Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 3/ (91)

Transkriptio

1 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 3/ (91) Ympäristölautakunta Aika klo 09:00-10:40 Paikka Kokoushuone, Riistakatu 5 B, Iisalmi Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 29 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 30 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 31 Asioiden käsittelyjärjestys 5 32 Ympäristölupa soran murskaukselle kiinteistölle Honkahiekka ( ), Savon Kuljetus Oy 33 Ympäristölupa soran murskaukselle Niskaharju , Iisalmen autotilaus Oy 34 Maalämpöpumpun aiheuttama meluhaitta asuinhuoneiston makuuhuoneessa, Asunto Oy Kiuruveden Katajatie 5 35 Lausunto Metsähallituksen tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 36 Lausunto AK 357 Teollisuuskylän asemakaavan muutosehdotuksesta 37 Viranhaltijapäätökset ajalta Tiedoksiannot Muut asiat

2 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 3/ (91) Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Harmoinen Unto Puheenjohtaja Malmivaara Niilo-Kustaa Varapuheenjohtaja Mehtonen Erkki Jäsen Nousiainen Risto Jäsen Tenhunen Kirsi Jäsen Tuovinen Merja Jäsen Veteli Martti Esittelijä, ympäristöjohtaja Juntunen Jyrki Ympäristöterv.huollon päällikkö Korolainen Kauko Yhtymähallituksen puheenjohtaja Tenhunen Jouko Yhtymähallituksen edustaja Kauppinen Helli Pöytäkirjanpitäjä Poissa Kekkonen Anne Jäsen Allekirjoitukset Unto Harmoinen Puheenjohtaja Helli Kauppinen Pöytäkirjanpitäjä Asiat Pöytäkirja tarkastettu Erkki Mehtonen Pöytäkirjantarkastaja Niilo-Kustaa Malmivaara Pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja asetettu nähtäville Pöytäkirja pidetään nähtävillä keskiviikkona klo ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut -vastuualueen Iisalmen toimipisteessä

3 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 3/ (91) Ympäristölautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ymplk 29 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän hallintosäännön mukaan ko kous kutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan va ra puheen joh ta ja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsi teltävät asiat. Esityslista lähetetään kokouskutsun yhtey des sä. Kokouskutsu lähetetään vähintään neljä päivää ennen kokousta jäse nil le, kuntayhtymän toimitusjohtajalle, yhtymähallituksen pu heenjoh ta jal le, yhtymähallituksen toimielimeen nimeämälle edustajalle, kun ta yh ty män jäsenkuntien hallituksille ja muille, joilla on läs näolo-oi keus tai velvolli suus toimielimen päättämällä tavalla. Esityslistan tulee kunkin asian osalta sisältää esittelijän ehdotus ympä ris tö lau ta kun nan päätökseksi. Kuntalain 58 :n mukaan ympäristölautakunta on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Harmoinen Unto Kekkonen Anne Malmivaara Niilo-Kustaa Mehtonen Erkki Nousiainen Risto Tenhunen Kirsi Tuovinen Merja puheenjohtaja jäsen, poissa jäsen, varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen Ympäristöjohtajan päätösehdotus: Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

4 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 3/ (91) Ympäristölautakunta Pöytäkirjantarkastajien valinta Ymplk 30 Päätösehdotus: Ympäristölautakunta valitsee pöytäkirjantarkastajiksi Anne Kekkosen ja Niilo-Kustaa Malmivaaran. Päätös: Ympäristölautakunta valitsi pöytäkirjantarkastajiksi Niilo-Kustaa Malmivaaran ja Erkki Mehtosen.

5 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 3/ (91) Ympäristölautakunta Asioiden käsittelyjärjestys Ymplk 31 Päätösehdotus: Ympäristölautakunta hyväksyy esityslistan kokouksen asioiden käsittelyjärjestykseksi. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

6 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 3/ (91) Ympäristölautakunta Ympäristölupa soran murskaukselle kiinteistölle Honkahiekka ( ), Savon Kuljetus Oy 901/ /2012 Ymplk 32 Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Maarit Walta, puh ASIA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupa soran murskauk sel le ja seulonnalle, Vieremä Hakemus sisältää myös ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisen pää tök sen täytäntöönpanoon muutoksenhausta huolimatta. 2. HAKIJA Savon Kuljetus Oy Suurahontie KUOPIO Hakijan yhteyshenkilö: Anna-Maria Tirkkonen, puh , s-pos ti: anna-maria.tirkkonen@sgmconsulting.fi Y-tunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lupaa haetaan soran murskaukselle ja seulonnalle 10 vuodeksi. Toi min ta paik ka sijaitsee Vieremän kunnan Marttisenjärven kylässä kiin teis töl lä Honkahiekka (kiinteistötunnus ) osoit teessa Nissiläntie 893. Kiinteistön omistaa Savon Kuljetus Oy. Koordinaatit: itä, pohjoinen. 4. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille ja sitä on täydennetty , , , ja

7 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 3/ (91) Ympäristölautakunta LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOI- MI VAL TA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 e) kohdan mukaan murs kaa mo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää, edel lyt tää ympäristöluvan. Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 7 b) kohdan mukaan lu pa vi ran omai nen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. 6. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAA VOI TUS TI- LAN NE Vieremän kunnan kunnanhallitus on myöntänyt Savon Kuljetus Oy:lle maa-ainesluvan maa-ainesten ottoon tilalla Honka hiek ka (RN:o 3:65). Otettava kokonaismäärä soraa ja hiekkaa on enin tään m3-ktr. Lupa on voimassa saakka. Toi min ta-alu een korkein kohta on tasolla +166 mpy ja maa-ai nes luvan mukainen ottotaso +141 mpy. Alueella on ollut saakka voimassa ollut aiempi Vieremän kun nan hal li tuk sen myöntämä maa-aineslupa m3-ktr kokonaisottomäärälle. Tämän luvan aikana alueelta on otettu maa-ai nek sia yhteensä noin m3-ktr. Toiminta-alueella ei ole voimassa asema- tai yleiskaavaa. Pohjois-Sa von maakuntakaavassa 2030 (vahvistettu ym pä ris tö mi nis teriös sä ) Honkahiekan toiminta-alue sijoittuu ge 622 merkin näl lä osoitetulle arvokkaalle Honkamäen harjualueelle sekä pv 662 merkinnällä osoitetulle Honkamäen pohjavesialueelle. Toiminta-alue sijoittuu Honkamäen ( ) vedenhankintaan sovel tu val le II-luokan pohjavesialueelle. Honkamäen pohjavesialue on pie ni alai nen, muta selvästi ympäristöstään nouseva selväpiirteinen har ju muo dos tu ma. Sen kokonaispinta-ala on 1,3 km². Alueella ei ole poh ja ve den ot ta moa. Pohjavesialueelle on tehty riskikartoitus osana Vie re män kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelmatyötä. Ris kikar toi tuk ses sa todetaan, että maa-ainestenottoa ei koko poh ja ve sialue huomioiden ole pinta-alallisesti suurta määrää. Lupaehtojen mu kaan toimittaessa pilaantumisriskiä ei synny. POSKI-projektissa Honkahiekan toiminta-alue sijoittuu luonnon- ja mai se man suo je lun kannalta paikallisesti arvokkaalle Honkamäen har ju alu eel le. POSKI-projektissa alue on luokiteltu maa-ainesten ottoon osittain soveltuvaksi, pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yh teen so vi tus alu eek si.

8 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 3/ (91) Ympäristölautakunta LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminta-alue sijaitsee Vieremän kunnan keskustan pohjoispuolelle noin 18 km etäisyydelle. Alue sijoittuu Nissiläntien (yhdystie 5911) län si puo lel le. Toiminta-alue rajautuu etelässä Iisalmen Autotilaus Oy:n Niskaharju-kiinteistöön, jossa on harjoitettu ja harjoitetaan maa-ai nes ten ot to toi min taa. Myös toiminta-alueen pohjoispuolella, kiin teis töl lä Toivola on aiemmin harjoitettu maa-ai nes ten ot to toi mintaa. Toiminta-alue sijoittuu Honkamäen ( ) vedenhankintaan sovel tu val le II-luokan pohjavesialueelle. Pohjaveden virtaussuunta on alu eel la pohjoisesta kohti etelää. POSKI-projektissa Honkahiekan toiminta-alue sijoittuu luonnon- ja mai se man suo je lun kannalta paikallisesti arvokkaalle Honkamäen har ju alu eel le. Toiminta-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnon suo je lu aluei ta eikä Natura 2000-verkostoon tai luon non suo je luoh jel miin kuuluvia alueita. Lähin luonnonsuojelutarkoituksiin varattu alue, Mammonhauta-Rotimojoki Natura-alue (FI ), sijoittuu toi min ta-alu een luoteispuolelle noin 2,5 kilometrin etäisyydelle. Toiminta-alueen aikaisempi maa-aineksen ottotoiminta on koh dis tunut kiinteistön itäosaan. Nyt alueelle suunniteltu ottamistoiminta tu lisi jatkumaan nykyiseltä ottoalueelta kohti länttä. Kiinteistön ne osat, jois sa ottotoimintaa on harjoitettu, ovat yleisilmeeltään avointa soran ot to aluet ta, jossa kasvaa paikoin sekalaista taimikkoa ja tyy pil listä pioneerikasvillisuutta. Ympärysmetsät ovat intensiivisessä met säta lous käy tös sä olevia, pääosin havupuuvaltaisia sekametsiköitä. Toiminta-alueen lounais/länsipuolelle sijoittuu ojitettu suoalue, Honka suo ja sen keskelle, noin 300 m etäisyydelle toiminta-alueesta, sijoit tuu pieni suolampi, Honkalampi. Lähin suurempi vesistö, Sa lahmin jär vi, sijoittuu noin 2 km etäisyydelle toiminta-alueesta etelään. Toi min ta-alu een länsipuolella kulkee Rotimojoki noin 1,5 km etäisyy del lä. Lähin häiriintyvä kohde on vakituisessa asuinkäytössä oleva kiinteis tö suunnitellun ottoalueen reunasta mitattuna idässä noin 240 m etäi syy del lä sijaitseva Honkamäki ( ). Toiseksi lähinnä si jait see noin 360 m etäisyydessä luoteessa vakituisessa asuin käytös sä oleva kiinteistö Honkalehto ( ) ja kolmanneksi lähin nä sijaitsee noin 450 m etäisyydellä pohjoisessa vakituisessa asuin käy tös sä oleva kiinteistö Tervola ( ). Muut ym päris tös sä sijaitsevat vakituisesti asutut kiinteistöt sekä va paa-ajanasun not sijaitsevat yli 510 m etäisyydellä ottoalueen rajasta.

9 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 3/ (91) Ympäristölautakunta Kulkuyhteys toiminta-alueelle on Nissiläntieltä (yhdystie 5911) olemas sa olevaa työmaatietä pitkin. 8. LAITOKSEN TOIMINTA 8.1 Yleiskuvaus toiminnasta Toiminta-alueella seulotaan ja murskataan karkeaa soraa sekä kuor ma taan ja varastoidaan seulottuja ja murskattuja soralaatuja. Kaik ki murskattava aines otetaan Honkahiekka-kiinteistöltä. Seulontaa ja murskausta varten tarvittavat koneet ja laitteet tuodaan alu eel le jokaista seulonta- ja murskauskertaa varten ja viedään kunkin toimintajakson jälkeen alueelta pois. Murskauksen ja seulonnan suo rit taa ulkopuolinen urakoitsija. Seulontaa ja murskausta tehdään alueella tarvittaessa, riippuen ki viai nek sen kysynnästä alueella. Murskausjakso kestää, hakemuksen täy den nyk sen mukaan, noin 2 4 viikkoa kerrallaan, 2 4 kertaa vuo des sa joka vuosi. Murskausta alueella tehdään ympärivuoden. Ker ral la murskataan suurempi määrä kiviainesta, noin tonnia. Murskain tuottaa erilaisia murskeita parhaimmillaan noin tonnia vuorokaudessa. Hakemuksessa on esitetty, että toiminnassa noudatetaan seu raavas sa esitettyjä toiminta-aikoja: - murskausta tehdään arkipäivisin (maanantaista perjantaihin) klo välisenä aikana - valmiiden murskeiden lastausta ja kuljetusta tehdään arkipäivisin (maa nan tais ta perjantaihin) klo välisenä aikana 8.2 Seulonta Seulontaa tehdään moottoroidulla seulavaunulla, jolla karkeata soraa voidaan seuloa noin 500 tonnia vuorokaudessa. Soran syöttö seu la vau nuun tehdään pyöräkoneella. Seulontaa tehdään muul loinkin kuin murskauksen yhteydessä kausiluontoisesti. Tela-alustainen seulavaunu tuodaan alueelle seulonnan ajaksi. Seu la vau nu tankataan siten, että sen polttoainetankin (noin 200 litraa) polttoainemäärä tuodaan auton lavalla olevassa siirrettävässä säi liös sä seulavaunun vierelle ja pumpataan tankkiin säh kö pum pulla. Polttoainetankkia kuljettava auto pysäköidään maaperäsuojatulle py sä köin ti alu eel le. Jos kuormaukseen käytettävä pyöräkone on saman urakoitsijan kuin seulavaunu, tankataan se samoin. Seu la vaunu kuluttaa polttoainetta 0,2 litraa/seulottu tonni.

10 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 3/ (91) Ympäristölautakunta Murskaus Toiminta-alueella murskataan karkeaa soraa, mutta sen määrää koko nais ot to mää räs tä ei tässä vaiheessa suunnittelua tarkalleen tiede tä. Hakija on arvioinut, että sitä on noin 15 % eli korkeintaan noin m3-ktr (noin t). Murskausjakso kestää, hakemuksen täy den nyk sen mukaan, noin 2 4 viikkoa kerrallaan, 2 4 kertaa vuo des sa joka vuosi. Murskausta alueella tehdään ympärivuoden. Ker ral la murskataan suurempi määrä kiviainesta, noin tonnia. Maksimituotanto on noin tonnia. Murskain tuottaa erilaisia murskeita parhaimmillaan noin tonnia vuo ro kaudes sa. Kaikki murskattava aines otetaan Honkahiekka-kiinteistöltä. Murs kaus ta tehdään tarvittaessa, riippuen alueella olevan murs katta vak si soveltuvan soran määrästä sekä alueen kiviaineksen ky synnäs tä. Alueelle ei sijoiteta pysyvää murskauslaitosta, vaan murskauksessa käy tet tä vä laitteisto tuodaan alueelle murskausta varten ja viedään murs kauk sen jälkeen alueelta pois. Murskauksen suorittaa ura koit sija. Hakemuksen täydennyksen mukaan alueella käytettävä murs kauslait teis to on perinteinen murskauslaitos, jonka energia otetaan aggre gaa tis ta. Murskauslaitteiston alusta maaperä suojataan öl jyn suoja kal vol la, 20 cm hienojakoisella maa-aineksella sekä korotetuilla reu noil la. Koska toiminta-alue sijaitsee luokitellulla pohjavesialueella, maa perän suojaustoimenpiteet tehdään hakijan mukaan erityisen huo lel lises ti. Toiminta-alueella säilytetään murskausaikana vain pieniä mää riä kevyttä polttoöljyä, enimmillään kevyttä polttoöljyä va ras toidaan alueella litraa (3 säiliötä). Kevyt polttoöljy varastoidaan työ maa käyt töön tarkoitetuissa siirrettävissä ja lukittavissa kak soisvaip pa säi liöis sä (yhden säiliön tilavuus on litraa, tyypillisesti Finn cont DTD-2990), jotka on varustettu ylitäytönestimillä ja la pones tol la. Lisäksi työkoneissa on omat polttoainesäiliöt (pyöräkoneen polt to ai ne säi liö 300 litraa). Aggregaattivaunu, joka sisältää yleensä myös pienen teknisen tilan tai varastotilan, sijoitetaan tukitoiminta-alueelle suoja-alueelle, jonka maa pe rä suojataan öljynsuojamuovilla, 20 cm hienojakoista maa-aines ta ja korotetuin reunoin. Aggregaatin polttoainesäiliötä tankataan tar vit taes sa murskauksen aikana. Aggregaatin ja polttoainesäiliön vä li nen putkisto on varustettu sulkuventtiilillä, mikä estää mah dol lisen ylivuodon. Voiteluaineet varastoidaan erillisessä lukittavassa kon tis sa tai tilassa, esim. aggregaattivaunun varastotilassa. Alueella on imeytysturvetta mahdollisten työkoneiden öljyvuotojen varalle. Työ ko nei den tankkaus sekä voiteluaineiden käsittely murskauksen

11 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 3/ (91) Ympäristölautakunta ai ka na suoritetaan ainoastaan tukitoiminta-alueen suoja-alueella. Polt to ai ne säi liöi den sijoittaminen pohjavesialueen ulkopuolelle ei ha ki jan mukaan ole mahdollista, sillä Honkahiekka-kiinteistö sijoittuu ko ko naan pohjavesialueen sisäpuolelle. Suoja-alue sijoitetaan kuiten kin pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle. Tuotettava kiviaines varastoidaan murskeiden varastointialueella. Murs ka tut tuotteet varastoidaan ja kuormataan alueella. Murskauksessa käytetään seuraavia raaka- ja polttoaineita: Tuotettava kiviaines keskimääräinen kulutus (t/a) maksimikulutus (t/a) Murskaimen ja työkoneiden polttoöljy keskimääräinen kulutus (t/a) 5,3 maksimikulutus (t/a) 22,1 varastointitilavuus 9 Työkoneiden voiteluöljy keskimääräinen kulutus/vuosi 0,42 maksimikulutus/vuosi 1, Toiminnassa muodostuvat jätteet Hakijan mukaan toiminta-alueella jätteitä voi muodostua murs kauksen ajaksi tuotavissa tilapäisissä toimisto- ja sosiaalitiloissa sekä mah dol li sis sa koneiden yllättävissä pienissä korjauksissa, jotka on li sä va hin ko jen estämiseksi tehtävä välittömästi vian ilmettyä (esim. pyö rä ko neen hydrauliikkaletkun vuoto). Toiminnassa muodostuvat jät teet ja niiden käsittely selvitetään tarkemmin kulloinkin työtä suorit ta val ta urakoitsijalta toiminnan alkutarkastuksen yhteydessä. Synty neis tä jätteistä pidetään kirjaa ja urakoitsija vastaa jätteiden kä sitte lys tä. Kaikki alueella syntyvä sekalainen yhdyskuntajäte kerätään um pinai seen jäteastiaan ja ne toimitetaan murskausurakoitsijan huol tohal lil le. Jäteöljyt varastoidaan 0,5 m³:n säiliössä lukittavassa kon tissa tai tilassa, esim. aggregaattivaunun varastotilassa. Mahdollisesti yl lät tä vis sä ja pienissä huoltotöissä syntyvät voiteluaine- ja liuo tin jäte, akut, öljynsuodattimet ja likaantuneet trasselit varastoidaan myös lu kit ta vas sa kontissa ja toimitetaan murskausurakoitsijan huol to hallil le. Ympäristöhuolto Sovi Oy kerää urakoitsijan tukikohtaan toi mi tetut sekalaiset yhdyskuntajätteet sekä vaaralliset jätteet ja toimittaa ne loppukäsiteltäviksi asianmukaisiin kohteisiin. Mahdollisesti toi-

12 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 3/ (91) Ympäristölautakunta min nan aikana likaantunut hienojakoinen maa-aines vallimaiselta suo ja-alu eel ta toimitetaan Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n Iisalmen Pelto mäen pilaantuneiden maiden käsittelykeskukseen käsiteltäväksi. Sa von Kuljetus Oy:n tyypillisesti käyttämällä murskausurakoitsijan murs kaus lai tok sel la on käytössä kuivakäymälä, joten saniteettivesiä ei alueella synny. Muodostuneiden jätteiden ja vaarallisten jätteiden toimittamisesta pide tään kirjaa ja kuitit säästetään. Kirjanpito on lupaa valvovan vi ranomai sen saatavissa. Toiminnassa muodostuvat jätteet/vuosi ja niiden käsittely on seu raava: Yhdyskuntajäte Varastointi sosiaalitilojen jäteastiat Määrä 1,5 m3 Käsittely kuljetetaan asianmukaiseen käsittelyyn urakoitsijan toi - mes ta Paperi ja pahvi Varastointi sosiaalitilojen jäteastiat Määrä 0 0,5 m3 Käsittely kuljetetaan asianmukaiseen käsittelyyn urakoitsijan toi mes ta Lasi Varastointi sosiaalitilojen jäteastiat Määrä 0 0,5 m3 Käsittely kuljetetaan asianmukaiseen käsittelyyn urakoitsijan toimes ta Biojäte Varastointi sosiaalitilojen jäteastiat Määrä 0,5 m3 Käsittely kuljetetaan asianmukaiseen käsittelyyn urakoitsijan toi mes ta Vaaralliset jätteet Varastointi lukittava kontti (aggregaattivaunu tms.) Määrä 1 m3 Käsittely kuljetetaan asianmukaiseen käsittelyyn urakoitsijan toi mes ta Toiminta-alueelle on laadittu kaivannaisjätteiden jä te huolto suun ni tel ma. Hakemuksen mukaan alueelta muodostuu kai vannais jät teek si luokiteltavista jätteistä pintamaita (kuoritaan noin 30 cm maa-aineksen pinnalta, eli noin m³) sekä kantoja ja hakkuu täh tei tä (noin m³). Pintamaat käytetään kai van nais jät tei-

13 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 3/ (91) Ympäristölautakunta den jätehuoltosuunnitelman mukaisesti kasvualustana mai se moi dulle alueelle toiminnan päättymisen jälkeen. Ne läjitetään varastoon maa-ai nes alu een reunoille toiminnan ajaksi. Muut alueen rai vaa mises sa syntyneet sekalaiset maamassat ja hakkuutähteet läjitetään myös maa-ainesalueen reunoille. Kannot sekä hakkuutähteet voidaan toimittaa energiahyötykäyttöön. Lisäksi alueella syntyy se kalais ta maa-ainesta noin 500 m³ ja se käytetään luiskien loi ven nuksiin ja alueen muotoiluun. Kaivannaisjätteillä ei ole ym pä ris tö vai kutuk sia, eikä hakijan mukaan siten ole tarvetta toteuttaa kai van naisjät tei den aiheuttaman ympäristön pilaantumisen ehkäiseviä toi menpi tei tä. 9. PÄÄSTÖT JA NIIDEN EHKÄISEMINEN 9.1 Päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin Toiminta-alue sijoittuu Honkamäen II-luokan pohjavesialueen ( ) muodostumisalueelle. Kyseisellä pohjavesialueella ei ole poh ja ve den ot ta moa. Toiminta-alueen läheisyyteen ei sijoitus suuria ve sis tö jä. Alueen länsi- ja lounaispuolelle sijoittuu ojitettu suoalue, Hon ka suo. Hakijan mukaan pohjaveden sekä maaperän pilaantuminen on mahdol lis ta ainoastaan sellaisten onnettomuuksien yhteydessä, joissa polt to- tai voiteluaineita pääsee vuotamaan maahan käytön tai varas toin nin aikana. Toiminta-alueella varastoidaan poltto- ja voi te luai nei ta vain murskausjaksojen yhteydessä. Kevytpolttoöljy va ras toidaan työmaakäyttöön tarkoitetuissa siirrettävissä ja lukittavissa kaksois vaip pa säi liös sä, jotka on varustettu ylitäytönestimillä. Säiliöiden kun to tarkistetaan säännöllisesti. Säiliöt sijoitetaan toiminta-alueen tu ki toi min ta-alu eel le eli vallimaiselle kentälle, jonka maaperä on suo jat tu öljynsuojamuovilla ja täytetty hienojakoisella maa-ai nek sella. Reunavallien korkeudeksi hakija on esittänyt piirroksessa cm ja muovikalvon päällä olevan hienojakoisen maa-aineskerroksen pak suu dek si 20 cm. Polttoainesäiliöiden sijoittaminen poh ja ve si alueen ulkopuolelle ei hakijan mukaan ole mahdollista, sillä Hon ka hiekka-kiin teis tö sijoittuu kokonaan pohjavesialueen sisäpuolelle. Voi telu ai neet varastoidaan erillisessä lukittavassa kontissa tai tilassa, esim. murskaimen aggregaattivaunun varastotilassa. Poltto- ja voi telu ai nei den käyttöön liittyviin onnettomuusriskeihin varaudutaan siten, että alueella on imeytysturvetta mahdollisen öljyvahingon tor jumi sek si.

14 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 3/ (91) Ympäristölautakunta Alueella ei ole vesijohtoa tai viemäriä, sillä kiviaineksen otossa ei käy te tä vettä. Vettä käytetään alueella tarvittaessa alueen pö lyä misen estämisessä. Pölynsidontaan käytettävä vesi saadaan alueen ojis ta ja painanteista. Tarvittaessa pölynsidontaan tarvittava kas te luve si tuodaan alueelle säiliöautolla. Kasteluvedet imeytyvät maa perään. Murskausjaksoilla käytettävä talousvesi tuodaan alueelle urakoit si jan toimesta. Toiminta-alueella ei tehdä koneiden suunnitelmallisia, suurempia huol to ja tai pesuja pohjavesialueelle sijoittumisen vuoksi. Mah dol liset koneiden öljynvaihdot sekä korjaus- ja huoltotoimenpiteet suo rite taan läheisillä huoltamoilla ja korjaamoilla. Työkoneiden ja autojen py sä köin ti tapahtuu maaperäsuojatulla alueella. Toiminnassa mahdollisesti syntyvät vaaralliset jätteet varastoidaan ly hyt ai kai ses ti lukittavassa aggregaattivaunun varastotilassa, josta ne toimitetaan murskausurakoitsijan huoltohallille ja sieltä vaa ral listen jätteiden keräykseen. Mikäli alueella tapahtuu nestemäisen aineen vuoto, aloitetaan torjun ta toi met välittömästi. Lisävuoto estetään ja vuotanut aine imey tetään imeytysaineeseen. Mahdollisesti pilaantunut maa-aines pois tetaan ja toimitetaan likaantuneen imeytysaineen kanssa Ylä-Savon Jä te huol to Oy:n Iisalmen Peltomäen pilaantuneiden maiden kä sit tely kes kuk sen käsiteltäväksi. Hakija on esittänyt suurimman mahdollisen poltto- ja voi te lu ai nemää rän toiminta-alueella, jos kaikki työkoneiden polttoainesäiliöt ja va ras toin ti säi liöt ovat täynnä. Tällöin alueella on polttoainetta yhteen sä litraa ja voiteluainetta 200 litraa. 9.2 Päästöt ilmaan Toiminta-alueella pölyä syntyy pääasiassa karkean soran murskauk ses sa, seulonnassa sekä lastauksessa. Murskaus on mer kit tävin pölypäästöjä tuottava työvaihe alueella. Myös toiminta-alueen sisäi nen työmaaliikenne ja ulkopuolinen kuljetusliikenne voivat ai heuttaa tietyissä sääolosuhteissa pölypäästöjä, mutta vähemmässä mää rin kuin murskaus. Suurin osa toiminta-alueen hiuk kas pääs töistä on halkaisijaltaan yli 10 µm hiukkasia, jotka laskeutuvat pää asiassa toiminta-alueelle. Pölyleijuman määrään vaikuttavat useat eri teki jät, kuten kiviaineksen kosteus, säätila, ilman suhteellinen kosteus, alueen tuuliolot ja vuodenaika. Murskauksen pölypäästöjä voidaan vähentää toimintatavoilla ja laitosten sijoitusratkaisuilla sekä tek ni sil lä pölyntorjuntamenetelmillä.

15 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 3/ (91) Ympäristölautakunta Murskaimen kaikki kuljettimet on koteloitu ja ne on varustettu pö lynero tin lait teis tol la. Murskaimen pölyämisen estämiseksi esi murs kaimen syöttösuppiloon ja jälkimurskaimen seulaan tai purkupäähän voi daan syöttää vettä, mutta vedellä tehtävää pölynsidontaa voidaan harjoittaa vain pakkaskauden ulkopuolella. Jo murskatun ki viai nek sen pölyämistä voidaan vähentää säätämällä kiviaineksen putoa mis kor keut ta ja kastelemalla murskekasoja. Murskainten si joit telus sa on mahdollista hyödyntää alueen varastokasoja ja ot to rin ta uksia pölyn leviämisen estämiseksi sekä pienentää kiviaineksen siir tomat ko ja sijoittamalla varastokasat murskainten välittömään lä hei syyteen. Hengitettävien hiukkasten (PM10) määrällä on annettu Val tio neuvos ton asetuksessa (711/2001) ilmanlaadusta raja-arvot; vuo ro kauden keskiarvo 50 µm/m³ ja vuoden keskiarvo 40 µm/m³. Hakijan mukaan Savon Kuljetus Oy:n aliurakoitsijoiden murskauslaitteistoissa on riittävät pölyntorjuntamenetelmät, joiden avulla hengitettävien hiuk kas ten (PM10) määrä jää em. raja-arvojen alle lähimmissä häiriin ty vis sä kohteissa. Toiminta alueella on myös jaksoittaista (murskaus jak so ja arvioidaan olevan korkeintaan joka toinen vuosi), joten pö lys tä aiheutuvat pitkäaikaiset, jatkuvat vaikutukset jäävät hakijan mu kaan suhteellisen vähäisiksi. Murskauslaitos sekä kaikki työkoneet tuottavat myös kaasumaisia pääs tö jä. Toiminta-alueen työskentelevien työkoneiden kes ki määräi set vuotuiset päästöt on arvioitu VTT:n Li pas to-las ken ta jär jes telmäs tä saadun TYKO työkoneiden päästömallin avulla. Päästöt on las ket tu suurimman mahdollisen käyttömäärän mukaisesti (alueella murs ka taan joka toinen vuosi neljän viikon ajan, ympärivuotisessa käy tös sä pyöräkone lastaustehtävissä 100 h/vuosi, seulavaunun työ ai ka 200 h/vuosi ja murskaimien yhteenlaskettu työaika 140 h/viik ko, murskauksen aikainen kaivinkone 50 h/viikko ja pyöräkone 50 h/viikko). Työkoneiden keskimääräiset vuotuiset ilmapäästöt (tonnia/vuosi): Hiilimonoksidi CO 0,17 Metaanittomat hiilivedyt NMHC 0,068 Typen oksidit NOx 0,51 Hiukkaset 0,063 Metaani CH4 0,0028 Dityppioksidi N2O 0,0013 Rikkidioksidi SO2 0,00037 Hiilidioksidi CO2 50,9

16 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 3/ (91) Ympäristölautakunta Melu ja tärinä Toiminta-alueella melua syntyy pääosin karkean soran murs kaukses ta, seulonnasta sekä lastauksesta. Murskaustoiminta on mer kittä vin melua tuottava toiminto. Myös toiminta-alueen liikenne ai heuttaa melua, mutta vähemmän kuin murskaus. Olemassa olevalle Honkahiekka-kiinteistön maa-ainesalueelle on teh ty meluselvitys, jota on korjattu (Suomen GPS-mit ta us Oy). Melunleviämismallinnukset on tehty DataKustik Cad naa v.4.3 mallinnusohjelmalla ja laskenta suoritettiin käyttäen Ge ne ral Prediction Method (GPM) laskentastandardia, joka on yhteis poh jois mai nen laskentamalli. Melutasot on laskettu melun le viämi sen kannalta kaikkien suotuisimmissa, vähiten ääntä vai men ta vissa olosuhteissa. Mallinnuksessa ei ole huomioitu im puls si mai suuskor jaus ta eikä kapeakaistaisuuskorjausta. Toiminnan aiheuttaman melun leviäminen on mallinnettu yhdelle otta mis vai heel le ja niin, että selvityksessä mallinnettiin melun le viä misen kannalta pahin tilanne. Tilanne mallinnettiin siten, että käytössä on murskauslaitos ja lastaus ottoalueella ilman meluvalleja sekä ras kas liikenne ottoalueelta. Metsäalueiden ja muun kasvillisuuden, se kä rakennusten ja mahdollisten varastokasojen melua vaimentava vai ku tus jätettiin huomiotta. Mallinnuksen perusteella melutaso (LAeq) lähimmällä vakituisesti asu tul la kiinteistöllä (Honkamäki) on 54,5 db. Seuraavaksi lä him millä vakituiseen asumiseen käytettävillä kiinteistöillä (Honkalehto) kes ki ää ni ta so on 31,5 db ja (Tervola) 49,0 db. Näin ollen kaikkien lä him pien kiinteistöjen melutaso alittaa ohjearvon 55 db. Meluselvityksen perusteella Honkahiekka-kiinteistön ottamisalueen toi min nas ta aiheudu missään toiminnan vaiheessa valtioneuvoston pää tök sen melutasojen ohjearvoista (993/1992) mukaisten päi väajan kes ki ää ni ta son ylittäviä melutasoja. Murskauslaitoksen itä puolel le voidaan sijoittaa ottoalueelta poistettavat pintamaat, jotka toi mivat samalla meluesteenä. Melua on mahdollista vaimentaa myös kiin nit tä mäl lä huomiota työkoneissa käytettäviin me lun vai men nusme ne tel miin. Työkoneista ja murskauksesta voi aiheutua muita, mallin nuk ses ta puuttuvia ääniä, kuten kolahduksia ja muita yksittäisiä ää niä. Selvityksessä melua aiheuttavien toimintojen toiminta-asteena käytet tiin 100 % päivittäisestä työajasta, mutta käytännössä toi min ta-asteet tulisivat olemaan em. pienempiä jolloin todelliset toteutuvat päivän keskiäänitasot tulisivat olemaan tässä selvityksessä esitettyjä pie nem piä. Keskiäänitasoa laskee myös kasvillisuusvaimennus, jota ei ole huomioitu tässä mallinnuksessa.

17 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 3/ (91) Ympäristölautakunta Melun syntyä ja syntyneen melun etenemistä pyritään ehkäisemään eri tavoin. Melun syntyä voidaan vähentää murskauslaitoksen, seula vau nun ja varastokasojen sijoittelulla sekä laitteiston kun nos sa pidol la ja huollolla. Soran murskauksessa ei synny tärinää. 9.4 Liikenne Toiminta-alue sijaitsee Nissiläntie (yhdystie 5911) länsipuolella noin 160 m etäisyydellä. Alueelle liikennöidään Ouluntieltä (kantatie 88) Nis si län tien kautta, josta alueelle johtaa työmaatie. Ouluntien kes kimää räi nen vuorokausiliikenne (KVL) Nissiläntien risteyksen koh dalla vuonna 2011 oli 1 500, josta raskaita ajoneuvoja oli noin 160. Nissi län tien KVL toiminta-alueen kohdalla vuonna 2011 oli 92. Liikennöinti alueelle tapahtuu arkisin (maanantai-perjantai) klo väliensä aikana. Alueen liikennöinti on riippuvainen vuo denajas ta ja kiviaineksen kysynnästä. Talvella alueella on liikennöintiä huo mat ta vas ti vähemmän kuin kesällä. Toiminta-alueen vuo sit tainen ottomäärä olisi tasaisella kulutuksella korkeintaan m³-ktr. Laskennallisesti ko. määrän kuljettamiseen tarvittaisiin noin kasettikuorma-autoa. Kuljetuksen eivät ole säännöllisiä, vaan kes kit ty vät lyhyille ajanjaksoille, jolloin alueelta kuljetetaan ki vi aines ta pois suurempia määriä. Alueelle liikennöi ko. ajanjaksolla korkein taan noin 30 raskasta ajoneuvoa päivässä. 9.5 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiantehokkuus Hakijan mukaan alueen toiminnassa pyritään käyttämään uusinta ja pa ras ta mahdollista tekniikka mahdollisuuksien mukaan. Murskaimissa ja seulavaunuissa uusimpien mallien valinnalla voidaan vähentää murskauksen ja seulonnan mahdollisesti aiheuttamia me lu- ja pölypäästöjä. Toiminta-alueella käytetään Savon Kuljetus Oy:n aliurakoitsijoiden koneita, jotka ovat dieselkäyttöisiä. Työ koneis sa uusimpien mallien valinnalla voidaan vähentää syntyviä il mapääs tö jä. Savon Kuljetus Oy:llä on rakenteilla toimintajärjestelmä, joka tulee pi tä mään sisällään ISO 9001 laatujärjestelmän, ISO ym pä ristö jär jes tel män ja mahdollisesti OHSAS työterveys- ja työ turval li suus jär jes tel män. Sertifiointi vuonna todennäköisesti vuoden 2014 aikana.

18 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 3/ (91) Ympäristölautakunta TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminta-alue sijoittuu Pohjois-Savon POSKI-projektissa (poh ja vesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen) luonnon ja mai se man suo je lun kannalta paikallisesti arvokkaalle Honkamäen har ju alu eel le, jolla on MAL 3 :n kannalta jokseenkin merkittäviä luon to- ja maisematekijöitä. POSKI-raportissa alue on luokiteltu maa-ai nes ten ot toon osittain soveltuvaksi, pohjaveden suojelun ja kivi ai nes huol lon yhteensovitusalueeksi. Toiminta-alueella ja sen läheisyydessä on harjoitettu maa-ainesten ot toa jo vuosia, joten toiminnan jatkuminen nykyisiä ottorintauksia laa jen taen kohti länttä, ei tulisi hakijan mukaan muuttamaan ny kyistä maisemakuvaa merkittävästi. Alue ei näy lähimmille asuin kiin teistöil le eikä Nissiläntielle pitkän välimatkan, maaston topografian sekä puus ton vuoksi. Maa-ainesten oton päätyttyä maisemoinnin yh teydes sä lähi- ja kaukomaisemakuva palautuu maastonmuotoja lukuun ot ta mat ta entisenkaltaiseksi metsämaaksi. Toiminta-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnon suo je lu aluei ta eikä Natura 2000-verkostoon tai luon non suo je luoh jel miin kuuluvia alueita. Lähin luonnonsuojelutarkoituksiin varattu alue, Mammonhauta-Rotimojoki Natura-alue (FI ), sijoittuu toi min ta-alu een luoteispuolelle noin 2,5 kilometrin etäisyydelle. Toiminta-alueen lähiympäristön metsät ovat tavanomaisia, met sä talous käy tös sä olevia metsiköitä. Edellä mainitut seikat huomioiden, hakijan mukaan maa-ainesten oton jatkumisella ei katsota olevan haitallisia vaikutuksia alueen luon to ar voi hin eikä merkittäviä muutoksia lähialueen luonnonoloissa tai maisema-arvoissa. Koska toiminta-alue sijaitsee II-luokan pohjavesialueella sekä luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaalla alueella, jäl ki hoi totoi men pi tei siin kiinnitetään erityistä huomiota. Jälkihoitotoimenpiteet tul laan tekemään siten, että alue sopeutetaan ympäröivään luontoon sekä maisemaan. Alueen jälkikäyttö on metsätalous, joten alue mai se moi daan metsätaloutta ja mahdollisimman luontevaa mai semaan soveltumista silmällä pitäen. Kasvillisuuden palauttamisen myö tä pohjaveden likaantumisriski pienenee, koska kasvillisuus edis tää pohjavettä suojaavan humuskerroksen muodostumista sekä vä hen tää pintavaluntaa. Kasvipeite pyritään saamaan alueelle mahdol li sim man nopeasti.

19 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 3/ (91) Ympäristölautakunta TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Ennen toiminnan aloittamista toiminta-alueella oleva vanha poh ja veden tarkkailuputki (P8), tullaan vaihtamaan uuteen, laa dun tark kailuun soveltuvaan, PEH-putkeen. Putkesta mitattu pohjaveden pinnan kor keus on ollut vuonna ,42. Viereiseltä Nis ka harju-kiin teis töl tä mitatut pohjavesiputken (HP1) pinnankorkeus on ollut vuon na ,06. Maa-ainesten alin ottotaso on maa-ai nes luvan mukaisesti +141,00. Tällöin suojakerroksen paksuudeksi vuoden 2009 pohjaveden P8 pinnankorkeustulosten mukaan jää 4,58 m. Ennen toiminnan aloittamista pohjaveden pinnankorkeus tullaan sel vit tä mään tarkemmin, jotta pohjaveden pinnan ja alimman ot to tason välinen suojakerrospaksuus voidaan todeta riittäväksi. Pohjavesipinnan- ja laaduntarkkailu toteutetaan alueelle ennen ot totoi min nan aloittamista asennettavasta uudesta PEH-poh ja vesiputkes ta. Tarkkailun toteuttaa Suomen GPS-mittaus Oy, Savon Kul jetus Oy:n toimeksiannosta. Pohjaveden pinnan tarkkailu suoritetaan kak si (2) kertaa vuodessa. Pohjaveden laaduntarkkailua tehdään ker ran (1) vuodessa, jolloin vedestä määritetään seuraavat pa ra metrit: lämpötila, ph, sähkönjohtavuus, happi, hiilidioksidi, väri, sameus, ko vuus, CODMn, TOC, nitraatti, kloridi, sulfaatti, rauta, mangaani, mi ne raa li öl jyt sekä öljyhiilivedyt. Näytteenoton suorittaa sertifioitu näytteenottaja. Pohjavesinäytteet ote taan tarkkailuohjelman mukaisina aikoina ja tulokset toimitetaan toi min nan har joit ta jal le, sekä viranomaisille noin kuukauden ku luessa näytteenotosta. Näytteenoton yhteydessä pohjavesiputkesta mita taan pinnankorkeus, lämpötila sekä veden laatua arvioidaan aistin va rai ses ti (haju ja väri). Näytteenotossa tehtävät havainnot kir jataan ylös ja näytteenotosta tehdään näytteenottoraportti. Poh ja ve sinäyt teis tä tehtävät analyysi suorittaa akkreditoitu ym pä ris tö la bo ra torio. Pohjavesiputkelle laaditaan putkikortti, josta käy ilmi putken koor dinaa tit, korkotiedot, havaintotiedot sekä asennus- ja put ken ra ken teeseen liittyvät tiedot. Putkikortti toimii havainto ja näytteenottoon liit tyvien tietojen tallennusdokumenttina. Putkikortin tietojen päi vit tä mises tä sekä arkistoinnista vastaa Suomen GPS-mittaus Oy. Alueelle tullaan asentamaan korkopukki, josta alueen työntekijät sekä valvontaviranomaiset voivat havaita ottamisen syvyyden koko otto toi min nan ajan. Toiminta-alueen ottomääristä pidetään Savon Kuljetus Oy:n sisäistä kir jan pi toa. Murskauksista pidetään työmaapäiväkirjaa kulloinkin työ hön valitun urakoitsijan toimesta. Työmaapäiväkirjaan merkitään toi min nan laatu, päivittäiset tuotantomäärät, polttoaineiden kulutus,

20 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 3/ (91) Ympäristölautakunta lait tei den huollot sekä mahdolliset poikkeustilanteet. Työ maa päi väkir ja on tarvittaessa lupaa valvovan viranomaisen saatavissa. Muodostuneiden jätteiden ja vaarallisten jätteiden toimittamisesta pide tään kirjaa ja kuitit säästetään. Kirjanpito on lupaa valvovan vi ranomai sen saatavissa. Lupaviranomaisille raportoidaan toiminnasta säännöllisesti. 12. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Mahdollisen onnettomuusriskin ympäristölle sekä alueen työn te kijöil le aiheuttavat työkoneiden vuotaminen, erilaisten poltto- ja voi telu ai nei den murskauksen aikainen varastointi, murskaimien mah dol liset tulipalot sekä alueen liikenne. Toiminnasta aiheutuvia riskejä este tään asianmukaisella suunnittelulla ja tekniikalla. Alueella toi mival la urakoitsijalla tulee olla laatu- ja pelastautumissuunnitelma. Tavan omai sen maa-ainesten oton aikana alueella ei varastoida polt toai nei ta, vaan alueella varastoidaan polttoaineita vain murskauksen ai ka na. Poltto- ja voiteluaineiden käyttöön liittyviin on net to muus riskei hin varaudutaan siten, että alueella on imeytysturvetta mah dol lisen öljyvahingon torjumiseksi. Pohja- ja pintaveden sekä maaperän pilaantumista ehkäistään varas toi mal la poltto- ja voiteluaineet kohdassa 8.3 kuvatulla tavalla. Ym pä ri vuo ti ses ti toiminta-alueella työskentelevää pyöräkonetta ei säi ly te tä pitkiä aikoja alueella, eikä alueella tehdä koneiden huoltoa tai pesua. Murskauslaitteiston toimintahäiriöitä ja muita on net tomuuk sia pyritään estämään säännöllisellä huollolla sekä tarkkailulla. Poikkeustilanteessa työkoneet tai murskaimet pysäytetään vian mää rit tä mis tä ja korjaamista varten. Mikäli kyseessä on nestemäisen ai neen vuoto, aloitetaan torjuntatoimet välittömästi. Lisävuoto es tetään ja vuotanut aine imeytetään imeytysaineeseen. Mahdollisesti pi laan tu nut maa-aines poistetaan ja toimitetaan likaantuneen imeytys ai neen kanssa Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n Iisalmen Peltomäen pi laan tu nei den maiden käsittelykeskuksen käsiteltäväksi. Toiminnassa mahdollisesti syntyvät vaaralliset jätteet varastoidaan ly hyt ai kai ses ti lukittavassa aggregaattivaunun varastotilassa, josta ne toimitetaan murskausurakoitsijan huoltohallille ja sieltä vaa ral listen jätteiden keräykseen. Murskauksessa käytetään asiantuntevia urakoitsijoita, joilla on omat toi min ta oh jeet poikkeustilanteiden varalle. Henkilökuntaa on yleensä koulutettu toimimaan erilaisissa poikkeus- ja on net to muus ti lanteis sa. Kaikista onnettomuuksista ilmoitetaan Pohjois-Savon pe lastus lai tok sel le, Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle se kä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.