Luku 12 Duaali, interrogatiivit, indefiniitit 12.1. E-verbit Heikkojen e-verbien lisäksi babyloniassa on muutamia muita verbejä, joiden muodoissa a:n tilalla on e. Useimpien toisena tai kolmantena radikaalina on r, mutta joukkoon mahtuu myös epäsäännöllisesti e:llisiä muotoja. Nämä verbit kuuluvat (i/i)-luokkaan, mutta myös vartalovokaalina esiintyy toisinaan e. Toisinaan näistä verbeistä kuitenkin esiintyy muotoja, joissa vokaalit ovat säännölliset, eikä e:tä näy. Yleisimmät tällaiset verbit ovat lemēnum olla paha, tulla pahaksi, esim. verbaaliadjektiivi lemnum paha qerēbum lähestyä, iqtereb hän on lähestynyt ṣeh ērum olla pieni, pienentyä, iṣehḫ erū he/ne (m.) pienenevät šebērum rikkoa, murtaa, ištebir hän on rikkonut 12.2. Duaali Akkadin substantiivit taipuvat yksikön ja monikon lisäksi myös duaalissa. Duaalia käytetään, kun puhutaan kahdesta asiasta, mutta sen käyttö on lähinnä rajattu luonnostaan pareina esiintyviin asioihin, kuten tiettyihin ruumiinosiin. Monikon tapaan duaalissa on kaksi sijaa: nominatiivi ja genetiivi-akkusatiivi. Maskuliineilla ja feminiinillä ei ole eriäviä duaalin päätteitä. Nominatiivin tunnus on -ān ja genetiivi-akkusatiivin -īn. Esimerkiksi īnān, īnīn (sanasta īnum silmä ). Jos duaalissa olevassa sanassa on feminiinin (a)t-tunnus, duaalin pääte liitetään sen jälkeen, esim. šarratān kaksi kuningatarta. 83
84 Babylonian peruskurssi Status constructus -muodossa duaalista katoaa -n. Sijataivutuksen vokaalit jäävät näkyviin, kuten monikossa: īnā wardim orjan silmät, ina īnī wardim orjan silmissä. Omistuspäätteet voi liittää status constructus -muotoon suoraan: īnāja minun silmäni. Genetiivi-akkusatiiviin liitettäessä muoto on sama yksikön genetiivin kanssa: ina qātīša hänen (f.) kädessään/käsissään. Duaalia ei ole adjektiiveilla, pronomineilla tai verbeillä. Jos duaaliseen substantiiviin viitataan jollakin muulla sanalla, käytetään feminiinin monikkomuotoa. Esimerkiksi īnān rabiātum suuret silmät, īnāja ul iṭṭulā silmäni eivät nähneet. Duaalin nominatiivin ā ei muutu vokaaliharmonian (luku 21) seurauksena ē:ksi: šēpān jalat. 12.3. Kysymyslauseet Kysymyspronomineja babyloniassa on kaksi, mannum kuka? viittaa ihmisiin ja mīnum mikä? asioihin. Näitä voi käyttää lauseessa subjektina, objektina tai preposition tai toisen nominin jäljessä. Nämä pronominit taipuvat vain sijoissa, eivät suvussa tai luvussa. Hyvin tavallinen mīnum-sanan käyttö on ana-preposition jäljessä, jolloin merkitys on miksi? (kirjaimellisesti mitä varten? ). Kieltosana kysymyslauseessa on lā. Esimerkkejä: mannum illakam Kuka tuli? mannam tašpur Kenet lähetit? ana mannim išaṭṭar Kenelle hän kirjoittaa? warad mannim atta Kenen orja olet? mīnum imqut Mikä putosi? mīnam ammar Mitä näen? ana mīnim kaspam lā tašaqqal Miksi et punnitse hopeaa? Adjektiivia ajjum kuka?, mikä? käytetään englannin which-kysymyssanan tapaan jonkin tietyn ryhmän jäsenistä puhuttaessa. Tämä adjektiivi taipuu pääsanansa mukaan, ja voi edeltää pääsanaansa. Yksikön feminiinimuoto on epäsäännöllinen ajjītum. Esimerkkejä: ajjītum amtum imraṣ Kuka orjattarista sairastui? ana ajjim mārim bītam tēpuš Kenelle pojista rakensit talon? īn ilātim ajjātim tamh urā Keitä jumalattaria miellytit?
Luku 12. Duaali, interrogatiivit, indefiniitit 85 12.4. Indefiniitit Yllä esitellyistä kysymyssanoista voi johtaa indefiniittipronomineja ja -adjektiivin seuraavilla tavoilla. Kysymyssanasta mannum saadaan sen vartalo man- kahdentamalla mamman (< *manman) (usein muodossa mamma) joku, kuka tahansa, (kielteisessä lauseessa:) ei kukaan. Tämä pronomini voi määrittää substantiivia, mutta ei taivu. mamman ul ilammad Kukaan ei opiskele. mamman ālam ikšud Joku saapui kaupunkiin. bītam ana mārim mamman ul ēpuš En rakentanut taloa kenellekään pojalle. Sanaan mīnum pääte -ma lisäämällä muodostetaan taipumaton pronomini mimma (< *min-ma) jokin, mikä tahansa, mikään. Tämä pronomini voi määrittää nominia olemalla sen jäljessä tai edellä. Yleinen ilmaus mimma šumšu (kirjaimellisesti mikä tahansa sen nimi (on) tarkoittaa mitä tahansa, kaikki. Usein mimma esiintyy relatiivilauseen edellä: mimma ša... mitä tahansa jota... mimma ul aštariq En ole varastanut mitään. eqlam mimma irriš Hän viljelee jotakin peltoa. mimma eqlim ul irriš Hän ei viljele mitään peltoa. šumma wardum kaspam h urāṣam ū mimma šumšu ištariq Jos orja varastaa hopeaa, kultaa tai mitä tahansa,... wardum mimma ša išriqu iddi Orja jätti mitä tahansa hän varasti.
86 Babylonian peruskurssi 12.5. Sanasto ajjum (f. ajjītum) eṣemtum (eṣemti) iṣum (mon. iṣṣū) *labiānum lemēnum (i/i) lemuttum mamma(n) mannum maṣṣarūtum mimma mīnum qerēbum (i/i) râmum (II-a) šatûm (i/i) šebērum (i/i) šēpum târum (II-w) uznum (uzun-) mikä? (jstk joukosta) luu puu kaulajänne olla paha pahuus joku, kuka tahansa, (ei) kukaan kuka? säilytys jokin, mikä tahansa, (ei) mikään; mimma šumšu mitä tahansa mikä? lähestyä rakastaa juoda rikkoa, murtaa jalka palata korva 12.6. Tehtäviä 1. Käännä babyloniaksi, käytä duaalia. (a) minun jalkani (b) kuten herran kädet (c) äidin hampaat (d) härän korvat (e) sinun (f.) hampaasi (f) kuningattareni silmissä 2. Käännä. (g) hänen (m.) korvansa (h) kuninkaan voimakkaat kädet (i) isän leveät korvat (j) sinun (m.) suuret jalkasi (k) varkaan käsistä (l) orjan korvat (a) alpī ana šatêm iqterbam (b) šar mīšarim wardī lēmuttim inēr-ma ilam ina ēkallim iqtereb (c) mimma ša abūša iddinūšim ana kaspim ul inaddin (d) mārum ana ummīšu mannum abī iqabbi (e) ṭuppam ašṭurakkum ana mīnim ṭuppam lā tašpuram (f) ana mīnim mārum mamman ul abī iqtabi mārum šû ilmen-ma abāšu ul irâm (g) šumma awīlum ana aššatim ezēbim pānīšu ištakan mimma ul inaddiššim (h) šumma wardum ana bēlīšu ul bēlī atta iqtabi bēlšu uzunšu inakkis (CH, muutoksin)
Luku 12. Duaali, interrogatiivit, indefiniitit 87 (i) šumma awīlum eṣemti awīlim ištebir eṣemtašu išebbirū (CH 197) (j) šumma awīlum alpam īgur-ma šepšu ištebir ū lū labiānšu ittakis alpam kīma alpim ana bēl alpim irīab (CH 246) (k) šumma awīlum ana awīlim kaspam h urāṣam ū mimma šumšu ana maṣṣarūtim ittadin riksātim išakkan-ma ana maṣṣarūtim inaddin (CH 122, muutoksin) 12.7. Merkkejä (Seuraavia merkkejä esiintyy korvaavissa tehtävissä.) Merkki Tavuarvot Logografiset arvot, transkriptio ja merkitys 𒍢 𒊍 𒉏 𒊻 𒊬 zí, zé, ṣi, ṣe as, aṣ, az nim us, uṣ, uz šar