GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo Päijät-Hämeen liitto PL 50 151 I I Lahti to irni stolrd,p ai i at- hame. fi LAUSUNTO 14.8.201s Elt99l42l20ts 1 (s) Viite: Lausuntopyyntönne 27.4.2015 LAUSUNTO PÄIJÄT.HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA Yleistä Geologian tutkimuskeskus (GTK) kiittää mahdollisuudesta saada lausua Päijät- Hämeen maakuntakaavaehdotuksesta sekä yhteistyöstä kaavaprosessin taustaselvityksissä. GTK:n geologiset tietovarat ja -aineistot karttuvat jatkuvasti myös muiden tutkimustemme tuloksena, ja toisaalta myös vanhoja, jopa toistasataa vuotta kerättyjä tietoja päivitetään. Käytössä olevat maa- ja kallioperään liittyvät tietovarantomme tukevat maankä ön suunnittelua monella tapaa. Erilaisia tietotuotteita, mukaan lukien paikkatietotuotteet, on koottu Hakku-palveluun (hakku.gtk.fi). GTK:n karttapalvelut löytyvät GTK:n nettisivulta www.gtk.fi/tietopalvelutlkarttapalvelut. Geologisiin olosuhteisiin jaraaka-aineisiin läheisesti liittyvät luonnonvarojen kestävää käyttöä tukevat energiatekniikat ovat nousseet viime vuosina vahvasti esiin yhdyskuntasuunnittelussa. Omavaraisuus j a vähemmän päästöj ä tuottavat energiaratkaisut ovat myös Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelman (2035) tavoitteita. Tuulivoiman soveltuvuus on otettu mukaan kaavaehdotukseen, mutta energiakysymyksiä ei kokonaisuutena tässä maakuntakaavaehdotuksessa ole tarkasteltu. Niitä olisikin hyvä tarkastella erikseen mahdollisissa seuraavissa kaava- ja suunnitteluvaiheissa. Varsinkin geoenergian (maalämmön) alueellinen potentiaali olisi hyödyllistä selvittää maakuntatasolla. Muutamiin kaavaehdotuksen luvun 5 sisällöllisiin teemoihin (Taajamat sekä Luonnonvarojen käyttö) on paneuduttu tarkemmin alla. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. GEOI.OGISKA FORSKNINGSCENTRALEN. GEOI-C GICAL SURVEY OF FINLAND OTK PL/PB/PO. Box96 PLlPB/P.O. Box1237 PLlPB/PO. Box97 PLlPBlP.O.BoxTT FI-02151 lìspoo, Finland FI-70211 Kuopio, Finland FI-67101 Kokkola, Finland FI 9610I Rovaniemi, Finland Ptrb.029 503 0000. Tel. +358 29 503 0000. rvrvw.gtk.lì. Y-turrnus/ FO-numnrer/ Business Il):0244680-7
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LAUSUNTO 2 (s) 14.8.201s Taajamat Merkittävintä uusien taajamien kehittämistä tapahtuu Lahden ympäristössä. Maaperän rakennettavuus ja mahdollisuus kallioperän hyödyntämiseen alueella vaihtelee paljon ja ne olisi hyödyllistä selvittää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ensimmäisen Salpausselän alueella rakentamisolosuhteet ovat hyvät. Uutta taaj amar akentami sta suuntautuu vyöhykke el le Lahti - Orimattila, j o s s a huomionarvoista on paikoittainen hyvin paksujen (opa 60 m) ja huonosti kantavien maapeitteiden esiintyminen Salpausselän eteläpuoleisella alueella. Lähempänä Orimattilaa hienosedimenttien kerrospaksuudet ovat huomattavasti pienempiä (alle 20 m). Paksujen maapeitteiden alueella on myös merkittävää paineellisen pohjaveden esiintyminen. Ensimmäisen Salpausselän alueella ja sen pohjoispuoleisilla alueilla maaperän rakennettavuus on yleensä parempi, paksuj a hienoaineskerrostumia (savikkoja) ei esiinny samalla lailla.lahden itäpuoleiset alueet Vesijärven ja Alasenjärven välisellä alueella ovat kallioisia ja tarjoavat mahdollisuuksia kalliorakentamiseen j a mm. geoenergian hyödyntämiseen. T aajamia kehitettäessä maaperän luontaisesti tavanomaista suuremmat taustapitoisuudet (mm. arseeni) on otettava huomioon maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa ja kaivettujen maamassojen sijoittamisessa. Tietoa taustapitoisuuksista saa GTK:n ylläpitämän valtakunnallisen taustapitoisuusrekisterin (TAPIR) kautta. Luonnonvarojen käyttö Energia Maakuntakaavaluonnoksessa ei ole erikseen käsitelty energia-asioita kovin tarkasti, muuten kuin tuulivoiman ja metsäenergian osalta, vaikka toisaalta luonnonvarojen käyttöä koskevissa tavoitteissa maakuntatasolla on lisätä energiaomavaraisuutta ja vähentää päästöjä kaikin mahdollisin tavoin. Maakunnan tai erillisten kuntien alueilla suositellaan tehtäväksi geoenergiapotentiaaliselvityksiä. Selvityksillä osoitetaan karttamuodossa geoenergian (maa- ja kalliolämmön ja -kylmän) aluekohtainen hyödynnettävyys ja mahdollinen vaihtelu. Geoenergian hyödynnettävyyteen vaikuttaa kivilajien ominaisuudet ja maapeitepaksuus alueella. Geoenergia on varteenotettava uusiutuva luonnonvara ja lähienergian muoto sekä haja-asutus että taajama-alueilla, ja siksi se tulisi myös lisätä kaavaselostuksen kuvaan 32 (Luonnonvarojen luokìttelu) erillisenä aineettomana luonnonvarana energiantuotannossa. Nämä selvitykset tukevat maakunnan ilmasto- j a energi a o hj e lmaa j a tày dentäv ät vaih em aakunt akaav aa. Geoenergiapotentiaaliselvitysten perusteella maakunta ja kunnat voivat antaa alueellisia suosituksia ja ohjeistuksia energiavalinnoista esimerkiksi uusilla asuin- ja teollisuusalueilla. Maakuntien ja kuntien tarjoama taustatieto uusiutuvien energiamuotojen hyödynnettävyydestä madaltaa rakennuttajien ja rakentajien @TK GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. GEOI GISKA FORSKNINGSCENTRALEN. GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LAUSUNTO 3 (s) t4.8.20ts kynnystä tehdä ilmasto- ja energiastrategian mukaisia kestäviä valintoja. Geoenergia soveltuu yhtä hyvin sekä hajautettuun pienimuotoiseen lämmitys- ja viilennysenergian tuottoon kuin keskitettyihin alueellisiin energiaratkaisuihin muiden (uusiutuvien) energiamuotojen rinnalla. Turve ja kiviainekset Tulevissa kaava- ja suunnitteluvaiheissa olisi hyödyllistä tarkastella myös muun kuin turpeen energiakäytön tarjoamia, jatkuvasti laajenevia mahdollisuuksia. Soihin, turvemaihin ja turpeeseen liittyvien mahdollisuuksien täysimittainen ja kestävä hyödyntäminen biotalouden kaikilla osa-alueilla edellyttää huolellista jalaajaa taustatiedon keräämista, jota on suotavaa tehdä esimerkiksi maakunnallisten, yhteisrahoitteisten hankkeiden yhteydessä. Keskeisiä aineistoja, joita on syytä hyödyntää, ovat Geologian tutkimuskeskuksen vapaasti saatavana olevat turvevaratietoaineistot (www.gtk.filturvevarat). Aineisto täydentyy jatkuvasti, muun muassa soiden raj aus- sekä luonnontilaisuusluokitusaineistot täydentyvät vuosien 2015-2016 aikana. POSKI-projektin tuloksena Päijät-Hämeestä kartoitettiin useita kalliokiviainesten ottoon soveltuvia alueita. Kaavaehdotukseen näitä on esitetty vain kaksi. Ottaen huomioon, että maaku ntakaav a tule e määrittämään alue iden käyttöä pitkällä aikajänteellä, olisi ollut suotavaavaratauseampia alueita kalliokiviainesten otolle ja samalla ennalta ehkäistä ko. alueiden päätymistä muuhun maankä töön. Kaavaselostuksen sivulla 97 esitettyyn kiviaineksia koskevaan tekstiin esitämme seuraavia muutoksia ja täsmennyksiä: 2. kappale (ehdotuksemme uudeksi sanamuodoksi) : "Maa-aineshuollon pitkän aikavälin tavoitteena on siirtyä pohjavesialueella tapahtuvasta harjukiviainesten otosta kalliokiviainesten ottoon sekä kiviainesten kierrätykseen. Prosessi on kuitenkin hidas. Tulevaisuudessakin tarvitaan eri kä tötarkoituksiin monipuolisesti kiviaineksia, jossain määrin mukaan lukien myös harjukiviaineksia. Maa-ainesten kienätykseen..." 8. kappale (ehdotuksemme uudeksi sanamuodoksi): "Maa-ainesten otto pohjavesialueilla voi lisätä pohjaveden pilaantumisriskiä. Maaaineslupia myönnettäessä on minimoitava pilaantumisriski riittävän paksulla suojakcrroksella, sekä tarpeen mukaan muilla tavoin estettävä haitallisten aineiden kulkeutuminen pohj aveteen. Maakuntakaavassa esitetään... " "Sekä maa-ainesten, että kalliokiviaineksen otto aiheuttaa myös melu-, pöly- ja maisemahaittoja. Kiviaineshuollon negatiivisia vaikutuksia voidaan paikoin lieventää lisäämällä kierrätetyn kiviaineksen osuutta...." OTK GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN. GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LAUSUNTO 4 (s) 14.8.20rs Pohjavedet PäijäcHämeen pohj avesivarannot ovat runsaat j a yhdyskuntien vedenhankinta maakunnassa perustuu lähes täysin pohjavesiin. Pohjavesialueille on sijoittunut Päijät- Hämeen merkittävimmàttaajamat ja liikennealueet, ja monilla pohjavesialueilla sijaitsee riskitoimintoja. Maakuntakaavaehdotuksessa pohjaveden suojelu, pohjavesien laadun ja määrän turvaaminen, on otettu asianmukaisesti huomioon ja pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on pyritty sijoittamaan riittävän etäälle vedenhankinnan kannalta tärkeiltä alueilta. Maakuntakaavassa pohjavesiriskejä on pienennetty mm. maankäyttömuutoksin ja muuttamalla j a tarkist amalla yhdyskuntien vedenhankinnalle tärkeillä pohjavesialueilla sijainneiden teollisuus- ja varastoalueiden varauksia, ja ohjaamalla riskitoimintoj a mahdollisuuksien mukaan pohj avesialueiden ulkopuolelle. Pohjavesialueille riskejä aiheuttavat toiminnot, joita ei voida siirtää muualle, on suunniteltava siten, että pohjaveden pilaantuminen ehkäistään rakenteellisin ja teknisin suoj austoimenpitein. Maakuntakaavassa esitettyjen uusien liikenneväylien vaikutukset pohjaveteen on selvitetty j a liikenneväylien suuntaamisella voidaan ohjata tarpeetonta läpiajoliikennettä pois tärkeimmiltä pohjavesialueilta, jolloin pohjaveden pilaantumisriski pienentyy. Toteutuessaan valtatie 12 Lahden eteläisen kehätien linjausvaihtoehtojen mukaisesti Launeen pohjavesialueelle voi kohdistua riskejä, jotka tulisi selvittää huolellisesti hyvissä ajoin ennen rakennustoimenpiteitä. Lahti- Vesivehmaan lentokenttä on esitetty maakuntakaavassa lentoliikenteen alueena. Alue sij aitsee yhdyskuntien vedenhankinnalle tärkeällä pohj avesialueella. Pohj aveden pilaantumisriskit tulee minimoida asianmukaisin suoj austoimenpitein, pohjaveden tilaa tulee seurata ja tarvittaessa laatia ja ottaa käyttöön uudet riskinhallintatoimet. Maakuntakaavaehdotuksessa pohjavesialuevarauksilla on asianmukaisesti pyritty firwaamaanhyvälaatuisen pohjaveden saanti sekä taajama- että maaseutualueilla. Harjukiviainesten oton vähentäminen ja kierrätys sekä kalliokiviainesten oton lisääminen vähentävät vedenhankinnalle tärkeille pohj avesialueille kohdistuvia' riskejä. Maakuntakaavassa esitetään taajamien ja kylien vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet, j otka tulee kaivamistoiminnassa asettaa erityiseen tarkkailuun. Maakuntakaavassa maa-ainesten oton keskittäminen erikseen osoitetuille laajamittaisempaan maa-aincstcnottoon tarkoitcttuihin alueisiin tukee kokonaisuutena pohj aveden puhtautta ja saatavuutta. GTK pyrkii mahdollisuuksiensa mukaan suuntamaan voimavarojaan geologisen ja hydrogeologisen informaation tuottamiseksi. GTK on valmis tekemään pohj avesialueilla rakennetutkimuksia kaavoitusprosessin yhteydessä havaittuj en tietotarpeiden pohjalta esimerkiksi yhteisrahoitteisina tutkimushankkeina. GTK:lla on valmiudet arvioida myös pohjaveden pilaantumispotentiaalia. Tällainen GTK GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. GEOI.oGISKA FORSKNINGSCENTRALEN. GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LAUSUNTO s (s) 14.8.20r5 haavoittuvuusanalyysi olisi mahdollista tehdä esim. pohjavesimuodostumien rakenneselvitysten yhteydessä. Muuta Lisäksi pyydämme korjaamaan kirjoitusvirheen (Yhteenveto selvityksistä ja muista käytetyistä lähteistä/luonnonvarojen käytön osa). RASTAS-hankkeen tutkimusraportit on toimittanut Geologian tutkimuskeskus, ei GTK Oy. Y tervetsm, o Aluejohtaja Ahonen vs. Toimialapäällikkö ootk GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. GEOI.oGISKA FORSKNINGSCENTRALEN. GEOLOGICAL SURVEY OF FINI ND