Miten Suomen maatalous pärjää kilpailussa? VYR Viljelijäseminaari 2018 Kyösti Arovuori
Tausta Integroituneet markkinat Markkinasignaalit maailmalta kansainvälisten markkinoiden tarjonta ja kysyntä tuonti ja vienti Maatalous- ja kauppapolitiikka Hintaan ja markkinoiden kehitykseen vaikuttavat kyky tuottaa lisäarvoa pärjääminen kilpailussa ketjun kustannukset Logiikka P= Sd+Si = Dd+De P=hinta Sd=kotimaan tarjonta Si=tuontitarjonta Dd=kotimaan kysyntä De=vientikysyntä muutos missä tahansa muuttaa tasapainoa
Lähtökohdat Kilpailussa pärjäämiseen vaikuttavat tuotannon rakenne kyky vastata markkinasignaaleihin kysynnän ja tarjonnan suhde markkinoiden koko kyky pärjätä kotimaassa kyky pärjätä vientimarkkinoilla tuottavuus panosten käyttö suhteessa tuotantoon tehokkuus kustannustaso
Viljan kysyntä-tarjonta tilanne
Viljan käyttö Suomessa milj. kg 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 Kotimainen teollisuus käyttää kotimaista viljaa Satovuonna 16/17 kokonaistuotanto 3 530 milj.kg kotimainen käyttö 2 956 teollisuuden käyttö 1 369 elintarvikekäyttö 429 rehukäyttö 605 500 0 10/11 11/12 12/13 13/14 14/15 15/16 16/17* 17/18* Kotimainen käyttö Vienti Tuotanto Lähde: Luonnonvarakeskus, PTT
Viljan hinnat leipävehnä, /tn EU Saksa Ranska Suomi 200 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 Niukkuus näkyy aina hinnoissa Suomessa ei ole ollut niukkuutta viljasta hinta matala Rehuviljan tuotanto suhteessa kysyntään suurta pitää kaikki viljan hinnat alhaalla vilja-ala ei reagoi riittävästi markkinoiden muutoksiin Lähde: Euroopan komission hintaseuranta
Tuottavuus
Tuottavuus (1) R2-tuotosindikaattori, 250000 200000 150000 100000 50000 2014 2015 EU-tason vertailukelpoinen tuottavuusmittari kokonaistuotoksen arvo/keskimääräinen työpanos Kuinka monta euroa maatilan keskimääräinen työpanos tuottaa? Suomi pärjää aika kivasti 0 Tanska Hollanti Ruotsi UK Belgia Luxemburg Saksa Ranska Suomi Viro Irlanti Tsekki Italia Itävalta Slovakia EU Espanja Unkari Latvia Kypros Liettua Kreikka Portugali Slovenia Puola Bulgaria Kroatia Romania Malta Lähde: Eurostat, PTT
Tuottavuus (2) R2-tulosindikaattori, 250000 200000 150000 100000 50000 2014 2015 Itämeren alue jakautuu tehokkaisiin ja nouseviin Suomi ei ole tällä hetkellä kumpaakaan Tanska, Ruotsi ja Saksa nojaavat isoihin ja tehokkaisiin elintarvikeyrityksiin muut tuottavuuden kasvupotentiaaliin 0 Tanska Ruotsi Saksa Suomi Viro EU keskim Latvia Liettua Puola Lähde: Eurostat, PTT
Tuottavuus (3) Indeksi 2005=100 145 135 125 115 105 95 Latvia Liettua Puola Viro Suomi Ruotsi Saksa Tanska Tuotannontekijöiden kokonaistuottavuus kuinka paljon tarvitaan tuotannontekijöitä työvoima panokset pääoma suhteessa kokonaistuotannon määrään 85 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Eurostat, PTT
Kilpailukyky
Vehnän vientihinnat Vehnän, /tonni 300 250 200 150 100 Suomi saa maailmanmarkkinoilta saman hinnan kuin muutkin koko sektorin tuotantokustannukset korkeammat Mustanmeren alueella tuottavuutta voidaan edelleen nostaa 50 0 2014 2015 2016 Lähde: UN Comtrade, PTT France Russian Federation Finland Kazakhstan
Vientikilpailukyky (1) Sianliha, /kg 4 3,5 3 2,5 2 1,5 Ero sianlihan tuonti- ja vientihinnan välillä kaventunut Kotimaisen tuotannon suhteellinen kilpailukyky on parantunut Kotimainen kysyntä-tarjonta tilanne aikaisempaa paremmin tasapainossa 1 200201 200206 200211 200304 200309 200402 200407 200412 200505 200510 200603 200608 200701 200706 200711 200804 200809 200902 200907 200912 201005 201010 201103 201108 201201 201206 201211 201304 201309 201402 201407 201412 201505 201510 201603 201608 201701 201706 Lähde: Tulli, uljas.tulli.fi Tuonti alkuperämaittain Vienti määrämaittain
Vientikilpailukyky (2) juusto, /kg 4,9 4,4 3,9 3,4 2,9 Maitotuotteiden kilpailukyky maailmanmarkkinoilla alkaa palautua hintatason nousu maailmalla kysynnän kasvu viennin paino teollisuustuotteista kuluttajatuotteisiin 2,4 Lähde: Tulli, uljas.tulli.fi Tuonti alkuperämaittain Vienti määrämaittain
Elintarvikesektorin rahavirrat Kauppa ja ravintolat Kotimainen elintarviketeollisuus Kotimainen maatalous Tuonti (ulkom. maatalous ja elintarviketeollisuus) Verot (alvit + virvoitusjuomavero) reaalihinnat milj., vuoden 2000 hintatasossa 2016 2015 2014 2012 2008 2000 Pitkällä aikavälillä kauppa on pystynyt parhaiten kasvattamaan osuuttaan volyymista kasvattamaan osuuttaan lisäarvosta Vuoden 2014 markkinakäänteen jälkeen rahavirtojen jakautuminen ketjussa on pysynyt suhteellisen tasaisena Lähde: PTT 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 5500
5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Maatalouden yrittäjätulo Maatalouden tuet yhteensä 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Maatalouden markkinatuotot Lähde: Eurostat, Macrobond, PTT Miten Suomen maatalous pärjää kilpailussa? - Kyösti Arovuori Markkinatuotot milj. Suomessa maataloustukea maksetaan vuosittain 1,9 mrd. Maatalouden markkinatuotoista hävisi 2013-2017 vähintään 700 milj. tuista 140 milj. Yrittäjätulo 429 milj. 2017 yrittäjätulosta hävinnyt runsaat 500 milj. Laastari lisätalousarvio 25 milj. (lokakuu 2017) kriisituki 22 milj. (vuosina 2015-16)
Johtopäätökset
Johtopäätökset Suomen maatalous pärjää mainettaan paremmin kovimmat kilpailijat lähialueilla Kotimarkkinat pyörivät pääsääntöisesti kotimaisella tuotannolla poikkeuksellinen markkinatilanne useamman vuoden ajan tuontikilpailu on ollut erittäin kovaa heikko kysynnän kasvu Tuotot ylös kustannukset alas tuotantorakenteen kehittäminen ketjun toiminnan parantaminen uudet markkinat
Johtopäätökset - viljasektori Vientimarkkinoille tähtääminen kotimaisen maatalouden ja elintarviketeollisuuden pitää pystyä kilpailuttamaan ostajaa samalla tavalla kuin ostaja kilpailuttaa sektorin koko liian suuri suhteessa kysyntään Voimakkaampi sopimusohjaus vähemmän lajikkeita pidemmät ja sitovammat sopimukset sitoutuminen lisäarvon tuottamiseen Tuotekehitys
Kiitos. Kyösti Arovuori kyosti.arovuori@ptt.fi www.ptt.fi