Julkisen sektorin muutos ja suuret kaupungit Pormestari Lauri Lyly 1
Kaupungistuminen Suomessa (Lähde: Tilastokeskus) Suomalaisista 36 prosenttia asuu tiheästi asutuilla alueilla, mikä on lähellä Euroopan keskiarvoa. Vaikka monessa Suomen kaupungissa syntyvyys on alhaisempi kuin maaseudulla, kaupungeissa asuu ja niihin muuttaa niin paljon nuoria aikuisia, että kaupunkeihin syntyy enemmän uusia ihmisiä kuin niissä kuolee. Tällainen väestönkasvu oli vuonna 2014 suurinta Espoossa, Helsingissä ja Oulussa. Tampere kasvaa pääosin muuttoliikkeestä Kaupungistumisen vauhtia Suomessa kuvaa sekin, että uusista asunnoista lähes 90 prosenttia rakennetaan suurimpiin kaupunkeihin ja niiden lähistölle. Näiden neljäntoista suurimman kaupunkiseudun alueelle tarvitaan VTT:n ennusteen mukaan seuraavien vuosikymmenten aikana lähes 800 000 uutta asuntoa, vuosittain 25 000 30 000. 2
Lähde: Timo Aro 3 Lähde: Timo Aro
4
Tutkija Timo Aro: Seitsemän ydin viestiä 1. KANSALLINEN ETU: Kaikkien voimavarojen hyödyntäminen on kansallinen etu. Suomen kasvu syntyy suurilla kaupunkiseuduilla, kasvu hyödyttää kaikkia. Koko maan ja kaupunkiseutujen kehittäminen eivät sulje toisiaan pois. 2. KASVU: Suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen kasvu on tosiasia ja globaali trendi. Ihmisten vapaaehtoista liikkuvuutta pitäisi tukea. 3. KILPAILUA JA YHTEISTYÖTÄ: Kaupungit ja kaupunkiseudut kilpailevat keskenään (osaava työvoima, investoinnit yms) ja toisaalta ovat riippuvaisia toisistaan (kasvukäytävät, työssäkäyntialueet) 4. KAUPUNGISTUMINEN JATKUU: Suomi on kaupungistumiskehityksen alussa. 5
Tutkija Timo Aro: Seitsemän ydin viestiä 5. KANSAINVÄLISTYMINEN SYVENEE: Suuret kaupungit ovat vetonauloja kansainvälisille osaajille ja tapahtumille. Kansainvälinen talous perustuu entistä enemmän kaupunkien välisiin yhteyksiin ja kytköksiin. 6. 2020-LUVUN UUSI SUURI MUUTTO: Kaupungistuminen on 2020-luvun suuri rakenne- ja elämäntapamuutos ja muutosajuri siinä missä suuri muutto oli 1970-luvun taitteessa. 7. TOIMINNALLISTEN ALUEIDEN MERKITYS KOROSTUU: Kasvu- ja liikennekäytäviin perustuva vyöhykkeisyys lisää työmarkkina-alueiden välisiä virtoja ja muita yhteyksiä riippumatta hallinnollisista rajoista. 6
7
Tampere tänään Tampereella on yli 232 000 asukasta. Tampereen seutu on maan toiseksi suurin talousalue. Vuodesta toiseen Suomen halutuin asuinpaikkakunta. Myös opiskelu-ja yritysten sijoittumispaikkakuntana maan kärkeä. Kaupunki on valmistavan teollisuuden merkittävin ja mobiiliteknologiassa toiseksi merkittävin keskittymä Suomessa. Liikenteellisesti ja logistisesti Länsi-Suomen keskeisin piste. Tampere, pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki, on ollut jo vuosia Suomen vetovoimaisin kaupunki. Vahvuuksiamme ovat osaavat ihmiset, laadukkaat palvelut, monipuolinen koulutus- ja kulttuuritarjonta, monipuolinen ja kohtuuhintainen asuminen sekä kehittyvä ja viihtyisä kaupunkiympäristö. Tällä hetkellä kotikaupunkimme Tampere näyttää suurelta osin työmaalta. Se on kasvavan kaupungin merkki. Tampere on maamme tuleva toinen metropoli. 8
Väestönmuutosprosentti 2007-2017 Tampere Kehyskunnat Kaupunkiseutu (Tampere + kehyskunnat) Pirkanmaa 2,5 % 2,3 % 2,0 % 1,9 % 1,6 % 1,5 % 1,0 % 1,4 % 0,9 % 0,7 % 1,3 % 0,9 % 0,8 1,4 % 1,1 % 0,9 % 0,8 % 1,3 % 1,3 % 1,1 % 1,0 % 0,9 % 0,8 % 0,7 % 0,7 % 1,4 % 1,2 % 1,0 % 0,8 % 1,4 % 1,2 % 1,2 % 1,1 % 1,0 % 1,0 % 0,7 % 0,6 % 0,9 0,9 % 0,9 % 0,5 % 1,4 % 1,1 % 1,1 % 0,7 0,6 % 0,6 % 0,5 % 0,4 % 0,0 % 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017* 9
Väestönmuutos 2007-2017 Tampere Kehyskunnat Kaupunkiseutu (Tampere + kehyskunnat) Pirkanmaa 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 4 622 4 441 3 124 1 498 4 326 4 068 2 640 1 686 3 919 3 707 1 955 1 964 3 855 3 573 3 486 3 545 1 951 1 863 1 904 1 710 4 311 3 831 2 253 2 058 4 533 4 050 3 598 3 216 3 025 2 558 1 508 1 492 3 396 2 732 2 114 1 282 4 184 3 242 3 156 4 270 3 693 2 874 1 000 1 028 577 500 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017* Tampere 1 498 1 686 1 955 1 710 1 951 2 253 3 025 2 558 2 114 3 156 3 693 Kehyskunnat 3 124 2 640 1 964 1 863 1 904 2 058 1 508 1 492 1 282 1 028 577 Kaupunkiseutu (Tampere + kehyskunnat) 4 622 4 326 3 919 3 573 3 855 4 311 4 533 4 050 3 396 4 184 4 270 Pirkanmaa 4 441 4 068 3 707 3 486 3 545 3 831 3 598 3 216 2 732 3 242 2 874 10
Näin Tamperetta kehitetään Työllisyyden vahvistaminen on valtuustokauden tärkein tavoite. Kaupungin talous on saatava tasapainoon, jotta kasvavalle väestölle pystytään järjestämään hyvät palvelut. Hyvinvoinnin edistäminen on uuden kunnan keskeisiä tehtäviä: painopisteinä ennaltaehkäisy, palvelujen sujuvuus ja yhdenvertaisuus. Vetovoimainen Tampere haluaa olla Suomen toinen metropoli: panostuksia mm. korkeatasoiseen koulutukseen (Tampere 3), kulttuuriin ja kaupungin saavutettavuuteen. Kaupunki kasvaa täydentäen, ylöspäin ja uusille alueille. Teknologista kehitystä hyödynnetään aktiivisesti. Isot investoinnit toteutetaan loppuun ja sisäilmaongelmat hoidetaan. 11
Talouden tunnuslukuja 2007 2018 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 TA 2018 Asukasluku 207 866 209 552 211 507 213 217 215 168 217 421 220 446 223 004 225 118 228 274 231 967 233 500 Vero-% 18,00 18,00 18,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 Tulos (milj. euroa) 31,6 37,1-14,0 38,6-12,5-28,4 0,0-19,3-38,4-21,3-10,7-15,7 josta yhteisöveron muutos 7,9 2,5-13,9 10,6-1,7-27,9 7,6 11,4 4,5-13,0 12,2 0 Valtionosuudet 180,1 202,2 217,5 210,6 223,1 240,2 302,3 300,5 298,4 317,2 285,1 289,7 Vuosikate (milj. euroa) 116,8 129,4 69,7 104,5 68,0 40,7 67,1 83,3 63,3 74,4 85,1 96,3 Vuosikate ( /as.) 562 618 330 490 316 187 305 373 281 326 367 412 Nettoinvestoinnit (milj. euroa) -119,0-161,6-131,7-150,4-126,3-186,0-141,9-212,9-212,7-220,9-183,5-218 Vuosikate-nettoinvestoinnit -2,2-32,2-62,0-45,9-58,3-145,3-74,8-129,6-149,4-146,5-98,4-121,7 Lainat, euroa/asukas 959 937 1 338 1 464 1 502 1 675 1 785 1 680 1 772 2 139 2 275 3 070 Lainakannan muutos euroa/asukas -59-22 401 126 38 173 110-105 91 367 136 795 BKT kasvu +5,2 +0,7-8,3 +3,0 +2,6-1,4-1,1-0,7 0,0 +1,9 +3,1 +2,4
Muutosjohtamisen tarve kasvaa Hyvä johtaminen on kunnan keskeinen menestystekijä On lähes kohtalonkysymys, millaiseksi kuntien rooli kuntalaisten arjessa muotoutuu uudistuksien jälkeen? Kuntien on kyettävä ottamaan uusi elinvoimaa ja koulutusta painottava rooli haltuun. Tampere tarvitsee osaavaa muutosjohtamista haasteiden keskellä: o o o o o Työllisyyden parantaminen Kasvuun vastaaminen Talouden tasapainottaminen, Suuret investoinnit Sote 13
Uskallamme johtaa ja luotamme henkilöstön osaamiseen Kuntalainen, yritys ja yhteisö keskiössä Henkilöstö kehittäjänä Kumppanuus- ja kehittämiskulttuuri Mahdollistava johtaminen Vahva yhteisöllisyys Pormestarimalli ja selkeä johtaminen Asiakas- ja asukaskokemus paranee Asiakaslähtöisyyden, kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen Työntekijäkokemus paranee Johtamisen selkiyttäminen ja kehittäminen Tuottavuus kehittyy Toiminnan taloudellisuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisääminen 16.5.2017
Yleisimmät ammattinimekkeet 1.1.2020 Tuukka Salkoaho
Tampereen haasteet yhteisiä? Tampereen haasteista ainakin kaksi on suurille kaupungeille ja kaupunkiseuduille yhteisiä ilmiöitä: kasvu ja uudistukset, joihin meidän on haettava yhdessä ratkaisuja ja jotka kumpikin olennainen osa julkisen sektorin muutoksia. Olemme jatkuvasti aina vain keskinäisriippuvaisempia toisistamme. arjen sujuvuus, helppo liikkuminen seudun sisällä ja kasvukeskusten välillä, liikenteen päästöjen minimoiminen, monipuolinen asuntotuotanto, segrekaation torjuminen koko väestön hyvinvoinnin edistäminen Yhteiskunnan perusrakenteiden muuttuessa huoleksi nousee, miten tähän pystymme vuoden 2020 jälkeisessä maailmassa 16
Miten lisätään ennustettavuutta? Meidän pitää katsoa eteenpäin ja miettiä mikä on vuoden 2020 jälkeinen kunta, joka painottuu kasvatus- ja elinvoimatehtävien ympärille. Se näyttäisi olevan toiminnallisesti ja taloudellisesti ennustettavampi, koska sote-alue on maakunnalla. Me tarvitsemme ennustettavuutta valtioon päin. MAL-sopimus on yksi väline hoitaa sitä. Vaikka sen suurimmat hyödyt lienevät kuntien välisen yhteistyön tiivistymisenä. Pitäisikö valtion kanssa käytäviin neuvotteluihin näillä kasvukeskusalueella nostaa maankäytön, asumisen ja liikenteen lisätä myös elinvoimaasiat eli työllisyys ja yrityspalvelut. 17
Työttömyysprosentti 2012-2017 Tampere Kehyskunnat Kaupunkiseutu (Tampere + kehyskunnat) Pirkanmaa 30,0 25,0 20,0 15,0 14,7 12,9 11,9 17,1 12,6 15,3 14,8 18,0 18,9 16,4 15,9 13,9 14,0 16,9 16,4 18,3 12,8 16,2 15,6 14,3 12,2 11,7 10,0 10,1 8,8 5,0 0,0 2012 2013 2014 2015 2016 2017 18
Työllisyydenhoidon kehitysohjelma 2017-2018 (2019?): Pirkanmaalla Suomen suurin työvoima- ja yrityspalvelujen alueellinen kokeilu 10 kuntaa 22 000 asiakasta 200 työntekijää 17 kuukautta + yhteistyökumppaneita Uusia asiakaslähtöisiä ja vaikuttavia palveluja Seudullinen toimintamalli Vähemmän työttömiä ja työmarkkinatukimaksuja 19
Pirkanmaan kokeilualueen kunnat merkitty sinisellä Kokeilun kohderyhmänä noin 60 % Pirkanmaan työttömistä työnhakijoista. 20
Kokeilun avulla rakennetaan Kaupunkiseudun työllisyyspalveluja OMA-valmentaja jokaiselle asiakkaalle Resepti työttömyyteen Rohkeita kokeiluja kohti tulevaisuuden kuntaa ja maakuntauudistusta Henkilökohtainen ja systemaattinen palvelutarpeen arviointi (sähköinen) Palvelutarjooma tarpeiden mukaiseksi Yksilöllinen valmennus Yritysyhteistyön vahvistaminen -Yhdistetään joustavasti valtion ja kuntien työllisyyselinkeino- ja koulutuspalveluja resursseja yhdistämällä -Työllisyydenhoidon ja SOTE:n uudet mallit -Kunnat toteuttavat kokeiluja itsenäisesti ja hyväksi todetut palvelut otetaan käyttöön koko kokeilualueella -Yksityiset palveluntuottajat kokeiluissa mukana -Digitalisaation ja robotisaation hyödyntäminen 21 Esimerkkejä kokeiluista: - uudenlaiset palvelut yritysten kanssa - kaupunginosakohtaiset palvelut esim. Tampere - yrityskoordinaattorit etsimään työpaikkoja - vertaisvalmentajat työllistymisen tukena - asiakkaan omaa aktiivisuutta tukeva ajanvarausjärjestelmä
Pirkanmaan kuntien allianssimalli ja työllisyyskokeilu Valmistelussa oleva lainsäädäntö vaatii vielä muutoksia muun muassa: Kasvupalvelulakiin 18 ja 19 pykäliin on saatava seuraava muutos: Maakunnan on itse tai yhteistyössä alueen kuntien kanssa hoidettava Kuntien ja maakunnan työnjaon, vastuiden, tietojen saannin sekä palveluiden järjestämis- ja tuottamisoikeuden osalta Kuntien rahoitusosuus työllisyyteen on Tampereen seudun kuntakokeilussa 80 M euroa ja valtion rahoitus 60 M euroa. Kaikkien Pirkanmaan kuntien yhteinen panostus kasvupalveluihin (työllisyydenhoito ja yrityspalvelut) on noin 100 M ja maakunnan arvioitu panostus on 80 M. Tämän lisäksi kunnat panostavat osaamisen kehittämiseen ammatillisen koulutuksen rajapinnassa noin 5 M.
Jos työllisyyskokeilu ei jatku 1.1.2019 alkaen Vuoden 2018 loppupuolisko menee osaavan työvoiman turvaamisen sijaan asiakas- ja henkilöstösiirtojen suunnitteluun. Uudet innovaatiot vähenevät ja jo kehitettyjen palvelu- ja digiinnovaatioiden osalta käyttöönotto jää kesken. Työllisyydenhoidon yhteistyöalustat (oppilaitoksissa, hyvinvointikeskuksissa sekä kauppakeskuksissa ) hajoavat ja asiakaspalvelu siirtyy takaisin verkkoon ja virastoon. Maakunta ja kunta eivät pysty tekemään palvelutarpeisiin perustuvia tilauksia vuodelle 2020, kun palvelutarvearvioita ei enää 2019 pystyä tekemään sekä te-toimiston että kuntien voimavaroin. Kunnat vetäytyvät työllisyydenhoidosta.
Lopuksi muistutus Meidän vahvuutemme on aina ollut se, että olemme kuntina osanneet ja voineet tarttua erilaisiin asioihin erilaisin tavoin ja kyenneet tuottamaan erilaisia ratkaisuja erilaisille alueille. Tästä on pidettävä myös jatkossa kiinni. 24