Helsinki OT-rakenne - tiedolla ohjaaminen

Samankaltaiset tiedostot
Lapsiperheiden perus-, erityis- ja vaativan tason palvelujen yhteensovittaminen mitä kysymyksiä pitäisi ratkoa?

PKS LAPE. Osaamis- ja tukikeskusten rakenne

Tutkimus ja kehittäminen OT-keskus. Klaus Ranta Linjajohtaja, dosentti HYKS nuorisopsykiatria Helsinki

VAATIVIEN PALVELUIDEN UUDISTUS: OSAAMIS- JA TUKIKESKUKSET LAPE TYÖPAJAT PÄÄTÖSSEMINAARI

OT-organisaatiomalli Pohjoinen OT-KESKUS LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija

Pohjoisen Jaana Jokinen

LAPE OT-keskukset. - Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

OT-organisaatiomalli Tampereen OT-keskus Pirkanmaa, Kanta-Häme, Etelä- Pohjanmaa

Pälvi Kaukonen, THL Marjo Malja, Ritva Halila, STM

Mielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne. Repokari, Ranta, Holi

LAPE Osaamis- ja tukikeskusten valtakunnallinen rakenne

LAPE-muutosohjelman yhteys VIP-verkostoon

LAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

Lapsille hyvä arki! LAPE alueellamme. VIP Vaativan erityisen tuen ohjaus- ja palveluverkostojen alueellinen Kick off

Osaamis- ja tukikeskuksen toimintamallit

LAPE OT-keskukset Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

OT-organisaatiomalli Itä-Suomen alue

Lape-muutosohjelman, OT-keskuskehittämisen ja VIP-verkoston yhdyspintoja

OT-keskukset osana Lape-muutosohjelmaa

LAPE-muutosohjelman yhteys VIP-verkostoon

LAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta. Asiantuntijakuuleminen Marjo Alatalo

OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ

Yhteistoiminta-alue asiat Sosiaalipalvelut työryhmä Loppuraportti luonnos

Mitä valtakunnallisesti tarvitaan, että lastensuojelu muuttuisi?

OT-keskus osaamista ja tukea tarpeisiin ja -tilanteisiin

Valtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelukuvausten laadinta

Osaamis- ja tukikeskus (OTkeskus) ja vaativan erityisen tuen verkosto (VIP) tulevaisuuden johtamisen haasteena LAPE-AKATEMIA 24.5.

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

TAMPEREEN OT-KESKUS KANTA-HÄME, PIRKANMAA JA ETELÄ- POHJANMAA

Maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma työkalu yhteiseen työhön

Lastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö Esityksen nimi / Tekijä

LAPE-muutosohjelman yhteys VIP-verkostoon

Palliatiivisen ja saattohoidon laatukriteerit. Leena Surakka, Siun sote

Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa. - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun.

Kehittämiskokonaisuus: Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen

Kohti yhtenäisiä ja tutkimusperusteisia käytäntöjä lastensuojelussa

Ajankohtaista HUS psykiatriassa

Integraatiota tukeva johtaminen Lape mallinnusprosessin päätösseminaari

Osaamis- ja tukikeskukset LAPE

Alueellinen palvelujärjestelmän tulevina vuosina (?) Arviointijohtaja Pekka Rissanen

LAPE-teesien taustamateriaali yhdyspintatyön varmistamiseksi. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

TILANNEKATSAUS ELO-TOIMINTAAN JA OHJAAMO- TOIMINTAMALLIIN. Itä-Suomen ohjaushenkilöstön koulutuspäivät

VIP-nuoren tutkimusperusteinen palvelupolku OT-tutkimuskoordinaattori, kehittämispäällikkö Laura Yliruka

Sosiaalihuoltolaki koulutuspäivä / LAPE, Toimiva arki Marjo Malja, sosiaalineuvos

Yhdistelmäyksikkö lasten vaativiin palvelutarpeisiin Länsi-Suomen OT-alue. Valtakunnallinen OT-päivä Jussi Ketonen

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki K-S sosiaalialan osaamiskeskus

VIP. Lapsiperheiden sosiaalipalvelut ja yhdyspintatyöskentely Ylöjärvellä. Ylöjärven kaupunki. Vastaava koulukuraattori Tuija Landström

sote- tki / järjestämislaki

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Mitä valtakunnallisesti tehdään, että lastensuojelu muuttuisi?

Keski-Suomen SOTE hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Sote-uudistus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin näkökulmasta. Leena Setälä Johtaja VSSHP

TYKS. Kenen vastuulla muutokset ovat? Mitä meidän pitäisi nyt käynnistää (valtakunnallisesti, maakunnittain, kunnissa )?

Sosiaalityöntekijän ammatillisen osaamisen kriteerit asiakasturvallisuuden näkökulmasta

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta. Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE

VALTAKUNNALLINEN OSAAMIS- JA TUKIKESKUS YHTEISTYÖPÄIVÄ Matti Salminen

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA

Kokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa

Lapsen paras yhdessä enemmän Erityis- ja vaativimman tason kehittäminen Valtakunnallinen kysely sosiaalityöntekijöille

Integratiivisen työn osa-alueet

Monitoimijainen, yhteinen perhetyö

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Kehittämiskokonaisuus: Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen

Yksikanavainen julkinen (valtion) rahoitus. Näkymättömän käden ohjaus: Valinnanvapauden lisäämisen uskotaan lisäävän tuottajien välistä kilpailua

Lausuntopyyntö STM 2015

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena

Mikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa?

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki K-S sosiaalialan osaamiskeskus

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

MONITOIMIJAINEN PERHETYÖ JA PERHEKUNTOUTUS

Pelastustoimen viestintä nyt ja tulevaisuudessa

Mukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija

Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi

SyTy -kokonaisuus. Projektipäällikkö Nanna Miettunen /SyTy-hanke

Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti

Väkivaltatyö-ja toimijat Päijät- Hämeessä

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija

laadun tae Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Sosnet/Lapin yliopisto Pikkuparlamentti

Perhe- ja sosiaalipalvelut

Koheneeko asiakaslähtöinen kuntoutus kuntoutusjärjestelmän ja SOTEn uudistuksissa

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

PALLIATIIVISEN HOIDON JA SAATTOHOIDON TILA SUOMESSA VUONNA Minna-Liisa Luoma, THL

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

ESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti (liite 1)

Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pohjoisessa Pyhätunturilla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Työpaja

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

Lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Järjestäminen: ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Transkriptio:

Helsinki OT-rakenne - tiedolla ohjaaminen Klaus Ranta, Hannu Heiskala, Leena Repokari, Leena Männikkö, Marjaana Karjalainen 7.6.18 Sos. huolto: Laura Yliruka, Saila Nummikoski, Riitta Vartio, Mirja Satka, Ilse Julkunen, Aino Kääriäinen 10.6.18

TERVEYDENHUOLLON OT-TOIMIJAT OT-keskus Helsinki = toiminnallinen verkosto (ei organisaatio) Hyks nuorisopsykiatria OT 1. Palvelut OT-toiminnot: osasto, erityispolit 2. Koordinaatio: psykosos, hoitojen ohjaus, hoitoketjut, PTY 3. Kehittäminen ja tutkimus; yhteys yliopiston oppiaine = OT koordinaattori / järjestöt / sivistystoimi / sosiaalitoimi Hyks Lastenpsykiatria OT 1. Palvelut OT-toiminnot: osasto, erityispolit 2. Koordinaatio: psykosos. hoitojen ohjaus, hoitoketjut, PTY 3. Kehittäminen ja tutkimus; yhteys yliopiston oppiaine = OT koordinaattori / järjestöt / sivistystoimi / sosiaalitoimi Koo Monialainen koordinoiva tehotiimi SOSIAALIHUOLLON OT-TOIMIJAT VANHA KUVA Sosiaalihuollon OT opetus, tutkimus, tiedolla johtamin asiakastyö Koordinointi yhteistoiminta-alueella Yliopiston sosiaalityön tieteenala Kaksoisvirkaprofessuurit* Tohtorikoulutettavat, väitelleet tutkijat Practice Research Center* (HWI & MWI) Erikoistuvat sosiaalityöntekijät; kaksoisvirat: OT erityistaso* Henkilöstön koulutus/socca Vaikeat, monialaista osaamista ja arviointia tarvitsevat perheen/lapsen/nuoren ongelmat yhteistyössä terveyden opetuksen, juridisten palveluiden ja aikuisten palveluiden lastensuojelun vaativat asiakkuudet: vaikeat huolto- ja tapaamisriidat vaativat kulttuuriin liittyvät (esim. traumat, radikalisoitu pakkoavioliitot, kunniaväkivalta, ihmiskauppa, pape ja tähän liittyvä kv yhteistyö ylisukupolvisesti asioivat (jälkihuolto) seri vaativa sijaishuolto vaativat vammaispalvelut uudet ilmiöt Yliopiston sosiaalityön tieteenala (muut) Hyks Pediatria OT 1. Palvelut OT-toiminnot eri lasten erikoialaloilta 2. Koordinaatio: hoitoketjut hoitojen ohjaus, PTY 3. Kehittäminen ja tutkimus; yhteys yliopiston PRC, HSY = OT koordinaattori / järjestöt / sivistystoimi / sosiaalitoimi 2 12.6.2018 Hki / työrukkanen 7.6. * rakenteet puuttuvat/luotava

TERVEYDENHUOLLON OT-TOIMIJAT OT-keskus Helsinki = toiminnallinen verkosto (ei organisaatio) SOSIAALIHUOLLON OT-TOIMIJAT Hyks nuorisopsykiatria OT 1. Palvelut OT-toiminnot: osasto, erityispolit 2. Koordinaatio: psykosos, hoitojen ohjaus, hoitoketjut, PTY 3. Kehittäminen ja tutkimus; yhteys yliopiston oppiaine = OT koordinaattori / järjestöt / sivistystoimi / sosiaalitoimi Hyks Lastenpsykiatria OT 1. Palvelut OT-toiminnot: osasto, erityispolit 2. Koordinaatio: psykosos. hoitojen ohjaus, hoitoketjut, PTY 3. Kehittäminen ja tutkimus; yhteys yliopiston oppiaine = OT koordinaattori / järjestöt / sivistystoimi / sosiaalitoimi Monialainen koordinoiva Koo tehotiimi Lastensuojelun OT-toiminnot 1. Palvelut OT-toiminnot: yksiköt 2. Koordinaatio: jalkautuva työ, konsultaatiot 3. Kehittäminen ja tutkimus: yhteys sosiaalityön tieteenala (PRC) ja muut tieteenalat, vaikeat, monialaista osaamista ja arviointia tarvitsevat perheen/lapsen/nuoren ongelmat yhteistyössä terveydenhuollon, opetuksen, juridisten palveluiden ja aikuisten palveluiden kanssa vaikeat huolto- ja tapaamisriidat ylisukupolvisesti asioivat (jälkihuolto) seri vaativa sijaishuolto Vammaispalvelun OT-toiminnot 1. Palvelut OT-toiminnot: yksiköt 2. Koordinaatio: jalkautuva työ, konsultaatiot 3. Kehittäminen ja tutkimus (PRC) yhteys sosia tieteenala ja muut tieteenalat vaativat vammaispalvelut yhteistyössä Terveydenhuollon ym. kanssa Hyks Pediatria OT 1. Palvelut OT-toiminnot eri lasten erikoialaloilta 2. Koordinaatio: hoitoketjut hoitojen ohjaus, PTY 3. Kehittäminen ja tutkimus; yhteys yliopiston PRC, HSY = OT koordinaattori / järjestöt / sivistystoimi / sosiaalitoimi 3 12.6.2018 Maahanmuuttajapalvelujen OT-toiminnot 1. Palvelut OT-toiminnot: yksiköt 2. Koordinaatio: jalkautuva työ, konsultaatiot 3. Kehittäminen ja tutkimus (PRC): yhteys sosiaalityön tieteenala ja muut tieteenalat vaativat kulttuuriin liittyvät (esim. traumat, radikalisoitumi pakkoavioliitot, kunniaväkivalta, ihmiskauppa, paperittomat tähän liittyvä kv yhteistyö * rakenteet puuttuvat/luotava Hki / työrukkanen 7.6. ; soshuolto LY8.6.

Mitä yhteiselle OT-tontille? -ajatuksia, joita esitetty Monialainen koordinoiva tiimi & asiantuntijatiimit Yhteiset koulutukset ja seminaarit Neuvottelukunta, keskitetty tutkimus- ja kehittämisrahan hakeminen Asiantuntijapankki Verkkosivusto Ohjelmallista kehittämistä (vrt. VIP-verkosto) OT-tutkimushautomotoiminta Täydennyskoulutusta Vaativista caseista oppimista - yhteys yliopisto-opetuksee OT-johtoryhmä

OT-organisaatiomalli / tiedolla ohjaus Helsinki Miten toteutetaan? th: verkostorakenne: yliopistosairaalan toimijoita, uusien funktioiden resursointi hoitojen ohjaukseen avoin sosh: ydinyksikkö Helsingissä, temaattiset verkostot. Keitä ovat OT-keskuksen toimijat? th: 1. ammattihenkilöt vaikeimpien häiriöiden palvelufunktiossa, 2. ammattihenkilöt hoitojen koordinointi- ja ohjaustehtävissä, 3. ammattihenkilöt tutkimus-ja kehittämistoiminnoissa, 4. nimetyt ammattihenkilöt jotka koordinoivat yhteistyötä: ulospäin (järjestöt, SI)/ sosiaalitoimeen / ammattihenkilöt yliopistoyhteistyössä erityisesti koulutusten järjestämisessä sosh: 1. ammattihenkilöt erityisosaajia, työskentelevät erityis- ja vaativan tason palvelufunktioissa. Saavat tukea ydinyksiköstä, verkostoituneet asiantuntijaryhmiksi. 2. ammattihenkilöt palvelujen koordinointi- ja ohjaustehtävissä 3. ammattihenkilöt tutkimus- ja kehittämistoiminnoissa; erikoistuvat sosiaalityöntekijät ja kaksoisvirkaprofessorit (OT-HY) 4. nimetyt ammattihenkilöt (ydinyksikkö), (opetus, tutkimusten koordinointi, koulutus, asiantuntijapankin ylläpito, integratiivinen työ, verkkosivujen päivitys tms.) > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

OT-organisaatiomalli, Helsinki Millaisissa rooleissa tulevat mukaan? (asiakastyö/palvelut/koordinointi/tki-toiminnan näkökulmat huomioiden) th: ammattihenkilöt kaikissa yllämainitut roolit (1-3). lisäksi konsultoivat työntekijät (4.) sos: ks. edellä Miten toimintaa johdetaan? yhteinen alue: verkostojohtaminen, muodostuu säännöllisistä yhteistyöryhmistä, vuoropuheenjohtajuus. SOTE-keskittämisasetus määrittelee yhteisen alueen. OT:n johtoryhmä: erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon johdon, yliopiston (PRC), sosiaalialan oske-edustus, edustajat maakunnista, järjestöedustus, sivi (VIP) Maakunta määrittelee integratiiviset palveluketjut (syksyllä työ alkamassa). Th: linjajohto vie hoitoketjuihin, koordinoi NPH yhteistyössä partnereiden HY, järjestöt, ITLA ym. Sos: Järjestäjä määrittelee yleisellä tasolla kriteerit, joita palvelujen tuottajien tulee noudattaa. OT-keskus toimii järjestäjän ja palvelun tuottajan tukena määrittelemässä tutkimusperusteisia käytäntöjä. Yliopisto johtaa tutkimustoimintaa; ohjelmakausittaiset tavoitteet.

Helsinki OT: organisaatiomalli Henkilöresurssointi ja painotuksen jakautuminen resursseissa th: OT-keskusta ei ole resursoitu 2) funktion osalta toistaiseksi. erityisesti koordinointi ja hoitojen kehittäminen ja disseminaatio edellyttää uutta resursointia; rahoitus näytön perusteella?, esim. kehittämisprojektit tietylle ohjausfunktiolla 3-5 viisivuotiskaudeksi ->, väestövaikuttavuudet arvioitaisi -> ylläpito suunnitellaan erikseen -> vaikutusarvio jne. Rahoitus ohjelmakausittain. Muut huomioitavat asiat organisaatiomallin kannalta? th: OT keskuksessa keskeistä so-si koordinaation lisääminen; säännölliset foorumit myös tälle, OT: keskeistä tiedontuotannon jalkauttaminen = uusi risteys / koordinaatiorakenne Erityiset haasteet? Resurssit Kaksoisvirkaprofessuurien perustaminen sosiaalihuoltoon > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

Helsinki / Etelä-Suomen OT-alue - tiedolla ohjaaminen Klaus Ranta, Leena Repokari, Hannu Heiskala Laura Yliruka

Tiedolla ohjaaminen / Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut Nykytila (=esteet): lanu mt-palvelujärjestelmän pirstaleisuus ( = ammattikuntainen, hallinnollinen, alueellinen, organisaatioiden sisäinen) -> ikäryhmäkohtainen NPH ei toteudu eikä leviä palveluissa (eriävä käytetty tieto, käsitteet, lainsäädäntö / sektoreittain, riittämättömät yksikkökoot) -> kehityksellinen epidemiologia ja häiriöiden ilmaantuvuus palvelujen tarjoamista ohjaavana pohjana ei vastaavasti toteudu ei hahmoteta edes mielenterveystyön kohdetta yhdenmukaisesti -> myöskään strateginen (= tehokas, tietoon perustuva) toiminnallinen ohjaus ei toteudu: hoitoketjuun ei ole mahdollista implementoida lukuisia eri interventiota, interventioiden tulee täyttää paikkansa kokonaisuudessa -> strateginen priorisointi ja ohjaus ei toimi (= mikä ensisijaista hoitaa, mitä hoitoa on jo olemassa, mitä ei-näyttöön perustuvaa, mahdollisesti tehotonta on) -> stepped -care tyyppinen hoidon porrastus ei toteudu (kuka tekee missä) -> päätöksenteko tapahtuu pienillä alueilla, kapeasti ammattiryhmissä, riittämättömin koulutusresurssein, sisältää kaikki em. virhelähteet,

Tiedolla ohjaaminen / Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut Tavoitetila (mahdollisuus): väestötarpeesta nouseva mt-palvelujen OT -ohjaus Epidemiologiset tarpeet = hoidon kohteet häiriöt, painotukset (mm. universaali/ selektiivinen/ indikoitu preventio vs. hoito) tarve määritellään joka viidellä alueella Tausta: Valtakunnallisen LANU mt -strategian tarve? STM? Asiantuntijaohjauksessa / OT verkoston kanssa,+ keskeiset mt -toimijat. Järjestelmätieto Suomesta ohjaamaan. OT: vie tiedon yt-alueiden hoitoketjuun: OT + verkosto + keskeiset managerit neuvottelukunta / jokaiselle YT-alueelle: saman ohjaavan tiedon levitys -> sama 5 alueilla (OT koordinoijarooli) strateginen ohjaus yhdessä YT.maakuntien kanssa. Valitaan hoitoketjuun omalla alueella vietävät interventiot (mitä on, mitä tarvitaan) tarpeen mukaan stepped -care tyyppinen hoidon porrastus saadaan toteutumaan (kuka tekee missä) koulutusohjaus: mitä koulutusta tarvitaan tuotettavaksi - yliopistoyhteistyö OT: verkostoituu koordinointifunktionsa tueksi yliopistot, THL, ITLA: tiedon tuotanto kv. yhteydenpito ja mallinnos: importoi, yhteistyö kv. mallit tiedolla ohjaamiseen mm. IAPT, CYP IAPT, headspace & CE, kansalliset Pohjoismaiset keskukset järjestötyön koordinointi eri järjestöillä nyt erillään olevat konseptit & know-how kytketään alueelliseen kokonaisuutteen maakunnalliset kehittäjäorganisaatiot onko 1 valtakunnallinen keskus (vrt. syöpäkeskus) / yhdessä esim. OT -työnjaolla ositettu (yksi kehittää, toiset jakavat) -

Tiedolla ohjaaminen/lasten somaattinen terveydenhuolto Lasten sairauksien somaattisilla erikoisaloilla tiedolla ohjaaminen on arkea: - runsaasti kansainvälisiä hoitosuosituksia - kansallisia Käypä hoito-suosituksia - HUS ja ERVA-alueen hoitopolkuja ja hoitosuosituksia - sairaalan omia hoito-ja potilasohjeita - erikoisalojen omia hoitosuosituksia

Mistä ymmärrys erityisen vaikeisiin asiakastilanteisiin? Tarvitaan tiedolla johtamista ns. top-down ja bottom-up Helppo asiakastyön/potilastyön tilanne Ei OT-työtä Epäselvyys vähenee asiakastyön edetessä, standardipalvelut" Hoitoketjut Epäselvä/kompleksinen Selkeä asiakastyö/potilastyö OT-yhteisen sote-työn alue Systemaattinen oppiminen tärkeintä, vähitellen rakentuva ymmärrys, laadullinen tutkimus (esim. case study) ja oppimista tukeva työkalut, tutkimustiedon aktiivinen hyödyntäminen prosessissa. OT-työn alue te (so) EVB, selkeät toimintaohjeet hoitoketjut; vuokaaviot Vaativa asiakastyö/potilastyö Yliruka 12.6.2018

THL:n työpapereita 16/2018 OT-keskusten suunnittelun tueksi www.julkari.fi

Ylisukupolvisuus Case: Reetan tarina Psyykkisesti sairas lapsi sijoitettu ls-laitokseen useamman äidin miesystävän hyväksikäyttämänä ja hyvin epämääräisen lapsuusajan elämisen jälkeen, ho sijoittanut välillä nuoren kotiin olettaen äidin vakautuneeseen elämään uuden miehen vaihtuessa, itsetuhoinen ja useita psyk.osastojaksoja lyhyen ajan sisällä. Laitos ei pysty vastaamaan hoidosta nuoren viiltäessä ja karkaillessa mm. makaamaan ajotielle, lääkevastetta ei löydy lukuisista yrityksistä huolimatta, paino nousee ja dosetti on täynnä lääkkeitä, itseinho ja itsetuhon keinot lisääntyvät, uusi sijoituspaikka uusi paikkakunta, sama ralli psyk. ja laitoksen välillä jatkuu.

Case: Reetan tarina 2/5 Lisäksi tulevat päihteet, hatkat ja salamannopeat irtosuhteet, kokeillaan kodinomaisempaa yksikköä laitoksen sisällä, paluu tiukkaan raamitukseen, uudestaan toiseen psykiatrisesti suuntautuneeseen yksikköön ja välillä viiltelyt ja hoitojaksot, poliisi ja putkat, työntekijöiden päälle käymiset, jälkihuoltoon saman laitoksen uuteen yksikköön, ei ole kauaa, haluaa muualle, lopettaa omatoimisesti raskaan lääkityksen ja ei asetu mihinkään, ei sitoudu mihinkään mutta pitää omaehtoisesti yhteyttä sairaalaan ja vastuusosiaalityöntekijään: selvisi lähellä pititilanteista hengissä lastensuojelun ja jälkihuollon sekä nuorisopsykiatrian mukana ollessa, enempää ei enää tietoa. 6 18.3.2018 Laura Yliruka

Case: Reetan tarina 3/5 Perustele, mikä tekee asiakastilanteesta monimutkaisen/epäselvän Monisukupolvinen (ainakin kolmen) lastensuojelun ja psykiatrian asiakkuus, päihteiden ja huumeiden käyttö, läheisillä samat ongelmat eikä yhtään tukevaa aikuista, läheisillä uskomattomat kuviot omissa elämissään rakkauksien, muuttojen, päihteiden ym. kanssa, skitsofreniaa, väkivaltaa, nuorella sisaruksia, joiden kanssa yhteinen aika suojeltavaa nuorempien ollessa kyseessä. Kukaan ei aidosti välitä tai jaksa välittää lapsesta, jolla jo omat omituisuutensa, jotka lähinnä ärsyttävät läheisiä (rahan jatkuva pyytäminen, kännykän käyttö jne.) Lapsen elämä on tuhoutunut ja miten sitä yhtään korjataan, millä keinoin, kun mitkään keinot eivät toimi, onko sijoituspaikka ylipäätään oikea tai onko tavoitteet liian suuria tai mitä voisi tehdä toisin vai oliko alkujaankin ratkaisut niin vääriä että lopputulos olikin niin hyvä kuin mahdollista. Yliruka

Kompleksisuutta rakentavat Yritykset vähentää tekijät (pos. ja neg.) kompleksisuutta Lapsi Traumat Psykiatrinen hoito Itseinhon vahvistuva kierre, Lääkitys viiltely, itsemurhayritys Laitospaikan vaihtaminen; Hatkat tasapainottelu kodinomaisen Salamasuhteet ja raamitetun välillä Lapsen sosiaaliset suhteet Lasta hyväksikäytetty useasti Viranomaiset pyrkineet Kompleksisuutta rakentavat tekijät ja yritykset vähentää kompleksisuutta Yliruka ym. 2018, 35 (mukaan lukien vanhemmat) Viranomaisten toiminta Ei yhtään läheistä aikuista (-) Sukulaiset ärsyyntyvät lapsen käytöksestä Hallinto-oikeuden päätös kotiuttamisesta näyttäytyy jälkikäteen ongelmallisena Laitoshoidossa edetty yritysten ja erehdysten kautta luomaan hyvää vuorovaikutusta lapseen näkyy siinä, että lapsi osannut hakea tarvittaessa kriisiapua. Paljon tukitoimia, yhteistyö viranomaisten välillä ollut joustavaa. Lapsen sukulaisvierailuja tuettu (+/-) Ei kykyä vaikuttaa läheisten suhtautumiseen lapseen. Konteksti Monta maantieteellistä aluetta, paljon viranomaisverkostoja Lainsäädäntö Velvoite perheen jälleen yhdistämiseen näennäisesti (?) vakautuneessa tilanteessa.

Suositukset Tunnistetaan ylisukupolvisesti asioivat, niin sanotut suuren huolen asiakkaat omaksi OT-ryhmäkseen ja kutsutaan tätä ryhmää VIPasiakkaiksi. Kehitetään systeeminen toimintamalli yhteisen oppimisprosessin kautta, joka huomioi tämän erityisryhmän tarpeet.