Maakunta- ja sote-uudistus Asko Peltola Valmistelujohtaja 1.2.2018
Historia Miksi uudistus on tehtävä? laaja maa, asutusta joka puolella, suuret ikäpolvet eläkkeelle, syntyvyys vähentynyt jne. Teknologia uudet mahdollisuudet ja odotukset, liikkuminen Ihmiset / yhteiskunta keskittyminen, kaupungistuminen, uudet ammatit Talous tehokkuutta lisää, vähemmällä enemmän Hallinto on ihmistä varten remontoitava yhteiskunnan muuttuessa haettava uusia toimintamalleja
KUNNAT Missä ollaan nyt? - Suomessa kunnalla paljon tehtäviä muuhun Eurooppaan verrattuna - Eniten kunnan rahoja kuluu sosiaali- ja terveyspalveluihin (noin 55-60%) - Päättäjät valitaan vaaleilla MAAKUNNAT VALTIO - Suomen maakunnilla on ollut perinteisesti vähän tehtäviä - Monia yhteisiä asioita on hoidettu kuntien yhteenliittymissä = kuntayhtymissä - Päättäjiä EI ole valittu suorilla vaaleilla - Suomen valtiolla vahva rooli perusoikeuksien valvojana ja oikeusvaltion ylläpitäjänä ym. - Päättäjät (kansanedustajat) ja presidentti valitaan suorilla vaaleilla
Mitä tapahtuu? Sote-tehtävät siirtyvät kunnilta maakunnille => historiallisen suuri remontti yli puolet kuntien budjetista poistuu => perustehtäviksi kehitys, koulutus, kaavoitus sote-vastuusta luopuminen enemmän helpotus kuin heikennys => tulevaisuutta saa katsoa uusin silmin! kunta edistää elinvoimaa, hyvinvointia ja terveyttä sekä paikallista identiteettiä ja demokratiaa Maakuntien vastuulle siirtyy samalla paljon muitakin tehtäviä Sote-palveluiden uudelleenjärjestäminen on suurin osa muutoksesta (yli 90%)
SOTE-uudistus 2020
SOTE-uudistus
SOTE-uudistus
Maakuntauudistus 44 62 Lomitus, kunnallista paikallisyksikköä 18 Julkinen hallinto tänään Maakuntien liittoa 295 kuntaa Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta 190 56 Maaseutuhallintoa Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiota 15 ELY-keskusta 6 Valtio 22 Pelastuslaitosta 15 TE-toimistoa Aluehallintovirastoa Julkinen hallinto vuodesta 2020 295 kuntaa 18 MAA- KUNTAA Luova Valtio Nyt muodostetaan UUSI maakunta, jolla on UUDET tehtävät, UUDET päättäjät ja UUDET toimintatavat.
Maakunta- ja sote-uudistus Etelä-Pohjanmaalla
Maakuntavalmistelun ohjaus Viranhaltijavalmistelu Poliittinen ohjaus ja linjaukset Kuntayhteistyö Sidosryhmäinformaatio VATE SOTEMAKUjohtoryhmä Kuntajohtaja -foorumi SOTEMAKUohjausryhmä Väliaikaishallinnon juridinen toimivalta alkaa vasta kesäkuussa 2018 Maakuntahallitus EPSHP:n hallitus Valmistelujohtaja Vastuuvalmistelijat Asiantuntijat I&O-agentti LAPEagentti Asiantuntijatyöryhmät ym.
Mitä maakuntatasolla tapahtuu? Nykymuotoinen liitto ja useat muut ylikunnalliset organisaatiot päättävät toimintansa 2019 lopussa Uudella maakunnalla on täysin uudenlaiset tehtävät => liitto (ja muut organisaatiot) pitää lopettaa kunnialla ja samalla valmentautua uutta maakuntaa varten Uuden maakunnan tehtävistä syntyy uudenlaisia innovatiivisia kokonaisuuksia, jotka tulee suunnitella asiakkaan ja asukkaan tarpeista lähtien Maakuntastrategiassa linjataan, miten maakunta toimii => tätä asiakirjaa valmistellaan parhaillaan Uuden Etelä-Pohjanmaan maakuntavaltuusto on suuren työn edessä heti ensi vuoden alussa => tehtävä päätöksiä strategioista, hallintosäännöstä, lukuisista sopimuksista, henkilövalinnoista jne.
Maakunnalle siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet (ja rahat) 3 5 10 1 6 1 750.000.000 28 E-P 1 1 9700 htv
Tavoitetila Etelä-Pohojammaalla 3+5+10+1+6+1+1+1 = 1 3+5+10+1+6+1+1+1 > 28
Työnjako kunnat - maakunta - valtio
Uuden kunnan tehtävät Kunnat muuttuvat maakuntauudistuksen myötä tulevina vuosina enemmän kuin koskaan aiemmin Uudessa kunnassa korostuvat osallistaminen, verkostojen hyödyntäminen ja uudenlaiset kumppanuudet = elinvoimatehtävät Maakunnalla ja kunnalla on monia yhdyspintoja: elinkeinojen ja maaseudun kehittäminen sivistystoimen ja soten yhteistyö (SISOTE) HYTE (hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen) kaavoitus ja liikenne yhteispalvelut kulttuuri kansainvälistyminen varautuminen
Maakunnan lakiperusta (luonnosten mukaan)
Maakuntalaki 7 luku Maakunnan johtaminen ja maakuntahallitus 35 Maakuntastrategia Maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Maakunnan strategiassa tulee ottaa huomioon: 1)asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen maakunnan tehtäväalalla; 2)palvelujen järjestämistä ja tuottamista koskevat strategiset linjaukset; 3)maakunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; 4)alueiden, alueiden käytön, elinympäristön laadun ja alueen elinkeinojen kehittäminen; 5)omistajapolitiikka; 6)henkilöstöpolitiikka; 7)asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet; Maakunnan strategian tulee perustua arvioon maakunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista maakunnan tehtävien toteuttamiseen. Strategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. Maakuntastrategian ottamisesta huomioon maakunnan talousarvion ja - suunnitelman laatimisessa säädetään 103 :ssä. Strategia tarkistetaan vähintään kerran maakuntavaltuuston toimikaudessa.
Maakuntalaki 13 luku Talous 103 Talousarvio ja -suunnitelma Maakuntavaltuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä maakunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon maakuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä maakuntavaltuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että maakunnan toiminnan ja investointien rahavirta on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään talousarviovuotta seuraavan vuoden eli taloussuunnitelmankauden toisen vuoden päättyessä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään maakunnan ja maakuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Tavoitteiden on toteutettava maakuntastrategiaa. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Rahoitustarvetta ei voida kattaa pitkäaikaisella lainalla. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Investointiosasta on ilmettävä maakunnan investointien lisäksi maakuntakonsernin toiminnallisesti ja taloudellisesti merkittävimmät investoinnit. Investointisuunnitelman laadinnassa on muutoin huomioitava, mitä 12 :ssä säädetään investointien ohjaamisesta. Maakunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 2 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen 14 Palvelustrategia Maakunnan on laadittava taloutensa ja toimintansa suunnittelua ja johtamista varten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia osana maakuntastrategiaa. Palvelustrategiassa maakunta päättää sen järjestämisvastuulle kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet. Maakunta päättää palvelustrategiassa myös yksityisiltä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun tuottajilta hankittavien palvelujen vähimmäismäärää koskevat tavoitteet. Lisäksi palvelustrategiassa on määriteltävä, mikä osa hankinnoista kilpailutetaan palvelujen innovatiivisuutta ja kustannusvaikuttavuutta parantavien uusien ratkaisujen kehittämiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategiassa on lisäksi otettava huomioon asiakkaan valinnanvapauden piirissä olevien palvelujen ja muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen sovittaminen yhteen siten, että asiakkaiden tarvitsemat palvelut muodostavat tarpeen mukaisen kokonaisuuden.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 2 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen 15 Maakunnan palvelulupaus Maakunnan palvelulupaus on maakunnan asukkaille osoitettu tahdonilmaisu siitä, miten maakunta toteuttaa sosiaali- ja terveyspalvelut. Palvelulupauksessa maakunta asettaa tavoitteet sille, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan maakunnan asukkaiden tarpeet ja paikalliset olosuhteet sekä edellä 4 :ssä säädetty palvelujen saatavuus ja saavutettavuus huomioon ottavalla tavalla. Maakunnan palvelulupauksessa on otettava huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet. Palvelulupaus voidaan laatia osana maakuntastrategiaa. Maakunnan on julkaistava palvelulupaus julkisessa tietoverkossa ja muilla sen julkisuutta edistävillä tavoilla. Palvelulupaus ei muuta lailla säädettyä maakunnan velvoitetta järjestää sosiaali- ja terveydenhuolto.
Maakuntavaltuusto Maakuntalaki 16 Maakuntavaltuuston tehtävät Maakunnalla on maakuntavaltuusto, joka vastaa maakunnan toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää maakunnan päätösvaltaa. Maakuntavaltuusto päättää: 1) maakuntastrategiasta; 2) maakunnan hallintosäännöstä; 3) talousarviosta ja taloussuunnitelmasta; 4) omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta; 5) 9 luvussa tarkoitetuista palvelulaitosta koskevista asioista; 6) varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista; 7) sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista; 8) palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista sekä maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvista palveluista perittävistä asiakasmaksuista; 9) takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta; 10)jäsenten valitsemisesta toimielimiin, jollei jäljempänä toisin säädetä; 11)luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista; 12)maakunnan tilintarkastajien valitsemisesta 13)tilivelvollisten nimeämisestä; 14)maakunnan tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta; 15)muista maakuntavaltuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista.
Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen
Mitä valtuuston on tehtävä ensitöikseen? JÄRJESTÄJÄN STRATEGIOITA/SUUNNITELMIA/ASIAKIRJOJA Maakuntastrategia SOTE-palvelustrategia SOTE palvelulupaus Konsernirakenne Hallintosääntö Henkilöstöpolitiikka ja -ohjelmat Talousarvio ja taloussuunnitelma Yhteistyösopimus (EP / Pirkanmaa / Kanta-Häme) Hallintopäätös ja -sopimus (valinnanvapauslaki) Konserniohjeet ja omistajaohjaus Tietosuoja- ja tietoturvapolitiikka Maakunnan kokonaisturvallisuussuunnitelma HYTE-suunnitelma Osallisuusohjelma Maakuntaohjelma Tietohallintotoimiohjelma Viestintästrategia Kala- ja vesitehtävien yhteistyösopimus Ympäristö- ja liikennetehtävien yhteistoimintasopimus TUOTANNON SUUNNITELMIA SOTE-tuotannon suunnitelma Kasvupalveluiden tuotannon suunnitelma Lomituspalveluiden tuotannon suunnitelma
Uuden maakunnan (maakuntakonsernin) strategiatyöstä
Maakuntastrategian lähtökohdat Maakuntastrategia on rakennettava rahoitusraamin ja maakunnan kantokyvyn mukaiseksi maakuntastrategia muodostaa talousarvion ja toimintasuunnitelman pohjan. Maakuntastrategian tulee olla strateginen, linjaava, ytimekäs ja selkokielinen. Maakuntastrategiaa toteuttavat erilaiset suunnitelmat ja ohjelmat, jotka ohjaavat käytännön toimintaa. Maakuntastrategian laadinnasta vastaavat valmistelujohtaja ja vastuuvalmistelijat. Maakuntastrategian valmistelua koordinoi muutosjohtaja Heli Seppelvirta. Maakuntastrategian valmistelua ohjaavat SOTEMAKU-johtoryhmä ja VATE. Strategian eri vaiheet käyvät näissä ryhmissä evästyskeskustelussa. Maakuntastrategian laadintaprosessi on avoin ja vuorovaikutteinen. Henkilöstöä, asukkaita, luottamushenkilöitä ja sidosryhmiä osallistetaan mahdollisuuksien mukaan kullekin kohderyhmälle sopivalla tavalla. Strategian laadinnassa käytetään hyväksi mahdollisimman paljon olemassa olevia työryhmiä.
Uuden maakunnan rakentumiseen liittyvän strategiatyön kokonaisuus MAAKUNTASTRATEGIA: 1. Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen maakunnan tehtäväalalla 2. Palvelujen järjestämistä ja tuottamista koskevat strategiset linjaukset 3. Maakunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet 4. Alueiden, alueiden käytön, elinympäristön laadun ja alueen elinkeinojen kehittäminen 5. Omistajapolitiikka 6. Henkilöstöpolitiikka 7. Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Maakuntastrategiaa toteuttavat ohjelmat ja suunnitelmat: SOTE -palvelustrategia Maakunnan palvelulupaus Maakunnan varautumissuunnitelma Osallisuusohjelma Hyte-ohjelma (sis. hyvinvointikertomustyön) Maakuntaohjelma Perustoimintaan liittyvät politiikkaohjelmat: Omistajapolitiikka Konserniohjeet Talouden toimintaohjelma Henkilöstöpolitiikka Viestintäpolitiikka Tietosuoja- ja tietoturvapolitiikka Tuotannon toimintaohjelmat: SOTE tuotannon toimintaohjelma PELA tuotannon toimintaohjelma * * *
Maakuntastrategian valmistelun valtakunnallinen ja Etelä-Pohjanmaan maakunnan tavoiteaikataulu Valtakunnallinen Maakuntastrategian tavoiteaikataulu EP:n tavoiteaikataulu
Maakunta(konserni)strategian valmisteluaikataulu Strategian osa-alue Sisältö Aikataulu Arvopohja Toimintaympäristön nykytila ja tulevat muutokset Luodaan maakuntakonsernin arvot. Osallistetaan henkilöstö ja luottamushenkilöitä arvojen määrittelyyn. Osallistetaan asukkaat palvelulupauksen määrittelemiseksi. Toteutetaan arvotyöpaja. Muodostetaan tilannekuva toimintaympäristön nykytilasta ja tulevista muutoksista (trendit). 9-12 / 17 9/17-3/18 Visio ja strategiset päätavoitteet Strategiset painopistealueet ja linjaukset Indikaattori- ja mittaristotyö Strategian toimeenpano Strategian toteutumisen seuranta ja arviointi Toteutetaan työpaja -toimintaympäristöä kohtaavista muutoksista ja kehitysnäkymistä (trendit) -vision, strategisten päätavoitteiden ja strategisten painopistealueiden määrittelemiseksi Painopistealueita linjataan tarkemmin, mitä tulee saada aikaan. Kunkin painopistealueen linjaukselle määritellään mittarit, joita säännöllisesti seurataan. Pohditaan strategian toimeenpano ja määritellään, millaisia tarkentavia toimeenpano-ohjelmia tarvitaan. Määritellään, miten ja millä aikataululla strategian toteutumista seurataan ja arvioidaan. 12/17-10/18 4-6/18 4-6/18
Arvot pohjana maakuntastrategiatyölle Maakuntakonsernin arvojen työstö on käynyt läpi moniportaisen prosessin Lähes 1300 työntekijää vaikutti näihin ja ääniä annettiin n. 26 500. Pelillisen arvotyökalumyllyn läpi nousi n. 10 eniten ääniä saanutta ja toistuvaa arvoa Poliittisen johtoryhmän, VATEn ja vastuuvalmistelijoiden yhteisessä työpajassa arvoja edelleen työstettiin VATE ja poliittinen johtoryhmä hyväksyivät syksyllä 2017 arvot jatkotyön pohjaksi: Arvo: AJASSA ELÄMINEN - Uskallusta katsoa huomisen yli tulevaisuuteen eteläpohjalaisten hyväksi - Taito ja tahto uudistua Arvo: IHMISEN ARVOSTAMINEN - Arvostus itseään sekä toista ihmistä kohtaan eri elämäntilanteissa - Asiakkaiden ja työntekijöiden tukeminen arjessa Arvo: VASTUUN KANTAMINEN - Yhteinen ja oma vastuu työssä ja päätöksenteossa - Toimitaan sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävästi
Maakuntajärjestäjä ja maakuntakonserni luonnos 30.1.2018 www.uusiep.fi
Maakunta järjestäjänä Tarkastuslautakunta MAAKUNTAVALTUUSTO MAAKUNTAHALLITUS Lautakuntamalli Jaostomalli Valiokuntamalli Maakuntajohtaja Toiminta-alueet Konsernipalvelut SOTE -järjestäminen Aluekehittäminen
Maakunta järjestäjänä ja tuottajana MAAKUNTAVALTUUSTO Tarkastuslautakunta MAAKUNTAHALLITUS Lautakuntamalli Jaostomalli Valiokuntamalli Maakuntajohtaja Toiminta-alueet Konsernipalvelut SOTE -järjestäminen Aluekehittäminen Tuottaa konsernipalveluja Ohjaus, valvonta Liikelaitokset, taseyksiköt ja konserniyhtiöt
Maakunta järjestäjänä ja tuottajana MAAKUNTAVALTUUSTO Tarkastuslautakunta MAAKUNTAHALLITUS Lautakuntamalli Jaostomalli Valiokuntamalli Maakuntajohtaja Toiminta-alueet Konsernipalvelujen toiminta-alue Palvelualueet: SOTE järjestämisen toiminta-alue Palvelualueet: Suunnittelu ja ohjaus Strategia ja viestintä Yleishallinto ja oikeus SOTE TKKI Henkilöstö Talous Tietohallinto Turvallisuus, valmius, varautuminen Tilat ja tukipalvelut Aluekehittämisen toiminta-alue Palvelualueet: Kehittäminen ja rahoitus Rekrytointi ja osaaminen Maatalous Maakuntaympäristö Tuottaa konsernipalveluja Ohjaus, valvonta Liikelaitokset, taseyksiköt ja konserniyhtiöt
Maakunnalla on yksi Y-tunnus Maakuntakonserni Osaomistus ja -osakkuus OY:t Tukipalvelut Oy Maakuntaan siirtyvien yhtiöiden omistus Yhteisomistusyhtiöt Tuottaa konsernipalveluja SOTEliikelaitos + sote-keskus KASVU- PALVELUT taseyksikkö LOMITUS taseyksikkö Ohjaus, valvonta PELA-liikelaitos Ohjaus ja valvonta Seinäjoen Työterveys Oy Public Työterveys Oy Suoran valinnanvapauden yhtiöt Sote-keskukset HEBU-tuottajat Asiakassetelituottajat Ostopalvelutuottajat
Maakunta- ja soteuudistuksen tilannekatsaus 36
Maakunta- ja soteuudistusvalmistelu 1 / 2018 Valinnanvapauslakiesitykseen tehty täsmennyksiä lausuntokierroksen perusteella; lakipaketti eduskunnalle 8.3.(?) SOTE-ulkoistusten ja investointien rajoittamista koskevaa lakia jatkettu Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Hetli Oy:tä koskeva sääntely poistettu hallituksen esityksistä maakuntien tulee pystyä keskenään sopimaan ja toimeenpanemaan ratkaisut, jolla tavoiteltu yhtenäistäminen ja yhdenmukaistaminen toteutuvat riittävällä tasolla jatkovalmistelussa varmistetaan, että talous- ja henkilöstöhallinnon tietomallien ja rajapintojen ylläpitoon nimetään keskitetty toimija Tukipalveluiden järjestämisen valmistelu uudessa maakunnassa jatkuu selvittelyjä jatketaan yhden valtakunnallisen kumppanin ja maakunnallisten ratkaisujen kesken uutena asiana huomioitava Hetli Oy:stä tehdyt linjaukset 15.1.2018 Maakuntahallitus 37
Maakunta- ja soteuudistusvalmistelu 1 / 2018 Maakunta(konserni)strategiasta vielä kaksi työpajaa jäljellä Harjoitusneuvottelut ministeriöiden kanssa alkuvuonna 26.1. MMM:n simulointitilaisuus 31.1. ALKE-keskustelu (TEM) 23.2. PELA-neuvottelu (SM) 27.2. STM-neuvottelu 22.3. maakuntalain 13 :n muk. neuvottelu (JTS) VM:n kanssa Maakunnallisten vaikuttamiselimien toimintaa koekäynnistetään Nuorisovaltuustosta ollut infotilaisuus 16.1.; uusi kokoontuminen 8.2. kuntien nuorisovaltuustojen edustajien kanssa Vanhusneuvosto 20.2. Vammaisneuvosto 7.3. 15.1.2018 Maakuntahallitus 38
Aaltonen Jari; kasvupalvelut (60%) Jokiranta Harri; muutosjohtaja (100%; kuntien rahoittama projekti) Laitila Minna; SOTE-tuotanto (palveluohjaus, henkilökohtainen budjetti) (100%) Leikkola Päivi; SOTE-tuotanto (liikelaitos, alihankinnat, asiakassetelipalvelut) (100%) Metsänranta Kaija; henkilöstöhallinto (100%) Penninkangas Tanja; SOTE-tuotanto (sote-yhtiöt: suoranvalinnan yhtiö ja sotekeskukset, asiakasseteliyhtiö, Kuusiolinna) (60% 1.1. 28.2.; sen jälkeen 100%) Pätsi Ari; tietohallinto (30%) Rantala Hanne; viestintä (100%) Rautio Liisa Maria; alueiden käyttö, liikenne ja ympäristö / 40% (20 30%) Rintapukka Ritva; maatalous, rahoitus- ja kehittämispalvelut (50%) Saartenoja Antti; alueiden käyttö, liikenne ja ympäristö / 60% (20%) Seppelvirta Heli; muutosjohtaja (80%) Sorvettula Johanna; muutosjohtaja (100%) Tanhuamäki Mikko; tukipalvelut (50% 1.1. 31.3.; sen jälkeen 100%) NN; taloushallinto (100%) Vastuuvalmistelijat 15.1.2018 Maakuntahallitus 39
Katse eteenpäin 40
Haasteita Vuoden lisäajasta huolimatta aikataulu edelleen tiukka ja työtä riittää Valinnanvapaus => miten pitkälle ja kuinka nopeasti? Miten turvataan palvelut joka puolella aluetta? Maakuntien aito itsehallinto? Toteutuuko demokratia? Miten hoidetaan kuntayhteistyö? Kansalaisten osallistaminen (järjestöt, uudet toimintatavat) Digitalisaation tuomat mahdollisuudet Toimintakulttuurit, johtaminen (28 organisaatiota yhteen) Uusien päättäjien perehdyttäminen: 750 milj. euron budjetti ja lähes 10.000 työntekijää => Eteenpäin mennään ja maakunta valmistuu!
Mitä tapahtuu seuraavaksi? Valinnanvapautta koskevia lakeja viimeistellään Lakiesitykset sote- ja maakuntauudistuksesta eduskunnalle helmi-maaliskuussa 2018 Päätökset kesään 2018 mennessä => väliaikaishallinto (VATE) aloittaa virallisesti Maakuntavaalit 28.10.2018 Suorilla vaaleilla valittu maakuntavaltuusto aloittaa toimintansa 1.1.2019 Uudistus tulee voimaan 1.1.2020
Mitä nyt tarvitaan? Rohkeutta, ennakkoluulottomuutta ja yhteistyötä uuden asennon rakentamiseen parhaiden käytäntöjen siivilöiminen toimintakulttuurien yhteensovitus tuoreet johtamisen mallit ja rakenteet Digitalisaation ja kehittyvän teknologian antamien mahdollisuuksien näkemistä tekniset yhteydet kaikkialle kuntoon toimintatapojen muutoksiin kannustaminen Muutos on mahdollisuus -asennetta Mitä vahvempi on kuntien ja maakunnan yhteistyö, sitä varmemmin pärjäämme!
Mikä mietityttää? Osaammeko rakentaa ja vahvistaa maakunnallista yhtenäisyyttä? Uskallammeko Etelä-Pohjanmaalla uudistua? Kipukohdat tiedossa - haluammeko tehdä niille jotain? Saammeko tulevat päättäjät tarkastelemaan maakuntaa kokonaisuutena? Tajuammeko (riittävän ajoissa), miten tiukoissa taloudellisissa raameissa uudessa maakunnassa elämme?
Kuinka eteenpäin? Maailma muuttuu joka tapauksessa => rakennammeko muutoksen tuulien puhaltaessa tuulimyllyjä vai tuulensuojia?
Kiitos! www.uusiep.fi