Kulttuuri maakuntauudistuksessa ja OKM:n ajankohtaisia asioita Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju Satakunnan maakunnallinen kulttuurifoorumi Pori 12.12.2017
Opetus- ja kulttuuripolitiikan strategia 2025 2
Kulttuuripolitiikan strateginen pohja Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia 2020 (2009) Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle kulttuurin tulevaisuudesta (2010) - eduskunnan vastaus (2011) Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia 2025 (2017) 3
Kulttuuripolitiikan tavoitealueet ja niihin liittyvät strategiset tavoitteet ovat: Luova työ ja tuotanto Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset ovat parantuneet ja tuotannon ja jakelun muodot monipuolistuneet. Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin Osallisuus kulttuuriin on lisääntynyt ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa ovat kaventuneet. Kulttuurin perusta ja jatkuvuus Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen. 4
Toimintaympäristömuutokset kulttuurin toimialalla Arvot, maut ja palveluodotukset ja tarpeet eriytyvät Digitalisaatio etenee luovat alat eturintamassa Kulttuurin ja median kehitys kietoutuvat toisiinsa Globalisaatio kiristää kilpailua ja avaa mahdollisuuksia Julkisen talouden tila asettaa reunaehdot 5
Miten strategiaa toimeenpannaan? lähivuosien kehittämistoimet (19 listattu strategiaan) virastojen tulossopimukset uudistettu kansallisten taidelaitosten ja isoimpien valtionavustusten saajien kanssa aloitettu keskustelut tavoitteiden ja mittareiden laatimiseksi vuodelle 2018 valtionavustusten hakuilmoitukset uudistettu strategian tavoitteiden mukaisiksi strategian seurantakatsaus tehdään ja päivitystarpeet arvioidaan 2-3 vuoden välein vuoden 2017 ja 2018 valtion talousarvion tavoitteisto pääluokkaperusteluissa, lukuperusteluissa ja momenttiperusteluissa (29.80.52) uudistettu, samoin mittaristoa ja tunnuslukuja 6
Valtion keinoja taide- ja kulttuuripolitiikan toimeenpanossa Strategiat ja ohjelmat Lainsäädäntö Rahoitus Tulos- ja informaatio-ohjaus 7
Valtion virastot; 36 milj. euroa 11 % 8 % Taide- ja kulttuurilaitosten sekä yhteisöjen tilakustannukset ja toimitilainvestoinnit; 58 milj. euroa 11 % 13 % Museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuudet ja -avustukset sekä kirjastojen valtionavustukset; 134 milj. euroa Taiteilija-apurahat ja -eläkkeet; 33,5 milj. euroa 6 % Kulttuurilaitokset; 67 milj. euroa 15 % 7 % 29 % Lainauskorvaukset, yksityisen kopioinnin hyvitys sekä tekijänoikeusjärjestelmän kehittäminen; 27 milj. euroa Muu taiteen ja kulttuurin edistäminen sekä kehittäminen; 49,5 milj. euroa Elokuvan, esittävän taiteen, musiikin, kirjallisuuden, visuaalisen taiteen ja rakennustaiteen edistäminen; 51 milj. euroa Taiteelle ja kulttuurille 457 milj. euroa (TAE 2018) 8
Alueuudistus: Maakunta- ja sote-uudistus 9
Hallituksen linjaus 5.4.2016: Kuntamaakunta valtio tulevaisuuden työnjako kunnat ovat paikallisen osallistumisen, demokratian, sivistyksen ja elinvoiman yhteisöjä, jotka hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä (yleinen toimiala) ja laissa säädettyjä paikallisia tehtäviä. Kunnalla on edelleen vastuu seuraavista: osaamisen ja sivistyksen edistäminen, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, liikunta-, kulttuuri- ja muut vapaa-ajan palvelut, nuorisotoimi, paikallinen elinkeinopolitiikka, maankäyttö, rakentaminen ja kaupunkisuunnittelu. maakunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollosta, pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta, alueellisista kehittämistehtävistä ja elinkeinojen edistämisen tehtävistä, alueiden käytön ohjauksesta ja suunnittelusta sekä maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisestä sekä maakunnalle lain perusteella annettavista muista alueellisista palveluista. valtio vastaa oikeusvaltion ylläpitämisestä ja kehittämisestä, perusoikeuksien turvaamisesta ja arvioinnista sekä turvallisuustehtävistä samoin kuin kansainvälisistä ja valtakunnallisista tehtävistä ja yhdenvertaisuuden ja yleisen edun valvonnasta. Valtion hallintotehtävissä on periaatteena valtakunnallinen toimivalta silloinkin, kun tehtävät edellyttävät alueellista tai paikallista läsnäoloa. Toisena periaatteena valtion hallintotehtävissä on valtakunnallisesti yhtenäisen toimintatavan ja ratkaisukäytännön soveltaminen. 10
Kulttuuri maakuntalakiluonnoksessa Maakuntalakiluonnos 6 (maakunnan tehtäväalat): 9) aluekehittämisviranomaisen tehtävät, alueen, sen elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen, näihin liittyvä koulutus ja osaamisen kehittäminen, kulttuurin edistäminen, yritys-, työ- ja elinkeinopalvelujen järjestäminen sekä kotoutumisen edistäminen; 13) kulttuuriympäristön hoito 18) maakunnallisen identiteetin edistäminen alueella yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa; 19) kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana maakuntastrategian ja -ohjelman sekä maakuntakaavoituksen toteuttamista;
Kulttuuri maakuntalakiluonnoksessa Maakuntalakiluonnos 6 (maakunnan tehtäväalat), perustelutekstit: 9) Elinkeinojen kehittämisen tehtävä, ELY-keskuksista siirtyvä tehtävä Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittämiseen ja rahoittamiseen liittyvällä kulttuurin edistämisellä tarkoitetaan toimia, joilla maakunnassa edistetään aineettoman tuotannon synnyn, kasvun ja jakelun edellytyksiä ja niiden monipuolista kehittymistä sekä kulttuurin matkailullista tuotteistamista. Kulttuuria edistävät toimet liittyvät pyrkimykseen vahvistaa luovan talouden kehittymisen edellytyksiä 13) kulttuuriympäristön hoito Kulttuuriympäristön hoito sisältyy maakuntauudistusta koskevan hallituksen esityksen mukaisesti myös uusien maakuntien lakisääteisiin tehtäviin. Kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan esityksen perustelujen mukaan ihmisen muovaamaa ympäristöä, kuten kulttuurimaisemia, rakennettuja kulttuuriympäristöjä ja muinaisjäännöksiä. Maakunnan tehtävänä olisi muun muassa lisätä tietoa ja tietoisuutta kulttuuriympäristöistä, edistää niiden kestävää hoitoa ja käyttöä, edistää alan toimijoiden yhteistyötä maakunnassa sekä seurata kulttuuriympäristöjen tilaa ja kehitystä.
Kulttuuri maakuntalakiluonnoksessa Maakuntalakiluonnos 6 (maakunnan tehtäväalat), perustelutekstit: 18) Maakunnallinen identiteetti Maakunnan tehtäviin kuuluisi maakunnallisen identiteetin edistäminen alueella yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Muita toimijoita voisivat olla esimerkiksi yhdistykset, kansalaisjärjestöt, yritykset ja yhteisöt sekä muut alueella toimivat viranomaiset. 19) kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana maakuntastrategian ja -ohjelman sekä maakuntakaavoituksen toteuttamista; Maakunnan tehtäväalaan kuuluisi kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana maakuntastrategian ja -ohjelman sekä maakuntakaavoituksen toteuttamista. Kulttuuri koskee useita alueellisia toimijoita, kuten esimerkiksi kuntia, kyliä, oppilaitoksia, kulttuuria tuottavia laitoksia, kulttuuria tuottavia erilaisia ryhmiä, yrityksiä, yhdistyksiä sekä maakunnan asukkaita. Maakunnan olisi huolehdittava, että kulttuuria koskevat alueelliset suunnitelmat ja kehittämistoimet, kuten esimerkiksi kulttuurimatkailu ja aineeton arvonluonti, olisi sovitettu yhteen maakuntastrategian ja -ohjelman sekä maakuntakaavoituksen toteuttamisen kanssa. Näin kulttuurin näkyvyyttä ja rahoitusmahdollisuuksia voitaisiin parantaa ja kulttuuri tulisi kiinteäksi osaksi maakunnan toimintaa ja kehittämistä.
Alueiden kehittämisen keskustelut Alueiden kehittämisen keskustelut Maakuntalain 13 :ssä tarkoitetun neuvottelun tueksi ja valtioneuvoston ja maakuntien välisen yhteistyön edistämiseksi valtio ja maakunnat keskustelevat vuosittain alueiden kehittämisen tavoitteista ja toimeenpanosta. Keskustelut perustuvat valtioneuvoston aluekehittämispäätökseen ja aluekehityksen ajankohtaiseen tilannekuvaan. Keskusteluja koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö. Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista (luonnos 1.3.2017 ) Keskusteluiden simuloinnit alkuvuodesta 2018
Alueiden kehittämisen keskustelut Valtion ja maakuntien keskustelut aluekehittämisestä Perustana VN:n aluekehittämisen painopistepäätös, aluekehityksen tilannekuva, ministeriöiden aluekehittämiseen vaikuttavat keskeiset strategiat sekä maakuntastrategiat ja -ohjelmat Keskustelujen laajuus ja ministeriöiden osallistuminen voivat vaihdella vuosittain Valtion ja maakuntien yhteinen näkemys alueiden kehittämisen tavoitteista ja toimintaedellytyksistä Pohjustaa JTS-neuvotteluja Valtion ja maakuntien neuvottelut taloudesta Perustana maakuntaorganisaation talouden tilannekuva sekä kunkin ministeriön valmistelema toimialansa maakunnille osoitettujen tehtävien ja kustannusten arviointi Talouden ja kustannusten hallinnan näkökulma Maakunnan toteutunut ja arvioitu tulevaa kustannuskehitys sekä tarve sopeutustoimenpiteisiin
Ajankohtaisia asioita opetus- ja kulttuuriministeriössä Valokuva: Santeri Sarkola
Taiteen ja kulttuurin aluepoliittiset linjaukset valmisteilla Perustana Kulttuuripolitiikan strategia 2025 ja strategiset tavoitteet Vahvistetaan luovia aloja ja kulttuuriyrittäjyyttä alueilla (Luova työ ja tuotanto) mm. edistetään taiteilijoiden toimeentuloa ja työllistymistä alueellisesti, kehitetään taiteen ja kulttuurin välittäjäyhteisöjen toimintaa alueellisesti, edistetään luovien alojen neuvontaja ohjauspalveluita osana valtakunnallisia, maakunnallisia ja kunnallisia kasvupalveluita Parannetaan kulttuuripalveluiden saatavuutta alueellisesti ja paikallisesti (Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin) mm. uudistetaan (OKM) kulttuuritoiminnan ohjelma- ja kehittämistyötä ja rahoitusta alueellisesta näkökulmasta (mm. rahoituskriteerit, aluenäkökulma ohjelma- ja kehittämistyössä, VOS-uudistus, lastenkulttuuri- ja muiden aluekeskusten kehittäminen, prosenttitaiteen edistäminen, kehittämis- ja pilottihankkeet, osaamisen kehittäminen jne.), käynnistetään kuntien kulttuuritoimintalain uudistaminen Kehitetään alueellista tietoperustaa päätöksenteon tukena ja lisätään strategista yhteistyötä alueiden kanssa (Kulttuurin perusta ja jatkuvuus) mm. taiteen ja kulttuurin aluetietoperustan vahvistaminen, strategisen yhteistyön lisääminen alueiden kanssa (mm. vuorovaikutuksen lisääminen, alueellisten yhteistyöverkostojen tukeminen, TAIKEn rooli) Linjaukset valmistumassa syksyn 2017 aikana
Taiteen ja kulttuurin aluepoliittiset linjaukset valmisteilla Harkinnanvaraisten valtionavustusten jakautuminen maakunnittain 2016, Ilman kansallisia taide- ja kulttuurilaitoksia, sisältää valtakunnallisia järjestöjä, joilla alueellista toimintaa Suomen väestöstä asuu noin 30 prosenttia Uudenmaan alueella ja muualla Suomessa noin 70 prosenttia.
VOS-laitosten ja vapaiden ryhmien teattereiden, orkestereiden, museoiden, tanssin ja sirkuksen rahoitusjärjestelmää uudistetaan http://minedu.fi/kulttuurivos 19
Kuntien kulttuuritoimintalain uudistus Taustaa: Nykyinen laki kuntien kulttuuritoiminnasta (728/1992) Kunnan yleinen kulttuuritoiminta on palvelu, joka on kaikkien kuntien järjestämisvastuuna Kuntien voimavarat palveluiden järjestämisessä vaihtelevat Muutostarpeita: Toimintaympäristö on muuttunut/muuttumassa kuntarakenteen muutokset, kuntatalouden haasteet, kuntien sektorien, kuntien ja muiden toimijoiden välinen yhteistyö on lisääntynyt, hallituksen uudistukset (mm. sote- ja maakuntauudistus ja Tulevaisuuden kunta) Erityisesti lain tavoitteiden ja tehtävien määrittely tarvitsee uudistamista Aikataulu: Työryhmä asetettu toimikaudeksi 17.10.2017.-30.9.2018 Työryhmän tehtävä: Työryhmä valmistelee esityksen kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistamiseksi hallituksen esityksen muotoon Työryhmä ottaa huomioon toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset kuntien kulttuuritoimintaan, kulttuuripalveluiden saatavuuteen, saavutettavuuteen, moninaisuuden turvaamiseen ja edistämiseen, kulttuuripalveluja koskevien tavoitteiden toteutumisen ja toiminnan arvioinnin ja osaamisen varmistamisen kulttuuripalveluiden järjestämisessä. Sidosryhmätilaisuudet: 24.1.2018 Kuopio, 6.2.2018 Tampere, 7.2.2018 Oulu 20
Luova talous ja aineettoman arvon luominen kasvun kärjiksi Hallitus sopi puoliväliriihessä 24. -25.4.2017 luovaa taloutta vahvistavista toimista Osaaminen, kasvu ja työllisyys kokonaisuuden osana. Vuosien 2017-2019 hallituksen toimintasuunnitelmassa vuosille 2017-19 todetaan: Luovilla aloilla on merkittävää kasvupotentiaalia. Ne ovat jo nyt merkittävä osa kansantaloutta ja suuri työllistäjä. Aineeton pääoma on uusi tuotannon tekijä, ja luovalla työllä tuotetaan korkean jalostusarvon vientituotteita. Luovien alojen toimintaedellytysten parantamiseksi, yhteistyön ja verkostoitumisen lisäämiseksi sekä muiden alojen kilpailukyvyn vahvistamiseksi hallitus ottaa luovat alat osaksi yrittäjyys ja työllisyyspaketteja sekä niihin kuuluvia kasvun ja kansainvälistymisen tukimuotoja toteuttaen "Luova talous ja aineettomat arvot" työryhmän ehdotuksia. 21
Luova talous ja aineettoman arvon luominen kasvun kärjiksi - Kasvun esteiden kartoitus ja työryhmän esitykset Este 1. Luovan talouden kasvua ja monialaista verkostoitumista edistävien yrityspalveluiden puute Esitys: Hallitus määrittää aineettoman arvon luomisen ja luovan talouden yhdeksi kasvun kärjistä kasvustrategiassaan ja käynnistää Creative Business Finland -ekosysteemipalvelujen rakentamisen Este 2. Kansainvälisen liiketoimintaan, välittäjäportaan heikkouteen sekä hajanaiseen rakenteeseen liittyvät kasvun esteet Esitys: Hallitus määrittää luovan talouden ja aineettoman arvon luomisen yhdeksi Team Finlandin ja Business Finlandin horisontaaleista painopistealueista 22
Luova talous ja aineettoman arvon luominen kasvun kärjiksi - Kasvun esteiden kartoitus ja työryhmän esitykset Este 3. Tekijänoikeustulojen verotukseen ja arvonlisäverotukseen liittyvät kasvun esteet Esitys: Selvitetään käytännöt, jotka mahdollistavat tekijänoikeuksien siirron tekijän yritykselle ja arvonlisäverotukseen liittyvät erityiskysymykset ja ratkaisumallit Este 4. Rahoituksen saatavuuteen liittyvät kasvun esteet Esitys: Kehitetään IP-perustaisille yrityksille soveltuvia rahoitusinstrumentteja ja arvottamismenetelmiä Este 5. Koulutukseen ja osaamiseen liittyvät kasvun esteet Esitys: Muodostetaan luovan osaamisen monialaiset osaamiskeskittymät ja parannetaan koulutuksen työelämävastaavuutta 23
Kulttuurimatkailu Kulttuurimatkailu on osa hallituksen puoliväliriihessä päättämää matkailun 4.0 kärkihanketta TEM matkailun kärkihankkeeseen 4.0. on tulossa lisää tietoa syyskuun aikana. Kulttuurimatkailu on mukana. Sen painopiste tulee olemaan luultavimmin maailmanperintökohteissa ja tapahtumissa. Toiminnot alkavat v. 2018 puolella. Suomi liittyy vuoden 2018 alusta Euroopan neuvoston kulttuurireittisopimukseen. OKM kannustaa suomalaisia kulttuurikohteita liittymään em. reitteihin. 24
Kulttuurimatkailu Matkailun aluetilinpito: Matkailun osuus BKT:sta koko maassa noin 2,5%, Ahvenanmaalla yli 14 % ja Lapissa 5.9 %. Matkailun kokonaiskysyntä 14,1 mrd, tästä kulttuuripalveihin 0,27 mrd euroa. Alueellisesti kysyntä painottuu Uudenmaan lisäksi Lappiin, Varsinais- Suomeen, Pirkanmaalle ja Pohjois-Pohjanmaalle. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79859/temrap_2 1_2017_verkkojulkaisu.pdf 25
Kiitos! Lisätietoja: Alueuudistus http://alueuudistus.fi/ Kulttuurivos http://minedu.fi/kulttuurivos Kuntien kulttuuritoimintalaki Valtioneuvoston hankeikkuna http://minedu.fi/hanke?tunnus=okm053:00/2017 Facebook: kuntienkulttuuritoimintalaki Twitter: #kuntienkulttuuritoimintalaki Luova talous ja aineettoman arvon luominen kasvun kärjiksi raportti http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79725/luova%20talous%20ja%20aineettomat% 20arvot_FINAL.pdf Opetus- ja kulttuuriministeriö www.minedu.fi