Koordinaatit: 27502388 itä, 7068010 pohjoinen

Ympäristölautakunta 71 12.08.2014 Ympäristölupa soran murskaukselle, Sorayhtymä Kainulainen 232/11.01.00/2013 Ymplk 71 Valmistelijat ympäristönsuojelutarkastaja Maarit Walta, p. 0400 144 453 ja ympäristönsuojelutarkastaja Osmo Koivistoinen, p. 0400 144 452 1 ASIA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupa soran murskauk sel le, Vieremä 2 HAKIJA Sorayhtymä Kainulainen Kauppilanmäentie 1530 74200 VIEREMÄ Hakijan yhteystiedot: Pekka Kainulainen, p. 0440 807 137 Y-tunnus: 0966630-0 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lupaa haetaan soran murskaukselle. Toimintapaikka sijaitsee Vie remän kunnan Valkeiskylässä kiinteistöllä Selänteenharju (kiin teis tötun nus 925-417-37-2) osoitteessa Karankajärventie 272, 74200 VIE- RE MÄ. Kiinteistön omistavat Kainulainen Lasse, Matti ja Pekka sekä Timo Tors so nen ja sen kokonaispinta-ala on 15,16 ha. Koordinaatit: 27502388 itä, 7068010 pohjoinen 4 ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 3.4.2013 ja sitä on täydennetty 14.4.2014. 5 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOI MI- VAL TA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 e) kohdan mukaan

murs kaa mo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää, edel lyt tää ympäristöluvan ja 7 :n 1 momentin 7 b) kohdan mukaan lu pa vi ran omai nen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. 6 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAA VOI TUS TI LAN- NE Vieremän kunnan kunnanhallitus on 17.6.2013 169 myöntänyt Las se, Matti ja Pekka Kainulaiselle sekä Timo Torssoselle maa-aines lu van maa-ainesten ottoon tilalla Selänteenharju (RN:o 37:2). Otet ta va kokonaismäärä on enintään 350 000 m3-ktr. Lupa on voimas sa 31.12.2023 saakka. Alueella on ollut 31.12.2012 saakka voimassa ollut aiempi Vieremän kun nan hal li tuk sen 4.6.2007 (173 ) myöntämä maa-aineslupa. Tämän luvan aikana alueelta on otettu soraa noin 90 000 m3-ktr. Maa-ai nes lu van mukainen alin ottotaso +90.70 N60. Ylä-Savon tervey den huol lon kuntayhtymän ympäristölautakunta on myöntänyt alueel le määräaikaisen ympäristöluvan (24.8.2007, 97 ) so ran murskaa mol le, jonka voimassaolo on päättynyt 31.12.2012. Toiminta-alueella ei ole voimassa asema- tai yleiskaavaa. Pohjois-Sa von maakuntakaavassa 2030 (vahvistettu ym pä ris tö mi nis teriös sä 7.12.2011) Selänteenharjun toiminta-alue sijoittuu ge 664 mer kin näl lä osoitetulle Marjomäen harjualueelle sekä pv1 653 mer kin näl lä osoitetulle Marjomäen pohjavesialueelle. Toiminta-alue sijoittuu Marjomäen (0892504) vedenhankintaan sovel tu val le 1-luokan pohjavesialueelle. Marjomäen pohjavesialue koos tuu pääasiassa Haukimäen ja Marjomäenselänteen alueista. Sen kokonaispinta-ala on 3,5 km². Alueella on pohjavedenottamo, jos ta voi ottaa vettä 2 000 m3 päivässä. Pohjavesialueelle on tehty poh ja ve si aluei den suojelusuunnitelma, jota ei ole vielä hyväksytty Vie re män kunnanvaltuustossa. Suunnitelmassa ei suositella alu eel le myönnettäväksi uusia maa-ainesten ottoalueita. Uusissa maa-ai neslu vis sa ei tulisi sallia alueella pidettävän öljysäiliötä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, tulee säiliöiden suojausratkaisuihin kiinnittää eri tyistä huomiota. POSKI-projektissa Selänteenharjun toiminta-alue sijoittuu luonnonja maisemansuojelun kannalta paikallisesti arvokkaalle Marjomäen har ju alu eel le. POSKI-projektissa alue on luokiteltu maa-ainesten ottoon soveltumattomaksi, pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteen so vi tus alu eek si. 7 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminta-alue sijoittuu Vieremän kunnan keskustan eteläpuolelle

noin 4 km etäisyydelle taajamasta, Vieremäjärven eteläpuolelle. Alue sijoittuu Karankajärventien eteläpuolelle. Toiminta-alue ra jau tuu etelässä Marjomäen Sora Oy:n kiinteistöön, jossa on harjoitettu maa-ai nes ten ot to toi min taa. Toiminta-alue sijoittuu Marjomäen (0892504) vedenhankintaan sovel tu val le I-luokan pohjavesialueelle. Pohjaveden virtaussuunta on Iso-Val kei sel ta kohti etelää Marjomäkeen, josta pohjavettä pur kautuu Hetteensuolle. Pohjavesialueen luoteisosassa pohjavedenpinta on tasasisesti kalteva Karankalahteen päin. Alueen päämaalajit ovat hiek ka ja sora. Alueella on pohjavedenottamo. POSKI-projektissa Selänteenharjun toiminta-alue sijoittuu luonnonja maisemansuojelun kannalta paikallisesti arvokkaalle Marjomäen har ju alu eel le. Toiminta-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnon suo je lu aluei ta eikä Natura 2000-verkostoon tai luon non suo je luoh jel miin kuuluvia alueita. Lähin luonnonsuojelutarkoituksiin varattu alue, Hetteensuo, sijoittuu pohjavesialueen kaakkoispuolelle noin 1,3 kilometrin etäisyydelle toiminta-alueesta. Toiminta-alueen aikaisempi maa-aineksen ottotoiminta on ollut noin 5,5 ha alueella ja nyt alueelle suunniteltu ottamistoiminta laajenee noin 14,1 ha alueelle. Alueella on eri murskelaaduiksi murskattuja va ras to ka so ja. Toiminta-alueen eteläpuolella, kiinteistöllä Selänne II, on harjoitettu ja harjoitetaan edelleen maa-ainestenottotoimintaa. Alueen ym pä ristö on muilta osin maa- ja metsätalousaluetta. Toiminta-alueen länsipuolelle sijoittuu Karankapuro ja peltoalue. Alu een itäpuolelle sijoittuu pieni lampi, Likolampi. Lähin suurempi ve sis tö, Vieremänjärvi, on noin 450 m etäisyydellä toiminta-alueesta poh joi seen. Lähin häiriintyvä kohde on vakituisessa asuinkäytössä oleva kiin teistö kiinteistön rajalta (tukitoiminta-alueen reunalta) mitattuna län nessä noin 300 m etäisyydellä sijaitseva Koiraharju (925-417-4-27). Murs kaus lait teis ton sijaintipaikalta etäisyyttä lähimpään kiinteistöön tu lee noin 350 metriä. Muut ympäristössä sijaitsevat vakituisesti asutut kiinteistöt sekä vapaa-ajanasunnot sijaitsevat yli 450 m etäi syydel lä murskauspaikalta. Alueelle liikennöidään Ouluntieltä ja Valkeiskyläntieltä Ka ran ka järven tien kautta, josta alueelle johtaa lyhyt työmaatie. 8 LAITOKSEN TOIMINTA

8.1 Yleiskuvaus toiminnasta Toiminta-alueella murskataan soraa sekä kuormataan ja va ras toidaan eri soralaatuja. Murskausta varten murskauslaitos tuodaan alueelle jokaista murskaus ker taa varten ja viedään kunkin toimintajakson jälkeen alueelta pois. Murskauksen suorittaa ulkopuolinen urakoitsija. Arvioitu vuosittainen ottomäärä on noin 30 000 m³-ktr ja arvioitu vuosi tuo tan to 30 000 tonnia sekä maksimi tuotanto 65 000 t. Murs kausta suoritetaan enintään 2 kk vuodessa menekin mukaan (välillä tammi-jou lu kuu). Kerralla murskataan arviolta 20-35 000 tonnia ja murs kaus jak son kesto on 2 3 viikkoa. Seulontaa voidaan tehdä mui na kin aikoina, kuin murskauksen yhteydessä. Kuormaamista ja kul je tus ta tehdään ympärivuoden menekin mukaan. Ottorintaus etenee kaakkoon ja itään pohjan alimmassa tasossa +91,5 mpy. Eri käyttötarkoitukseen soveltuvat materiaalit pyritään erot te le maan jo ottamistoiminnan alkuvaiheessa. Oton aikana rin tauk ses ta mahdolliset esiin tulevat rakennustoimintaan kel paa mat tomat kerrostumat varastoidaan alueen reunoille ja käytetään alueen mai se moin tiin. Hakemuksessa on esitetty, että toiminnassa noudatetaan seu raavas sa esitettyjä toiminta-aikoja: - murskausta tehdään arkipäivisin (maanantaista perjantaihin) klo 7.00 22.00 välisenä aikana - valmiiden murskeiden lastausta ja kuljetusta tehdään arkipäivisin (maa nan tais ta lauantaihin) klo 7.00 18.00 välisenä aikana 8.1. Seulonta Seulontaa voidaan tehdä sekä murskauksen aikana että muulloin kuin murskauksen yhteydessä. Seulavaunu on alueella koko ajan. Seu lon ta lait teis ton polttoainesäiliöiden alla olevan maaperän suojauk set tehdään joko erillisellä tiiviillä suoja-altaalla tai maaperään teh tä väl lä rakenteella, jossa on päällä suojakalvo sekä sen alla 20 cm hienojakoista maa-ainesta ja korotetut reunat. Seulonnassa käytet tä viä polttoaineita ei säilytetä alueella. 8.3 Murskaus Murskausta suoritetaan 1 2 kertaa vuodessa menekin mukaan. Ker ral la murskataan arviolta 20 000 35 000 tonnia ja murs kaus jakson kesto on 2 3 viikkoa. Murskattava sora siirretään murs kaus laitok sel le kauhakuormaajalla tai kaivinkoneella. Valmis tuote siir re-

tään varastokasaan kuorma-autolla tai kauhakuormaajalla ja kul je tetaan maanrakennustoimintaan heti tai varastoinnin jälkeen. Arvioitu vuosittain ottomäärä on noin 30 000 m³-ktr. Arvioitu vuo situo tan to on 30 000 t ja maksimituotanto 65 000 t. Kaikki murskattava so ra otetaan Selänteenharju-kiinteistöltä. Murskausta varten murskauslaitos tuodaan alueelle jokaista murskaus ker taa varten ja viedään kunkin toimintajakson jälkeen alueelta pois. Murskauksen suorittaa ulkopuolinen urakoitsija. Murskaaminen tapahtuu perinteisellä murskauslaitoksella, johon ener gia otetaan polttoöljykäyttöisestä tukitoiminta-alueella si jait sevas ta aggregaatista kaapeleilla, jossa energian tuotantoon käy tetään polttoainetta. Murskauslaitokseen kuuluu esimurska ja jäl kimurs ka, joiden välissä käytetään mahdollisesti välimurskainta. Li säksi murskainlaitteistoon kuuluu seuloja ja kuljettimia sekä tar vit taes sa erillinen koneseulontalaite. Perinteisen laitoksen voiteluöljyä si säl tävien osien alla maaperän suojaus toteutetaan maahan teh tä väl lä rakenteella (suojakalvo ja 20 cm hienoa maa-ainesta, korotetut reunat). Polttoainesäiliöt sijoitetaan varastoalueelle, kiinteistön länsiosaan. Murs kauk ses sa ja seulonnassa tarvittava kevyt polttoöljy va ras toidaan tyyppihyväksytyssä, sadevesisuojatussa, 2-vaippaisessa 8 000 litran säiliössä. Tarvittaessa polttoainesäiliöitä täydennetään töi den aikana, jos alun perin tuotu polttoainemäärä ei ole riittävä. Polt to aine säi liös sä on laponesto, ylitäytönesto ja se on lukittava. Polt to aine säi liöi den varastoalueen suojaukset toteutetaan suo ja kal vol la ja 40 cm hienojakoisen maa-aineksen kerroksella korotetuin reu noin. Myös aggregaatti sijoitetaan suojatulle varastoalueelle. Alu eel la on imeytysainetta mahdollisten vuotojen talteen ke rää mi sek si. Murskauksessa käytettävien työkoneiden tankkaus suoritetaan varas toin ti alu eel la. Alue on riittävän suuri, jotta tankkaus tapahtuu suoja-alu eel la. Hakijan omat koneet tankataan toiminta-alueen ul ko puolel la. Murskauksessa käytettävät voiteluaineet varastoidaan erillisessä lukit ta vas sa ja suoja-altaalla varustetussa kontissa tai vastaavassa. Voi te lu ai nei ta varastoidaan noin 150 litraa. Alueella ei säilytetä poltto ai nei ta eikä muita öljytuotteita suojarakenteettomissa eikä lu kit semat to mis sa varastoissa tai säiliöissä. Työkoneiden huollot, päi vit täisiä tarkastustoimenpiteitä lukuun ottamatta, suoritetaan alueen ul kopuo lel la. Tuotettava kiviaines varastoidaan murskeiden varastointialueella. Murs ka tut tuotteet varastoidaan ja kuormataan alueella.

Murskauksessa käytetään seuraavia raaka- ja polttoaineita: Tuotettava kiviaines keskimääräinen kulutus (t/a) 30 000 maksimikulutus (t/a) 65 000 Murskaimen ja työkoneiden kevytpolttoöljy keskimääräinen kulutus (t/a) 15 maksimikulutus (t/a) 34 varastointitilavuus 8 8.5 Toiminnassa muodostuvat jätteet Kaikki alueella syntyvä sekalainen yhdyskuntajäte kerätään um pi naiseen jäteastiaan ja toimitetaan Peltomäen jätekeskukseen. Pa pe ritai metallijätettä toiminnassa ei synny eikä myöskään vaarallisia jättei tä. Murskausten ajaksi alueelle sijoitetaan työntekijöitä varten umpi säi liöl li nen wc, joka tyhjennetään jätevedenpuhdistamolle. Toiminnassa muodostuvat jätteet/vuosi ja niiden käsittely on seu raava: Yhdyskuntajäte Varastointi Määrä Toimituspaikka Jätesäiliö 0,2 t/a Peltomäen jätekeskus Pintamaat varastoidaan ottoalueen itäreunalle, josta ne käytetään mai se moin tiin. Toiminta-alueelle on laadittu 3.12.2012 kaivannaisjätteiden jä te huolto suun ni tel ma. Hakemuksen mukaan alueelta muodostuu kai vannais jät teek si luokiteltavista jätteistä pintamaita noin 5 700 m³-ktr, (kan not ja hakkuutähteet sisältyvä pintamaan määrään) sekä seulon ta ki viä ja lohkareita noin 100 m³-ktr. Pintamaat läjitetään alueen reu nal le ja toiminnan loputtua käytetään alueen maisemointiin. Kannot ja hakkuutähteet varastoidaan alueella ja käytetään mai se moinnis sa. Seulontakivet ja lohkareet murskataan soramurskeeksi. 9. PÄÄSTÖT JA NIIDEN EHKÄISEMINEN 9.1 Päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin Toiminta-alue sijoittuu vedenhankintakäytössä olevalle Marjomäen I-luo kan pohjavesialueelle (0892504). Pohjavesialueella on poh ja ve-

den ot ta mo. Toiminta-alueen läheisyydessä on Vieremänjärvi. Alu een länsi- ja lounaispuolelle sijoittuu Karankapuro ja peltoalue. Hakijan mukaan maaperän sekä pinta- ja pohjaveden pi laan tu mis riskiä voi muodostua mahdollisista polttoainesäiliöiden vuodoista, kone- tai letkurikoista, tulipalosta tai ilkivallasta. Vuotoja estetään maape rä suo jauk sil la, konevaurioita tai letkurikkoja estetään ja tu li pa loihin varaudutaan koneiden huollolla ja ennakoinnilla. Työ ko neis sa on sammuttimet tulipalojen varalta. Toiminta-alueella polttoaineiden varastointi tapahtuu suojatulla alueel la ja polttoainesäiliöt ovat 2-vaippaisia, lukittavia säiliöitä. Niissä on myös laponesto ja ylitäytönesto. Alueella on imeytysainetta mahdol lis ten vuotojen talteen saamiseksi. Alueella ei ole vesijohtoa tai viemäriä, sillä kiviaineksen otossa ei käy te tä vettä. Vettä käytetään alueella tarvittaessa alueen pö lyä misen estämisessä. Tarvittaessa pölynsidontaan tarvittava kasteluvesi ote taan läheisestä Karankapurosta. Toiminta-alueella ei suoriteta isompia korjauksia koneille. Pieniä huol to toi men pi tei tä voidaan tehdä tarvittaessa joko suojatulla alu eella tai suojaamalla huollettavan kohdan alla oleva maaperä tar vit taessa. Vaarallisia jätteitä ei varastoida alueella, vaan ne toimitetaan murskaus yrit tä jän varikolle varastoitavaksi ennen keräykseen toi mit ta mista. Mahdollisista alueella tapahtuvista vahingoista ilmoitetaan pa lo viran omai sel le sekä ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pienenkin öl jyva hin gon sattuessa likaantunut maa-aines poistetaan välittömästi otto alu eel ta. 9.2 Päästöt ilmaan Pölyä toiminnassa syntyy pääasiassa soran murskauksessa, seu lonnas sa sekä lastauksessa. Murskattava materiaali on luonnon soraa, joka on murskattaessa maa kos teaa, joten pölyn määrä on huomattavan vähäinen. Pö lyämis tä voidaan tarvittaessa ehkäistä kastelulla, jolloin pöly sitoutuu val mii seen soramurskeeseen. Kasassa oleva materiaali ei pölise itsek seen. Hakijan arvion mukaan toiminnassa käytettävistä moot to ri polt to aineis ta syntyy typenoksideja 30 kg vuodessa, rikkidioksidia 14 kg vuo des sa, hiilidioksidia 3,2 tonnia vuodessa sekä pienhiukkasia 5

kg. Murskauksesta arvioidaan tulevan 0,15 tonnia pölyä vuodessa. Murskauslaitos on Tielaitoksen ympäristönsuojeluohjeen TIEL 2270006 mukaan C-luokan asema, jonka aiheuttaman pölyn hai tallis ta leviämistä ympäristöön vähennetään tarvittaessa luonnollisia es tei tä käyttäen. Pölyn leviämistä voidaan estää varastokasojen sijoit te lul la. Hakijan mukaan toiminta-alueen ympäristössä oleva metsä ja kumpareet vähentävät pölypäästöjä tehokkaasti. Murs kain laitteis ton pölypäästöjä vähennetään myös tarvittaessa koteloinneilla ja kas te lul la. Murskauspaikalle johtava tie on sorapintainen. Tien pölyä mis tä voidaan estää tarvittaessa kastelulla. 9.3 Melu ja tärinä Toiminta-alueella melua syntyy pääosin soran murskauksesta, seulon nas ta sekä lastauksesta. Olemassa olevalle Selänteenharju-kiinteistön maa-ainesalueelle on teh ty 10.6.2009 meluselvitys (Symo Oy). Toiminnan aiheuttamat melu ta sot toiminta-alueen ympäristössä mitattiin Symo Oy:n EX- TECH-me lu tasomit ta ril la. Mittauksessa noudatettiin ym pä ris tö mi niste riön ohjeita ympäristömelun mittaamiselle. Tulosten arvioitu epävar muus mittausolosuhteissa on ± 3 db. Tulosten perusteella päiväaikainen melutaso oli korkeimmillaan 54 dba lähimmän melulle alttiin kiinteistön Koiraharju (925-417-4-27), kun alueella oli melun leviämiselle suotuisat olosuhteet. Hei kom missa olosuhteissa mitattu keskimääräinen melutaso oli 44 dba. Murskauksen aiheuttama melutaso on osittain impulssimaista. Täs sä tapauksessa etäisyyttä mittauskohteesta melulähteeseen on noin 400 metriä. Mittausraportissa on arvioitu, että maavalli ja met sä vyöhy ke huomioiden haitallisuuskorjaukset eivät ole tarpeen tässä tapauk ses sa. Murskaustoiminnan tunnin melutasot olivat välillä 39-56 db ja päiväaikana tehtyjen mittausten keskimääräinen melutaso oli 52 db. Mittausten mukaan murskaustoiminnan aiheuttama päi väai kai nen ekvivalenttimelutaso alittaa ympäristömelulle annetun oh jear von. Soran murskauksessa ei synny tärinää. 9.4 Liikenne Toiminta-alue sijaitsee Karankajärventien eteläpuolella noin 250 m etäi syy del lä tiestä. Alueelle liikennöidään Ouluntieltä tai Val keis kylän tiel tä Karankajärventien kautta, josta alueelle johtaa työmaatie. Liikennöinti alueelle tapahtuu arkisin (maanantai-lauantai) klo 7.00

18.00 väliensä aikana. Alueelle liikennöi keskimäärin noin 1-10 raskas ta ajoneuvoa päivässä ja vuodessa raskaan liikenteen määrä on 500 ajoneuvoa. 9.5 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiantehokkuus Sorayhtymä Kainulaisella ei ole käytössään omaa kalustoa tai hen kilö kun taa murskaukseen. Työ ostetaan ulkopuoliselta alan ura koit sijal ta. Tarjouspyynnöissä urakoitsijoilta edellytetään, että työssä on käy tet tä vä parasta käyttökelpoisinta tekniikkaa raaka-aineen ku lutuk sen ja ympäristövaikutusten minimointiin tähtääviä toimia, kuten tuo tan to pro ses sin optimointia pöly-, melu ja tärinäasioissa. 10. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminta-alue sijoittuu Pohjois-Savon POSKI-projektissa (poh ja vesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen) luonnon ja mai se man suo je lun kannalta paikallisesti arvokkaalle Marjomäen harju alu eel le. POSKI-projektissa alue on luokiteltu maa-ainesten ot toon soveltumattomaksi, pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yh teenso vi tus alu eek si. Toiminta-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnon suo je lu aluei ta eikä Natura 2000-verkostoon tai luon non suo je luoh jel miin kuuluvia alueita. Lähin luonnonsuojelutarkoituksiin varattu alue, Hetteensuo, sijoittuu pohjavesialueen kaakkoispuolelle noin 1,3 kilometrin etäisyydelle toiminta-alueesta. Toiminta-alueen lähiympäristön metsät ovat tavanomaisia, met sä talous käy tös sä olevia mänty- ja sekametsiä. Murskauslaitos on Tielaitoksen ympäristönsuojeluohjeen TIEL 2270006 mukaan C-luokan asema, jonka aiheuttaman melun ja pölyn haitallista leviämistä ympäristöön vähennetään tarvittaessa luonnol li sia esteitä, kuten murskevarastoja ja pintamaista tehtyjä me luval le ja käyttäen. Meluselvityksen mukaan melutaso lähimmällä häiriin ty väl lä kiinteistöllä on 52 dba, joka jää alle vakituiselle asu tuk selle asetetun melutason ohjearvon. Hakijan mukaan toi min ta-alu een ympäristössä oleva metsä ja kumpareet vaimentavat melu- ja pö lypääs tö jä tehokkaasti. Toiminnasta ei hakijan mukaan aiheudu vaikutuksia luontoon, luonnon suo je lu ar voi hin eikä rakennettuun ympäristöön. Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu vaikutuksia vesistöön, sen käyt töön eikä maaperään tai pohjaveteen. Ilmaan johtuvista päästöistä ei hakijan mukaan myöskään aiheudu

vai ku tuk sia. Hakijan mukaan ympäristövaikutukset tulevat olemaan paikallisia ja en si si jai ses ti maisemallisia. Maisemoinnin jälkeen tulevat ym pä ristön luonnonolosuhteet palautumaan lähes entiselleen. Mai se moinnis sa käytetään ainoastaan toiminta-alueelta otettua materiaalia. Kas vil li suu teen toiminnan vaikutukset ovat paikallisia ja alue pa lautuu mäntytaimikoksi ja metsäksi toiminnan päätyttyä. 11. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Toiminnasta pidetään työmaapäiväkirjaa, johon merkitään tuotetut so ra murs keet tonneina, alueelta poiskuljetetut murskeet ja muu maa-ai nes tonneina sekä mahdollinen muu toiminta. Pienenkin öljyvahingon sattuessa ilmoitetaan siitä kunnan pa lo vi ranomai sil le ja ympäristönsuojeluviranomaisille. Työmaapäiväkirjaan mer ki tään päivittäiset tuotantomäärät sekä mahdolliset poik keus tilan teet. Työmaapäiväkirja on ympäristönsuojeluviranomaisen saa tavis sa tarvittaessa. Selänteenharju-kiinteistöllä sijaitsevan pohjaveden tarkkailuputkesta 72 mitattu pohjaveden korkeus keväällä vuonna 2014 on ollut +87,80, putkesta 45 mitattu korkeus +87,89 ja putkesta 56 mitattu kor keus +87,42. Maa-ainesten ottamistaso on maa-ainesluvan mukai ses ti +91,50 mpy. Murskausasema sijoitetaan tasoon +92,60 ja ag gre gaat ti tasoon +92,80, jolloin suojakerroksen paksuun poh ja veteen on 4,8 5,0 metriä Murskausaseman alla säilytetään vähintään 4 metrin suojakerros. Alueelle laaditaan pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun tark kai luoh jel ma. Pohjaveden pinnankorkeutta tarkkaillaan 2 kertaa vuo dessa keväällä ja syksyllä alueella olevista putkista. Pohjaveden pinnan kor keu den mittaukset suorittaa hakija. Pohjaveden laatua seu rataan ennen toiminnan aloittamista, toiminnan aikana kerran vuo dessa, mikäli murskaustoimintaa on vuoden aikana ollut ja toiminnan loput tua muovisesta, öljyisten näytteiden ottoon soveltuvasta poh ja veden havaintoputkesta. Tarkoitusta varten alueelle asennetaan putki lu pa pää tök sen mukaiseen paikkaan. Pohjavesiputkelle tehdään mittaus- ja asennuskortti, josta käy ilmi korkotiedot, havaintotiedot sekä asen nus- ja putken rakenteeseen liittyvät tiedot Tulokset toimitetaan ym pä ris tön suo je lu vi ran omai sel le. Toiminta-alueelle merkitään kaivutasoa osoittava korkeustaso kolmio pu kil la. Vaarallisia jätteitä ei normaalisti muodostu toiminnassa. 12. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Onnettomuusriski voi muodostua polttoainesäiliöiden vuodoista, kone vau riois ta tai letkurikoista, tulipaloista tai ilkivallasta. Mahdollisiin öljyvuotoihin/vahinkoihin varaudutaan maa pe rän suojauk sil la. Murskauslaitteistojen sekä seulavaunun alle, kohtiin joissa on kiertovoiteluöljyä, laitetaan erilliset tiiviit suoja-altaat tai ra ken netaan suojakalvosta ja hienosta maa-aineksesta korotetuin reunoin ole va allas. Polttoainesäiliöiden sekä aggregaatin alle va ras to alueel le on rakennettu suojaus suojakalvosta ja hienosta maa-ai nekses ta. Tulipaloja sekä konevaurioita ja letkurikkoja estetään koneiden huolloil la ja ennakoinnilla. Koneiden suurempia huoltoja ei tehdä alu eella. Työkoneissa on myös sammuttimet tulipalojen varalta. Alueella on myös imeytysainetta vuotojen talteen saamiseksi. Pienen kin öljyvahingon sattuessa likaantunut maa-aines poistetaan välit tö mäs ti ottoalueelta ja vahingosta ilmoitetaan välittömästi pe las tuslai tok sel le ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. Alueella ei varastoida vaarallisia jätteitä, vaan ne toimitetaan mahdol li sim man pian pois alueelta. 13. HAKEMUKSEN LIITELOMAKKEET Murskauksen ympäristölupahakemuskaavake ja lisäselvitys Sijaintikartta 1:75 000 Maakuntakaavaote ja Vieremänjärven rantaosayleiskaavaote Asemapiirros (1:2 000) Aggregaatin ja polttoaineen varastokenttä, leikkauskuva Asutus 500 m säteellä kartta (1:5 000) ja lista naapureista Maa-ainesten ottosuunnitelma 15.4.2013 Maa-ainesten ottosuunnitelma kartat 1.2000 ja poikkileikkaus 1:1000 Kiinteistörekisteriote ja naapuritilojen omistajat ja tiedot Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma maa-ainesten ot ta mis toimin nal le 3.12.2012 Marjomäen pohjavesialuekartta Meluselvitys 10.6.2009 Maa-aineslupa (sora) 17.6.2013 (Vieremän kunta, kunnanhallitus 17.6.2013 169) 14. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 14.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Vieremän kunnan il moitus tau lul la 16.4. 15.5.2014. Kuulutusta koskeva ilmoitus on jul kaistu 16.4.2014 Miilu-lehdessä. Kuulutuksesta on lisäksi annettu tie to

erikseen niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. 14.2 Tarkastukset Hakemuksen vähäisestä täydentämisestä ja tarkistamisesta on käy ty neuvottelu hakijan kanssa 17.6.2014. Neuvottelumuistio on liitetty asia kir joi hin. 14.3 Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Ylä-Savon Vesi Oy:ltä ja Pohjois-Sa von ELY-keskukselta. Ylä-Savon Vesi Oy on 16.5.2014 saapuneessa lausunnossaan lausu nut mm. seuraavaa: Selänteenharjun maa-ainesalue sijaitsee Marjomäen ve den han kinnan kannalta tärkeällä I-luokan pohjavesialueella. Ylä-Savon Vesi Oy:llä on Marjomäen pohjavesialueella vedenottamo, josta on lupa ot taa vettä 2000 m3/vrk vuosikeskiarvona laskettuna. Vedenottamo si jait see maa-ainesalueesta etelään n. 1,2 km etäisyydellä. Marjomäen pohjavesialueelle on laadittu suojelusuunnitelma v.2009. Suo je lu suun ni tel man mukaan uusia murskausasemia ei suositella sijoi tet ta van alueelle. Luvan myöntäjien tulisi vaatia lu pa ha ke muk siin ajantasaista tietoa pohjaveden pinnankorkeuksista. Hakija on il moitta nut pohjavedenpintatiedot kolmesta havaintoputkesta, mutta kahden putken osalta puuttuu tiedot vuosilta 2013 2014. Ha ke muk sessa ei ole myöskään aiempien vuosien osalta pohjaveden laadun seu ran ta tie to ja mm. mineraaliöljyt. Pohjaveden ylimmät pinnankorkeudet suunnitellulla murs kaus alu eella ovat olleet +87,88 (putki 72, 30.11.2012), +87,90 (putki 45, 30.11.2012) ja +87,52 (putki 57, 30.11.2012). Suunniteltu ottotaso on +90,70. Tällöin pohjaveden suojakerrospaksuudeksi jää n. 2,8 3 met riä. Suojakerrospaksuudeksi tulisi jättää vähintään 4 metriä ylimmäs tä pohjavedenpinnasta mitattuna. Mikäli murskauslupa myön netään, tulee toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia poh ja veteen seurata tutkimalla jokaisen murskausjakson loputtua alueelle asen ne tus ta havaintoputkesta/putkista otetusta näytteestä ainakin mi ne raa li öl jyt ja öljyhiilivedyt. Murskauslaitteiston tulisi olla ensisijaisesti sähköllä toimiva. On selvi tet tä vä tarkemmin, onko murskaukseen tarvittava energia mah dollis ta ottaa sähköverkosta, koska aggregaatin käyttö (jälkimurskain) ja polttoaineen varastointi tuo pohjaveden pilaantumisriskin. Mikäli murskaukseen tarvittavaa energiaa ei ole mahdollista ottaa

säh kö ver kos ta, tulee aggregaatti sijoittaa pohjavesialueen ul ko puolel le asianmukaisin suojauksin varustetulle alustalle. Hakemuksessa on esitetty aggregaatin sijoituspaikaksi maa-ainesalueen län si reunaa, joka ei ole pohjaveden muodostumisaluetta. Suunnitelmassa esi tet ty suoja-alueen maaperän suojaus (öljynsuojamuovikalvo + hie no ja koi nen maa-aines + vallimaiset reunat) on riittävä. Kaikki työko nei den tankkaukset ja voiteluaineiden käsittely on tehtävä suoja-alu eel la, mikäli niitä ei ole mahdollista tehdä pohjavesialueen ulko puo lel la. Kaikkien alueella työtä tekevien (mm. murskauksen suorittava ali urakoit si ja) tulee olla tietoisia pohjaveden pilaantumisriskeistä. Alu eel la käytettävän kaluston hyvään kuntoon on kiinnitettävä erityistä huomio ta. Ylä-Savon Vesi Oy ei puolla toistaiseksi voimassa olevaa ym pä ris tölu paa, sillä toiminnan lupaehtojen täyttymistä ja toiminnan vai ku tuksia on helpompi seurata, jos ympäristölupa on määräaikainen. Pohjois-Savon ELY-keskus on 13.5.2014 saapuneessa lau sun nossaan lausunut mm. seuraavaa: Hakija esittää toiminnassa käytettävän polttoöljykäyttöisiä lait teis to ja. Kun toimitaan pohjavesialueella, tulisi tarvittava energia ottaa en si sijai ses ti sähköverkosta, koska polttoöljyn käyttäminen ener gian tuotan nos sa ja muussa laitteistossa aiheuttaa aina pohjaveden pi laantu mis ris kin. Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanta tässä tapauksessa on, että ener gian ottamisen mahdollisuus sähköverkosta tulisi selvittää. Mikä li energian tuottaminen sähköllä tulee taloudellisesti tai muulla tavoin kohtuuttomaksi, voidaan energia tuottaa aggregaatilla, jos lu papää tök ses sä annetaan riittävät pohjaveden tarkkailua ja suo jaus toimen pi tei tä koskevat määräykset. Hakemuksen mukainen toiminta pohjavesialueella edellyttää, että alu eel le laaditaan pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun tark kai luoh jel ma. Pohjaveden pinnankorkeutta tulee seurata 2 kertaa vuodes sa hakemuksessa esitetyistä havaintoputkista. Pohjaveden laa tunäy te tulee ottaa muovisesta öljyisten näytteiden ottoon so vel tu vas ta pohjaveden havaintoputkesta ennen toiminnan aloittamista, sään nölli ses ti toiminnan aikana (kerran vuodessa, mikäli toimintaa on vuoden aikana ollut) sekä toiminnan loputtua. Jotta pohjaveden havain to put ki soveltuisi öljyisten näytteiden ottoon, tulee sii vi lä put kiosuu den ulottua putken pohjatasosta aina pohjavedenpinnan yläpuo lel le asti. Hakemuksessa esitetyt havaintoputket eivät ole ELY-keskuksen tie-

to jen mukaan soveltuvia öljyisten näytteiden ottoon. Laatunäytteiden ot toon tulee toiminta-alueen pohjoispuolelle asentaa em. tar koi tukseen soveltuva havaintoputki ennen toiminnan aloittamista. Asen netta van havaintoputken putkikortti sekä laatutulokset tulee lähettää tiedok si Pohjois-Savon ELY-keskukseen. Vesinäytteistä tulisi määrittää väri, sameus, happi, ph, säh kön joh tavuus, hiilidioksidi, kovuus, CODMn tai TOC, nitraatti, kloridi, sul faatti, rauta, mangaani, polttoainehiilivedyt ja mineraaliöljyt. Nestemäisten polttoaineiden, voiteluaineiden ja muiden poh ja ve del le vaaraa aiheuttavien aineiden varastointialueet sekä kuljetus- ja maan siir to ka lus ton paikoitus, aggregaatti ja polttonesteiden ja ke lupaik ka on sijoitettava tukitoiminta-alueelle. Mikäli tukitoiminta-alue si joi te taan toiminta-alueelle, tulee se sijoittaa alueelle, jossa to teu tuu vähintään 4 metrin suojakerros pohjaveden pintaan. Alueella ei tule murskata muualta tuotua ainesta. Ympäristöluvan voi mas sa olon tulisi päättyä viimeistään samanaikaisesti voimassa ole van maa-ainesluvan kanssa, jotta maa-ainesluvan mukainen jäl kihoi to ei alueella vaikeudu. Toiminta-alueelle on tehtävä valmiussuunnitelma vahinkotapausten va ral le. Pohjois-Savon ELY-keskus katsoo, että murskaustoiminta voidaan to teut taa alueella hakemuksen mukaisesti, mikäli edellä lau sun nossa mainitut asiat ja liitteenä oleva ohjeistus otetaan lu pa mää räyk sissä huomioon. Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunnossa on otettu kantaa vain poh ja ve den suojeluun liittyviin asioihin. Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai esitetty mie li pitei tä. 15.4 Hakijan vastine Hakija on jättänyt 5.6.2014 seuraavan vastineen Ylä-Savon Vesi Oy:n ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausuntoihin: Energian ottaminen murskauslaitokselle Murskausaseman energian ottamiseen sähköverkosta selvitettiin säh kö yh tiös tä. Murskausasemaa varten pitää rakentaa uutta säh kölin jaa noin 400 500 metriä, jos linjan saa vetää suoraan murs kauspai kal le. Sähköliittymä (muuntaja) ja sähkölinjan rakentaminen maksaa vähintään 59 800 euroa. Murskaustoiminnan ollessa ly hyt ai kais-

ta ja murskausmäärä vuodessa 26 000 tonnia. sähköliittymän ja linjan rakentamisesta ja energian ottamisesta sähköverkosta tulee kohtuut to man suuria kustannuksia ja toiminta ei ole taloudellisesti kannat ta vaa. Aikaisemmassa ympäristöluvassa murskausaseman energian tuottamiseen sai käyttää aggregaattia, joka sijoitettiin poh ja veden muodostumisalueen ulkopuolelle ja sen alapuolinen maa pe rä suojattiin tiiviillä maakerroksella ja öljynkestävällä muovilla Murskausaseman suojakerros pohjaveteen Viimeksi mitatut pohjaveden pinnankorkeudet ovat olleet +87,80 (put ki 72, 28.4.2014), +87,89 (putki 45, 8.5.2014) ja +87,42 (putki 56, 8.5.2014). Murskausasema sijoitetaan tasoon +92,60 ja ag gregaat ti tasoon +92,80. Murskausaseman ja aggregaatin suo ja ker roksen vahvuus pohjaveteen on 4,80 5,00 metriä. Maa-ainesluvassa alin ottotaso on +91,50. Murskausaseman alla säilytetään vähintään 4 metrin suojakerros. Valmistelijan päätösehdotus: 15. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Ympäristölautakunta myöntää Sorayhtymä Kainulaiselle ym pä ris tö luvan soran murskaukselle kiinteistölle Selänteenharju (925-417-37-2). Hakemuksessa esitetyn lisäksi on toiminnassa nouda tet ta va lupamääräysten ehtoja. 16. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristövastuualueen ja Ylä-Savon Ve si Oy:n lausunnot on otettu huomioon soveltuvin osin lu pa määräyk sis sä näkyvillä tavoilla. 17. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset lupamääräykset 17.1 Toiminnassa saa käyttää vain toiminta-alueelta (kiinteistö Selän teen har ju 925-417-37-2) otettuja maa-aineksia. Murskausta saa teh dä vuosittain hakemuksen mukaisesti enintään 1,5 kuukauden (6 viik koa) ajan. Tuotteiden kuormausta ja kuljetusta saa tehdä ym pä rivuo den. Toiminta-ajat ovat seuraavat: murskaus arkisin (maa nan tai-per jan tai) klo 7.00 22.00 välisenä aikana ja kuormaus ja kuljetukset ar ki sin (maanantai-lauantai) klo 7.00 18.00 välisenä aikana. Perustelut: Toiminta-ajat ovat hakijan esittämiä. Hakija on ha ke muk-

ses sa esittänyt, että murskausta tehdään 1 2 kertaa vuodessa, 2 3 viikon toimintajaksoissa. Toiminta sijoittuu alle 500 metrin päähän me lul le alttiista kohteista, joten toiminnassa on noudatettava Val tioneu vos ton asetuksen (800/2010) aikarajoja. (YSL 8 ja 43, NaapL 17 ) 17.2 Maan pinnan ja pohjaveden pinnan välisen suo ja ker ros pak suuden on oltava murskaamon sekä tukitoiminta-alueen kohdalla vä hintään 4 metriä. Alin ottotaso tulee määritellä ylimmän havaitun poh jave den kor keu den mukaan. Perustelut: Suojakerroksella vähennetään pohjaveden pi laan tu misris kiä. Suojakerroksen paksuus on hakijan esittämä. Ottotaso tulee mää ri tel lä ylimmän havaitun pohjavedenpinnan mukaan. (YSL 4, 8, ja 43, NaapL 17 ) Melu 17.3 Toiminnan tulee tapahtua siten, että se aiheuttaa mah dol li simman vähän melua ympäristöön. Pintamaat ja murskeen varastokasat tu lee sijoittaa siten, että ne toimivat meluesteinä lähiasutuksen suun taan. Perustelut: Määräyksen toimenpiteillä ehkäistään meluhaittaa (YsL 42 ja 43, VNa 800/2010 6 ) 17.4 Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toimin ta-alu eel la siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman ly hyik si. Kivenmurskaamon melua tulee torjua mahdollisuuksien mukaan myös koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ää ni tek nisil lä parhailla meluntorjuntatoimilla. Perustelut: Määräyksen toimenpiteillä ehkäistään meluhaittaa. Laittei den kuluminen ja vanhentuminen voi lisätä niiden me lu pääs töjä.(ysl 42 ja 43, VNa 800/2010 6 ) 17.5 Murskaus ja muu melua aiheuttava toiminta liikenne mukaan lukien on suunniteltava ja toteutettava siten, että siitä aiheutuva me lu ei ylitä lähimpien asuinrakennusten pihapiirissä klo 7.00 22.00 tasoa 55 db (LAeq) ja klo 22.00 7.00 tasoa 50 db (LAeq). Loma-asun to jen pihapiirissä melu ei saa ylittää klo 7.00 22.00 tasoa 45 db (LAeq) ja klo 22.00 7.00 tasoa 40 db (LAeq). Mikäli toi minnas ta epäillään aiheutuvan meluhaittaa, tulee toiminnanharjoittajan sel vit tää melutaso mittauksin häiriintyvässä kohteessa. Mittausten te ki jäl lä tulee olla riittävä kokemus ja asiantuntemus me lu mit tauk sista. Mittaustulokset tulee toimittaa kunnan ym pä ris tön suo je lu-vi ranomai sel le.

Perustelut: Määräyksessä on annettu raja-arvot melutasolle, joka toimin nas ta saa aiheutua ilman, että se aiheuttaisi terveyshaittaa lähim mis sä häiriintyvissä asuinkohteissa. Melutasorajat perustuvat ase tuk seen 800/2010, jossa melutason ohjearvot on säädetty raja-ar voik si. Melumittaukset ovat tarpeen, jotta saadaan selville laitok sen melutaso, jos sen epäillään ylittyvän. Mittaustulosten pe rusteel la voidaan arvioida tarvetta lisätä meluntorjuntatoimia tai muuttaa toimintaa muutoin. Mittaustulosten luotettavuuden kannalta on tar peen, että mittauksista vastaa ulkopuolinen taho, jolla on riittävät edel ly tyk set mittausten tekemiseen. (YsL 5, 42, 43 ja 46, VNp 993/1992, VNa 800/2010 7 ) Pöly 17.6 Pölylähteet on teknisten mahdollisuuksien mukaan sijoitettava toi min ta-alu een alimmalle kohdalle. 17.7 Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta va ras to kasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoa mis kor keus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murs kaus laitteis ton kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyt tä mäl lä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyt tö kel pois ta tekniikkaa. 17.8 Toiminnasta ei saa aiheutua sellaista ilmanlaadun heik ke nemis tä, joka vaarantaa ilmanlaadusta annetun valtioneuvoston asetuk sen noudattamista. Pölyn leviäminen ympäristöön on estettävä kas te le mal la tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti tai käyt tä mäl lä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tek niik kaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kastel ta va ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ul ko puo lel le on estettävä. Pölyn torjuntaan ei saa käyttää suolaa. Perustelut: Määräyksillä 17.6 17.8 varmistetaan, että toiminnan aiheut ta mas ta pölystä ei aiheudu lähikiinteistöillä terveyshaittaa tai koh tuu ton ta viihtyvyyshaittaa. Pölyntorjunnan on oltava tehokasta myös ajanjaksoina, jolloin veden käyttäminen pölyntorjunnassa ei ole mahdollista. Suolan käyttäminen pölyntorjunnassa on kielletty, kos ka kyseessä on pohjavesialue. (YsL 8, 42 ja 43, NaapL 17, VNa 800/2010 4 ja 13 ) Maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojaaminen 17.9 Toiminnasta ei saa aiheutua pohjaveden ja maaperän pi laan tumi sen vaaraa. Haitta-aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on es tet tä vä parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen. 17.10 Toiminta-alueella voidaan käyttää perinteistä, aggregaatista

ener gian sa ottavaa, murskauslaitosta. Aggregaatti ja aggregaatin tar vit se ma polttoainesäiliö ja työkoneiden polttoainesäiliöt ja put ket ja tankkausalue on sijoitettava öljynkestävästä vähintään 1 mm vahvui ses ta muovista tai vastaavan tiiveysasteen saavuttavasta ma te riaa lis ta rakennetulle suoja-alueelle, joka on täytetty 40 cm pak sul la kerroksella hienojakoista maa-ainesta. Polttoainesäiliöiden suoja-alu een (reunakorokkeen tai -vallin sisäpuolisen alueen) on ulo tutta va vähintään 1,5 metrin etäisyydelle alueilta, joilla kä si tel lään (mukaan lukien muun muassa säiliöiden täyttöletkut) tai joilla va rastoi daan polttoaineita. Suoja-alueen tulee olla varustettuna reu na korok keel la tai vastaavalla. Suojarakenteet on pidettävä kunnossa ja niiden kunto on tar kis tet tava säännöllisesti. Suoja-alueiden sijainti on merkittävä maastoon ja kar tal le siten, että niiden suoja-alueet voidaan paikallistaa myös niiden alueelta poistamisen jälkeen. 17.11 Murskausaseman öljyä tai polttoainetta sisältävät alueet tulee suo ja ta 50 cm paksulla savesta tai siltistä rakennetulla tiiviillä maaker rok sel la tai 1 mm vahvuisella polttoainetta kestävällä muovilla, jon ka päälle tulee 20 cm:n maakerros tai muu vastaava tiivis ra kenne. Suoja-alueet on varustettava reunakorokkeella tai -vallilla. Suoja-alu een tulee olla niin laaja, että vuodot maaperään eivät ole mahdol li sia. 17.12 Aggregaatin polttoainesäiliön on oltava kaksoisvaippasäiliö tai kiinteästi valuma-altaallinen säiliö ja siinä on oltava ylitäytönesto. Työ ko nei den sekä murskauslaitteiston tankkaamiseen käytettävien polt to ai nei den säiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteäs ti valuma-altaallisia säiliöitä. Kaikissa käytettävissä polt to ai nesäi liöi den jakelulaitteistoissa tulee olla ylitäytönesto ja laponesto. Säi liöi den täyttöputket ja jakelulaitteet on oltava lukittuna, kun alueel la ei työskennellä. Säiliöiden täytöt on tehtävä valvotusti. 17.13 Työkoneiden säilytys ja ajoneuvojen pysäköinti-alue tulee varus taa vettä läpäisemättömällä pinnalla, pinnoitteella tai suo ja kal volla (esim. vähintään 50 cm:n paksulla savi-silttisellä maakerroksella tai vastaavalla rakenteella). Säilytys- ja pysäköintialueen pin ta ve sien kulkeutuminen toiminta-alueen suuntaan on estettävä kal lis tuk sin tai reunakorokkeella/vallilla. Työkoneiden huoltotoimenpiteet tulee tehdä pohjavesialueen ul kopuo lel la. Mikäli alueella joudutaan kuitenkin tekemään koneiden huol to ja, tulee käyttää imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, jotka es tä vät vuotojen pääsyn maaperään ja pohjaveteen. Alueella ei saa tar peet to mas ti säilyttää koneita tai laitteita. 17.14 Voiteluaineita ja muita ympäristölle vaarallisia aineita ei saa

va ras toi da alueella päivittäisessä huollossa tarvittavaa määrä enempää. Voiteluaineet ja muut ympäristölle vaaralliset aineet on va rastoi ta va tiiviissä astioissa katetussa tilassa, jonka lattia on tiivis ja voiteluaineita kestävä ja joka on varustettu korotetuilla reunoilla siten, että vuodot eivät pääse maaperään ja ne voidaan kerätä talteen. Asiattomien pääsy varastoon on estettävä lukitsemalla varasto sil loin, kun alueella ei ole toimintaa. Voiteluaineiden tilapäinenkin va ras toin ti suojaamattomalla paikalla on kielletty. 17.15 Suolan ja muiden pohjavedelle ja maaperälle haitallisten ainei den käyttö pölynsidonnassa on kielletty. Perustelut: Määräykset 17.9 17.16 ovat tarpeen maaperän ja pohja ve den pilaantumisen estämiseksi. Tehtyjen suojarakenteiden tulee ol la viranomaisen tarkastettavissa ja dokumentoituja ennen toi minnan aloittamista (YSL 7, 8, 42 ja 43, VNa 800/2010 9 ) ) 17.16 Toiminta-alueelta tulevat sade- ja hulevedet tulee johtaa maas toon tarvittaessa laskeutusaltaan kautta. Perustelu: Määräyksellä varmistetaan, että toiminta-alueen sade- ja su la mis ve sis tä ei aiheudu ympäristön pilaantumista. Toi min ta-alueel ta tulevista sade- ja sulamisvesistä voi aiheutua haittaa las kuojien ja lähivesistön vedenlaadulle. Laskeutusaltaan tarve rat kaistaan toiminnan valvonnan yhteydessä. (YsL 7, 8, 42 ja 43, VNa 800/2010 10 ) Jätehuolto 17.17 Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mah dol lisim man vähän. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön ros kaan tumis ta, maaperän tai pohjaveden pilaantumista eikä haittaa ter veydel le tai ympäristölle. Jätteitä ei saa polttaa eikä haudata. Hyö tykäyt töön kelpaava jäte on lajiteltava erilleen ja toimitettava hyö dynnet tä väk si. Hyötykäyttöön kelpaamaton jäte on toimitettava kaa to paikal le, jolla on ympäristölupa jätteenkäsittelyyn. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai niihin ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheutua haittaa terveydelle, ym pä ris töl le tai öljyjätehuollon järjestämiselle. Jätteistä on pidettävä kirjaa, jos ta ilmenee niiden määrä, laatu sekä toimitusaika ja -paikka. Alu eel la ei saa varastoida vaarallisia jätteitä. Perustelut: Määräyksellä vähennetään pohjaveden ja maaperän pilaan tu mis ris kiä sekä ehkäistään roskaantumista (YSL 7, 8, 43 ja 45, JäteL 8, 12, 13, 15, 16, 17, 18, 72, 73, 118, 119, 120, 121, Jä tease tus (Vna 179/2012) 7, 8, 9, 11, 17, 20, VNa 800/2010 11 ) 17.18 Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kai-

van nais jät teen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty 3.12.2012). Jä tehuol to suun ni tel maa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuo den kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Ar vioinnis ta on ilmoitettava valvovalle viranomaiselle. Perustelut: Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivan nais jät teen käsittelemiseksi asianmukaisesti. (YSL 103 a ) Häiriö- ja poikkeustilanteet 17.19 Mahdollisiin häiriötilanteisiin, jotka voivat aiheuttaa ym pä ris tön pilaantumisen vaaraa tai terveyshaittaa, tulee varautua suun ni telmal li ses ti. Alueella työskenteleville on tiedotettava riskitekijöistä ja kerrottava, että toiminta-alue on pohjavesialueella. Alueella työs kente le vät on perehdytettävä häiriötilanteissa toimimista varten. Toi minta-alu eel le on tehtävä valmiussuunnitelma vahinkotapausten va ral le ennen toiminnan aloittamista. Vahinkotapauksista, kuten poltto- tai voiteluainevuodoista, on välittömästi ilmoitettava valvovalle vi ranomai sel le, paloviranomaiselle ja Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut ympäristölle haitalliset aineet on kerättävä välittömästi talteen. Öljyvuotojen varalta on ol ta va käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ai neksel le varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella. 17.20 Toiminta-alueen rakenteiden ja laitteistojen huollosta ja kunnos sa pi dos ta on huolehdittava siten, että ne eivät käytön aikana vioi tu tai muutu siten, että toiminnasta aiheutuvien ympäristö- ja terveys va hin ko jen riski lisääntyy. 17.21 Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on olta va riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto. Laitteiden lähei syy des sä on oltava hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuo toja tulipalotapauksissa. 17.22 Poltto- ja voiteluaineet sekä muut kemikaalit on säilytettävä tur val li ses ti. Alueella olevat tiet on suunniteltava ja rakennettava pelas tus ajo neu voil le soveltuviksi. 17.23 Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminnalle on ni met tävä vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on ilmoitettava val von ta vi ranomai sel le ennen toiminnan aloittamista. Yhteystiedot on pidettävä ajan tasalla. 17.24 Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle tulee tarvittaessa estää. Perustelut: Työntekijöille on tiedotettava, että alue sijaitsee poh ja vesi alu eel la, jotta he osaavat ottaa riskin huomioon toiminnoissaan.

Hai tal li set ympäristö-, terveys- ja viihtyisyysvaikutukset on estettävä en nal ta tai, jos se ei ole mahdollista, niin haitat on minimoitava ja tor jun ta toi met on aloitettava mahdollisimman joutuisasti. Il moit ta minen viranomaisille on tarpeen tiedonkulun varmistamiseksi sekä valvon nan ja viranomaisen ohjeiden antamisen mahdollistamiseksi. (YSL 4, 7, 8, 43 ja 62, YSA 30, VNa 800/2010 12 ) Tarkkailu ja raportointi 17.25 Alueelle tulee laatia pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun tark kai lu oh jel ma, joka toimitetaan ennen toiminnan aloittamista valvo val le viranomaiselle sekä Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Poh jave den pinnan taso on selvitettävä alueella olevista muovisista poh jave den tark kai lu put kis ta ennen kunkin toimintajakson alkamista, mut ta kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Pohjaveden laatunäytteet tulee ottaa alueella sijoitettavasta uudesta muo vi ses ta pohjavedentarkkailuputkesta, joka asennetaan toi minta-alu een pohjoisosaan ennen toiminnan aloittamista. Putken sii vi läosuu den tulee ulottua putken pohjatasosta vähintään metrin poh jave den pinnan yläpuolelle. Luvan saajan tulee esittää suunnitelma uu den pohjavedentarkkailuputken sijoittamisesta alueelle. Putken asen nuk ses ta on lähetettävä kairausraportti sekä putkikortti ym päris tö lau ta kun nal le ja Pohjois-Savon ELY-keskukselle heti asen nuksen jälkeen. Pohjaveden laatunäytteitä on otettava säännöllisesti toiminnan ai kana (kerran vuodessa, mikäli toimintaa on vuoden aikana ollut) sekä toi min nan loputtua. Näytteistä tulee määrittää: väri, sameus, happi, ph, sähkönjohtavuus, hiilidioksidi, kovuus, CODMn tai TOC, nit raatti, kloridi, sulfaatti, rauta, mangaani, polttoainehiilivedyt ja mi ne raa liöl jyt. Tarkkailusta on pidettävä kirjaa. Tarkkailun tuloksista on ra por toi tava valvovalle viranomaiselle ja Pohjois-Savon ELY-keskukselle. 17.26 Luvan saajan on merkittävä korkeusmerkinnät maastoon si ten, että pohjaveden pinnan ja maan pinnan tasot toiminta-alueella voidaan tarkastaa. Korkomerkit on tarkastettava aina toiminnan al kaessa. Perustelut: Määräyksillä 17.25 17.26 varmistetaan, että toiminta (murs kaus sekä polttoaineiden varastointi) ei ole vaikuttanut hai tal lises ti pohjavedenlaatuun. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toimin nan har joit ta jan on oltava selvillä toiminnan ym pä ris tö vai ku tuk sista ja -riskeistä. Pohjaveden pinnan tarkkailulla sekä kor keus merkkien avulla varmistetaan, että murskausalueella pohjaveden suo jaker ros pak suus on vähintään tämän luvan mukainen. Kor keus mer kin-

nät tulee sijoittaa maastoon toiminta-alueelle valvonnan hel pot ta misek si. (YSL 5, 7, 8, 43 ja 46 ) 17.27 Luvan saajan on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimi tet ta va valvovalle viranomaiselle laitoksen edellistä vuotta kos keva raportti, josta käyvät ilmi seuraavat tiedot: - Murskauslaitoksen toimintapäivät ja kokonaiskäyttötunnit - Käytettyjen polttoaineiden sekä pääraaka-aineiden määrät - Tiedot tuotteiden määristä - Toimenpiteet melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi - Jätteiden määrä, varastointitapa ja toimituspaikat - Tiedot mahdollisista häiriötilanteista ja niiden aikana syntyneistä pääs töis tä. - Tehtyjen pohjavesitarkkailujen tulokset Yhteenvedon perusteena oleva kirjanpito on säilytettävä vähintään kol me vuotta. Perustelut: Raportointi- ja kirjanpitomääräykset ovat tarpeen val vontaa varten. (YSL 46 YSA 19, JäteL 118, 119, JäteA 20 ) Toiminnan aloittaminen ja lopettaminen sekä jälkihoito 17.28 Kunkin toimintajakson aloittamisesta on ilmoitettava val vo val le viranomaiselle vähintään viikko etukäteen. Murskaustoiminnan saa aloittaa vasta, kun valvova viranomainen on tarkastanut ja hy väk synyt aseman laitteineen sekä niiden maaperäsuojaukset. Toi min ta jakson päätyttyä alue on siistittävä. Alueelta on poistettava ko neet ja laitteet. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava valvovalle vi ranomai sel le, kun alueen siistimistyöt on tehty. Toiminnan olennaisista muutoksista sekä toiminnanharjoittajan vaihtu mi ses ta on ilmoitettava valvovalle viranomaiselle. Kun alue pois tetaan lopullisesti käytöstä, on kunnostettava tallaantuneet kul ku väy lät ja suojausalueet. Perustelut: Määräykset ovat tarpeen tiedonkulun varmistamiseksi ja val von nan mahdollistamiseksi. Alueen siistimisellä ehkäistään roskaan tu mis ta. (YSL 43, 81 ja 90, JäteL 72 ) 18. LUVAN VOIMASSAOLO Lupa on voimassa 31.12.2023 saakka. Perustelut: Lupa on annettu määräaikaisena, koska toiminta sijoittuu I-luo kan pohjavesialueelle ja on tarpeen määräajoin tarkastella, on ko murskaustoiminta alueella mahdollista, ja jos on, niin millä edel ly tyk-

sil lä. Koska murskaustoiminta on sidoksissa maa-ainestenottoon, päät tyy luvan voimassaolo yhtä aikaa maa-ainesluvan kanssa. 19. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT 19.1 Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja nou da te taan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ym pä ris tön suoje lu lain, luonnonsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen ase tus ten vaatimukset. Toiminta sijoittuu veden hankintaan soveltuvalle Marjomäen (0892504) II-luokan pohjavesialueelle. Marjomäen pohjavesialue on ve den ot to käy tös sä ja alueen eteläpuolella noin 1,4 km etäisyydellä si jait see vedenottamo. Maa-ainesten ottoalueella pohjaveden virtaus suun ta on etelästä pohjoiseen. Murskaustoiminnasta ei aiheudu vaa raa pohjavedelle, kun menetellään lupamääräysten mukaisesti. Alueen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita tai muita suojel ta via kohteita. Etäisyys vesistöön on niin pitkä, ettei toi min nas ta aiheudu vesistön pilaantumista. Lupamääräyksissä on kiinnitetty erityistä huomiota pohjaveden ja maa pe rän pilaantumisriskin ehkäisemiseen. Alueet, joilla käsitellään tai varastoidaan maaperän tai pohjaveden pilaantumista aiheuttavia ai nei ta, tai joilla murskauslaitoksen öljyä tai polttoainetta sisältävät osat sijaitsevat, suojataan öljyä pidättävillä rakenteilla. Perinteisen murs kaus lai tok sen tarvitsema energia otetaan aggregaatista, joka si jait see tukitoiminta-alueella. Tämän murskauslaitoksen käyttö toimin ta-alu eel la voidaan hyväksyä, koska vuosittainen murs kaus määrä alueelta on keskimäärin 30 000 tonnia, toiminta vuosittain on lyhyt ai kais ta, maan pinnan ja pohjaveden pinnan välinen suo ja ker roksen paksuus on riittävä (yli 4 m) ja maaperän suojaukset tu ki toi minta-alu een suoja-alueella sekä murskauslaitosten alla pienentävät mer kit tä väs ti mahdollisten vuotojen aiheuttamaa riskiä. Toimittaessa lu pa mää räys ten mukaisesti ei toiminnasta aiheudu maaperän tai poh ja ve den pilaantumista. Koska murskauksessa käytettävien poltto ai neen varastoalue sijoittuu pohjavesialueelle, on tarkkailun jär jestä mi nen alueen mahdollisten vuotojen selville saamiseksi tarpeen. Toiminta-alue sijoittuu Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 ge 28.664-merkinnällä osoitetulle arvokkaalle Marjomäki - Tervalampi har ju-alu eel le sekä pv 1 28.653- merkinnällä osoitetulle Marjomäen poh ja ve si alu eel le. Alueen kaavoitus ei muodosta estettä luvan myön tä mi sel le. Toiminta-aluetta lähimpänä sijaitsee yksi vakituisesti asuttu kiin teis-