VARHEMMIN, HAUSKEMMIN, ENEMMÄN - kieltenopetuksen varhentamisen seminaari TIDIGARE, ROLIGARE, MERA - seminarium kring tidigareläggning av språkundervisningen OHJELMA Perjantai 21.9.2018 Suuri Juhlasali, Helsingin yliopisto Aamupäivän puheenjohtaja toimii johtaja Jorma Kauppinen, Opetushallitus 8:30 10:00 Ilmoittautuminen, aamukahvi ja varhennetun kielenopetuksen minimessuihin tutustuminen 10:00 10:20 Seminaarin avaus Johtaja Jorma Kauppinen, Opetushallitus 10:20 10:50 Kaikki varhentavat 2020 - ajankohtaista OPS perusteiden muutoksesta Opetusneuvos Annamari Kajasto, Opetushallitus 10:50 11:50 Aivotutkimus puoltaa varhennettua kieltenopetusta Professori, aivotutkija Minna Huotilainen, Helsingin yliopisto 11.50 12.45 Paneelikeskustelu kokemuksia varhennetun kielenopetuksen toteuttamisesta Yliopistonlehtori Kirsi Wallinheimo, Helsingin yliopisto Professori Siv Björklund, Åbo Akademi Dosentti Katja Mäntylä, Jyväskylän yliopisto Sharon Keaveney, Hollihaan koulu, Kokkola 12:45 13:45 Lounas (omakustanteinen) ja messuihin tutustuminen 13:45 14:00 Yllätyksiä ja ilonaiheita - Förväntningar och överraskningar virittäytymistä työryhmätyöskentelyyn Opetusneuvos Terhi Seinä, Opetushallitus Opetusneuvos Yvonne Nummela, Opetushallitus 14:00 14:15 Siirtyminen työryhmiin
14:15 16:20 Työpajatyöskentelyä Ilmoittautumisen yhteydessä pyydämme kertomaan työpajan, jonka työskentelyyn osallistut (A/B/C/D/E/F/G). Työpajakuvaukset löytyvät ohjelman liitteenä. A) Digitaalisuus oppilaan ja opettajan resurssina Yliopistolehtori Kirsi Wallinheimo, Helsingin yliopisto B) Mitä tietoa ja työkaluja aivotutkimus tuottaa varhaiseen kielenoppimiseen ja opettamiseen? Psykologi Eino Partanen ja dosentti Sari Ylinen, Helsingin yliopisto C) Kulttuuri ja monikulttuurinen identiteetti kieltenopetuksessa Kielididaktiikan lehtori Kaisa Hahl, Helsingin yliopisto D) Tajua kieltä: kielitietoisuutta konkreettisesti varhentamiseen Kielen oppimisen ja opettamisen professori Hannele Dufva ja dosentti Katja Mäntylä, Jyväskylän yliopisto E) Kielitaidon arviointi oppimisen alkuvaiheessa FT Sanna Mustonen, Jyväskylän yliopisto F) Pelit ja leikit kielenoppimisen oppimaisemina kielitaidon tasojen kuvausasteikko opetuksen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin työvälineenä KT, opettajankouluttaja Maarika Piispanen, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ja FT, opettajankouluttaja Merja Meriläinen, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius G) Erfarenheter från språkstigar i Österbotten Utbildningsplanerare Lisabet Sandin, Centret för livslångt lärande vid Åbo Akademi, ledare för förskola/morgon- och eftermiddagsverksamhet Yvonne Borgmästars, barnträdgårdslärare Janina Södö, barnträdgårdslärare Ida Åsvik, Pedersöre kommun, daghemsföreståndare Carola Stråka, Nykarleby stad. Huom! Työpaja on kaksikielinen ja voit osallistua siihen myös suomeksi. 15:00 15:30 Kahvitauko ja messuihin tutustuminen 15:30 16:20 Työpajatyöskentely jatkuu 16:20 17:00 Speed dating - kielikumppanuuksia etsimään 17:00 Loppusanat ja malja varhennetulle kielenopetukselle Johtaja Jorma Kauppinen Muutokset ohjelmaan mahdollisia
LISÄTIEDOT: Aika ja paikka Kohderyhmä Tavoite Minimessut Ennakkokysymykset Yhteistyötahot Ilmoittautuminen Streamaus Digilive -kuvitus Peruutus Lisätiedot Pe 21.9.2018, Suuri Juhlasali, Helsingin yliopisto Unioninkatu 34, 2. krs (esteetön kulku: Fabianinkatu 33). Varhennettua kielenopetusta toteuttavat, suunnittelevat ja ohjaavat tahot: varhaiskasvatuksen henkilöstö, luokanopettajat, kieltenopettajat, rehtorit, kuntien päättäjät, varhennetun kielenopetuksen hankkeita suunnittelevat, rahoittavat ja toteuttavat tahot, alan tutkijat ja opettajien kouluttajat. Seminaarin tavoitteena on koota yhteen varhennetun kielenopetuksen toimijoita, jakaa ajankohtaista tietoa ja kokemuksia varhennetun kielenopetukseen toteuttamiseen liittyen ja verkostoitua varhennetun opetuksen parissa toimivien tahojen kesken. Ennen seminaarin alkua ja tauoilla on osallistujilla mahdollisuus tutustua mm. varhennetun kielenopettamisen kehittämishankkeisiin, täydennyskoulutukseen, hankkeiden tuotoksiin ja hyviin käytänteisiin sekä olemassa oleviin oppimateriaaleihin. Osallistujat voivat toimittaa mahdollisia ennakkokysymyksiä erityisesti työpajatyöskentelyyn liittyen. Kysymykset tulee toimittaa 31.8.2018 mennessä osoitteeseen: riitta.aho@helsinki.fi. Merkitse viestin otsikkokenttään Kysymys varhennettu/ työpajan kirjain, esim. Kysymys varhennettu / B. Seminaari toteutetaan yhteistyössä seuraavien tahojen kanssa: Opetushallitus, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+, Jyväskylän yliopisto, Åbo Akademi ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Pe 24.8.2018 mennessä: http://bit.ly/ilmoittauduvarhemmin Seminaarin aamupäivän osuutta (klo 10:00 12:45) voi seurata myös verkon välityksellä. Ilmoittauduthan silloin erillisen etäosallistujalinkin kautta. Ilmoittautumiseen liittyvissä kysymyksissä voi olla yhteydessä kehittämiskoordinaattori Pia Vuoriseen, pia.vuorinen@helsinki.fi, p. 050 318 9941. Ilmoittautuneille lähetään vahvistusviesti sähköpostitse n. 2 viikkoa ennen seminaaripäivää. Etäosallistumisen verkko-osoite ilmoitetaan osallistujille n. 2 viikkoa ennen seminaaripäivää. Livekuvittaja Linda Saukko-Rauta on mukana kuvittamassa seminaaria Ilmoitathan mahdollisesta esteestä viipymättä osoitteeseen: pia.vuorinen@helsinki.fi Sisällöllisiin seminaaritiedusteluihin vastaavat: kehittämispäällikkö Riitta Aho (HY+), riitta.aho@helsinki.fi, p. 050 448 7170 ja opetusneuvos Annamari Kajasto (Opetushallitus), annamari.kajasto@oph.fi, p. 0295 331 596
TYÖPAJOJEN SISÄLTÖKUVAUKSET: A) Digitaalisuus oppilaan ja opettajan resurssina Yliopistolehtori Kirsi Wallinheimo, Helsingin yliopisto Mitä digitaalisuus tuo tulevaisuuden kielenopetukseen ja -opiskeluun? Miten opettajan ja oppilaan roolit muuttuvat? Työpajassa kokeillaan miten digitaalisuuden voi valjastaa kielenopetuksen- ja opiskelun käyttöön kielenoppimisprosessin eri vaiheissa. Ota oma digitaalinen laite mukaan. B) Mitä tietoa ja työkaluja aivotutkimus tuottaa varhaiseen kielenoppimiseen ja opettamiseen? Neuropsykologi Eino Partanen ja dosentti Sari Ylinen, Helsingin yliopisto Työpajassa tutustutaan aivotutkimuksen tuloksiin varhaisesta kielenoppimisesta ja pohditaan ryhmissä, miten tulokset voisivat vaikuttaa opettajan arkeen ja varhaiseen kielenopetukseen käytännössä. Keskitymme mm. musiikin ja pelien käyttämiseen kielenoppimisen tukena opetuksessa ja esittelemme digitaalisen kielenoppimispelin käyttöä. C) Kulttuuri ja monikulttuurinen identiteetti kieltenopetuksessa Kielididaktiikan lehtori Kaisa Hahl, Helsingin yliopisto Miten tuoda kulttuuria kieltenopetukseen? Miten tukea oppilaan/opiskelijan kulttuurista identiteettiä? Mitä monikulttuurisuus oikeastaan on nykypäivänä? Työpajassa lyhyen alustuksen jälkeen osallistujat pääsevät itse pohtimaan ja perustelemaan ajatuksiaan näihin ja muihin kysymyksiin sekä ryhmissä luomaan käytännön sovelluksia kieliluokkaan. D) Tajua kieltä: kielitietoisuutta konkreettisesti varhentamiseen Kielen oppimisen ja opettamisen professori Hannele Dufva ja dosentti Katja Mäntylä, Jyväskylän yliopisto Mitä on kielitaju, mitä tarkoittaa kielitietoisuus? Miten varhennetussa kielenopetuksessa kasvatetaan pikku tri Lingvistoneja ja miten opettaja kehittää omaa kielitietoisuuttaan? Millaista on kielitietoinen opetus, ja mitä konkreettisia keinoja siihen on? Pienen alustuksen jälkeen tässä työpajassa isketään kädet ns. saveen ja kokeillaan itse erilaisia kielitietoisuusharjoituksia. E) Kielitaidon arviointi oppimisen alkuvaiheessa FT Sanna Mustonen, Jyväskylän yliopisto Työpajassa tarkastellaan kielenoppimisen alkuvaihetta: Miten monipuolinen arviointi tukee oppimista? Työpajassa arvioidaan myös yhdessä oppilaiden tekstejä.
F) Pelit ja leikit kielenoppimisen oppimaisemina kielitaidon tasojen kuvausasteikko opetuksen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin työvälineenä KT, opettajankouluttaja Maarika Piispanen, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ja FT, opettajankouluttaja Merja Meriläinen, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Onko leikki pelkkää leikkiä? Tule pelipajaan pelin tekijäksi ja leikkijäksi! Näe ja koe, miten pelit ja leikit palvelevat kielen oppimista ja kuljettavat kohti niille asetettuja tavoitteita. Toiminnallisessa pajassa pääset itse osallistumaan ja kurkistamaan pelisuunnittelun maailmaan. Oppaana pelin punaisen langan löytymisessä toimii yleiseurooppalainen viitekehys ja taitotasot. Ei savua ilman tulta, ei peliä ilman tavoitteita, ei leikkiä ilman iloa! G) Erfarenheter från språkstigar i Österbotten työryhmä on kaksikielinen Utbildningsplanerare Lisabet Sandin, Centret för livslångt lärande vid Åbo Akademi, ledare för förskola/morgon- och eftermiddagsverksamhet Yvonne Borgmästars, barnträdgårdslärare Janina Södö, barnträdgårdslärare Ida Åsvik, Pedersöre kommun, daghemsföreståndare Carola Stråka, Nykarleby stad. Under workshoppen berättar deltagare från projektet Österbottens språkstig om hur de gått tillväga för att tidigarelägga det andra inhemska språket i sina kommuner. I projektet har tre starkt svenskspråkiga kommuner deltagit; Pedersöre, Nykarleby och Vörå. Deltagarna berättar om hur deras planer för tidigareläggningen av det andra inhemska språket ser ut, samt förevisar material och konkreta tips på hur man kan ta in ett nytt språk i småbarnspedagogik, förskola och nybörjarundervisning.