin kuntien rooli järjestäjänä tehostaisi toimien yhteensovittamista ja vaikuttavuuden lisäämistä Ei tarkoita lisärahaa valtion työllisyys ja yrityspalveluihin Kunnissa tehtävän työn tarpeellisuus korostuu kasvupalveluiden rinnalla
Kaupunkiseuduilla on suuri merkitys työllisyyden edistämisessä Suurilla kaupunkiseuduilla kuntien panostukset yrittäjyyttä ja työllisyyttä tukeviin toimiin ovat mittavat järjestämisvastuun siirto olisi tehokas keino kaupunkien toimien ja kasvupalveluiden yhteensovittamiseksi Pääkaupunkiseudun erillisratkaisun taustalla olevat erityispiirteet korostuvat myös muilla suurilla kaupunkiseuduilla painottaa tarvetta järjestämisvastuun tarkastelulle Kasvupalveluiden järjestäjiä voisi suurissa maakunnissa olla useita ilman, että volyymi putoaa toiminnon organisoinnin näkökulmasta liian pieneksi Vaikeasti työllistyvien palvelut on jätettävä yhtiöittämisen ulkopuolelle Toimenpiteissä palvelutuotanto, asiakkaan asemaan liittyvä päätöksenteko ja oikeus tukiin kietoutuvat toisiinsa Kokonaisvastuu hämärtyy palvelutuotannon hajautumisen myötä Lukuisat kansainväliset esimerkit ja yksityisen työnvälityksen pilotit ovat osoittaneet, ettei tulosperusteinen ostopalveluiden hankinta yksityisiltä palveluntuottajilta ole vaikeammin työllistyvien kohdalla helppo ratkaisu
Hallitusryhmät linjasivat kasvupalveluiden eli yritys- ja työllisyyspalveluiden avoimet kysymykset Ministerit Lintilä, Lindström ja Häkkänen sopivat maakunta-uudistukseen liittyvän alueiden kehittämis- ja kasvupalvelulaista 12.1.2018. Uutena linjauksena kannustetaan toteuttamaan maakunnallisia yritys- ja työllisyyspalveluita sekä kunnallisia elinvoimapalveluita yhdessä allianssimallin avulla Ministeri Häkkänen: Kaupungeissa tehdään arvokasta työtä ja panostetaan paljon elinvoiman ja työllisyyden edistämiseksi. Maakuntien, kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin panostukset tulee yhteensovittaa järkevästi. Nämä panostukset saavat mallissa ansaitsemansa roolin Koska merkittäviä pykälämuutoksia ei ole tarpeen tehdä, lakia ei lähetetä uudelle lausuntokierrokselle. Kasvupalvelulaissa on velvoite yhteensovittaa maakunnan ja kunnan toimintoja. Lakiesityksessä tullaan kannustamaan allianssimallin hyödyntämiseen Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 38 25.4.2018
Kasvupalvelupiloteilla eteenpäin Kasvupalvelut vaativat alueiden tarpeisiin ja tilanteisiin sopivia hankkeita, kokeiluja ja pilotteja, jotta aito yhteiskehittäminen voi toteutua Kasvupalvelujen järjestäjän ja tuottajien tulee käydä markkinavuoropuhelua tiiviisti, jotta saumattomasti jatkuvat rekrytointi- ja osaamispalvelut, maakunnan yrityspalvelut sekä rahoitus- ja kansainvälistymisen palvelut voivat ylipäätään syntyä Pilotit käynnistyvät loppuvuoden 2018 ja alkuvuoden 2019 välillä ja kestävät vuoden 2020 loppuun Mahdollisuuksia kytkeä pilotteihin allianssimalli tai sen elementtejä selvitellään Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 39 25.4.2018
Kasvupalveluallianssi mahdollisuus kunnille, jos aloiteoikeus neuvotteluihin käynnistämiseen on sekä kunnilla että maakunnilla maakunnan ja kuntien tavoitteet ovat yhtenevät töitä voidaan tehdään aidosti yhdessä - ei rinnakkain kunnilla on mahdollisuus käyttää yhteisiä tietojärjestelmiä kunnilla on mahdollisuus - viranomaistahoina tehdä myös itse palvelutarvearvioita kuntouttava työtoiminta voidaan jakaa kunnan ja maakunnan kesken (esim. työelämäpainotteinen/elämänhallinnallinen) palvelut on mahdollista tuottaa laajassa kokonaisuudessa, johon voi liittyä maakuntien, kuntien, kolmannen sektorin tai yritysten omaa tuotantoa Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 40 25.4.2018
Kuntien ja maakunnan voitava sopia työnjaoista ja tehtävistä! Kasvupalvelu-uudistuksen onnistumisen kannalta on keskeistä, että kuntien motivaatio resursoida työllisyys- ja yrityspalveluihin säilyy nykyisellä tasolla. Tämä korostuu tilanteessa, jossa maakuntien yleiskatteinen rahoitus ei mahdollisesti riitäkään pääosin vapaaehtoisten ja harkinnanvaraisten kasvupalvelutehtävien rahoittamiseen. Kaavailtu rahoitusmalli ei kannusta työttömyyden alentamiseen tai kasvupalvelujen järjestämiseen Kasvupalvelulain tulisi selkeästi mahdollistaa maakuntien ja kuntien väliset sopimukset järjestämiseen kuuluvien viranomaistehtävien toteuttamisesta osana allianssimallia. Tätä koskeva säädös tulisi sisällyttää kasvupalvelulakiin. Vasta silloin mahdollistuu todellinen maakuntien ja kuntien voimavarojen yhdistäminen, mikä olisi sekä kuntien että maakuntien kannalta tarkoituksenmukaista alueellisten erityistarpeiden huomioimiseksi. Pelkkä lainsäädännön muutoinkin mahdollistama hankintayhteistyö ei tähän riitä Hallitusohjelmassa ja sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä on korostettu kuntien merkitystä elinvoiman, elinkeinojen ja työllisyyden edistämisessä Se edellyttää vihdoin myös konkreettisia, kuntien roolia vahvistavia tekoja! Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 41 25.4.2018
Tulevat TyöllisyysTiistai nettilähetykset Lähetykset alkavat aina klo 10.00 15.5.2018 12.6.2018 26.6.2018 (varalla) Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 42 25.4.2018
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Suomen Kuntaliitto Kuntatalo Toinen linja 14 00530 Helsinki Puhelin 09 7711 kirjaamo@kuntaliitto.fi facebook.com/kuntaliitto twitter.com/kuntaliitto
Työpajat yhdyspinnan toimintana? nuorisopolitiikka koulutuspolitiikka työllisyyspolitiikka sotepolitiikka
Avoimia kysymyksiä yleiskatteellisuus maakunnalliset palvelut palvelukokonaisuudet? palvelujen hankintakriteerit? kasvupalvelut sotepalvelut lähipalvelut? käytössä olevat toimenpiteet? yhdyspinnan palvelut vaikeasti työllistyvien palvelut? kuntien rooli työllisyyden hoidossa? kunnalliset palvelut koulutus kunnallisten työpajojen yhtiöittäminen? nuorisotyö toiminnan nuorisotyöllinen lähtökohta? valmentautujien toimeentulo?