SUOMENMAAN V IR A L L IN E N TILASTO. X V I I I. T E O L L I S U U S T I L A S T O A. 5. V u o d e l t a 8 9 8. EDELLINEN OSA. VUORITOIMI JA KONETEOLLISUUS; RAHAPAJA JA KONTROLLILAITOS. ------------ HELSINGISSÄ, O s a k e y h t iö W e i l i n & Göös A k t i e b o l a g, 900.
S IS Ä L T Ö. Sivu Johdanto... I Vuor Hait oksia, ruukkeja ja konepajoja vuonna 898. Kullanhuuhtamot Ivalonjoen varrella Suomen L ap issa... Kullan-, hopean- ja vaskenvalmistus 0 vuoden a ik a n a... Pitkärannan vaski- ja tinalaitos...2 Välimäen ra u ta k a iv o s...6 Järvi- ja suomalminnosto... 9 Masuuneja: a. Valmistus ja kulutus... 0 S:n b. Teknillisiä tietoja... H Raudanvalmistus ahjotaonnassa... 2 Raudanvalmistus valssilaitoksissa: a. P u tla u s...6 S:n s:n b- Hitsaus ja valssaam inen... 4 Valurautalaitoksia: a. Sulatus Siemensin-martinuunissa...3 S:n h. Valuraudan valssaam inen... Musta- ja tehdastaonta...6 Valimoita... Kaik. tekoaineenkulutus konepajoissa... 20 Valmistus konepajoissa...22 Katsaus vuorilaitoksien, ruukkien ja konepajojen valm istusarvoon...24 Työntekijöiden ja väestön lukumäärä vuorilaitoksissa, ruukeissa ja konepajoissa... 28 Ilmoitettuja tapaturmia ruukeissa ja k on ep ajoissa... 60 Tehtyjä uudisrakennuksia ruukeissa ja konepajoissa... 6 Työväenkassoja ruukeissa ja konepajoissa...63 Läänienmukainen katsaus konepaja- ja ruukkiteollisuuteen... 64 Katsaus polttoaineen ja takkiraudan k u lu tu k seen...65 Erityistietoja uunien ja koneiden y. m. lukumäärästä... 66 Käsityölaitoksia metalliteollisuuden alalla 898. Katsaus tuotantoon ja työväestöön... 44 S:n tuotteiden arvoon...47
Katsaus metalliteollisuuteen kaupungeissa 898... 50 S:n s:n m aaseuduilla...5 Valmistusarvot vuosina 897 ja 898... 52 Tietoja, perustuvat valtauskirjadiaarioon 898... 53 Rahapaja vuonna 898... 55 K o n tro llü a ito s... 56
Niinkuin seuraavasta yhteenasetuksesta käy esille oli toiminta maan rautalaitoksissa ja konepajoissa erittäin vilkas vuonna 898, niin että tuotannon arvo kokonaisuudessaan nousi korkeampaan määrään kuin milloinkaan ennen. Verrattuna edelliseen vuoteen 897, joka jo oli harvinaisen hyvä, ovat metalliteollisuuden tulokset seuraavat: Kultaa Ivalojoesta Lapinmaassa: 898 6 huuhtamossa 63 työntekijällä 4,69 g. kultaa = 4,780 mk. 897 7 48 4,593 g. = 4,697 Hopeaa, rikkihopeana ja lisätuotteena vaskesta Pitkärannasta: Vaskea Pitkärannasta: 898 455,58 kg; arvoltaan 48,860 mk. 897 38,9 kg; 35,000 898 253,80 kg; arvoltaan 607,000 mk. 897 356,273 kg; 670,000 Tinamalmia ei näinä vuosina saatu. Järvimalmia ja rautavuorimalmia nostettiin ja louhittiin seuraavat määrät: 898 69,39,500 kg. 897 88,688,40 Vuoden 898 malmimäärästä oli 49,994,200 kg. järvimalmia ja 9,45,300 kg. vuorimalmia. Takkirautaa valmistettiin : 898 3 ruukissa 26,679,00 kg. 897 3 32,8,500
II Rautaa ja terästä valmistettiin: 898 24 ruukissa 27,083,000 kg. 897 23 23,428,800 Konepajojen valmistusarvo teki: 898 22,043,29 mk. 897 9,269,526 tähän on luettu valtionrautateiden 7 konepajaa, joiden valmistusarvo 898 nousi 2,973,6 mk. Kun laitokset jaetaan niiden päätoiminnan mukaan, löytyi vuonna 898: 38 ruukkia ja kaivosta sekä 6 työpajaa, joissa oli yhteensä 6,332 työntekijää, sekä 43 konepajaa, joissa oli 6,86 työntekijää. Liikevoimana käyttivät ruukit 7 höyrykonetta ja lokomobiilia yht.,950 hv sekä 50 vesiratasta yht. 2,860 hv ynnä 86 turbiinia 4,260 hv eli yhteensä 307 moottoria yhteensä edustaen 9,070 hv. Konepajat käyttivät 90 höyrykonetta ja lokomobiilia 2,373 hv, vesirattaan 40 hv sekä 6 turbiinia 350 hv, eli yhteensä 97 moottoria yht. 2,763 hv*). Metalliteollisuuden palveluksessa käytettiin siis 404 moottoria, joiden yht. voima oli,833 hv, paitsi petroleumi- ja muita pienempiä voimakoneita, joita myöskin käytettiin käsiteollisuudessa. Käsityölaitoksien luku nousi,359, työntekijöitä oli 4,680 ja valmistusarvo 8,53,570 mk, jota vastoin työpaikkojen luku vuonna 897 oli,095, työntekijöitä 3,734 ja valmistusarvo 6,344,754 mk; melkoiset eroavaisuudet riippuvat osaksi siitä, että on saatu täydellisempiä tietoja muutamista maaseuduista, mutta myöskin yleisistä hyvistä aineellisista olosuhteista. Uusia kullanlöydöspaikkoja ei ole keksitty, vaikka vuoden aikana geologinen lähetys tutki niitä seutuja Ivalojoen luona, jossa huuhdontaa tähän saakka on harjoitettu. Kultaa tavataan muutaman kymmenkunnan neliökilometrin suuruisella alueella pääjoen eteläpuolella, mutta ei löydy pohjoisesta päin laskevissa syrjäjoissa; ja huuhtamot siirretään toisesta lisäpurosta toiseen sitä mukaa kuin rantoja on ehditty läpimuokata. Muutamissa paikoissa on kulta ollut niin kulmikasta ja vähän kulunutta, että se nähtävästi ei ole kulkenut kauvas alkupaikastaan, jota kuitenkaan ei ole voitu löytää, syystä että vahvat sorakerrokset kaikkialla peittävät vuorenperustaa. *) Lokomobiilit on arvioittu 5 hv kukin ja on poisluettu Sumpulan ruukki, joka on palanut, sekä Grutzeit & kumpp. sahamoottorit (600 hv).
Hopeansaanti Pitkärannassa on hiukan suurempi kuin edellisenä vuotena, mutta saatu vaskimäärä sitävastoin vähin kymmenen viime vuoden aikana. Rautamalmin louhinta Välimäessä ja Pitkärannassa on yhä edelleen lisääntynyt tuntuvasti. Edellisessä laitoksessa saatiin 8,942,3 tonnia, jälkimäisessä 0,203 tonnia vuorimalmia, yhteensä siis 9,45,3 tonnia, mikä kaikki lienee viety Keisarikuntaan. Välimäkeä varten nostettiin ja vietiin ulos sitä paitsi 5,09,9 tonnia suomalmia Laatokan ympärillä olevista pitäjistä, joten koko vienti tulisi tekemään 24,237,2 tonnia. Tämä soveltuu vallan hyvin yhteen tullisuhteiden kanssa vuodelta 898, joissa rautamalmin vienti ilmoitetaan nousevan 24,8,5 tonniin, samalla kuin rautamalmin tuonti maahan, etupäässä Ruotsista, ilmoitetaan olevan 20,27,5 tonnia. Suomesta vietiin siis nyt noin 4,000 tonnia enemmän malmia kuin mitä tuotiin, suhde joka yksinomaan aiheutuu viimeisinä vuosina alotetusta malminlouhinnasta Laatokan seutuvilla, koska neljä vuotta sitten, 894, maasta ei viety ensinkään malmia ulos. Malmintuonti viimeksi mainittuna vuonna teki sitä vastoin 4,777,7 tonnia. Kuitenkaan ei voi tulla kysymykseen korvata ruotsalaista malmia Laatokan seudun kotimaisella malmilla, koska kuletus täältä Lounais-Suomen sulattoihin tulee monta vertaa kalliimmaksi kuin Ruotsista. Järvimalminnoston tulokset vuodelta 898 olivat melkoista huonommat kuin 897, vaikka nostamista toimitettiin 9 järvestä edellisenä vuotena ja ainoastaan 53 jälkimäisenä. Hyvinä vuosina on puute työvoimista syrjäisissä harvaan asutuissa seuduissa, jossa useat malmijärvet sijaitsevat, jonka kautta ruukkien on vaikea saada malmitarpeensa täytetyksi. Myöskin takkiraudan sulatus oli 6,32,4 tonnia vähempi kuin edellisenä vuotena, vaikka masuunien luku on muuttumaton, 4. Vähennys teki vuorimalmimasuuneissa Lounais-Suomessa,4,5 tonnia, järvimalmimasuuneissa 5,08,9 tonnia. Prosenttivoitto ruotsalaisesta malmista teki 53 /0 eli lähes sama tulos kuin edellisenä vuotena, jolloin saatiin 53,6 /0; ja keskimääräinen prosentti järvimalmista 36,i /0 oli sekin melkein yhtäpitävä edellisen vuoden tuloksen kanssa, joka oli 36,8 fl/0. Takkiraudanvienti Venäjälle oli sekin, niinkuin yhteenasetuksesta alempana näkyy, 4,056 puutaa vähempi kuin 897. Kankirautaa taottiin 24 ahjossa 3 ruukissa 3,928,2 tonnia eli 337,8 tonnia enemmän kuin edellisenä vuotena. 0:ssä valssilaitoksilla varustetussa ruukissa valssattiin 23,54,8 tonnia takorautaa ja terästä 9,832,4 tonnia vastaan edellisenä vuotena. Viidessä näistä laitoksista on martinuunit, joiden luku, kun Daalin ruukissa on 2 sellaista uunia, nyt on 6. Tämä on ensimmäinen vuosi, jolloin martinraudan valmistus on putlausraudan tuotantoa suurempi. 6:ssa ruukissa, joissa on 27 pultausuunia, valmistettiin nimittäin 3,294,8 tonnia putlausrautaa ja noissa 6:ssa martinuunissa 4,380,3 tonnia valanteita. Putlaus- ja martinraudan valssaaminen on Daalin ruukissa yhteenasesettu niin että valmiin raudan eri lajien määrä ei suorastaan käy esiin tauluista, mutta laskun mukaan olisi kauppaan lähetetty seuraavat määrät eri tavalla valmistettua takorautaa: III
IV ahjotakoista kankirautaa (takorautaa) 3,928,2 tonnia putlattua ja valssattua s:n,38,5 raartinrautaa s:n s:n 2,06,3 Yhteensä 27,083,o tonnia 897 teki valmistus: ahjotakoista kankirautaa. 3,596,4 tonnia putlattua ja valssattua s:n,936,4 martinrautaa s:n s:n 7,896,o Yhteensä 23,428,s tonnia. Mustataeteoksien valmistus nousi 6,974,i tonniin, osottaen'20 % lisäyksen edelliseen vuoteen verraten. Suurin osa oli kaikellaisia lajeja tavallisia nauloja, joita valmistettiin 5,34,27 tonnia, paitsi 83,5 tonnia raidenauloja, mikä tavara ensi kerta maassa valmistettiin. Naulojen tuonti vuonna 898 teki 637,4 tonnia, etupäässä lankanauloja, naulasia ja nupia y. m. ja vienti 88,5 tonnia, josta käy selville että kotimainen valmistus nyt täyttää enemmän kuin 5/e maan naulatarpeesta. Valinteoksien koko määrä teki 0,65.2 tonnia eli pari sataa tonnia vähemmän kuin edellisenä vuonna, joka riippuu puuttuvista erityistiedoista parista konepajojen valimosta. Jos Karkkilan, Daalin ruukin ja Haapakosken valinteokset luetaan kauppavalinteoksiin, niinkuin edellisenä vuonna tehtiin, niin valmistettiin sellaisia valinteoksia vuonna 898 4,824,4 tonnia 4,80,9 tonnia vastaan edellisenä vuotena. Konepajojen valmistusarvo 22,043,29 mk oli 4 % suurempi edellisen vuoden jo silloin suurta kokonaisarvoa. Käsityöteollisuuden valmistusarvo lisääntyi 6,344,754 markasta vuonna 897 8,53,570 markkaan vuonna 898 eli 34,2 /0, joka osaksi riippuu täydellisemmistä tiedoista muutamista kihlakunnista, erittäinkin sepistä maaseuduilla. Työntekijöiden lukumäärä metalliteollisuudessa oli 7,98, joista 9,022 kaupungeissa ja 8,76 maaseuduilla. Naispuolisia työntekijöitä oli ainoastaan 42, kaikki käsityölaitoksien palveluksessa. Mahdollista on kyllä, että muutamia naisia on ollut ulkotöissä tahi apulaisina lämmittämisessä muutamissa ruukeissa tai konepajoissa, mutta joka tapauksessa on luku hyvin vähäinen eikä ole erittäin ilmoitettu. Yllämainituista työntekijöistä käyttivät ruukit ja konepajat 2,58 henkeä. Jos otaksutaan että 4 henkilöä (vaimo, lapset, vanhemmat y. m.) keskimäärin saavat ylöspitonsa yhden työmiehen työllä ja palkalla, mikä voidaan otaksua olevan oikeutettua katsoen siihen, että malminnostajia, sysimiehiä ja ulkotyöntekijöitä ei ole ilmoitettu, niin sai tasaisessa luvussa 70,000 henkeä toimeentulonsa metalliteollisuuden kautta, vastaava 2,5 /0 maan asukasluvusta. Vuoden aikana sattuvain tapaturmain joukossa ilmoitetaan 3, josta kuolema oli seurauksena. 30, ruukeissa ja konepajoissa löytyvän, apukassan säästö oli 468,333 mk 365,65 mk vastaan edellisenä vuotena 28 samallaisessa kassassa. Uusien kassojen perustaminen näyttää viimeisinä vuosina tapahtuneen useammin kuin ennen.
Uudisrakennustoiminta on ollut varsin vilkas. Strömbergin sähköteknilliseen konepajaan Helsingissä on rakennettu uusi kivimuuri. Turun rautateollisuusosakeyhtiö on rakentanut verstaan rautatievaunujen valmistusta varten; Vesikosken hevosenkenkänaulatehtaaseen on hankittu sähkövoimansiirto siihen kuuluvine rakennuksineen; Sommers, af Hällström & Walldenin konepaja Tampereella on rakennettu uudestaan; Pankakosken ruukki Karjalassa on kokonaan muunnettu ja on siinä nyt martinlaitos kanki- ja lankanaulan hienovalssaamista varten sekä vanunginvetolaitos; uusi masuuni muutetun järjestelmän mukaan on rakennettu Karttulaan. Joukko uudis- ja lisärakennuksia on tehty useissa muissa ruukeissa. Kaksi ruukkia oli jo vuonna 897 lakkauttanut toimintansa, nimittäin Kiimingin ja Sumpulan ruukit. Edellinen sijaitsi Karstulan pitäjässä Vaasan lääniä ja lienee lakkautettu ainoastaan vastaiseksi ja tulee toiminta siellä mahdollisesti muuntamisen jälkeen uudestaan alotettavaksi. Haudun pitäjässä Viipurin läänissä sijaitseva Sumpulan ruukki, joka paloi 20 p. Helmikuuta 897, lakkautettanee sen sijaan kokonaan. Vuoden aikana on annettu 35 valtauskirjaa koskevat järvimalmia järvistä, jotka sijaitsevat osaksi Kuopion osaksi Oulun läänissä sekä 7 kpl. koskevat vuorimalmia. Vuorimalminvaltaus käsitti osia kahdesta malmilöydöksestä, toinen Jussaaren luona Uudellamaalla, toinen Laatokan rannalla, molemmat ennen tunnettujen malmialojen piirissä. Jussaaren luona on louhinta Kivimaa nimisestä pienestä kalliosta meressä ulotettava merenpinnan kohdalle ja sen alle sivuilla oleviin malmikerroksiin, jossa ne magneetometristen mittausten mukaan ovat osottaneet olevansa hyvin laajoja. vaskimalmia koskeva valtauskirja on otettu ja 2 valtauskirjaa, jotka koskevat kullanpitoisia maakerroksia Lapissa. Toiminta rahapajassa ja kontrollilaitoksessa käy esille siitä annetuista tilinteoista. y Rautatavaran vienti Venäjälle, perustuen arm. aset. 29 päivältä Toukokuuta 897 koskeva kauppasuhteita Keisarikunnan ja Suomen välillä on noussut seuraaviin määriin: Takkirautaa: tulli- Kankirautaa ja sulain- Valinteoksia, rautatavatonta pötkyjä: roita ja koneita:,500,000 puutaa 400,000 puutaa 30,000 puutaa 20 kop. tuli. 40 kop. tuli. 897 vietiin ulos 896,754 puutaa 392,64 puutaa 0,278 puutaa 897 755,698 393,462 6,880 Kun jako tapahtuu useampien laitoksien kesken, on mahdotonta täydellisesti täyttää rajoitusta, varsinkin koneihin nähden, jossa hankinta riippuu tilauksien suuruudesta. Ulos viedyt määrät osottavat kuitenkin, että takkirautaa koskeva rajoitus on täysin riittävä ainakin tätä nykyä, kunnes pari aijottua suurempaa masuunilaitosta Pitkäranuassa saadaan toimintaan; mutta sitä vastoin on rajoitus koskeva kanki-
VI rautaa sekä varsinkin rautatavaroita ja koneita aivan liian alhainen. Se kehitys, jonka konepajateollisuus on saavuttanut maassa tekee luultavaksi että, tulliedulla varustetun vientioikeuden hakemuksien nojalla, kahta vertaa suurempi rajoitus kuin nykyjään voisi verraten yhtä tarkkaan tulla täytetyksi kuin nyt voimassa oleva rajoitus. Helsingissä Joulukuulla 899. C. P. S o lita n d e r.
K iillanhnuhtam ot Ivalon joen varrella Suom en L apissa vuonna 898. ; Huuhtamoje Huuhtainojer tajien ja ho luku $ O ST* <T>S. 3 «Työntekijöiden luku, kaikki miehiä Päivätöiden luku Huuhdottua maata Saatua Tuotteiden kultaa arvo m 3 grammaa tfryr. Oulun läänissä. Ivalonjoen jokilaaksossa Inarin pitäjässä Suomen Lapissa. Yhteensä edellisinä vuosina ; 870 897... 6 5 63 2,80,36 4,69 4,780 78,850 22,762 424,664,362,820 -- 8,660 24,23 429,283,377,600 Keskimääräinen huuhtomisaika vuonna 898: 2 päivää. K ullan-, H opean- ja V askenvalm istus Suom essa viim eksi kuluneen 0 vuoden aikana. K u t a a H o p e a a V a s k e a Vuosi grammaa arvo 9inf. kg likimääräinen arvo SUnf kg likimääräinen arvo SQnf 889 3,524 43,277,200, 0,000 39,978 640,000 890 7,860 57,52 87,63 80.000 292,430 480,000 89 8,768 28,057,038,32 00,000 4 830 670,000 892 4,807 5,382 920. 90,000 335,856 500,000 893 4,20 3,84 888,63 88,000 279,46 420,000 894 6,47 20,607 877,54 87,000 323,346 460,000 895 9,926 3,765 450,8 45,000 364,288 700,000 896 7,5 22,768 375,33 87,000 393,836 725,000 897 4,593 4,697 38,9 35,000 356,273 670,000 898 4,69 4,780 455,58 48,860 253,80 607,000
Pitkärannan V aski- ja T inalaitokset vuonna 898. Kaivoksia: Työpäivien luku: porraksessa..... tuntia 9,554s/4 kaivoskujassa....»» 3,2508/4 syvennyksessä.... n 5 659 >/4 nostamisessa.... 8 6,990'/* pumpun hoitamisessa» 9 Va,50'/, p a j a s s a..., ll'/a 2,095'/4 koneen hoidossa...» 2 3,4507* kaikenlaisissa töissä.. /a 0,753 Porattuja metriä: porraksessa.... 45,499,2 syvennyksessä... 725,8 kaivoskujassa........ 5,657 Kulutettuja räjähdysaineita: Dynamiittia.... kgr 4,503,68 Sytytinlankaa, renkaita ; 7,42 mtr 3,996 Nalleja... kpl. 4,89 Saatua särettyä vu orta.... Tonnia 5,44,8 Tästä n ostettu...» 50,825,6 Valikoiminen : Maksettuja!työpalkkoja... 37,996: 87 Malminkuljetuskustannuksia....» 20,430: 35 Saatu valikoitua m a lm ia... Tonnia 39,298 Liuvoitus märkää keinoa käyttämällä: Rouhinta: Maksettuja työpalkkoja... 8mk 5,07:07 Konekustannuksia 4,050: Rouhittua ja jauhennettua malmia Tonnia 7,569,i Paahtaminen : Paahdettua malmia ynnä suolaa. 8,82,n Käytetty keittosuolaa...,98,2 rautaram ua... 304,3 p u i t a... kuut.mtr 7,535 poltoksia... Tonnia 960,723 Maksettuja työp alk k oja...8mk 45,632: 85 Käytetty kemikalioita.. 4,767: 68 Uuttaminen: Saatua vaskilipiätä... kuut.mtr 5,430 Lipiän vaskenpitoisuus: gr. litraa kohti 5,99 hopeanpitoisuus:,, 0,055 Malmin vaskenpitoisuus ilman suolaa /o 3,24
Kasartaminen & Puhdistaminen: Maksettuja työpalkkoja.... Smk 6,75: Valmistettua puhdistettua vaskea.. tonnia 253,is Hopeanvahnistus : Saatua rikkihopeaa, vastaava puhdasta hopeaa... kgr 455,b* Tinaa ei ole vuoden aikana valmistettu. Magneetisen rautamalmin annolliseksi tekeminen: Maksettuja työp alk k oja Smk 2,72:40 Malminkuljetuskustannuksia... 5,330:40 Käytetty raakaa malmia...tonnia 30,870 Saatu konsentraatia... 0,203 Työväestön sairaskassa : Säästöä edelliseltä v u o d e lt a Smk 48,624: 69 Tuloja vuoden aikana: Työntekijöiden maksut.... Smk 22,943: 30 Ruukin apuraha... 20,765: 70 Kaikellaisia tuloja..... 2:95 g mk 43,920:95 Menoja vuoden aikana: à Yhteensä tuloja Smk 92,545:64 Sairaanapua 8,043 päivältä... Smk 9,723:24 Lääkärille & lääkkeistä.... 3,636:54 E lä k k e itä... 2,923: Kustannuksia sairashuoneen ja synnytyslaitoksen sekä hoitajattarien y llä p id o s ta... 2,63:9 Kaikellaisia kustannuksia.... 7,829: 64 gmk 36,275: 6 Säästöä vuoteen 899 Smk 56,270: 03 Työntekijöiden luku on ollut,200 henkilön vaiheilla ja ovat nämä olleet tapaturmavakuutettuja, Asetuksen mukaan 5 päivältä joulukuuta 895, Tapaturma-. vakuutus osakeyhtiössä Patria. Työväen asuntoja on Ruukki rakentanut kaikkiaan kuusi asumusta, kussakin asuinhuone ja kyökki. Työntekijät itse ovat rakentaneet itselleen 8 tupaa, joissa on yksi huone ja kyökki; tähän he ovat Ruukilta saaneet, samoin kuin edellisenä vuotena, 0,75 tynnyrinalan suuruisen tonttipaikan, 00 hirttä ilmaiseksi sekä korottoman lainan rakennuskustannuksia varten. Työväestöä varten on, niinkuin edellisinäkin vuosina, oma pappi ja lukkari, lääkäri, sairaanhoitajatar ja kätilö sekä sairashuone ja synnytyslaitos. Kouluja on, paitsi ylempää kansakoulua, jossa on neljä opettajaa, suomalainen pikkulastenkoulu, koulu ruotsalaisia lapsia sekä koulu saksalaisia lapsia varten ynnä iltakoulu alaikäisiä työntekijöitä varten.
4 Ruukin kaikkien valmistuksien arvo teki: V ask ea... Smk 607,000: arvosta Hopeaa...» 48,860: P u lloja... 527,000: Ulos viedyn rautamalmin arvo 24,000: Smk,306,860: Koko kulutus kaikissa laitoksissa, siis myöskin lasiruukissa, seuraavia päälajeja on ollut: Puita.. kuut.m tr 00,50 Bisulfaattia.. tonnia 368 Puuhiiliä.. 330,7 Rautaram ua..,, 352,8 Kivihiiliä.. tonnia 575,6 K alkkikiveä..,227,4 Koksia... 48,8 Sulfaattia.. 40,9 Keittosuolaa.,348,5 Soodaa... 54,56 Ru8koklveä 0,46 Porausterästä.,969 Jodkaliumia. kgr 25 Laitoksessa on: 0 Pasutusuunia. Rikkinatrium-uuni. 3 Kaa8ugeneraattoria. Tinajauhonpasutusuuni. 3 Kuilu-uunia. 2 Tuhotinta. 2 Spleis8iuunia. 2 Happitornia. Kupu-uuni. 6 Höyrykonetta. 2 Malmin-erottajaa. 2 Petroleumimoottoria. Survinlaitos. G Sähkömoottoria. 2 Setsi-uunia. 7 Kiinteää höyrypannua. 2 Plannenahjoa. 6 Lokomobiilia. 2 Pyörivää suppiloallasta. Höyryvintturi. Kaksinkertainen selityspöytä. Vesiratas. Nostoratas. 4 Turbiinia. 2 Liejukuoppaa. 3 Suodatuspuristinta. 4 Liejukourua. Sementtivaskipuristin. 0 Huuhtomi8allasta. 8 Uuttamisalla8ta. Valaistusdy naa m o. 4 Lyijyllä vuorattua allasta. 2 Pallomyllyä. 0 Saostami8allasta. 3 Vuorenporauskonetta. 2 Porauskonetta. Ilmanpuristaja. 3 Rautasorvinta. 6 Kivenrouhinta. 2 Ruuvinleikkauskonetta. 6 Rouhinvalssilaitosta. 2 Puusorvinta, 2 Puunno8tokonetta. 3 kilom. pituinen kankijohde. 5 Turvekonetta. 5 Täydellistä nostolaitosta. Pivoti. Noin 7000 mtr raitiotietä. 2 Kuivaus-uunia., 0 kilom. rautalankarataa.
Kaivoksia Pitkärannassa : Schvarz I.. 64 mtr syvä ei yhtään työntekijää. II... 37 M» Nikolaj I.. 47 4 II.. 34 ei yhtään Meyer II.. 99 6 IV... 56» ei yhtään Edv. Meyer.. 30 3 Omeljanoff I... 63»» ei yhtään HI.. 80 IV... 75 0 Klee V.... 75 ei yhtään VI.... 0 7 Ristans..... 42 2 Herberz..... 38 3 Bek.... 7»» ei yhtään Walklampi.... 35»» Clara I.... 20 6 II.. 20 0» HI.. 4 4 Vinberg I.... 6 ei yhtään» II.. 8» >5 Lupikko I.... 32 2» HI.... 28 2» IV.. 4 4, V.... 6 Yhteensä 8
6 V älim äen kaivostyö Sortavalan p itäjässä 898. Kaivokset : Työpäivien luku: Porraksessa...à 9,5 tuntia 8,030 Kaivoskujassa...,042 Syvennyksessä... 555 N ostam isessa à 0 tuntia 3,88 V edennostam isessa... 952 P a ja s s a... à 2 tuntia 42 Koneen hoidossa...2,44 Kaikellaisissa tö issä... 935 Keskimääräinen ansio vuoroa kohti: Porausvuoroa k o h t i... Smk 3: N ostam isessa...,. 2: 84 Vedennostossa... 2: Koneen hoidossa... 2: P a j a s s a... 2: 70 Kaivossalvauksen korjauksessa...,. 2: 50 Kaikellaisissa tö is s ä... 2: 0 Porattuja metriä: Porraksessa... mtr. 2,275, so K aivoskujassa 2,25,go Syvennyksessä 920 Käytetty räjähdysaineita: Dynamiittia... kgr,584,o Sytytinlankaa...renkaita,26,5 N a l l e j a... kpl. 3,030 Puiden m en ek k i...kuut.mtr,240 Saatu särettyä & nostettua v u o r t a...d:ton 254,225 Dynamiitti kilogr. kohti on saatu särettyä vuorta.... d:ton 73,oo4 Dynamiitti kilogr. kohti on saatu ajostulos pituusmetriä.... 0,502 Kaikkiaan on ajettu pituusmetriä... 8,90 syvyysmetriä... 28,22 Järeä valikoitu: Maksettuja ty ö p a lk k o ja...smk 5,68:34 Saatua malmia: I:stä la jia...d:tonnia 2,40 H:sta...,. 45,65 Ulitta... 72,300 Sylttyä 33,400.
7 Magneetinen armolliseksi tekeminen : Käytetty raakaa malmia II, III lajia & s y l t t y ä d:tonnia 69,23 Saatu konsentraatia... 68,03 Työpäivien luku : Koneen hoidossa...à 2 tunt.,987 K uljetuksessa... 3,80 Annolliseksi tek em ise ssä... 2,049 Hoidossa... 656 P a ja s sa... 93 Kaikellaisissa töissä... 654 K orjaustöissä... 508 Keskimääräinen ansio vuoroa kohti: annolliseksi teossa.... Smk : 83 Maksettuja ty ö p a lk k o ja... 7,934: 37 Puiden m enekki... kuut.mtr,57 Konsentraatin & Isen lajin malmin valm istusarvo Smk 2,095: 50 Työntekijöiden luku vuoden aikana, siihen luettuna rakennus-, urakka-, kaivos- ja tehtaantyöväestö, on ollut: Keskimäärin päivää kohti yli 8 v u o d e n...67 alle 8...... 6 jotka ovat syntyään suomalaisia. Yhteensä 73 Koko ruukin väestön voidaan otaksua nousevan 643 henkeen. Kaikki työntekijät ovat vuoden aikana olleet tapaturmavakuutettuja,, Patria yhtiössä 79,645: 69 markasta. Lääkäri käy ruukilla 2 kertaa kuukaudessa ja on vuoden kuluessa perustettu työväen-sairaskassa, jossa vuoden lopussa oli 3,05: 53 Smkan puhdas voitto. Mitään suurempia vahinkoja ei ole tapahtunut, paitsi että työmies, oman huolimattomuutensa johdosta, joutui lastivaunun alle, josta kuolema seurasi. Vuoden kuluessa on tehty moniaita vähempiä uudisrakennuksia. Välimäkeä varten on nostettu ja huuhdottu useissa pitäjissä Laatokan seutuvilla 50,99 d:tonnia suomalmia. Baukilla on: 2 Magneetista malmin-erottajaa,, Monarch*. 2 Dynamokonetta. 4 Pallomyllyä Friedr. Kruppin patenttia 2 Timantti-porauskonetta. 2 Kivisorvinta. Kaksinkertainen valssilaitos. Mekaaninen nostolaitos. 2 Ekshaustoria.
8 Höyrykone 25 teh. hv. 40 Kaksoishöyrykone 30 teh. hv. 3 Kiinteää höyrypannua 26 m2 tulipinnalla. Metallinsulatusuuni. Shapingkone. Porauskone. Rautasorvin. Merkelilevy. 2 Täydellistä vuorennostolaitosta 5 kaivosta varten. Täydellinen vedennostolaitos 5 kaivosta varten.,880 mtr Kankijohdetta. 3,3 kilomtr 60 m/m leveä raitiotie ruukilta lastauspaikalle. 2,600 mtr raitiotietä ruukilla & kaivoksissa. Lokomotiivi 20 teh hv. 20 Teräksistä kaatamisvaunua. 4 hirsivaunua. Patolaitos. Täydellinen laboratorio y. m. Valmistuksia toimitetaan 600 hv. sähkö-voimanjohdon perustamiseen Läskelän vesiputouksesta ruukille. Kaivoksien syvyys lavon alla: II Kaivos 26 mtr pystysuoran aseman muk., keskimäärin 5 työntekijää. III 49,70 kalton mukaan 5 VII 25,io pystysuoran asem. muk. 4 VIII,, 33,42 kalton,. 5 Yhtiön 8,65 pystysuor. 4 Keskinen 6,75 2 Tshupukkamäki I, p intalouhinta 3 IV,... 2 paitsi kaivoksia, jotka tätä nykyä ovat toimettomina. Yhteensä 40
j Järvi- ja Suom alm innosto vuonna 898. Järvien luku, joista malmia on nostettu Kustan Ruukkei- Järvien nukset liin kuljetettua rannoille malmin nostosta ja ostettua jätettyä ja kuljetuksestmimia mal mal Yhteensä. järvi- ja suomal- : mia Sfnfi dt dt dt j Uudenmaan läänissä. Karkkilan r u u k k i... 8 250 68 68! Wiipurin läänissä. Välimäen kaivosta varten.... 20,000 50,99 _ 50,99 [!! Mikkelin läänissä. Haapakosken r u u k k i... Oravin... 27 57,094 57,000 57,000 8 35,000 24,943 2,70 27.3 45 92,094 8,943 2,70 84,3 Kuopion läänissä. Kuokkastenkosken r u u k k i... 2 25,082 25,22 25,22 Möhkön,.... 32 25,568 3,483 32,867 46,350 Wärtsilän,,... 5 95,000 38,082 9,966 48,048 Jyrkän,... 6 5,780 2,700,300 23,000 Salahmin... 8 0,085 8,750,850 20,600 Juvankosken... 26 77,775 67,434-67,434 Karttulan 5 25,49 34,098 34,098 38 374,439 38,759 45,983 364,742 Yhteensä 9 486,783 45,789 48,55 499,942 o
M asuuneja yuonna 898. Kulut ett» Valmi s t e tt u Kotimaista malmia Ulkomaista malmia Puuhiiliä P u ita m alm in k u iv a a m iseen V aluta k k i ra u ta a Takotakkirautaa Valinteoksia Yhteensä takkirautaa dt dt m3 m3 dt dt dt dt Uudenmaan läänissä. Skogbyyn ruukki.. 4,982 5,80 7,300 5 7,45 Trollshofdan,... 33,360 3,050 _ 6,738 6,738 48,342 8,860 24,038 5 24,53 Turun läänissä. *) Daalin ruukki.. 60,574 2,60 3,900 3,900 Teijon.. 55,006 2.378 500 28,424.885 30.809 5,580 42,988 500 60,324,885 62,709 Mikkelin läänissä. Haapakosken ruukki. 4,732 3,986 3,56 3,56 Oravin 53,384,725 68 7,24 - _ 7,24 Kuopion läänissä. Kuokkastenkosken 95,6 7,7 68 30,280 30,280 ruukki... 40,778,976 732 2,074,272 20; 3,466 Möhkön ruukki... 56,092 43,55 4,500 2,900 55,56 73 58,489 Wärtsilän... 56,882 6,222 338 24,3 5; 24,520 Jyrkän... 20,833 6,90 53,985 5,03 83; 7,099 Salahmin.. 20,243 5,989 36 2,892 3,498 6,390 Juvankosken ruukki. 78,772 22,46 2,220 8,8 2,48 29,265 Karttulan 30,078 9.46 462 6 29 4,200 0,49 403,678 6,29 8.03 24,526 224,796 327 49,649 498,794 63,922 93,778 8,784 55,306 209,58 2,327 266,79 *) Martin- ja putlaustakkirautaa.
M asuuneja vuonna 898. Teknillisiä tietoja. Päivä, jolloin työ uunissa alkoi Puhallusvuorokausien luku v. 898 Valmistus vuorokautta kohti Hengen likimääräinen lämpö Hengen likimääräinen paino Hiilipanoksien suuruus dt Co mm hi. Ajettujen panol sien koko lukv UN Takkirautaproser malmista Hiilenmenekki takkirauta dt kohti hl. Uudenmaan läänissä. Skogbyyn ruukki... 7,2 897 6 46 50 32 i 5,80 49,8i 8 Trollshofdan. n/3 898*) 229 74,8 00 35,3 0,440 50,4 7 Turun läänissä. Kaalin ruukki.... /a 898 36 00,9 308 54,2 8,008 52,6 6 Teijon.... SV9 897 365 84,4 300 45,6 2,779 55,i 7 Mikkelin läänissä. Haapakosken ruukki 7,o 896 220 60 250 50 M 9,990 3,5 0 Oravin 2 Yo 898*) 283 60,5 kali 50 M,649 32,08 0 Kuopion läänissä. Kuokkastenkosken muk.»/ 897 7 78,7 230 77 i,i 6,742 32,i 9 76 898*) ( 250 Möhkön j 630,6 28,629 37,4 7 3/3 898 ( 50 Wärtsilän 7i 898 48 65,6 250 65,5 0,796 43,i 6 Jyrkän a7,o 897 235 3 0 :it kali 23 0,6 0,367 34,08 9 Salahmin /, 898 3 48,8 250 59! M 4,607 3,56 9 Juvankosken *7, 898 342 : 350 80, 2 7,78 ; 37, 7 Karttulan M/ 897 9 -- 200 30,6 5,987 O o c C O CO to! 9 *) Edellinen työvuosi: Trollshofdassa u /896 '26/498. Oravissa 3/597 a/798. Möhkössä, n. s. vanhassa masuunissa 8/u 97 2</498.
;! 2 R audanvalm istus ahjotaonnassa vuonna 898. Työpäivien luku K otim a is ta K u u t e t t u Takkirautaa ; uikoj m a ista R aunia Yhteensä Sulain- ; Pötkyjä Valmistettu Puuhiiliä Kankirautaa Kaikellaista rautaa ti o r* ohuvi ännus Yhteensä valmista! rautaa j dt, dt dt dt in3 dt dt dt dt % hi i Uudenmaan lään. i Pinjaisten ruukki. i 258 5,332 64 5,396 4,27 4,632 i - 4,632 6 0,7 Vaakerin,, ; 320 _ 2,860 - - 2,860 2,350 2,37 2,37 9 0, Mustion 23 2,304 2,304 2,492,94,94 5 ',6 Strömforsin 76 450,899 34 2,663 2,240 2.004 275 2,279 6 0,3 Kellokosken 00 960 390,350,080,090,090 25 0,0,085 450 3,355 768 4,573 2,289 -,984 275 2,259 -- H iilenm enekki ta k kirauta dt kohti Turun läänissä. Kirjakkalan ruukki 259 5,537 5,537 6,862 4,276 2,688 6,964 8 4,8 Fredrik sbergin 20 23 23 252 47 4 88 2 Kauttuan 250 _ 2,935 38 3,253 2,740 : 2,839 2,839 2 9,e ; Noormarkun 246,935 83 2,8,562 -,386 454,840 875 5,537 5,083 50 2, J 2,46 4,276! 6,960 595 2,83 Hämeen läänissä. Jokioisten ruukki. 200,42 348,769,524,599,599 8,2 ; Rautakosken,, 30 778 42 920 908 739 6 745 2,3 i Wienin 270 962 700 206,868 2,46 i,558,558 0 600 962 2,899 696 4,557 4,578 3,896 6 3,902 -- ] i Vaasan läänissä. Koskensaaren ruuk. 320,293 50,443,220 loi 300 980,290 9j5 Yhteensä 2,8806,949 22,630 2,llö 4,694 29,503 4,286) 23,40,856 39,282
Raudanvalmistus valssilaitoksissa vuonna 898. a. Pultaus. 3 Uudenmaan läänissä. Työpäivien luku! Takkij rautaa K u u t e t u Valmistettu :Takkirau- ; taramua Y hteensä tak k irau taa Polttoaineita Kivi-! i Puita nnlia Millbareja Sulainpötkyjä Muuta putlau srau taa dt dt dt j dt m3 dt j dt dt dt! Fiskarin ruukki. 282 25,095 489 25,584, 9,650 8,300 ; 2,533 283 2,86 4,i! Yhteensä Polttohuvennus prosentti Turun läänissä. Daaliu ruukki 295 37,94 3,070 40,984) 49,3 50 34,700 34,700 5,8 Matildedalin ruukki.... 253 8,22 482 8.694 6,55 ) 7,397 438 7,835 9.9 548 46,26 3,552 49,67849,3 6,205! 42.097 438 42,535 _ Kuopion läänissä. Värtsilän ruukki,842 45,45 45,45 329 42,334 42,334 V Juvankosken 484 2,700 200 2,900: Varkauden 296 5,729,74 j 7,470 _ *),528 - :,593; 56,649 9,7 *) 43,833 i * * * ) - j 964)3,650 4,64 6,4 2,622 73,844,94 75,78ö _ 55,690 42,334 2,557 3,706 68,597 Yhteensä 3,452 45,065 5,982 5,047! 58,763' 70,95 42,334) 76,87! 4,42732,948 *) sahakarikkeita. **) raakakankia.
Uudenmaan lää nissä. i R audanvalm istus valssilaitok sissa vuonna 898. b. H itsaam inen ja valssaam inen. Työvuorokausii Sulain- ; pötkyjä Millbareja: Fiskarin ruukki.. 287 27,258 3,753!) K u l u t e t t u Muuta rautaa Yhteensä ) rautaa Kivi- ; hiiliä i Polttoaineita ;.U.U: : Puita hnlia ; Tavallista j rautaa V a m i s t e t t u ; Hienoa rautaa : levyjä! ViDkkeli-, I i pantturi., j muoto-! i rautaa j Yht< îensâ j '»Takaisin saatua ramua dt dt dt dt dt : m3 : in3 dt dt dt! dt dt dt t» 03!» 2),774 32,785 220! 7,470 ; 22,782 j Polttohuvennus.757! j,678 26,27 2,87,85 Polttoaineita 00 kohti valmista ram 0,23 m3! : Karkkilan,56 27,787 ; 88 j,57,57 -- j 287 28,774 3,753 2,045 34,572 220 8.288! 24,299,757 j,678 27,734 2,87 Turun läänissä. : ; Matildedalin ruukki. 70 8,256 735S) 439 9,430 4,304 i 7,343 ;. 7,343 30 9,2 58 kg Kuopion läänissä. ) Värtsilän ruukki 298 40,08 6,50 46,528 2,009 33,647! 33,647 4,009 4,4 0,3o m3, : Juvankosken,,.. 25,960 609 2,569, 3,9593) 9,509! 9,509 728 8,54,3 3 j Varkauden,,.. 297 964 370 5,450 6.784 2,97<) 7,878,75 j,5: j 946,52 370 3,34 I,» m3 80 2,924 i 40,388 22,569 75,88 47,885 5,034,75,53 946 54,308 5,07 i Yhteensä,267 49,954 44.876 25,053! 9 9,883! 47,885 82,676 2,932,53 2,624 89,385 8,225 - x) Tästä 3,697 dt martinrautaa. 3) Nippuja. 3) Vieraita henkilöitä varten. 3) Tästä hiilipuita,560 m3, aidaksia 2,280, rimapuita 7,76, sahajauhoa 2,943 m3. 4) Sahakarikkeita. ; ;
i i! Työvuorokausia Kalkkikiveä ja dolomiitj tia Valurauta laitoksia vuonna 898. a. Sulatus Siemensin martinuunissa.! Polttoaineita Rautaa Uudenm. lään. i Turpeita : Puita K u l u t e t t u Valmistettu Kivihiiliä ; Takkir. ja tak k irau tapa m u& Takor. ja ;. takorauta- ram ua : Muuta j ; rautaa ; Valanteita j Teräsvaliu- teoksia ; Yhteensä j i Polttohuvennus /0j! j Takaisin saatu j d t m8 in3 dt dt dt d t : dt dt dt d t dt d t dt! :!! Aminneforsin ruukki... 244 6,57 j - 2,80 6,446 Turun lään. Daalin ruukki (happoin. uuni) 26 2) 2,49-0,200 6,273 9,92 3,68 (emäks. uuni) 266 7.020 --,,52,667 43,523 22,8 Kuopion lään. U 40) 9,396 2,442 8,568 8 8,576 80 3, i 3) 675 34,24! 2,552 24,330 U 858! 66 865, 5,755 63.763 5) 5,064 29,394,753 8,9 6) 8 63,844.58j 2,9, 527 9,69!,352 7,940 63,444 36,02 533: 0,079! 8,307 88,093; 5,45 93,238 3,27 Pankakosken ruukki... 85 4,000 _ 7,920: 2,800 i 6,300; 9,00 8,050 50 8,00 8 Värtsilän runk. 56 2,645;82; 05; 2,56 4,70o 244j 7,05. 37 6,608; 2 6629 8 4,2 Waasan lään. 4 6,645 82' j 8,025-4,956 4,705; 6,544 6,205 37 4,658: 7 4,729 8l! Inhan ruukki. 207 --- 5,000; 0,357 7,798 82 8,237,322 7,72! 88 7.260 339 Yhteensä,9 2b,84 82 30,948' 7,940 9,567 55,05! 8,299 54,97 2,08 38,49 5,32 43,803 3,87 -!) 08 dt FeMn, 32 dt FeSi. 2) Kvartsia. 3) 28 dt manganir., 326 dt piimanganir., 3 dt sälepintäistä takkir. 4) 733 dt manganir., 8 dt piimanganir., 44 dt sälepintäistä takkir. 5) Siitä 2,784 dt takoalasimia. Polttoaineen menekki 00 kg kohti valurautaa: Aminneforsissa 0,354 m3 puita; Pankakoskessa 0,4 m3 puita; Wärtsilässä 0,3 m8; Inhan ruukilla käytettiin sahakarikkeita 0,27 m3. b. Valuraudan valssaaminen. K u n t e t t n V a l m i s t e t t n Polttoaineita Kiivihiiliä: Puita Yhteensä Rautamalmia Valanteita ja sulaimia Tavallista, Biliet- : siä ja rautaa raakkia: Levyjä Yhteensä Takaisin dt m3 dt dt dt dt dt dt Uudenmaan läänissä. j Aminneforsin ruukki... 90 ; 3 877 i 9,275 6,580 ; 5,786 22,366 2 90 7,4 j Turun läänissä. Daalin r u u k k i... 59,30,900 f 9.957 86,247),,852) 99,75 8,493 6,2 Kuopion läänissä. Pankakosken ruukki.. Värtsilän.. Vaasan läänissä. Inhan ruukki...,800,040 2,840 ; 3,400 4,430 6.773,203 4,55 3.632) - 5,783 9,45,207, saatu - 3,632 5.783 462 9,45,207 462,850 Yhteensä 59,320 ; 2,07 64,590 23,449!,743 6,97 42,63 3.75 Polttoaineen menekki 00 kg kohti valmista rautaa: Iminneforsissa O.92 m3 puita kankir. valm. varten, 0,42 m8 puita levyjen valm.: Daalin ruukissa 59,n kg kivihiiliä ja 0,oio m3 puita; Pankakoskessa 0,5 m3 puita; Värtsilässä 0,5 m3 puita *) Hienoa rautaa valssattiin: Daalin ruukissa 29,952 dt; Pankakoskessa 2,392 dt; ja Inhan ruukissa 75 dt. % Polttohuvennus 7 j 2,3 i
t M usta- ja T ehdastaonta vuonna 898. Ainerautaa ja terästä K u u t e t t u V a m i s t e t t u Polttoaint itä Koksia puu. ja kivihiiliä! hlllla Puita Lapioita, kihveleitä y- m- Kirveitä, piiluja ja vasaroita Taikkoja ja kuokkia Hevosenkenkiä Hevosenkengän nauloja Takonau-! loja Puserrettuja ja leikenauloja Lankanau- loja \ Muita takeita dt dt m3 m3 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg dt Yhteensä Uudenmaan läänissä. Pinjaisten r u u k k i... 4,964,445 645 940 5,00; 0,000 4,500 -- -- -- 3,400 4,300 Vaakerin...,037 : 246 28 230 2 -- -- _ 670 93 Fiskarin... 350 90 -- -- 3,340 334 Kellokosken..... 540 000,700 3,400 50 Strömforsin...,24-920 400,900,300,200 8,400 --,600 _ 00 950 8,05 2,535,,8,340 8.728,530 5,702 3,400,600 20,90 6,87 Turun läänissä. Turun naulatehdas.........,303,500-2,950 08,630 0,863 U Daalin ruukki 3,450 8,392 32 3,280 3,28 Kirjakkalan ruukki... 52' 86 530 53 Kauttuan _... 462 640: 28 25 485 0,00 2,650 427 N oorm ark u n... 425 360 -- 7 30 -,473 2,440 395 Loimijoen naulatehdas 7,000 2,780) - -- 56,750 2) 8,350 6,50 Vesikosken... 5,42,420 -- 9,500 29,400 4,890 38,08 4,784 574 3,262 25 492 0 30 9j500 2,573 265,380 29,400 45,250 36,266
Hämeen läänissä. Suomen Sahaterätehdas... Jokioisten ru u k k i... Vierun... 653 5,927 42,946 800 360 2,00 888 6,034 7,60 6,342 28,92 - i 3) 6,000 326 54 600 4,774 22 6,722,946,60 2,898 6,034-7,76,342 28,92 6,480 5,49 Viipurin läänissä. Peron Naulatehdas... 8,000 75,800 580 Kuopion läänissä. Möhkön r u u k k i... 86 93 360-36 Värtsilän... 67 ' 9 246 5,890 589 Salahmin... 28 6 62 6 264 27 Juvankosken,... 2,098 680. _ 270 0,500,077 Varkauden... 890-576 2,530 253 3,79 6,520 246 6 630 9,84,982 Vaasan länissä. Inhan ruukki... 867 50 500 8,0 8 Koskensaaren...,60 240 600 240.700,200,800 650 280 8,060-500,49 2,468 290,00 240,700,200,800 650 280 8,060 8,60 2,230 77,032 29,56 6,65 7,986 20,469 4,256 7,52 20,62 20,50 6,425 402,352 05,200 00,434 69,74 ) Siitä 47,639 kg kettinkiä. 2) Baidenauloja. 3) Siitä 7,599 kpl. raamisahanteriä,,844 kpl. sirkkeliä, 347 tus. puusahanteriä, 3,700 kpl. terärautoja.
8 V alim oita vuonna 898. Koksia K u lute t t u Y a m is t e t t u Kotimaista jtakkirautaa Ulkomaista takkirautaa Yhteensä takkirautaa Ramutakkirautaa Konevalinteoksia ; Kauppavai linteoksia! Kaikellaisia valinteoksia dt dt dt dt dt dt dt dt dt kg. Yhteensä Ilmoitettu hiilen menekki takkirauta dt kohti Uudenmaan läänissä. Berggrenin konepaja.. 45 _ 46 208 624 576 576 6 Kone- ja Siltarak. os. yht. konepaja...,200 55 4,70 300 5,65 5,000 5,000 Hels. Laivatokka.... 573 70 2,004 445 3,59 3,055 3,055 Laivavarvi.... 485 976 50,26 950 25,20 J. D. Stenberg & Poik. konepaja...,000 3,000 00 3,00 2,800 2,800 John Stenbergin konetehdas 338 2,000 70 2,70,806,806 2 Porvoon konepaja... 75 275 60 335 209 4 9 34 24 Fiskarin ruukki.... 333 685 72 652 2,058,64 80 258,952 6 Karkkilan... 3,636 2,267 594 2,86 20,000 20,000 2 7,785,550 35,369 3,29 40,38 0,434 94 26,76 36,704 Turun läänissä. Crichton & Kumpp. konep.,79 20,895 657 2,672,478 _ 400,878 37 Turun Rautateoll. yht. konepaja... 700 3,946. 250 4,96 2,52 564 3,085 Osakeyhtiö Vulcan... 24 837 57 994 868 868 Porin konepaja....,580 52 7,088 350 7,490 2,420 5,000 7,420 2 Daalin ruukki...,035,92 3,04 577 4,783 4,223 4,223 2 Matildedalin ruukki.. 644 20 3,047 288 3,545 3,378 57 3,435 8 Teijon.. 6 255 5 260 30 40 55 225 70 5,963,574 20,082 2,284 23,940 0,695 5,097 5,342 2,34 Hämeen läänissä. Tampereen konepaja...,040 _ 4,402,502 5,904 5,30 _ 38 5,439 22 Sommers, af Hällström & Waldenin konep.,.. 2,300 20 3,300 200 3,620 2,550 2,550 Forssan konep... 230 450 400 850 800 800 Jokioisten ruukki... 65 0 50 60 87 48 35 Viipurin läänissä. 3,735 570 7,82 2,52 0,534 6,88 48 2,688 8,924 Gallénin konepaja... 809,858 2,788 373 5,09 4,784 4,784 6 Gutzeit & Kumpp. konep. 355 544 06 650 524 524 54 Karhulan... 697 3 2,39 2,665 5,059 3,87 3,87 3,86,86 5,723 3,44 0,728 8,655 524 9,79
9 Koksia K u u t e t t u Kotimaista takkirautaa Ulkomaista takkirautaa Yhteensä takkirautaa Y a m i s t e t t u Ramutakkirautaa Konevalinteoksia Kauppavalinteoksia Kaikellaisia valinteoksia Yhteensä Ilmoitettu hiilen menekki takkirauta dt kohti dt dt dt dt dt dt dt dt dt kg. Mikkelin läänissä. Haapakosken ruukki.. Lehtoniemen konepaja.. 2,223 230 0,572 650 2,000 200 2,572 850,07 650,07 650 2,453,222 2,000 200 3,422,757,757 7 30 Kuopion läänissä. Pankakosken ruukki... Värtsilän... Jnvankosken... Varkauden... 330 35,208 294,300,87 4,523 2,459 222,50 420,300 2,967 4,523 3,0 2,295 855 2,725 2 905 0,080 395 98,080 2,295 4,55 2,933 25 29 8 2,47 0,099 222,570,89 5,875 2,95,673 0,463 Vaasan läänissä. Metvikenin konepaja... Tikkakosken tehtaat.. 600 36,750 45 400 20 2,50 65 0 3,800 4 20 8 636,895 420 2,35 0 3,94 Oulmfläänissä. Oulun konepaja.... Veljekset Friis in konep.. n 970 450 550 -- 3.500.500 2.00 60 400 400 3 560,900 2,500 850,200 400 2,460 200 2,00 40 500 3,450,900 2,500 20,970-7,00 860 7,960 2,450 4,760 640 7,850 Yhteensä 26.450 26,876 80,203 3,849 20 928 56,64 2,94 37,074 06,52
20 K aikellaisten rau ta-ain eid en kulutus k onepajoissa vuonna 898. Uudenmaan läänissä. Kotimaista Takorautaa Ulkomaista Yhteensä j Terästä Levyjä Yinkkelirautaa, putkeja, niittejä y. m. Ly: ijyä, vaskea y. m. dt dt dc dt dt dt dt Berggrenin H elsin gissä... 23 23 2 3 47 26 Kaasutehtaan... 242 92 434 4,030 657 22 Helsingin Laivatokka... 3,249 55 3,764 24 2,89 2,290 09 Laivavarvi... 76 98 274 56 53 05 38 J. D. Stenberg & Poik. Hrgissä... 90 380 570,40 25 John Stenbergin... 2 25 336 3 0 37 Gottfr. Strömbergin... 363 363 67 Juho Nissisen... 80 80 5 2 2 Grahu & Krausen... 328 56 384 20 24 20 Porvoon konepaja Porvoossa.... 30 20 50 36 54 6 Fiskarin Pohjan pitäjässä.....,695,695 353 648 5 hienopaja... 49 49 205 225 Karkkilan Pyhäjärven pit...,792 430 2,222 24 523 8,528,86 0,344 750 6,277 3,628,23 Turun läänissä. Crichton & Kumpp. Turussa.... 422,50,932 744 6,822 2,742 98 Turun Rautateoll. yht. konep.... 3,000 660 3,660 60,080 2,240 80 Porin P o r i s s a... 340,700 2,040 33 2,750,460 50 Björkbodan Kemiön pit,...... 36 36 8 37 Daalin ruukki... 998 998 7 37 24 48 Matildedalin Perniön pit...,294 7,30 78 483 75 Teijon,.... 20 20 82 2 50 6,300 3,877 0,77,24,390 6,578,558 Hämeen läänissä. Finlayson & Kumpp. Tampereella.. Tampereen konepaja... 826 826 33,545,460 76 Sommers, af Hällström &Waldenin konep. T am pereella... 800,250 2,050 250 80 50 Forssan Tammelassa... 250 250 3 6 7 800 2,326 3,26 36,80,640 243
2 Kotimaista Takorautaa Ulkomaista Yhteensä Terästä Levyjä Vinkkelirautaa, putkeja, niittejä y. m. Lyijyä, vaskea y. m. dt dt dt dt dt dt dt. Viipurin läänissä. Gallénin V iip u r is s a... 239 85 324 307 4,572 597 240 Sähkö os. yht. V iip u rissa... 82 93 5 55 62 Gutzeit & Kumpp. Kotkassa.... 2 2 3 Lappeenrannan konepaja... 22 22 3 5 5 Karhulan Kymin p itäjässä...,072 706,778 2 76 502 50,527 802 2,329 346 4,906 2,04 468 Mikkelin läänissä. Lehtoniemen Joroisten pit... 60 600 760 2,800 480 60 Kuopion läänissä. Värtsilän Tohmajärven pit... 572 583 9 567 655 7 Juvankosken Nilsiän.... 300 5 35 2 20 20 25 Varkauden Leppävirran.... 952,2 2,63 9 5,590,260 209,824,237 3,06 40 6,277,935 24 Vaasan läänissä. Metvikenin Nikolainkaupungissa... 280 280 4 85 25 8 Vaasan k o n e p a ja... - 390 390 40 200 60 Veljekset Friis in konep. Kokkolassa. 300 300 200 78 2 Tikkakosken konep. Jyväskylän lähellä 2 6 27 8 32 4 32 676 997 4 433 975 93 Oulun läänissä. Oulun konepaja... 25 20 245 300 80 40 Veljekset Friis in Kalajoen pit.... 60 0 270 60 20 285 230 55 360 80 60 Valtionrautateiden konepajat. Yhteensä 9.745,564 3,309 2,402 33,244 7,420 3,946 H an gossa... 66 66 4 3 2 Turussa... 308 308 72 67 63 Viipurissa... 766 767 640 723 4,086 37 Kuopiossa... 60. 60 4 3 Nikolainkaupungissa... 64 64 7 27 5 3 Oulussa...... 77 77 3 6 26 38,44,442 679 949 4,207 56 Yhteensä koko maassa 2,86,565 32,75 3,08 34,93 2,627 4,02
V alm istus konepajoissa vuonna 898. Lokomobiileia Il H öyryveneistä ovat 20 thv. Höyryveneitä Höyry- vesi- c o n eitä maa- Höyrykoneista ovat yli 20 thv. Höyrypannuja Työkoneita M aanviljelyskaluja ) e thv. kpl. thv. g thv. kpl. thv. kpl. kpl. kpl. kpl. kpl. kpl. fr M eijerikaluja Sahalaitoksia II M yllylaitoksia Muita suurempia töitä Valmistus-arvo Smk U udenm aan lä ä n issä. Berggrenin Helsingissä - JLevytöitä; vesijohtoja; tuuletuslait.; ma- \ jakkalaitoksia; kassakaappeja y. ra. 77,056 Kone- ja Siltarak. os. yht. H elsin gissä... 3 640 3 540 23 Siltoja, sotatarpeita y. m. 2,740,000 Kaasutehtaan Helsingissä. 0 7 /S ä iliö ltä : turbiiniputk.; katonkaunatuksia raudasta; \ 49,700 rautatiesiltojen pystyttäni.; torvljobt. y. m. Helsingin Laivatokka.. 3 200 3! 50 4 845 4 2 234 rautatievaun., korjattu 6 baaksirikk. laivaa.,000,000 /'Korj. 28 höyrylaivaa, 8 torpedovenetttt, 2 majak- Laivavarvi.. _ _ 9 25 _ 3 kalaivaa, S ruoppauskonetta. Sliiplssä : 53 höyry- 375,000 k laivaa, 2 majakkalaiva, 8 ruoppaukkonetta, 2 J. D. Stenberg & Poik. \ rautaista ruoppausproomua, torpedovene. H:gissä... 3 45 2 3 22 0 400 7 0 _ 2 _ 390,000 /H öyryvasaroita, porauskon., köyrykon. varustettu / tuklnkimpuittamisvene, höyrylaivanruuko, höyryl. ven. muuntam., hirrennostalait., transmiss. y. m. John Stenbergin H:gissä. 5 82 2 5,000 25 6 6 /50 suihkuna, 50 labrikaattor., 2,800 höyry venttiiliä, 256,000 Gottfr. Strömbergin Dynamokoneita ja sähkömoottoreita. 220,000 Juho Nissisen 00 Rakennustakeita ja korjaustöitä. 24,000 Grahn & Krausen fp u tk itö itä H elsingin mekan, kutimoon, - - \ vesi- ja lämpöjoht. ja korjaustöitä. 49,850 Porvoon konepaja... 2 32 6 b Höyrykoneita, puusepänkoneita y. m. 0,000 Piskarin Pohjan pitäjässä. 4,44 300 \ l,072dt. hienotakeita; transm issioneja y. m. 24,453 fv esijoht.; niittokon.; karheja, valinteoksien Karkkilan Pyhäjärven pit. -- 50 \ täydentäm is. 950,000 Turun läänissä.,07 9 3 22 3 75 42,893 34 80 5 6,024 425 8 6 7,044,059 Crichton & Kumpp. Turussa 5 8,000 9 Viim eistetty kaksi torpedovenettä. 2,600,000 Turun Rautateoll. yht. 6 66 4 75 4 2 90 28 rautatievaunua. 700,000 /T y ö sk en n elty m iltei yksinom aan kone- Turun konepaja.... - \ pajan kuntoonpanem isessa. 50,000 Porin konepaja.... 9 20 2 4 800 7 7 to f90 rautatievaunua, 3 lastilotjaa raudasta,,000,000 \ transm issioneja ja korjauks. Björkbodan Kemiön pit.. /2,960 lukkoa, 3,400 ripaa, 480 kynttilä- 29,600 \ jalkaa,,390 huonekaluhelaa, 300 venttiil. Daalin ruukki M aanviljelyskaluja, takoalasim ia ja korj. 225,942 Matildedalin Perniön pit. 44 380 2 2,630 26 7 25,204 rautatiepuhveria. 600,000 Teijon _ 787 40,000 7 8,20 i : 6 66 _ 62,355 2 2 3,507 26 7 25 5,345,542
H ä m een lä ä n is s ä. Tam peren konepaja... Sommers, a f H ällström & W aldenin Tam pereella. N okian, P irkkalan p it... F orssan Tam m elan pit. V iip u r in lä ä n is s ä. --- 4 253 4 _ 24-6 6 4 6 20 2, 5 5 2 6 5 8 --- (Turbiineja, turbiinitorveja, transmissione- \ja, pumppuja, lämpöpatterioja, korjauks. f 4 dynamokonetta sähkövalaistuslaitosta --- Kaikellaisia konetavaroita ja korjaustöitä. Korjauksia tehtaisiin. 766,500 350,000 6,509 75,000 4 253 4 24 4 586 7 9.,353,009 G allénin V iipurissa... 5 960 ind. 5 6 457 ind. 5 635 ind. 5 5 --- 5 7 särmäpöytää; korjauksia.,400,000 Sähkö os. y h t. V iip u rissa. 8 43 2 --- < 79 transformaatt., akkumulaattoreja, kaminelauto- 465,000 ja, Bfthkölaltoks. y, m. W.G u tz e it&k:pp. K otkassa 45,000 Korjauksia. Lappeenrannnan konepaja. skoneita S puuhiomoon, tranamissioneja, höryva- 8,900 < s&ra, 50 hirsi- ja lankkuvaunua, 5 tavaravaunua K arhulan K ym in pit... 246 83 2 t Karhulan ayrjärataa varten. 520,000 M ik k e lin lä ä n is s ä. 5 960 ind. 5 6 4 57 ind. 3 43 7 6. 246 98 2 2,438,900 635 ind. L ehtoniem en Joroisten pit. 0 865 0 2 24 6 442 5 3 Höyryveneiden ja koneiden korjauksia. 300,000 K u o p io n lä ä n is s ä. V ärtsilän Tohm ajärven pit. Juvankosken N ilsiän p it.. 42 6,620 850 8 / Laitoksen vesivoimalaitos kokonaan uudestaan raj kennettu kivestä, puusta ja raudasta. 4 hoyrykon.t korjattu osia saha- ja myllylaitoksiin, * akselinjohtoja, S50 raotasänkyä, shltysuuneja,,044,67 ^ korjauksia ja kaikellaisia töitä 0,577 Smk edestä. Sorsakosken Leppävirr. pit. Hienotaetavaroita. 35,000 V arkauden L eppävirran pit. 22,377 0 342 4 /Työkoneita 06,028 Smk edestä, sahoja 49,285 Smk, V a a s a n lä ä n is s ä. 22,377 0-342 5 48,620 850 8,534,67 M etvikenin N ikolaiukaup.. 2 05 2 60 ' 7 28 83,000 V aasan k onepaja.... T ikkakosken J y v äsk ylän läh. V eljek set F r iis in konepaja K o k k o la s s a... O u lu n lä ä n is s ä. 2 30 /Transmissioneja 3 sahalaitoks.,pölkynnos- V. tolaitoksia, vitjoja, puusahoja,korjauksia. ftyökoneita, maanviljelyskaluja, rautatie- X vaunuja, korjauksia. 55,000 300,000 00,000 5,500 23,000 - i 4 35 2 0 60 j 7 28 5,500 Oulun konepaja.... 3 200 2 3 22 ; 3 0 3 8 27 3 tervauunia, parkkimylly, y. m. 350,000 V eljekset F riis in Kalaj. pit. - 24 2 28 Maanviljelys-ja raeijerikaluja, korjauksia. 92,000 3 200 2 3 22 24 5 38 8-27 542,000 Y hteensä 72,922 47 24 34 28! 907 38 4,250 7 55 72,2 j,647 68 80 9,069,68 9 60 ind 457 ind. 635 ind i! V a lt io n r a u t a t e id e n k o n e p a ja t. H elsin g issä, rautatie-aineiden korjauksia ja vaunujen uudestaan r a k e n t a m i s t a... H an gossa, h öyryvetu rien ja vaunujen korjausta sekä pienem piä h öyryven eid en k o r j a u s t ö i t ä... Turussa, v a ltion rau tateid en aineiden k o r j a u k s i a...... Viipurissa, höyryveturien ja vaunujen korjauksia sekä valm istettu vekselejä, risteilyjä, vastakiskoja, vekselinasettajia, vetotankoja, välitan k oja y. m K uopiossa, sekä tö itä eri osastoja v a r t e n...... N ikolainkaupungissa, h öyryvetu rien ja vaunujen korjauksia.... O ulussa,,,... Y h t eensä yksityisissä ja va ltio n konepajoissa,872,290 7,908 44,93 55,09 76,85 92,853 00,443 2,973,6 22,043,29
i K atsaus vuorilaitoksien, ruukkien ja konepajojen yalm istus-arvoon vuonna 898. Sftnf Yhteensä Sfn/S Uudenmaan läänissä. Helsingin kaupungissa. Westerdahl & Forsstrôm in tako- & ajokalutehdas... Berggrenin konepaja... Kone- ja Siltarakenn. os. yht. konepaja...... Kaasntehtaan konepaja... Helsingin L a iv a to k k a... Helsingin Laivavarvi... J. D. Stenberg & Poikain k o n e p a ja... John Stenberg in Konetehdas... Gottfr. Strömbergin konepaja... Juho Nissisen konepaja... Grahn & Krausen Tehdas- os. yht. k on ep aja... Valtionrautateiden k on ep aja...... 97.000 77,056 2,740,000 49,700,000,000 375.000 390.000 256.000 220.000 24.000 49,850,872,290 7,720,896 Porvoon kaupungissa. Porvoon konepaja... 0,000 Hangon kaupungissa. Valtionrautateiden k on ep aja... 7,908 Raaseporin kihlakunnassa. Pohjan pitäjässä: Pinjaisten ru u k k i...,. Fiskarin... Aminneforsiu... Ingon Vaakerin... Tenholan,. Skogbyyn...., Troll shofdan... Karjan Mustion... 700.000,99,830*) 450.000 62,408 80,400 69.000 48,000 2,709,638 Lohjan kihlakunnassa. Pyhäjärven pitäjässä: Karkkilan ru u kki...,000,000 Helsingin kihlakunnassa. Tuusulan pitäjässä: Kellokosken r u u k k i... 480,000 Pernajan kihlakunnassa. Strömforsin pitäjässä: Strömforsin r u u k k i...... 0,000 Yhteensä 24 laitoksessa Uudenmaan läänissä Järvimalmia Karkkilan ruukkia v a r t e n... 250 Yhteensä Uudenmaan läänissä 2,293,692 *) Siitä hienopajassa 204.837 Smkk.
25 SfajC Yhteensä Sht/i Turun ja Porin läänissä. Turun kaupungissa. W:m Crichton & Kumpp. konepaja... 2,600,000 Turun Rautateoll. yht. konepaja... 700,000 Turun konepaja (Osakeyhtiö V ulkan)... 60,000 Turun N a u la teh d a s... 447,900 Valtionrautateiden k on ep aja... 44,93 4,042,83 Porin kaupungissa. Porin konepaja...,000,000 Halikon kihlakunnassa. Kemiön pitäjässä: Björkhodan ruukki... 29,600» n Daalin... 2,675,942 Perniön pitäjässä: Matildedalin... 799,750 Teijon... 306,000 Kirjakkalan... 327,090 4,38,382 Ulvilan kihlakunnassa. Ulvilan pitäjässä: Leineperän ru u k k i....... 4,700 Euran Kauttuan... 95,000 Noormarkun,, Noormarkun... 67,382 67,082 Loimijoen kihlakunnassa. Loimijoen pitäjässä: Loimijoen N aulatehdas... 680,70 Vesikosken... 279,035 959,205 Yhteensä 6 laitoksessa Turun läänissä Hämeen läänissä. Tampereen kaupungissa. Tampereen Palttina- ja Rautateoll. Osake Yht. konepaja.... 766,500 Suom. Sahanterätehtaan osakeyhtiö... 06,60 Sommers, af Hällström & Waldenin konepaja... 350,000,223,0 Pirkkalan kihlakunnassa. Pirkkalan pitäjässä : Nokian konepaja... 6,509 Tammelan kihlakunnassa. Tammelan pitäjässä: Forssan k o n e p a ja... 75,000 Jokioisten kappelissa: Jokioisten ruukki... 557,000 732,000 Hauhon kihlakunnassa. Lopen pitäjässä: Rautakosken ruukki... 9,000 Hollolan kihlakunnassa. Padasjoen pitäjässä : Vierun r u u k k i.... 48,000 Yhteensä 8 laitoksessa Hämeen läänissä 2,083,69 4
26 Viipurin läänissä. 9htf. Yhteensä Sfaf Viipurin kaupungissa. Gallénin k onep aja... Sähkö-Osakeyhtiön k o n e p a ja... Valtionrautateiden konepaja.....,400,000 465,000 55,09 2,380,09 Kotkan kaupungissa: Gutzeit & Kumpp. konepaja...... 45,000 Lappeenrannan kaupungissa : Lappeenrannan konepaja... _ 8,900 Kymin kihlakunnassa: Kymin pitäjässä: Karhulan k o n ep a ja... 520,000 Rannan kihlakunnassa: Viipurin pitäjässä: Peron Naulatehdas... _ 355,000 Salmin kihlakunnassa : Impilahden pitäjässä: Pitkärannan v a sk ila ito s... Välimäen rautakaivokset... 779,860 2,095 900,955 Yhteensä 9 laitoksessa Viipurin läänissä 4,209,874 Mikkelin läänissä. Juvan kihlakunnassa: Pieksämäen pitäjässä: Haapakosken ruukki... _ 260,000 Rantasalmen kihlakunnassa: Joroisten pitäjässä: Lehtoniemen k o n ep a ja... Rantasalmen pitäjässä: Oravin ru u k k i... Yhteensä 3 laitoksessa Mikkelin läänissä Järvimalmia 2 ruukkia varten 45 j ä r v e s t ä... Kuopion läänissä. Kuopion kaupungissa: 300.000 50.000 450,000 70,000 92,094 Yhteensä Mikkelin läänissä 802,094 Valtionrautateiden konepaja... _ 76,85 Pielisjärven kihlakunnassa: Nurmeksen pitäjässä: Kuokkastenkosken r u u k k i... Pielisjärven Pankakosken r u u k k i... Ilomantsin kihlakunnassa : Ilomantsin pitäjässä : Möhkön r u u k k i... Tohmajärven Värtsilän..., 20,000 75,000 295,000 375,000,000,000,375,000