KoPa-projekti 2011 Koulutuksella Palkkatyöhön
KoPa (Koulutuksella Palkkatyöhön) -projekti 2011 ESR-hanke (2008-2011). Mitä? Vuonna 2011 tarjonnut työllistymismahdollisuuksia sosiaali- ja terveysalalle. Työhönvalmennuksellisia menetelmiä hyödyntäen tuetummin kohti työelämää. Projektin kohderyhmänä osatyökykyiset, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat ihmiset, asumispalvelutyönantajat. Työpaikoille koulutetaan työpaikkavalmentajat. Työyhteisöjen monimuotoisuuden ja yhteiskuntavastuun puolestapuhuja! Mukana projektissa vuonna 2011: Uudenmaan Ely-keskus, Kenen kanssa? Espoon, Helsingin ja Vantaan Työ- ja elinkeinotoimistot, Espoon, Helsingin ja Vantaan työvoimanpalvelukeskukset, Työnantajayhteistyökumppanit (s.4) ja ohjausryhmänorganisaatiot (s.4). Miten? Työhönvalmennukselliset menetelmät ja työn tuki. Työllistyvän tukena työpaikoilla koulutetut työpaikkavalmentajat. Työharjoittelu, työelämävalmennus tai työkokeilu väylinä työelämään -tarjolla näytön paikka! Onnistuneita työhönpaluun tarinoita. Mitä syntyi? Kokemuksia työelämästä työelämälle. Päätöksiä jatkaa opintoja. Toiminnan mallintaminen interventiona esimerkiksi työhallinnon käyttöön, voidaan hyödyntää myös eri alojen kohdalla. Työn tuki -malli; työhönvalmennuksellisten menetelmien hyödyntäminen osatyökykyisen ja vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien ihmisen työhönpaluun mahdollistajana. 2
Kaikkien kyvyt käyttöön! KoPa-projekti (Koulutuksella Palkkatyöhön) on tarjonnut vuosina 2008-2011 tuettuja koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia osatyökykyisille ja vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville ihmisille. Tässä julkaisussa keskitytään projektin toimintaan vuonna 2011, joka on ollut hankkeen jatko-osa. Vuoden 2011 aikana on pyritty kehittämään eteenpäin edellisten vuosien malleja ja toimintaa. Vuosina 2008-2010 projektissa kehitettiin Työn tuki -malli, joka on päivitetty vuoden 2011 aikana. Malli korostaa työhönvalmennuksellisten menetelmien hyödyntämistä osatyökykyisten ja vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työhön paluun mahdollistamisessa. KoPa-projekti on keskittynyt erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle, pyrkien vastaamaan alaa tulevaisuudessa kohtaavaan työvoimapulaan. Asiakkaat ovat kuuluneet vaihtelevasti eri ikäryhmiin ja heidän joukkonsa on ollut hyvin moninainen: alan vaihtajia, työttömiä, opintonsa keskeyttäneitä ja sosiaali- ja terveysalasta kiinnostuneita. Vuonna 2011 keskityttiin erityisesti löytämään projektiin mukaan sosiaali- ja terveysalan koulutustaustaa omaavia henkilöitä, joille työllistyminen avoimille työmarkkinoille on syystä tai toisesta ollut hankalaa. Yksi hankkeen tärkeistä tavoitteista on ollut mahdollistaa avointen työmarkkinoiden työtehtävien sekä motivoituneiden työntekijöiden kohtaaminen, tarjota työnhakijoille mahdollisuus palata tuetusti takaisin työelämään sekä synnyttää pysyviä työsuhteita. Projektin myötä asiakas on myös päätynyt suorittamaan kesken jääneet opintonsa sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla loppuun. Viimeisimmät tutkimustulokset osatyökykyisten halusta palata takaisin työelämään sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla ovat tukeneet projektin lähtökohtia ja muodostaneet vahvan perustan hankkeelle. Avaintyökaluja projektin asiakastyössä ovat olleet erilaiset työhönvalmennukselliset menetelmät, joiden lisäksi merkittävässä roolissa on ollut projektin asiakkaiden oma motivaatio, voimavarat, sekä sitoutuminen yhteisesti asetettuihin tavoitteisiin. Vuoden 2011 aikana projektiin otettiin mukaan asiakkaille suunnattua ryhmämuotoista työhönvalmennuskoulutusta, jossa vahvistettiin työelämään palaajien voimavaroja. Tukea työhön paluuseen on vahvistettu myös työnohjauksellisissa tapaamisissa, joissa vertaistuella on ollut tärkeä merkitys. Kolmena toimintavuotena projektissa on aktiivisesti haluttu kehittää myös työnantajakumppaneiden työyhteisöjen monimuotoisuutta, lisätä niiden kykyä sekä taitoa kohdata erilaisuutta työelämässä. 3
Kumppanuuksilla hyviin tuloksiin Työnantajakumppaneita tavoiteltiin mukaan tekemään yhteistä hyvää, mutta myös kasvamaan ja kehittymään projektin mukana. Työnantajakummpaneiden mukanaolo on mahdollistanut projektin toteutumisen ja menestystarinoiden luomisen. Vuoden 2011 aikana työnantajakumppaneina ovat olleet Lilinkoti-säätiö, Vantaan Sanataidekouluyhdistys ry, Suomen CP-liitto ry, Invalidiliiton Asumispalvelut Oy, Helsingin Diakonissalaitos, Gaius-säätiö, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö sekä ASPA Palvelut Oy. Muutama työnantajakumppani on kuulunut myös projektin ohjausryhmään, jonka jäsenet ovat olleet mukana tuomassa asiantuntemustaan projektille sosiaali- ja terveydenhuoltoalan eri sektoreilta. Monialaisen ryhmän osaaminen, tietotaito ja kokemukset ovat muodostaneet vahvan tukiverkon KoPa- projektille. Ohjausryhmä on toiminut myös keskustelufoorumina, jossa eri alojen asiantuntijat ovat voineet jakaa näkökulmia osatyökykyisten ja vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymiseen liittyen. Ohjausryhmän kautta on pyritty juurruttamaan käytäntöön projektin toimintatapoja ja malleja. Ohjausryhmän jäsenorganisaatiot ovat vuonna 2011 olleet Uudenmaan ELY -keskus, Mielenterveydenkeskusliitto, Lilinkotisäätiö, Uusi Taito ESR -projekti, Helsingin Työvoimanpalvelukeskus, ASPA Palvelut Oy, VAMLAS, VATES-säätiö, Helsingin oppisopimustoimisto, MS-liitto ja Kuntoutussäätiö. Projektin asiakastyö on rakentunut tuetun työllistymisen ympärille. Se on tarkoittanut projektiin valittujen ihmisten sekä työantajakumppaneiden konkreettista tukemista työharjoitteluun liittyvissä asioissa. Tuki on ollut pääsääntöisesti asiakkaille ryhmämuotoista, mutta mukana on ollut myös yksilöllistä ohjausta, keskustelua ja läsnäoloa työpaikoilla. Suvi Pikkusaari VATES-säätiöstä pitämässä työpaikka-valmentajille luentoa. 4
Työhönvalmennuksellisia menetelmiä hyödyntäen projekti on lisännyt mahdollisuuksia ammattitaidon syventämiseen, työelämään paluuseen, koulutuksen jatkamiseen sekä ennen kaikkea ammatillisten suunnitelmien selkiyttämiseen sosiaalisesti turvallisessa, tukea antavassa ympäristössä. Työpaikkavalmentajat muutosagentteina työpaikoilla Projektin asiakkaiden työharjoitteluja työpaikoilla ovat tukeneet tehtävään koulutetut työpaikkavalmentajat. He ovat työnantajakumppaneiden omaa henkilökuntaa, joiden koulutus vuodelle 2011 suunniteltiin KoPa-projektin henkilöstön toimesta ja toteutettiin kevään ja kesän 2011 aikana. Työpaikkavalmentajien rooli on ollut ohjata ja opastaa uutta työtoveria työpaikan arjessa, mutta myös toimia työyhteisönsä muutosagenttina monimuotoisen työelämän puolesta. Monimuotoisen työelämän tavoitteena on jokaisen työntekijän tasaarvoisuus, sekä vahvuuksien korostaminen lähtökohdista riippumatta. Työpaikkavalmentajakoulutukseen osallistui yhteensä 14 ohjaustyöhön motivoitunutta alan ammattilaista. Koulutuksessa haluttiin motivoida työpaikkavalmentajia tukemaan työhön palaajaa, jakaa tietoa erilaistuvista työyhteisöistä sekä antaa ajattelemisen aihetta työelämästä syrjäytymiseen liittyen. Koulutuspäivien aiheina olivat työyhteisön monimuotoisuus, työssä jaksaminen ja ratkaisukeskeinen lähestymistapa ohjaustyössä. Tulevaisuudessa työpaikoilla kuka tahansa voi omaksua työpaikkavalmentajan roolin, sillä tuki, avoimuus, ennakkoluulottomuus ja tiedonjakaminen työyhteisössä lisäävät kollektiivista hyvinvointia. Työpaikkavalmentajille toteutettiin harjoittelujaksojen aikana myös kaksi työnohjauksellista tapaamista, jossa he pääsivät jakamaan uuden työtoverin ohjaamiseen liittyviä tuntemuksiaan ja kokemuksiaan. Vuonna 2011 KoPa-projektissa koulutetut työpaikkavalmentajat ja projektin henkilöstö. 5
Työharjoittelu työelämään paluun mahdollistajana Jokaiselle projektin asiakkaalle järjestettiin työharjoittelupaikka sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työpaikoista, joissa he pääsivät käytännössä kokeilemaan työtaitojaan. Asiakkaat ohjautuivat projektiin lähinnä työ- ja elinkeinotoimistojen ja työvoimanpalvelukeskusten kautta ja heillä oli erilaisia tavoitteita työharjoittelun ja työelämään paluun suhteen. Näitä tavoitteita olivat muun muassa varmuuden saaminen siitä onko sosiaali- ja terveydenhuoltoala vielä itselle sopiva ala, omien fyysisten ja psyykkisten voimavarojen testaaminen työelämässä, työkokemuksen lisääminen ja oman opiskelumotivaation selvittäminen. Ennen työharjoittelujaksojen alkua projektin asiakkaat kävivät projektin järjestämässä työhönvalmennuskoulutuksessa, jonka tarkoituksena oli tukea onnistunutta työelämään paluuta. Koulutuksessa käsiteltiin työmotivaatiota, omien vahvuuksien ja kehittämisalueiden arviointia, hyvinvointia ja työssä jaksamista sekä omaa työhönvalmiutta. Ryhmämuotoiset koulutuspäivät tarjosivat osallistujille vertaistuellisen foorumin, jossa sai mahdollisuuden jakaa omia kokemuksia työelämästä ja työttömyydestä. Projektin asiakkaat tapasivat ryhmänä myös harjoittelujaksojen aikana kahdessa työnohjauksellisessa tapaamisessa, joissa he saivat käsitellä työharjoittelusta nousseita aiheita, kysymyksiä ja tuntemuksia. Työharjoittelu tarjosi projektin asiakkaille paineettoman tavan testata omia taitoja työpaikalla. He pääsivät harjoittelun aikana näyttämään omia taitojaan työnantajalle ja itselleen. Monelle oli tärkeä saada itsevarmuutta työntekijänä ja päästä näkemään työelämän realiteetit suhteessa omaan elämätilanteeseen. Positiivinen kokemus työyhteisöön pääsystä ja työpaikkavalmentajan tarjoama tuki madalsivat kynnystä palata työelämään. Työharjoittelusta saatu tuore työkokemus ja työtodistus antavat lisäarvoa työnhakuun pitkän työttömyyden jälkeen. 6
Ponnistuksia avoimille työmarkkinoille tiiviillä yhteistyöllä KoPa-projektissa on tehty aktiivista yhteistyötä Malmin työ- ja elinkeinotoimiston kanssa, joka on toiminut projektin alusta alkaen tärkeässä roolissa projektin asiakastyön tukena. Malmin työ- ja elinkeinotoimistossa yhdyshenkilönä on toiminut kuntoutusneuvoja Sari Tuominen. Hän on kartoittanut yhdessä projektihenkilöstön kanssa projektiin valittujen asiakkaiden mahdollisuuksia työllistymiseen. Viranomaisyhteistyö on tuonut esiin huomattavasti laajemman kokonaiskuvan asiakkaiden tilanteista ja mahdollisuuksista; haastavia tilanteita on ratkottu onnistuneesti ja yksilöllisyyttä kunnioittaen. Myös ongelmakohtiin on tartuttu realistisella ja rakentavalla otteella. Projektissa syntyneet käytännöt ja tulokset ovat hyödynnettävissä viranomaisten, kuten työ- ja elinkeinotoimistojen, työn tueksi. Uudentyyppiset toimintamallit työllistymiseen ovat tarpeen tulevaisuuden alati muuttuvassa yhteiskunnassa. Vuoden 2011 alusta projektiin valittiin uudet asiakkaat. Sari Tuominen lähti mielellään uudelleen mukaan yhteistyöhön KoPa-projektin kanssa ja hänen aiemmat että nykyiset kokemukset projektista ovat olleet todella hyviä. Projektin kautta hän on saanut tehdä yhteistyötä uusien ihmisten kanssa. KoPan kaltaiset projektit ovat tarkoituksenmukaisia ja näen ne hyödyllisinä palveluina TEtoimistojen asiakkaille kertoo Tuominen. Yhteistyö KoPa-projektin henkilökunnan kanssa on ollut Tuomisen mukaan erittäin sujuvaa ja mutkatonta. Tiivistä yhteistyötä on tehty vuoden alussa pidetystä yhteisestä esittelytilaisuudesta lähtien. Malmin työ- ja elinkeinotoimiston kuntoutusneuvoja Sari Tuominen lähti mielellään mukaan yhteistyöhön KoPa-projektin kanssa. Kuvaaja: Otso Lahti 7
Projektin toimintamalleja kehitettiin edellisten vuosien kokemusten pohjalta ja asiakaskohderyhmää tarkennettiin. Tuomisen mielestä projekti onnistui hyvin rajaamaan kohderyhmänsä. Projektin kohdentaminen hoitoalan koulutuksen suorittaneille tai keskeyttäneille henkilöille oli tarkoituksenmukainen ratkaisu ja auttoi sekä TE-toimistojen että työvoiman palvelukeskusten henkilökuntaa informoimaan siitä sopiville asiakkaille Tuominen totesi. Varsinkin ennen työelämävalmennusjaksoa pidetyt työn aloittamiseen orientoivat päivät saivat hyvää palautetta Tuomiselta. Tällainen polkumainen eteneminen sopii mielestäni kuntoutuville ja työelämään palaaville asiakkaille. Orientoituminen etukäteen uuteen työtilanteeseen antoi varmasti monille tarpeellisia eväitä jatkoa varten pohtii Tuominen. Projektin ensisijainen hyöty asiakkaille Tuomisen mukaan on se, että heidän tilanteeseensa on aikaa ja resursseja paneutua sekä se, että jokainen kohdataan projektissa yksilönä. Projektin asiakaslähtöisyys tulee hyvin esille. Työntekijä on asiakkaiden tukena alusta loppuun saakka ja työpaikoilla on etukäteen koulutetut työpaikkavalmentajat, jotka toimivat arkityön tukena. Myös erilaiset keskustelut asiakkaiden kanssa prosessin aikana auttavat täsmentämään heidän suunnitelmiaan ja tulemaan tietoisiksi omista resursseistaan ja vahvuuksistaan. Tuomisen mielestä tällaisessa työskentelytavassa ei asiakkaiden tarvitse tuntea olevansa suunnitelmiensa kanssa yksin. Lilinkotisäätiön toiminnanjohtaja Riikka Kallio on ollut projektissa mukana työnantajakumppanina sekä ohjausryhmän jäsenenä jo kolmatta vuotta. Hän on nähnyt projektin tarpeellisena sosiaali- ja terveysalojen toimintakentällä. Lilinkoti-säätiö lähti mukaan, koska heidän mielestään hankkeessa ollaan hyvällä asialla ja kokemukset ensimmäisestä KoPa-projektin osasta olivat positiivisia. Riikka Kallio toteaa, että Lilinkotisäätiön toiminta tulee olla hyödyllistä, miksi se ei näkyisi säätiössä laajemmin. Tulevaisuuden kasvavaan työvoimapulaan on syytä jo valmistautua. Niinpä työnantajien kannattaa olla mukana erilaisissa hankkeissa ja kokeiluissa, joiden avulla löydetään uusia työllistämisen keinoja niidenkin osalta, jotka syystä tai toisesta ovat syrjäytyneet työelämästä selkeyttää Kallio. 8
Lilinkotisäätiön työntekijöitä on ollut mukana KoPa-projektin järjestämässä työpaikkavalmentajakoulutuksessa. Kallio kertoo, että koulutus on ollut hyödyllistä ja koettu antoisaksi. Työnantajalle on aina hyvä, kun henkilöstö pysähtyy miettimään omaa työtään. KoPan kautta on tapahtunut myös verkostoitumista ja tutustumista muihin toimijoihin, mikä on tietysti itsessään hyvä asia toteaa Kallio. KoPa-projekti on osaltaan pyrkinyt muuttamaan työyhteisöjen ajatuksia työelämän monimuotoisuudesta myönteisemmäksi. Kallion on vaikea sanoa miten laajasti projekti on muuttanut työntekijöiden asenteita. Meille on kuitenkin tärkeää, että pystymme osoittamaan itsellemme ja muille, että arvomme, avoimuus ja suvaitsevaisuus, ovat todellisia ja käytännössä läsnä niin asiakastyössämme kuin myös työyhteisöissä ja läpi koko organisaation sanoo Kallio. Lilinkotisäätiön toiminnanjohtaja Riikka Kallio on nähnyt projektin tarpeellisena sosiaalija terveysalojen toimintakentällä. Kuvaaja: Otso Lahti 9
Haasteita, ratkaisukeinoja, oppimista Kuntoutusneuvoja Sari Tuominen kertoo, että tänä vuonna projektissa mukana on ollut useita motivoituneita asiakkaita ja heidän kanssaan on ollut hienoa tehdä tavoitteellisia suunnitelmia. Suurin osa asiakkaista on todella halunnut palata työelämään ja he ovat olleet valmiita tekemään työtä sen eteen. Tuomisen mielestä työelämävalmennuspaikat ovat olleet KoPa-projektin työntekijöiden osalta hyvin valittuja, koska keskeytymisiä ei ole tullut. Haasteellisinta on ollut se, että asiakkaiden ympärillä toimiva virkakoneisto on saatu joustamaan ja ymmärtämään projektin merkitys asiakkaille painottaa Tuominen. Hän kertoo, että eri viranomaistahojen yhteistyö on tärkeää, jotta asiakkaan kokonaiselämäntilanne voidaan huomioida suunnitelmia tehtäessä ja niitä toteutettaessa. Joskus suunnitelmien etenemiseen riittää esim. pieni lisätuki bussilippua varten tähdentää Tuominen. Projektin kulkuun on liittynyt luonnollisesti myös yhteiskunnallisia ja yksilöllisiä haasteita. Onnistuneenkaan harjoittelujakson jälkeen työnantajalla ei välttämättä ole ollut tarjota avointa työpaikkaa harjoittelijalle. Toisaalta pitkän työttömyysjakson jälkeen sopivan työpaikan löytäminen on voinut olla vaikeaa. Osa projektin asiakkaista, jotka suunnittelivat sosiaali- ja terveysalalle paluuta, eivät ole halunneet työharjoittelun jälkeen alalle jäädä. Joskus henkilön oma elämäntilanne taas on ollut niin haastavassa vaiheessa, ettei työhönpaluu ole ollut ajankohtaista. Työpaikoilla on myös saattanut tulla esiin pulmia, joita ei ole voitu ennalta arvioida. Lilinkotisäätiön toiminnanjohtaja Riikka Kallio toteaa, että työnantajan näkökulmasta katsottuna on tärkeää, että asiat käsitellään avoimesti, jos matkaan tulee mutkia. Osapuolten käsitykset tilanteesta käydään yhdessä läpi ja suunnitellaan korjaavat liikkeet. Joskus voidaan joutua päätymään siihen, että työharjoittelu keskeytetään. Tietääkseni näiden uusien työharjoittelussa olevien kanssa kaikki on sujunut hyvin ja harjoittelujen alku on sujunut hienosti Kallio kertoo. Projektiluontoisessa työssä rasitteena on sen lyhytaikainen kesto. Tämä on pyritty ottamaan huomioon asiakastyön toimenpiteissä. Projektin asiakkaiden toimenpiteet on toteutettu lähes yhtäaikaisesti niin, että kaikki etenivät työhönvalmennuskoulutuksen jälkeen työharjoitteluun työpaikalle. Näin saatiin toteutettua asiakkaille harjoittelua tukevat työnohjaukselliset tapaamiset, jossa asiakkaat pääsivät kertomaan tutussa ryhmässä avoimesti kokemuksistaan sekä saamaan ratkaisuja työpaikoilla eteen tulleisiin haasteisiin. Projektin loppupuolella asiakasyhteistyön painopiste siirtyi omien voimavarojen vahvistamiseen ja entistä itsenäisempään vastuunottoon työllistymiseen liittyvissä asioissa. 10
Tukevasti omin jaloin kohti työelämää Projektissa syntyneet onnistuneet työharjoittelujaksot ovat olleet suuria onnistumisia pitkään työelämästä pois olleille projektin asiakkaille. Onnistuneen polun kohti työelämään paluuta rakensi projektin avulla itselleen myös 38-vuotias lähihoitaja Soile Seppä, joka lähti mukaan projektiin oman TE-toimiston ohjaamana. Hänellä oli toiveena saada tulevaisuudessa palkkatuettu tai tavallinen työsuhde. Soile Seppä on rakentanut onnistuneen polun kohti työelämään paluuta Mieleinen harjoittelupaikka löytyi Vantaan Sanataidekouluyhdistyksen koululaisten iltapäiväkerhosta. Harjoittelujakso sovittiin aluksi kahdeksi kuukaudeksi ja hyvin menneen jakson jälkeen harjoittelua jatkettiin. Pitkän työttömyysjakson jälkeen Soile on saanut harjoittelusta lisää itsevarmuutta ja työkokemusta. KoPa-projektin järjestämissä koulutuspäivissä Seppä on tuntenut kehittyvänsä ja hänestä on ollut mukava kuulua ryhmään. On saanut olla mukana sosiaalisissa ympyröissä eikä ole tarvinnut olla työttömänä yksin kotona kertoo Soile Seppä koulutuspäivien merkityksestä. Harjoittelun aikana hän kertoo saaneensa itselleen lisävarmuutta siitä, että lasten kanssa työskentely on hänelle juuri oikea ala. Hän on löytänyt työskentelystään myös kehittämisen kohtia ja työpaikkavalmentajalta hän on saanut hyvää tietoa ja tukea vaikeissakin tilanteissa. Soile Sepän mielestä on tärkeämpää olla harjoittelussa kuin työttömänä kotona. Hän ei ajattele ensiksi rahaa, vaan hän ajattelee työharjoittelua ensisijaisesti työkokemuksen ja rohkeuden kasvattajana. Mukavat työkaverit ja työskentely lasten kanssa motivoivat häntä työharjoittelussa. Seppä kertoo harjoittelun vahvistaneen hänen omia ajatuksiaan: Tämä tuntuu oikealta alalta ja olen koulutettu tälle alalle eikä tarvitsisi kouluttautua enää uudelleen. Harjoittelun jälkeen Seppä olisi halukas jatkamaan töitä palkkatuella tai 11
tavallisessa työsuhteessa. Se olisi minulle kuin lottovoitto. Enää ei tarvitsisi jäädä työttömäksi vaan saisi olla kunnon työssä hän toteaa. Monimuotoisessa työyhteisössä Seppä näkee monia hyviä asioita, kaikilla on oikeus kuulua työyhteisöön. Varsinkin kun ajattelen itseäni, kun selkäni leikattu, että minullakin on mahdollisuus tehdä samanlaista työtä kuin kaikki muutkin. Olen löytänyt itsestäni ihan uusia kykyjä, joita en ole käyttänyt kun olen ollut työttömänä painottaa Seppä. Hän kuvailee KoPaprojektia vielä kolmella sanalla: antoisa, hyödyllinen, opettavainen. Laadukas työ jättää jälkensä Projektin tärkeänä saavutuksena voidaan pitää, onnistuneiden harjoittelujaksojen lisäksi, asiakastyön mallinnusta ja tuotteistusta. Vuonna 2010 tuotteistettiin Työn tuki -malli, josta työllistämiskentän eri toimijoiden toivotaan hyötyvän. Malli päivitettiin vuoden 2011 toimintamallien mukaan. Kuluneet kolme toimintavuotta ovat myös osoittaneet, että projektissa syntyneet käytännöt ovat sovellettavissa sosiaali- ja terveysalan lisäksi myös muille aloille ja eri ammattitutkintoihin. Projektin toimintamallien kehitys jatkuu vuoden 2012 alusta alkavassa Silta työhön -hankkeessa (ESR, STM). Tässä hankkeessa mallia laajennetaan eri ammattialoille ja myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Käytännön tulokset osoittavat kolmivuotisen projektin kantaneen hedelmää. Projekti on tehnyt tärkeää työtä mahdollisuuksien rakentajana ja yhteistyökumppanina sosiaali- ja terveysalan työmarkkinoilla. Se on luonut positiivisuuden kenttää, jossa työpaikat ovat valmiimpia ottamaan uusia työntekijöitä vastaan erilaisilla taustoilla ja monenlaisia polkuja pitkin. Projekti on näyttänyt suuntaa tulevaisuuteen. Siellä näkyy monimuotoisia työyhteisöjä ja yksilöllisesti räätälöityjä työllistymisen mahdollisuuksia. Tulevaisuuden työkulttuurissa työntekijöitä ei määritellä taustojen perusteella, vaan henkilökohtaisen osaamisen, oppimishalun ja vahvuuksien kautta! KoPa-projektin Kristiina Leinonen (vas.) ja Sirpa Paukkeri-Reyes ovat olleet tyytyväisiä projektin toimintaan ja tuloksiin vuonna 2011. Kuvaaja: Raija Mansikkamäki 12
Kustantaja Asumispalvelusäätiö ASPA www.aspa.fi Kirjoittajat Sirpa Paukkeri-Reyes ja Kristiina Leinonen Julkaisun ulkoasu ja taitto Tiina Eronen Paino Solver Palvelut 0y 2011 ISBN 978-952-5680-72-0 ISSN 1796-6809 (painettu) ISSN 1796-6795 (verkkoversio)
KoPa-projekti (Koulutuksella Palkkatyöhön) on Asumispalvelusäätiö ASPAn kehittämishanke. Projekti toteutettiin Euroopan sosiaalirahaston osarahoituksella vuosina 2008-2011.