Pieni suuri kaupunki. Asukasilta 30.11.2017
Illan ohjelma klo 18 Tervetulosanat ja kaupunginjohtajan ajankohtaiskatsaus, Kirsi Rontu klo 18.30 Savion aluekehityskuvan lähtökohtien esittely, Tuomas Turpeinen klo 18.50 Seurakunnan hankkeen esittely, Seurakunnan arkkitehti Paula Leiwo klo 19.10 Savion alueen kevyen liikenteen poikittaiset yhteydet, Erkki Vähätörmä 19.30 Palveluverkkosuunnitelman lähtökohdat, Emmi Malin klo 19.40 Illan päätös, Kirsi Rontu Asukasillan livelähetys osoitteessa, jossa myös chatti http://julkinen.fi/events/1238
Kaupunginjohtajan ajankohtauskatsaus. Kirsi Rontu Kaupunginjohtaja
Keskustassa tapahtuu ME-säätiön Me-talo avautuu 30.11. Säätiö toimii samoissa tiloissa Keravan kirjaston kanssa. Nuortentalo siirtyy Keravan keskustaan. Asemakeskuksen asemakaavan muutos on käynnistetty. Aleksintorin rakentaminen etenee ja koko Aleksintorin alue rakennetaan valmiiksi jo lähivuosina.
Kaupunkistrategia & talousarvio Kaupunkistrategian luonnos hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 24.10. Marras-joulukuun aikana on laadittu toimialojen toimenpideohjelmia. Lopullinen kaupunkistrategia viedään päätöksentekoon tammikuussa 2018. Kaupunginhallitus hyväksyi talousarvion 28.11. Talousarvion hyväksymiskäsittely on kaupunginvaltuustossa 12.12.
Talousarvio Keravan kaupunki haluaa tulevina vuosina satsata erityisesti lapsiin ja nuoriin sekä Sotepalveluihin: 1. Kaksi henkilöä etsivään nuorisotyöhön 2. Kaksi perhetyöntekijää lapsiperheiden kotipalveluun 3. Kaksi perhetyöntekijää neuvolan perhetyöhön 4. Kolme luokanopettajaa 5. Kuusi koulunkäyntiavustajaa 6. Jopo-opettaja 7. Oppilaan ohjauksen lehtori 8. Perheohjaaja 9. Psykologi ja kuraattori 10. Nuorisokirjastovirkailijan kokoaikaistaminen 11. Ankkurimallin käyttöönotto 12. Ensisuojan rahoitus 13. Kaksi vakituista sijaista varhaiskasvatukseen 14. Nuorisovaltuuston lisämääräraha 15. Icehearts-pilotti 16. Alle 20-vuotiaiden ilmainen ehkäisy 17. Lasten kesäajan keittoruokailu 18. Taideoppilaitoksille myönnettävä taiteen perusopetuksen lisäraha
Talousarvio Investoinnit painottuvat kouluihin Rakennetaan uusi Päivölaakson koulu ja Keravanjoen yhtenäiskoulu Jatketaan uimahallin rakentamista. Kauppalan talon peruskorjaus on siirretty vuodelle 2021 kuitenkin niin, että jos talonrakennuksen investoinnit jäävät vuonna 2018 arvioitua pienemmiksi, tuodaan Kauppalan talon peruskorjauksen käynnistäminen hallituksen kautta valtuustoon. Monitoimihallin mahdollinen tarve selvitetään palveluverkkosuunnitelmassa. Muutosten jälkeen koko kauden 2018-2020 investointimäärä yhteensä on 99 440 000 euroa.
Päivölänlaakson peruskoulu Kaksisarjainen alakoulu (+ esiopetus) n. 340 oppilaalle Tarjoukset on saatu ja neuvottelut käynnissä Rakentaminen ajoittuu 1/2018 5/2019 Päivölänlaakson peruskouluun siirtyvät Keravanjoen koulun Lapilan toimipisteen oppilaat, kun Keravanjoen uuden yhtenäiskoulun rakennustyöt alkavat
Keravanjoen uusi yhtenäiskoulu Keravanjoen uusi yhtenäiskoulu korvaa Jaakkolan ja Lapilan toimipisteet ja se rakennetaan Lapilan koulun tontille Hankkeelle varattu määräraha on 32,8M sisältäen uudisrakentamisen sekä vanhan koulurakennuksen (peruskorjaamisen/) purkamisen Koulun tulee olla käytössä elokuussa 2021 Toteutusmallina projektiallianssi, yhteistoiminnallinen toteutus jossa tilaaja, suunnittelijat ja urakoitsijat tekevät yhden yhteisen sopimuksen ja päättävät yhdessä kaikista hankkeen asioista Hankkeesta ei laadita tilaohjelmaa, vaan suunnittelun lähtökohtana ovat tilaajan ja käyttäjän asettamat tavoitteet n. 800 oppilaan yhtenäiskoululle Hankkeelle asetettu pedagoginen työryhmä työstää hankkeen toiminnalliset tavoitteet yhdessä sidosryhmien (vapaa-aika, nuoriso- ja liikunta- sekä kulttuuritoimen) ja kuntalaisten kanssa kanssa Allianssikumppaneiden valinta neuvottelumenettelyllä on käynnissä
Uimahallin laajennus ja peruskorjaus Kokonaisbudjetti 13,7 M Työ etenevät aikataulussa Uimaan pääsee viimeistään jouluna 2018
Keskuskoulu Koulun rakennetekninen kuntotutkimus, elinkaarilaskelma ja korjausohjelma valmistuu joulukuun 2017 aikana Kohteesta tehdään em. teknisen selvityksen lisäksi toiminnallisuuden selvitys, jota varten rakennesuunnittelija selvittää lähinnä käytäväseinien aukotusta ja avaamis mahdollisuutta uuden avoimen oppimisympäristön aikaansaamiseksi Kuntotutkimukset, elinkaarilaskelma ja korjausohjelma sekä toiminnallinen selvitys toimivat jatkotoimenpiteiden päätöksenteon pohjana Väistötilat tullaan hankkimaan keskuskoululle
Kauppalantalon peruskorjaus Keravan kauppalantalo palaa saneerattuna alkuperäiseen käyttöönsä. Rakennus korjataan vastaamaan nykyaikaisia toimistotiloja vanhaa kunnioittaen. Valtuustosalista tehdään monitoimisali (siirrettävät kalusteet), toimistotilat toteutetaan avo/monitoimitilana Rakennukseen sijoittuvat kaupungin-hallituksen, kaupunginjohtajan sekä keskushallinnon tilat. Kokonaiskustannukset ovat 5 M Hankkeen toteutussuunnittelu on käynnissä ja investointi siirtyy vuodelle 2021
Terveyspalvelujen uudet nettisivut ovat avautuneet https://terveyspalvelut./
Kerava mukana Smart City -verkostossa Kerava on mukana EU:n rahoittamassa Smart City projektissa, johon osallistuu 28 tutkimuslaitosta ja kaupunkia ympäri Eurooppaa. Suomesta myös VTT on mukana projektissa. Keravan osuus EU-rahoituksesta on noin 330 000 euroa. Hankkeen tarkoituksena on pilotoida muiden eurooppalaisten kaupunkien Smart City - kokeiluja ja kehittää uusia älykkäitä kaupunkiinnovaatiota. Projekti kestää viisi vuotta.
Uusia omakotitontteja Kaupunki myy ja vuokraa Kytömaalta 24 omakotitonttia 4 paritalotonttia Hakuaika on 11.1.2018 asti
KIITOS
Savion aluekehityssuunnitelman lähtötietoja. Tuomas Turpeinen Kaavasuunnittelija
Savion aluekehityssuunnitelman eteneminen Tähän mennessä Asuntopoliittisessa ohjelmassa 2016-2020 (kv 12.12.2016) on linjattu, että keskeisimmille kaupungin alueille laaditaan aluekehityssuunnitelmat Valmistelu aloitettiin keväällä 2017 Asukaskysely 15.5.-16.6.2017 Kyselyn tulokset on koottu ja lähtötietoja kerätty Savion asukasilta 30.11.2017 Seuraavaksi Luonnos alkuvuodesta / keväällä 2018 Tarvittaessa ehdotus syksyllä 2018 Hyväksyminen syksyllä / loppuvuodesta 2018
Mikä on aluekehityssuunnitelma? Yleispiirteinen suunnitelma ja visio tulevaisuuden Saviosta Pääpaino on yhteisen näkemyksen ja vision löytämisessä ja maankäyttöön liittyvien asioiden muodostamassa kokonaiskuvassa Palveluverkosta laaditaan oma suunnitelmansa Täsmentää yleiskaavaa, ohjaa asemakaavamuutoksia Ei ole oikeusvaikutteinen kuten kaavat Ohjeellinen Osoittaa kiinteistöjen kehittämismahdollisuudet Ei velvoita maanomistajia asemakaavamuutoksiin
Esimerkkejä
Esimerkkejä
Suunnittelualue Suunnittelualueena koko Savion kaupunginosa Lisäksi vanha teollisuusympäristö, Klondyken alue Eri osa-alueita tutkitaan eri tarkkuuksin Suurimmat muutokset Koivikontien varrella ja aseman lähiympäristössä
Yleiskaava 2035 Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Eri toimintojen, kuten asutuksen, palvelujen ja työpaikkojen sekä virkistysalueiden sijoittamisen yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Aluekehityssuunnitelman tulee noudattaa yleiskaavan linjauksia Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi nykyisellään säilytettävää pientalovaltaista (AP-1) tai kerrostalovaltaista (AK-1) asuntoaluetta Alueilla on täydennysrakentaminen sallittua AK-1 -alueilla julkiset ja kaupalliset palvelut sallittuja
Muuta huomioitavaa 1. Melu Kaupunkikuvallisesti arvokkaat alueet 1. 2. 3. 4. Tuomikadun pientaloalue Savion vanha keskusta Savion teollisuusympäristö Ala-Koivikon pientaloalue 2. 3. 4. Suojellut rakennukset
Asukaskyselyn keskeisimmät tulokset Kysely järjestettiin 15.5. 16.6.2017. Vastaajia 223, karttamerkintöjä 336. Suurin osa hyväksyy täydennysrakentamisen. Aseman ympäristöön uusia asuinkerrostaloja ja palveluita niiden kivijalkaan. Ei yli 8-kerroksisia rakennuksia. Uusiin rakennushankkeisiin taidetta. Virkistys- ja puistoalueita pidettiin tärkeinä. Täydennysrakentamista ei pääsääntöisesti toivottu puistoalueille. Nissinojan rantoja toivottiin parempaan kuntoon. Virkistysalueiden ja puistojen asemaa toivottiin parannettavan toiminnallisuutta luomalla.
Asukaskyselyn keskeisimmät tulokset Liikenne on Saviolla toimivaa. Suurin osa vastaajista liikkui pääsääntöisesti omalla autolla ja käytti joukkoliikennettä kerran tai pari kuukaudessa. Joukkoliikenne valikoitui pääasiassa vapaa-ajan matkoille. Kevyen liikenteen yhteydet koettiin pääasiassa toimivina ja ajoneuvoliikenne sujuvana. Pysäköintipaikkoja on pääsääntöisesti riittävästi. Palveluiden riittävyys aiheutti eriäviä näkemyksiä. Osa koki palvelut riittäväksi, osa ei Eniten alueelle toivottiin lisää päivittäistavarakauppoja ja koulu- ja päiväkotipalveluita. Lisäksi toivottiin mm. neuvolaa, harrastus- ja nuorisotiloja, liikuntatiloja, ja urheilukentän toimintojen parantamista. Saviolla on pääsääntöisesti viihtyisää ja turvallista asua. Suurin osa ei ollut kokenut alueella olevan liikennemelun heikentävän asumismukavuutta. Saviolle toivottiin vahvempaa kaupunkikuvallista identiteettiä.
Aluekehityssuunnitelman alustavat tavoitteet Keskustaa uudistetaan rohkeasti, inhimillisessä ja Saviolle sopivassa mittakaavassa Uusia korkeampia asuinkerrostaloja Koivikontien varteen ja keskustan lähiympäristöön Liiketiloja rakennusten kivijalkaan Savion aukion uudistaminen Täydennysrakentamismahdollisuudet keskustan ulkopuolella selvitetään Puisto- ja virkistysalueiden vetovoimaisuutta parannetaan Aktiivisessa käytössä oleviin puistoihin ei täydennysrakentamista Salavapuistosta Savion kohtaamispaikka ja edustuspuisto Nissinojan rantojen ja Patruunanpuiston kunnostaminen Kevyen liikenteen väylien ja reitistön tilanteen tarkistaminen ja toimivuuden varmistaminen Tutkitaan myös muut liikenneyhteydet ja niiden parantamistarpeet Saviolle pyritään luomaan omaleimainen imago ja brändi
Kiitos!
Kevyen liikenteen yhteydet. Erkki Vähätörmä Kaupungininsinööri
Keravan kevyen liikenteen verkosto Keravalla on yhteensä 180 kilometriä kevyen liikenteen väyliä. Asukaskyselyiden mukaan merkittävimmät yhteyspuutteet liittyvät seudullisten yhteyksien kehittämiseen. Asukkaat toivovat myös uuden kevyen liikenteen väylän rakentamista Keravanjoen varteen.
Kävelyn ja pyöräilyn merkitys Keravan sisällä liikuttaessa kevyen liikenteen muodot ovat eniten käytettyjä. Kävellen tehdään tyypillisesti alle 1 km matkoja. Pyöräilymatkojen pituuden vaihtelu on suurempaa.
Saviontaival Saviontaival on Keravan vilkkain kevyen liikenteen väylä Noin 2500 jalankulkijaa ja 2500 pyöräilijää Koivikontien ylitys Ylityksen turvallisuutta on parannettu valaistuksella. Alikulkuun varaudutaan kaavoituksessa
Poikittainen yhteys
Svenskbacka skolan ja päiväkotien yhteydet
Keravan linjastosuunnitelma Uusi linjastosuunnitelma on nyt valmistelussa. Kommentteja voi antaa HSL:n blogissa. Toteutus tapahtuu syksyllä 2019. Linjastosuunnitelman suunnittelua voi seurata osoitteesta: https://tuusulakerava.blogspot.fi/
KIITOS
Palveluverkkosuunnitelma. Emmi Malin Kehittämiskoordinaattori
Tausta Ensimmäinen osa Palveluverkkosuunnitelmasta valmistui noin vuosi sitten. Vuosi sitten valmistuneen selvityksen ensisijaisena tavoitteena oli selvittää uusien rakennettavien koulujen sijainnit. Selvityksen pohjalta aloitettiin Keravanjoen yhtenäiskoulun ja Päivölänlaakson alakoulun suunnittelu. Suunnitelmassa kartoitettiin samalla myös koko Keravan varhaiskasvatuksen ja opetuksen palveluverkko. Kaupunginvaltuuston käsittelyssä sovittiin, että jatkossa selvitys on jatkuvasti päivittyvä.
Lähtökohdat 20.6.2017 kaupunginhallitus asetti toimikunnan selvittämään Keravan palveluverkkoa. Toimikunta koostuu poliittisten ryhmien edustajista sekä toimialojen viranhaltijoista. Tavoitteena laatia yhteistyössä hyvä ja laadukas esitys Kerava tulevasta palveluverkosta. Yhteistyö ja toimintaympäristön jatkuva seuraaminen on avainasemassa. Selvitys laaditaan suhteessa uuteen kaupunkistrategiaan, väestöennusteeseen, kiinteistöselvityksiin ja talousarvioon.
Lähtökohdat Palveluverkon tavoitteena on kehittää kokonaisvaltaisesti Keravan kaikkia palveluita sekä luoda strategisesti päivittyvä suunnitelma investointien pohjalle. Työ aloitetaan tammikuussa 2018: Opetuksen Varhaiskasvatuksen Keravan Opiston Nuorisopalveluiden osalta Muita tarkasteltavia palvelukokonaisuuksia ovat: 1. Viher- ja liikuntapalvelut 2. Muut kulttuuripalvelut 3. Sote-palvelut Kaikkia palveluita on olennaista tarkastella suhteessa toisiinsa. Projektisuunnitelma tulee tarkentumaan kun työ saadaan käyntiin.
Tavoitteet Löydetään yhteistyön kautta yhteinen näkemys. Palveluita tuotetaan alueellisesti tasaarvoisesti. Osallistetaan kuntalaiset palveluiden suunnitteluun. Etsitään synergioita eri palvelumuotojen välillä. Kehitetään yhteistyötä 3. ja 4. sektorin kanssa. Hyödynnetään erilaisia palvelumuotoilun menetelmiä. Tehdään palveluiden kehittämisestä läpinäkyvämpää. Osoitetaan keskeiset uudet investointikohteet
Tervetuloa mukaan luomaan Keravalle Suomen älykkäin ja nykyaikaisin palveluverkko!
Hyvää Itsenäisyyspäivää & rauhaisaa joulunodotusta.
Onnellinen Kerava.