Heurekan rotat lottosivat

Heurekan rotat lottosivat Heurekan rotat lottosivat innoittaja Mikko Kolkkalan opastamina tavoitellen Suomen suurinta, lauantaina 24.9.2012 arvottua noin 9 miljoonaa euron lottopottia. Suuren mediahuomion saaneen rottien arpomaksi riviksi tuli 2, 7, 21, 23, 27, 31 ja 39. Jostain minulle käsittämättömästä syystä rotat saivat arpoa vielä lisänumerotkin: 12, 17 ja 34, vaikka lottokupongilla niitä ei mitenkään erotella toisistaan. Lottoaja ei siis erikseen laita numeroita ja lisänumeroita. Ehkä Mikon televisopätkässä mainostama 15 vuoden lottoamattomuus tuli näin uskottavasti todistettua. Iltalehdessä asiassa olleessa pikku jutussa todettiin, että "rottorivi" alkaa ja päättyy sattumoisin samoilla numeroilla kuin perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin lottorivi 2, 8, 11, 16, 18, 30 ja 39. Miten sitten kävikään? Niin Heurekan rotille kuin kaimapojalle? (Kun olen itse syntynyt 40- luvulla ja Timo on tässä mielessä 60-lukulaisia, niin katson voivani pojitella kaimaani - leikillisesti tietenkin) Oikea rivi kierroksella 38 oli 5, 7, 8, 24, 29, 36 ja 39 ja lisänumerot 1, 26, 31 Ei voittoa Heurekaan eikä Persulle. Kun eläimet eivät ole Suomessa oikeustoimikelpoisia, niin oletan rottien lotonneen Tiedekeskussäätiön piikkiin. Mahdollisella voitolla olisi tietysti paikattu Heurekan tappiota. Mitä Soini olisi voitollaan tehnyt, sitä tuskin on tahdikasta kysyä. Suuttuihan ex-pressa Marakin, kun häneltä kysyttiin Nobelin rauhanpalkinnosta tulevien rahojen käyttöä. 146

Rahallisesti Perustuslailliset ja Tiedekeskus Heureka painivat samassa sarjassa. Heurekan vuosibudjetti lienee jossain 9 miljoonan euron huippeilla, Persujen puoluetuki nykyisellä 39 kansanedustajalla on 7 miljoonaa euroa vuodessa. Joten rottien lottovoitolla Heurekaa olisi pyöritetty vuoden verran vaikka kokonaan ilmaan pääsylipputuloja ja avustuksia. Kyllä sellaiseen mahdollisuuteen kannattaa aina se yhden lottorivin yhden euron panos laittaa. Voittoon edellyttävää tulosta ei siis tullut kummallekaan. Rottien tulos on 2+ 1 lisänumero oikein, Soinilla 2 oikein. Tuloksen selvittyä Iltalehti totesi; että Heurekan koripallorottien arpoma rivi ei tuonut suurtakaan etua lauantain lottoarvonnassa. Kaikki on suhteellista, etenkin todennäköisyyden maailmassa, jossa Las Vegasissa on räjäytetty pelipankki nostamalla venttiä (No, Black Jack pelin nimi siis on kullan ja hunajan maassa) pelattaessa todennäköisyys 48/52 prosentista pelaajan tappioksi 51/49 prosenttiin pelaajan eduksi. Lasketaan hieman loton todennäköisyyksiä. Lotossa on n numeroa pelattavissa, joista arvotaan d numeroa Pelaaja valitsee rivilleen k numeroa Tällöin todennäköisyys saada x oikein yllä olevin reunaehdoin on d n d P("x oikein /n, d,k") x k x n k missä alekkainen lukupari suluissa tarkoittaa kombinaatioita ja luetaan "yli" Kombinaatiot voidaan laskea kaavasta n n! k k! ( n k)! missä merkintä! tarkoittaa kertomaa. 4! 1234 24 Laskemalla saadaan seuraavia todennäköisyyksiä eri tuloksille lotottaessa yksi 7 numeron rivi. Malliksi todennäköisyydet riveille, joissa on 0 ja 1 oikeaa numeroa. 7 32 0 7 7 32 7 32 P(" 0 oikein")!!!! 22% 39 0! 7! 7! 25! 39! 7 P(" 1 oikein") 7 32 1 6 7 32 7 32!!!! 41% 39 1! 6! 6! 26! 39! 7 147

Yhden seitsemän numeron lottoruudukon eri tulosten todennäköisyydet ovat 0 oikein = 22% 1 oikein = 41% 2 oikein = 27% 3 oikein = 8% 4 oikein = 1 % 5 oikein = 0,07 % 6 oikein = 0,001 % 7 oikein = 0,000007 % Lisänumeroiden tapauksessa kaava on hieman monimutkaisempi. Kaavassa e on arvottavien lisänumeroiden määrä ja y kupongilla oikein olevien lisänumeroiden määrä. d P("x+yoikein") e nd e x y kx y n k Tuloksen "2+1 lisänumero oikein" todennäköisyys on 9% Tulos saattaa tuntua hämmentävältä. Todennäköisin tulos 7 numeroa lotottaessa on "1 oikein", ei suinkaan "0 oikein". Todennäköisyys, että yhdessä rivillä saadaan tulos "ainakin 1 numero oikein" on 78 %, eli lähes nelinkertainen verrattuna siihen, että ei ole yhtään oikein. Tätä loton matematiikkaa harva tulee miettineeksi lauantai-iltana numeroita tarkastaessaan. "Ei mennyt ihan huonosti, kun viidestä rivistä neljässä oli jotain oikein". Niin pitääkin mennä tilastollisesti. Jopa Soinin saama kahden oikean numeron jytky on todennäköisempi kuin "0 oikein". Voisikohan tästä tästä vetää joitakin einopuodiaismaisia rognooseja seuraavia vaaleja ajatellen? Sen sijaan Heurekan rottien saama tuloksen "2+lisänumero oikein" todennäköisyys 9 % on kolme kertaa niin hyvä kuin Soinin tulos. (Mitä pienempi todennäköisyys, sen parempi tulos. Nyt ei siis lasketa ääniprosentteja.) Tulos on melkein yhtä hyvä kuin 3 oikein, jolla jo melkein voi voittaa. Joten. Hieno tulos ensikertalaiselle, Heurekan rotat! Tästä on hyvä jatkaa. Jättipotti jäi jakamatta, joten tällä viikolla uusiksi. Kai Heurekan budjettiin on varattu määrärahat ensi vuodelle rottien lottoamiseen? 148

Ana-digi Muisto armeija-ajalta hyvin kauan aikaa sitten. Armeissa jokaisessa joukko-osastossa pyritään luomaan varusmiehiin aselajihenkeä. Yleensä se tapahtuu muita irvailemalla. Minä palvelin kenttätykistössä ja meillä hengennostatus tapahtui tällä tavalla. Patterin päällikkö otti vasta saapuneet alokkaat riviin ja piti seuraavan henkisen puheen. "Tiedättekö te, miten erottaa maastossa puskajussin (jalkaväen sotilaan) tykkimiehestä?" Ei vastausta, luultavasti sitä ei oltu edes odotettukaan "Jos joku vastaisi, että puskajussin kauluslaatta on vihreä ja tykkimiehen punainen, niin minä sanoisin, että vastaus on väärä, sillä maastopuvussa ei ole kauluslaattoja. Oikea vastaus on, että kun puskajussin saappaanvarresta maastossa pilkottaa polkupyörän pumppu, niin tykkimiehellä siellä on laskutikku." Tämä tietysti nauratti meitä, olimmehan jonkin ajan päästä oleva tykkimiehiä, ja itsensä muita paremmaksi tunteminen tuntuu aina hyvältä. Oli se kuinka perusteetonta tahansa. Armeijan jälkeen menin yliopistoon opiskelemaan matemaattisia aineita. Ensimmäiset opiskeluvuoteni vielä höyläsin laskutikulla fysiikan laskuja, kunnes syksyllä 1974 ostin ensimmäisen funktiolaskimeni. Sen merkki oli HP, se toimi käänteisellä puolalaisella logiikalla (jota en aluksi tahtonut ymmärtää lainkaan) ja siihen upposi puolet syksyn opintolainastani. Vastaavilla ominaisuuksilla varustettu laskin maksaisi tänä päivänä noin 10 euroa. Olen monesti jälkeenpäin miettinyt, onko ollut minulle mitään hyötyä siitä, että aikoinaan opin laskutikun käytön varsin suvereenisti. Muistan jopa saaneeni kolmannen palkinnon koulussani järjestetty laskutikkukilpailussa, jotka olivat suosittuja ennen taskulaskinaikaa. Vastaus pohdiskeluuni on pysynyt aina samana. Kyllä. Laskutikun avulla oppi kun oli pakko laskutulosten suuruusluokat ja järkevät tarkkuudet. Se on jotain sellaista, joka nykyisten 12- numeron näytön aikakaudella monella oppilaalla on täysin kateissa. Laskutikku on oikeasti myös taskulaskin, ainakin ne mallit, jotka mahtuvat taskuun. Se vain on analogista mallia. Yhtä huono lienee seuraavakin vitsi. "Miksi kaikilla poliiseilla on ana-digi-kellot?" "???" "No katsos kun kellon digi-näytöstä konstaapeli näkee, mikä aika kirjoitetaan raporttiin ja ana-näytöstä eli viisareista, mitä kello on oikeasti." 149

Norsu Heurekan vaijeripyörässä "Moi, tällaista on kysytty: Vaijerin paksuus ja pituus ja mikä on vaijerin jännite tai siis millä voimalla vaijerinpäitä vedetään tai siis JOS päissä olisi tukipisteet, joiden yli vaijerinpäät kulkisivat ja veto olisikin hoidettu vaijerissa roikkuvilla painoilla, niin PALJONKO olisi painoa päissä? Heko" "Vaijeri on 20 mm paksu. Ajomatka on n. 21 metriä, ja vaijerin kokonaispituus on n. 30m. Tuohon vetolujuuteen minulla ei ole suoraa vastausta. Kuormia on laskettu niin, että vaijerin painumaksi tulee 23 cm pelkän polkupyörän painolla. Kun polkupyörällä ajaa 130 kiloinen henkilö, painumaksi tulee 35 cm. Tuossa maksimipainoisen ajajan tapauksessa vaijerivoima kasvaa arvoon 50 kn. En usko, että on mahdollista käyttää tuota painuman muutosta sellaisenaan hyväksi, mutta painuma siis kasvaa ajajan myötä 1.5 kertaiseksi verrattuna pelkän pyörän aiheuttamaan painumaan. Jos tuolla kertoimella kuitenkin miettii vaijerivoimaa ilman 130 kg ajajan vaikutusta, vaijerivoima olisi n. 33 kn. Tuolloin vaijerin päällä on siis pelkkä pyörä, joka painaa n. 150 kg. En tiedä, mikä on vaijerivoima ilman vaijerin päällä olevaa kuormaa. 150

Nuo edelliset kn:t muutettuna kiloiksi olisivat n. 5000 ja 3300 kiloa. Vaijerin murtokuormaksi on ilmoitettu 342 kn, eli n. 34000 kiloa. Seinäkiinnikkeet kestävät n. 300 kilonewtonia, eli n. 30000 kiloa. Osaisiko Timo spekuloida tarkemmin, voiko yllä olevilla tiedoilla laskea vaijeripyörän vaijerin vetolujuuden kohtuullisella vaivalla? yst. Jussi" Spekulointi käy kyllä meikäläiseltä, kunhan siitä ei tarvitse kantaa edes sitä tunnettua poliittista vastuuta, oikeasta vastuusta nytt puhumattakaan. Edellisessä elämässäni lukion fysiikan opettajana tuli laskettua kerran jos toisenkin seinälle ripustetun taulun lankaan kohdistavaa jännitystä. Sitä kuten ei sähköopinkaan laskuja opi laskemaan Korkeajännityssarjaa lukemalla. Kyllä siihen tarvitaan ihan rehellisiä fysiikan opintoja - tosin lukiosellaiset riittävät tähän. Vaijeriin kohdistuvan jännityksen laskeminen perustuu oheiseen koulufysiikasta tuttuun menetelmään. Vaijerin jännityksen aiheuttamat voimat voidaan jakaa kahteen komponenttiin. Vaakasuorat komponentit kumoavat toisensa ja pystysuorien komponenttien summa on yhtä suuri kuin vaijerin kannattaman esineen paino. M T T 1y 2y Pyöräilijän ollessa keskellä vaijeria vaijerin pyörää ylöspäin vetävät jännitykset ovat molemmilla puolilla yhtä suuret, eli silloin T T T 1 2 M T1 T 2 T x 1y Silloin kun vaijerilla ei ole pyörää, sen jännitys tulee vaiajerin omasta painosta ja siitä, kuinka tiukkaan vaijeri on kiristetty seinään. Oman painonsa johdosta vaijeri asettuu ns. ketjukäyrän muotoon, myös silloin kuin se on kiristetty. Kiristämisen johdosta vain suhteellisesti pienempi osa koko ketjukäyrästä on vaijerin muodossa. Vaijerin oman painon aiheuttama jännitys ei ole vakio, vaan kasvaa lähestyttäessä vaijerin lähtölavalla. olevia tukipisteitä. Tämä on varsin ymmärrettävää, kasvaahan vaijerin kunkin kohdan kannateltava paino mukaa, mitä enemmän vaijerin massaa ko. kohdalla on kannateltavanaan. Vaijerin jännitys tässä tapauksessa on suurin juuri ennen tukipistettä. Onkin luontevaa laskea tämä jännityksen maksimiarvo, onhan se vaijerin kestävyyden kannalta oleellisin 151