JOHDATUS OJITUSISÄNNÖINTIIN Johdatus ojitusisännöintiin. PJI 30.3.2017 Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén
Maankuivatustoiminnan laajuus Ojitushankkeita toteutetaan VARELY:ssä peruskuivatusavustuksella vuosittain noin 30 40 kpl. Suomessa 70 100 kpl. Peruskuivatusavustusta myönnetään Varsinais-Suomessa noin 300 000 700 000, valtakunnallisesti noin 2 500 000 vuositasolla. Kokonaisarvo noin 5 000 000 vuodessa. Omarahoitteisten kunnossapitohankkeiden määrä arviolta 10 20 kpl/v Ojitusten kunnossapidon ja peruskorjauksen tarve on vuosittaista ja jatkuvaa mutta yksittäisen ojan kunnossapitoväli vaihteleva, 5 30 v. Joillakin laajoilla ja toistuvaa kunnossapitoa vaativilla ojayhteisöillä toiminta on jatkuvampaa. Varsinais-Suomessa ojitusyhteisöjä noin 6 050 kpl. Viimeisin v. 2010
Maankuivatuksen historiaa Valtio on hoitanut maankuivatus hankkeet avaimet käteen periaatteella maanomistajille vuodesta 1883(maanviljelysinsinööripiiri) aina pitkälle 1990 luvulle saakka(ympäristökeskus). Suunnittelun, sopimisen, rahoituksen, toteutuksen ja valvonnan. Viljelyksessä olevat pellot on näin kertaalleen ojitettu. Valtion ojitushankkeisiin on perustettu aina ojitusyhteisö vastaamaan hankkeen toteuttamisesta ja kunnossapidosta. Hankkeet on luovutettu ojitusyhteisöille. Vastuu ojien kunnossapidosta on hyödynsaajien muodostamalla ojitusyhteisöillä.
Maankuivatuksen nykytila Valtio on luopunut vähitellen roolistaan maankuivatuksessa. Kunnossapidon valvonnasta -90 luvun alussa Hankkeiden toteuttamisesta valtion työnä -90 luvulla Maankuivatuksen suunnittelusta 2000 -luvulla Korkotukilainojen myöntämisestä 2010 luvulla. Valtio myöntää edelleen peruskuivatusavustuksia Makeran kautta Tuki jaetaan ELY-keskuksista, noin 2,5 milj./v koko Suomi Maatalouden toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset Tilakoko kasvanut ja kasvaa edelleen Vuokraviljely yleistyy Lohkokokoja halutaan kasvattaa Vesien- ja ympäristönsuojelun vaatimukset kasvaa
Maankuivatuksen tulevaisuus Suunnittelu on siirtynyt palveluntarjoajille, laatu ja saatavuus parantuneet Rahoitustuki siirtymässä maakuntiin Neuvonta ja ohjaus siirtymässä neuvontaorganisaatioille ja palveluntuottajille. Ojitustoimitukset jää valtiolle. Pienet ojakiistat kunnille tai maakuntahallinnolle Laillisuusvalvonta valtiolle Tehtäviä keskitetään valtakunnallisesti, saatavuus etääntyy. Tarve kuivatukselle säilynyt samana
Ongelmat maankuivatustoiminnassa Useimpien ojitusyhteisöiden aktiivinen toiminta lakannut, ei toimitsijoita valittuna Kunnossapito viivästyy ja hankkeet ei käynnisty Ojitusyhteisön toiminnan käynnistäminen vaikeaa osakkaan kannalta Ojitusyhteisöjen asiakirjat, etenkin osittelu, eivät ole ajan tasalla Osakkaat usein haluttomia hoitamaan yhteisön yhteisiä asioita Osakkaiden ammattitaito/aika ei riitä ojitusasioiden hoitoon Ojitusten toteutus on ollut usein laadullisesti heikkoa Vesien- ja ympäristönsuojelun tavoitteet eivät toteudu *Hankkeen käynnistäminen vaatii huomattavan määrän ohjausta
Valtion roolin muuttuessa ei ole toimijaa, joka ohjaisi ja aktivoisi ojitusyhteisöjä sekä hoitaisi niiden puolesta juoksevia asioita.
Ojitusisännönin tehtävät Ojitusyhteisöjen asioiden hoitaminen Yhteisöjen toiminnan käynnistäminen ja ylläpito Kunnossapitotarpeen seuranta ja kunnossapidosta vastaaminen Osakasluettelon ym. asiakirjojen ylläpito Suunnitelmien hankinta (laadinta) peruskorjaushankkeissa Rahoituksen järjestäminen, avustus ja omarahoituksen koonti Urakoitsijoiden kilpailutus ja valinta Hankkeen toteuttaminen, valvonta, maksatukset, loppuselvitys ym. Lisäksi neuvonta, ohjaus, viranomaisyhteistyö ym. ojitusasioissa ja uudet sopimusojitukset
Ojitusisännöinti Vahvuuksia Jatkuvuus yhtiöiden toiminnassa Ulkopuolinen toimija (sisäiset kiistat) Nopeuttaa hankkeiden toteuttamista Vähentää neuvonnan ja ohjauksen tarvetta Yhdistettynä tieisännöintiin synergia etuja urakoinnissa ja toteutuksessa Asiakaskunta osin sama kuin tieisännöinnissä Heikkouksia Ojitusisännöinti ei yksistään kannattavaa liiketoimintaa Vaatii uutta osaamista, koulutuksen saatavuus Kunnossapitoväli ojitushankkeissa usein pitkä Ojitusyhteisöiden maksuhaluttomuus Ojitukset hoidettu kauan virkatyönä Hankkeet riitaisia, vaativat usein viranomaisratkaisuja
Ojitusisännöinti Vahvuuksia Paikallinen toimija Vähemmän byrokratiaa Heikkouksia Lainsäädäntö ei tunne eikä tue ojitusisännöintiä Markkinointi ja asiakashankinta vaikeaa Asiakirjoja ei ole digitalisoitu, löytäminen voi olla vaikeaa
Avustustasot Kohde Tukimuoto Tuettavat toimenpiteet Perustuen %- määrä hyväksyttävistä kustannuksista Mitä ei tueta Toimet, joihin saa lisätukea Korotettu tuki-% Peruskuivatus Peruskuivatuksen määräraha Ojien peruskunnostus, uudisojitus, ojien putkitus 30 50, riippuen vesiensuojelutoimenpi teistä ja rakenneratkaisujen hinnasta tai ulkopuolisesta haitasta Kunnossapito kasvillisuuden poisto Luonnonmukaiset menetelmät kuten pohjapadot ja 2- tasouomasto 70-100 Paikalliskuivatus Maatalouden investointituki Salaojituksen perustaminen 35 Salaojien huuhtelu Säätösalaojitus 40
Hyödyllisiä linkkejä ja yhteystietoja Yleistä tietoa ojituksesta: Ympäristöhallinnon nettisivut kuivatuksesta ja ojituksesta: http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Vesi/Vesien_kaytto/Maankuivatus_ja_ojitus Järvenpää ja Savolainen, 2015: Maankuivatuksen ja kastelun suunnittelu. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/156521 Leppiniemi, 2014: Opas ojitusyhteisölle uoman peruskunnostus- ja peruskorjaushankkeeseen. http://www.doria.fi/handle/10024/99005 Hämäläinen ym. Luontoarvojen huomion ottaminen ojitusten peruskorjauksissa ja kunnossapidossa. http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Vesi/Vesien_kaytto/Maankuivatus_ja_ojitus/Luonnonmukainen_peruskuivatus/Luonnonmu kainen_peruskuivatus_edistaa_ma%288231%29 Ojitusyhteisöiden asiakirjat ja kartat; Paikallisten ELY-keskusten arkistot.
Kiitos Kuvassa ojan kaivua tulvatasanteella