KOULUTUS PINTAHYGIENIA TUTKIMUSTEN VALOSSA

Samankaltaiset tiedostot
KOULUTUS ANNOSTELU JA ANNOSTELULAITTEIDEN KÄYTTÖEDUT PUHTAUS- JA HYGIENIA-ALAN ALUEELLINEN KOULUTUS KSSHP

VÄLINEHUOLTO TILOJEN PUHTAANAPITO JA INFEKTIOIDEN TORJUNTA LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT

Tartuntojen torjunta ja ehkäisy sekä työturvallisuus Välineiden huolto Hygieniahoitaja Nina Pulli

KOULUTUS HYVÄT HYGIENIATAVAT JA ASEPTIIKKA VÄLINEHUOLLOSSA

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus

ATP-TUTKIMUSTULOKSIA NELJÄSSÄ HUS-SAIRAALAN TEHOVALVONNASSA HYGIENIAHOITAJIEN VALTAKUNNALLISET KOULUTUSPÄIVÄT

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

Siivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa

Välinehuollon pintojen puhtaus. Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, Oh, TtM VSSHP/Sairaalahygienia ja infektiontorjunta 2015

Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla

Hoitoympäristön puhdistaminen Sirpa Pekkala Sairaalahuoltopäällikkö PPSHP

Pintadesinfektion merkitys ja valmisliinojen käyttökelpoisuus VSSHP hygieniakoulutus , Turku

DESINFIOINNIN UUDET TUULET. OMAVALVONTA LAADUN TAKEENA KIRSI SAUKKONEN

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012

THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,

PINTAPUHTAUDEN MITTAAMINEN

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua

PUHTAANAPIDON HAASTEET. Uimahallit, kylpylät ja kosteat tilat TAMPERE TUULA SUONTAMO OY. Tutkittua puhtautta

OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.

Nocospray- desinfiointilaite siivouksessa. Palvelukoordinaattorit Sanna Paananen Mira Frisk, KSSHP

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p

INFEKTIORISKIN VÄHENTÄMINEN PÄIVÄHOIDOSSA PIETARSAARI

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (6) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (5) Sosiaalilautakunta Sosj/

PAREMPAA ELÄMÄNLAATUA JA TURVAA TAUDINAIHEUTTAJILTA -tarvittaessa aina mukanasi

Siivouskäytännöt - tekniikat ja menetelmät

Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa

DESINFIOINNIN UUDET TUULET. OMAVALVONTA LAADUN TAKEENA KIRSI SAUKKONEN

Tämä esitys käsittelee siivouksen arviointia peruskouluissa Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen valossa

Hygieeniset sisätilat Antimikrobiset pintamateriaalit

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

Kirsi Saukkonen. Pintahygienian merkitys tartuntojen torjunnassa

Hoitoympäristö epidemioiden lähteenä. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät Jaana Vatanen HUS, HYKS Peijas

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto

Suun terveydenhuolto ja toimintaympäristö

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Hygieeniset sisätilat Antimikrobiset pintamateriaalit

C.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen. ympäristöön

VÄLINEHUOLLON ERITYISPIIRTEET HAMMASHUOLLOSSA ANITA STARCK TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI, AIKUISKOULUTUS

Siivouksen kriteerit terveydenhuollon laitoksille. Sirpa Aittola Sairaalahuoltopäällikkö

Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet

Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa

PINTAPUHTAUDEN MITTAAMINEN

TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAUSITTAIN (THL, Tartuntatautirekisteri)

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / Tuberkuloosi

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 3 / 2012

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

Mikrobiresistenssitilastot 2017

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

Gram-värjäykset. Olli Meurman

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 2 / 2013

39. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät Paasitorni, Helsinki. Hygieniahoitaja Heli Lankinen Kotkan kaupunki

e-water PINTAHYGIENIAN JA SIIVOUSTYÖ LAADUN VARMISTUS Suomen Vesikoulutus Puhdasvesi Risteily 2016

Puhtauspalvelun laatu ja tehokkuus sairaalan näkökulmasta

Suojainten käyttö. Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä.

Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla

OPETUS JA TUTKIMUSTAUSTA

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY

Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen

OTSONOIDUN VEDEN PUHDISTUSTEHO PÄIVÄKOTISIIVOUKSESSA

Eristyssiivousohje. Pintojen puhdistaminen ja desinfektio. Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe

Helsingin kaupunki Esityslista 16/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Infektioiden torjunta leikkausosastolla

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta

KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA

Pesutilojen siivous. Siivouksen tavoite

Allergia ja astma. Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja Esityksen nimi / Tekijä 1

ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia

Moniresistentit bakteerit

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1

Antimikrobiset pintamateriaalit, tulevaisuuttako? Pia Voutilainen Turvallinen sairaalaympäristö

Hygieniakartoitus siivouspalvelukonseptin kehittämisen tukena Servisole Oy Siivouspalvelussa Tiina Timonen

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 3 / 2014

RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö

Kansanterveyslaitoksen julkaisuja KTL B 8/2001. Tartuntataudit Suomessa 2000

Käsihygieniakampanja ivä

Mikrobiresistenssitilastot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha

Clostridium difficile - infektioiden torjunta

TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI

EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS (THL, tartuntatautirekisteri)

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta ja välinehuollon järjestämisestä. Jaana Alapulli

LÄÄKÄRIEN JA LABORATORION ILMOITUKSET YLEISVAARALLISTA JA ILMOITETTA- VISTA TARTUNTATAUDEISTA THL:N TARTUNTATAUTIREKISTERIIN.

YLEISVAARALLISIA JA ILMOITETTAVIA TARTUNTATAUTEJA kuukausittain Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä (THL, tartuntatautirekisteri).

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018

Mikrobiresistenssitilastot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha

Pro Clean ja Ultrasnap pikatestien hyödynnettävyys ja luotettavuus rakenneavauksissa

Siivooja epidemioiden ennaltaehkäisijänä

TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAU- SITTAIN (THL Tartuntatautirekisteri)

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016

OTSONOIDUN VEDEN PUHDISTUSTEHO KOULUSIIVOUKSESSA

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Transkriptio:

KOULUTUS PINTAHYGIENIA TUTKIMUSTEN VALOSSA HELI LANKINEN 25.4.2018

KÄSIHYGIENIA ON TÄRKEIN TARTUNTOJEN TORJUNTAKEINO, JOTA HOITOYMPÄRISTÖN SIIVOUS TUKEE, MUTTA EI KORVAA ALATUNNISTETEKSTI25.4.2018

BAKTEERIEN SÄILYMINEN KUIVALLA, ELOTTOMALLA PINNALLA Kramer A., Schwebke I., Kampf G. BMC infectious diseases 2006, 6:130 Bakteeri Acinetobacter spp. Campylobacter jejuni Clostridium difficile (spores) Chlamydia pneumoniae, C. trachomatis Chlamydia psittaci Escherichia coli Enterococcus spp. including VRE and VSE Haemophilus influenzae Helicobacter pylori Klebsiella spp. Listeria spp. Mycobacterium tuberculosis Neisseria gonorrhoeae Proteus vulgaris Kesto (vaihteluväli) 3 päivästä 5 kuukauteen jopa 6 päivää 5 kuukautta 30 tuntia 15 päivää 1.5 tuntia 16 kuukautta 5 päivää 4 kuukautta 12 päivää 90 minuttia 2 tuntia > 30 kuukautta 1 päivä kuukausia 1 päivä 4 kuukautta 1 3 päivää 1 2 päivää Pseudomonas aeruginosa Salmonella typhi Salmonella typhimurium Salmonella spp. Shigella spp. Staphylococcus aureus, including MRSA Streptococcus pneumoniae Streptococcus pyogenes 6 tuntia 16 kuukautta, kuiva lattia 5 viikkoa 6 tuntia 4 viikkoa 10 päivää 4.2 vuotta 1 päivä 2 päivää 5 kuukautta 7 päivää 7 kuukautta 1 20 päivää 3 päivää 6.5 kuukautta

VIRUSTEN SÄILYMINEN KUIVALLA ELOTTOMALLA PINNALLA Kramer A., Schwebke I., Kampf G. BMC infectious diseases 2006, 6:130 Virus Kesto (vaihteluväli) Adenovirus Cytomegalovirus Echovirus HAV HBV HIV Herpes simplex virus, type 1 and 2 Influenza virus Norovirus and feline calici virus (FCV) Parvovirus Respiratory syncytial virus Rhinovirus Rotavirus 7 päivää 3 kuukautta 8 tuntia 7 päivää 2 tuntia 60 päivää > 1 viikko > 7 päivää 4.5 tuntia 8 viikkoa 1 2 päivää 8 tuntia 7 päivää > 1 vuosi 6 tuntia 2 tuntia 7 päivää 6 60 päivää

SIIVOUKSEN MERKITYS HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNNASSA [Han et al. Cleaning Hospital Room Surfaces to Prevent Health CareAssociated Infections. Ann Intern Med. 2015;163:598-607] Kirjallisuuskatsauksessa 80 tutkimusta, joista: 49 (61%) puhdistamisesta ja desinfektiosta 14 (18%) puhtauden mittaamisesta - fluoresoiva aine ja UV-valo sekä ATP luminometri hyödyllisiä, puolueettomia ja tehokkaita laadun parantajia, visuaalisten menetelmien teho huonompi 17 (21%) siivouskäytännöistä ja puhtauden mittaamisesta, toteutuksesta KOULUTUSPALVELU AURA 25.4.2018

SIIVOUKSEN MERKITYS HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNNASSA [Han et al. Cleaning Hospital Room Surfaces to Prevent Health CareAssociated Infections. Ann Intern Med. 2015;163:598-607] Hoitoympäristön siivous on tärkeä osatekijä hoitoon liittyvien infektioiden torjunnassa. Teknologian kehittyminen on lisännyt huomiota puhtauden mittaamiseen ja arviointiin terveydenhuollossa. Tutkimustiedon puutteet: vertaileva tutkimustieto eri puhdistusmenetelmien, desinfektiomenetelmien ja seurantamenetelmien välillä. Vähän tutkimuksia (5), joissa arvioidaan menetelmien vaikutusta kliiniseen hoitoon, tartuttavuuteen ja hoitoon liittyvien infektioiden määrään. KOULUTUSPALVELU AURA 25.4.2018

Hoitoympäristön puhtauden merkitys, näyttöön perustuvat tutkimustarpeet Näytön vahvuus Tutkimusasetelma Puhdistus- ja desinfektiokäytännöt Mittaaminen Interventio Infektioita vähemmän Satunnaistetut verrokit/ Verrokit tutkimushetkellä Verrokit tutkimushetkellä /Verrokit aiemmin Kvaternääriset ammoniumyhdisteet Kloorivalmisteet Vetyperoksidilaitteet UV-valo Kupari- ja hopeapinnoitteet Valoaktiiviset antimikrobiset pinnoitteet Kliininen tehotutkimus Kolonisaatio Peretikkahappopyyhkeet Vetyperoksidi pyyhkeet Mikrokuitu Laboratoriotestaus Kokonaisbakteerit (ACC) ATP UVA-valo PCRmenetelmät Korkean riskin pintojen määrittely Auditointi ja palaute Koulutus ja opetus Ulkoistaminen Puhtaustason määrittely Teho-tutkimus laboratoriossa Elektrolysoitu vesi KOULUTUSPALVELU AURA 25.4.2018 [Han et al. Cleaning Hospital Room Surfaces to Prevent Health CareAssociated Infections. Ann Intern Med. 2015;163:598-607]

PUHTAANAPIDON ROOLI INFEKTIOIDEN TORJUNNASSA Kosketuspintojen puhdistamisen merkitys epidemiatilanteessa hankala osoittaa, koska se on osana muita torjuntatoimia. Jääkö kosketuspinnoille harmaita alueita, joita kukaan ei puhdista? MRSA-potilaan huoneessa käyneistä 4/10 saa MRSA:n käsiinsä tai essuunsa koskematta potilasta eli bakteeria on myös huoneen pinnoilla. Mikä näyttää puhtaalta, ei ole riittävän puhdasta. Puhtautta on mitattava luotettavasti säännöllisesti eikä odotettava epidemiaan asti. Huolellinen potilaan ympäristön kosketuspintojen puhdistaminen tärkeämpää lattioiden sijaan. Dancer S. The role of environmental cleaning in the control of hospital-acquired infection Journal of Hospital Infection (2009) 73, 378-385

TARTUNTOJEN TORJUNTA JA SAIRAALASIIVOUS Hoitoympäristö kontaminoituu eristyspotilaan taudinaiheuttajilla, jotka säilyvät tartuttavina pitkään hoitoympäristön pinnoilla ja hoitovälineissä Kontaminoituneet hoitoympäristön pinnat ja hoitovälineet kontaminoivat kädet ja suojakäsineet ja tarttuvat potilaasta toiseen Potilashuoneeseen jääneet edellisen potilaan taudinaiheuttajat voivat tarttua seuraavaan huoneeseen tulevaan potilaaseen Tehostettu eristyshuoneen loppusiivous vähentää hoitoon liittyviä infektioita Tehostettu eristyshuoneen loppudesinfektio (esim. kuivasumu vetyperoksidikäsittely) vähentää seuraavan huoneeseen tulevan potilaan tartuntariskiä

POTILASVYÖHYKE HOITOYMPÄRISTÖ KOULUTUSPALVELU AURA 25.4.2018

MITÄ PUHTAUDEN MITTAAMINEN KERTOO? 25.4.2018

25.4.2018

Puhtaustuloksen mittaaminen = parempi puhtaustaso [Crit Care Med 2010 Vol. 38, No. 4]

HOITOYMPÄRISTÖN PUHTAUSMITTAUKSET Hoitoympäristön puhtaustulos ennen ja jälkeen siivouksen 113 pinnalta leikkausosastolla ja kirurgisella vuodeosastolla, tutkittiin visuaalisesti, mikrobitestein ja ATP-luminometrillä Siivotuista pinnoista 82% näytti puhtaalta, mutta ATP-testin läpäisi 24 % ja mikrobiologiset testit 30% pinnoista. Likaisiksi puhdistuksen jälkeen jäivät (ATP): kaatoaltaan kahva ja käsienpesualtaan hana 100% jäteastian kansi 93% wc:n oven kahva ja miesten wc:n huuhtelupainike 93% keittiön työtaso 93% astiakaapin ovenkahva 100% (joka oli puhtaampi ennen puhdistusta) Griffth C.J., Cooper R.A., Gilmore J., Davies C., Lewis M. An evaluation of hospital cleaning regimes and standards. Journal of Hospital Infection (2000) 45: 19-28.

KOULUTUSPALVELU AURA 25.4.2018

UVA-VALO Näyttää likajäämät, joita silmällä vaikea havaita. Kohteisiin, jotka voidaan pimentää

ATP-TESTI, LUMINOMETRIA orgaanisen lian ja elävien mikrobien määrä ATP = adenosiinitrifosfaatti on osa kaikkien solujen energiaaineenvaihduntaa lusiferaasi RLU = relative light unit = suhteellisten valoyksiköiden määrä Luminometria (ATP-mittaus) perustuu kaikkien solujen energia-aineenvaihdunnan perusyhdisteenä toimivan ATP-molekyylin kykyyn tuottaa valoa, kun se reagoi lusiferiinin kanssa lusiferaasin katalysoimassa reaktiossa. Syntyvän valon määrä on suorassa suhteessa näytteen sisältämään solumäärään ja se mitataan luminometrilla.

NÄYTTEENOTTO ENNEN JA JÄLKEEN PUHDISTUKSEN Testipuikolla pyyhitään näytteenottokohteesta n. 10x10 cm:n kokoinen alue ja korkki suljetaan. Napsautetaan testipuikon päässä oleva reagenssiaine näytepuikon päähän. Käännellään testipuikkoa n. 10 sekuntia, että reagenssi sekoittuu näytteeseen. Laitetaan testipuikko laitteeseen, kansi suljetaan ja painetaan ok. Laite pidetään pystyasennossa. Laite näyttää RLU-arvon 15 sekunnin kuluttua. Huom! Laitteen kantta käsiteltävä varovasti, ettei siihen tule valovuotoja. Laite kalibroi itsensä aina, kun virta kytketään päälle ja myös näytteenoton aikana. Testipuikot säilytetään jääkaappilämpötilassa. ATP-näytteen ottaminen: https://www.youtube.com/watch?v=ng7bvq3xtym&index=17&list=pl4ogy1nbreqn5p5ruash g0p1xlc3edmvf https://www.youtube.com/watch?v=fcib7uuyqkg&list=pl4ogy1nbreqn5p5ruashg0p1xlc3ed mvf&index=4 KOULUTUSPALVELU AURA 25.4.2018

Erilaiset puhtauden rajaarvot eri tutkimuksissa (100-500 RLU) KOULUTUSPALVELU AURA 25.4.2018

ATP-MITTAUS Raja-arvot terveydenhuollossa (RLU) Dancer Raja-arvot kosteissa tiloissa (RLU) Saniteettitilojen puhdistetuille kaakeli- ja metallipinnoille raja-arvoiksi on määritelty: - hyvä 0-40 RLU - välttävä 40-60 RLU - hylätty yli 60 RLU KOULUTUSPALVELU AURA 25.4.2018

RAJA-ARVOJA VÄLINEHUOLTOON FRANKE, NETFOODLAB, HYGIENA Pestyt sairaala-instrumentit ja -välineet Sairaalapesukoneet alle 10 RLU hyvä 10-20 RLU välttävä yli 20 RLU hylätty Hygieniakohteet: Puhtaat potilas- ja välinetilat sairaaloissa alle 20 RLU hyvä 20-40 RLU välttävä yli 40 RLU hylätty Käsihygienia: (pesun jälkeen ennen käsien desinfiointia) alle 60 RLU hyväksytty yli 60 RLU hylätty KOULUTUSPALVELU AURA 25.4.2018

KOULUTUSPALVELU AURA 25.4.2018 Raja-arvo 500 RLU

KOULUTUSPALVELU AURA 25.4.2018

CDC 2010: TERVEYDENHUOLLON PUHTAUDEN MITTAUS Ohjelma potilashuoneen kosketuspintojen puhtauden laadunvalvontaan loppusiivouksen jälkeen - Sairaalahygienian ja puhtauspalvelun yhteistyö ja roolit - Tarkistuslistat - Koulutusohjelma - Monitorointi ja dokumentointi - Interventiot, johdon ja hygieniatyöryhmän seuranta - Näytteenottokohteet - Näytteenoton laajuus - Tavoitetaso

NÄYTTEENOTTOKOHDAT https://www.hygiena.com/recommendations.html

SIIVOUKSEEN KÄYTETYN AJAN LISÄÄMINEN EI YKSIN PARANNA LOPPUTULOSTA

VAIHTELEVAT: - Mittauskäytännöt - Dokumentointitavat - Perehdytys ja osaamisvaatimukset - Raportointi - Resurssit

PUHTAUSTASON VAIHTELUT [Mitchell et al. 2017]

SAIRAALASIIVOUKSEN ROOLI JA ASENTEET [Mitchell et al. AJIC. 2018.]

LOPUKSI Oikein puhdistettu hoitoympäristö on edellytys hoitoon liittyvien infektioiden torjunnalle. Pinnan tulee olla silminnähden puhdas ennen kuin se voidaan onnistuneesti desinfioida. Terveydenhuollon siivouksessa olisi korostettava selkeitä rooleja ja näyttöön perustuvia toimintatapoja. Mikrokuidut, puhtauden mittaus ja hoitohuoneen desinfektio puhdistuksen jälkeen ovat tulevaisuuden sairaalasiivouksen standardeja. Sairaalasiivoushenkilökunnan osaamista on tuettava ja validoitava, että heidän ainutlaatuinen panoksensa hoitoon liittyvien infektioiden torjunnassa on maksimoitu. www.cdph.ca.gov/programs/chcq/hai/pages/environcleaneffectivecleaningstrategies.aspx

Taudinaiheuttajat säilyvät pitkään tartuntavaarallisina hoitoympäristön pinnoilla ja ovat merkittävä kosketustartuntariski. Hoitoympäristön pintojen huolellinen puhdistaminen vähentää mikrobikuormaa ja hoitoon liittyviä infektioita, jotka leviävät kosketuksen välityksellä. Hoitoympäristön puhtautta on mitattava, aistinvarainen arvio ei riitä. Huonoa käsihygieniaa ja aseptiikan laiminlyöntejä ei voi korjata siivouksella. Puhdistamista ja siivousta ei voi korvata desinfektiolla.

Toimiva ja tehokas sairaalasiivous lisää potilasturvallisuutta