Hyvä kuntoutuskäytäntö Invalidiliiton sitoumus erityisesti vaikeasti vammaisten asiakkaiden kuntoutuspalvelujen laadun jatkuvaksi parantamiseksi Invalidiliitto ry Invalidiliiton julkaisuja, 1998 ISBN 952-9615-41-8 Piirroskuvat: Jii Roikonen Invapaino, Helsinki 1998 Sisällys Lukijalle 1 Invalidiliitto hyvän kuntoutuskäytännön määrittelijänä 2 Käsitteet. 2.1 Vammaisuus ja vaikeavammaisuus 2.2 Vaikeasti vammainen asiakas ja kuntoutuspalvelu 2.3 Hyvä kuntoutuskäytäntö 2.4 Sitoumus 3 Vaatimukset hyvälle kuntoutuskäytännölle 3.1 Vaikeasti vammainen asiakas 3.2 Kuntoutuspalvelun ostaja 4 Hyvän kuntoutuskäytännön edellytykset 4.1 Asiantunteva ja osaava henkilöstö 4.2.Toimivat tilat ja toimintaympäristö 4.3.Välineet ja varustus 4.4.Johdon tehtävät 4.5 Taloudelliset edellytykset 5 Hyvän kuntoutuskäytännön yleiset periaatteet 5.1 Yhteisön eettiset periaatteet 5.2 Asiakaslähtöiset palvelut 5.3 Systemaattinen suunnittelu 5.4 Moniammatillinen yhteistyö 5.5 Jatkuva arviointi ja laadun parantaminen 6 Hyvä kuntoutuskäytäntö kuntoutusjakson eri vaiheissa 6.1 Kuntoutusjaksoa edeltävä vaihe 6.2 Kuntoutusjakson alkuvaihe 6.3 Kuntoutusjakson toteutusvaihe 6.4 Kuntoutusjakson päättyminen 6.5 Kuntoutusjakson jälkeinen vaihe
Kirjallisuutta Liitteet 1.Hyvä kuntoutuskäytäntö -matriisi 2.Laatusanastoa 3.Kuntoutustoiminnan laatuun vaikuttavia lakeja ja asetuksia Lukijalle Hyvä kuntoutuskäytäntö - Invalidiliiton kuntoutuksen toimintayksiköiden sitoumus erityisesti vaikeasti vammaisten asiakkaiden kuntoutuspalvelujen laadun jatkuvaksi parantamiseksi syntyi kolmevuotisen 1996-99 Laadukkaat vammaispalvelut -projektin osahankkeena. Sitoumuksen tarkoitus on varmistaa vammaisten asiakkaiden kuntoutuspalvelujen saatavuus ja laatu Invalidiliiton liittohallituksen vahvistaman laatupolitiikan mukaisesti. Sitoumukseen on kirjattu kuntoutuksen toimintayksiköiden yhteiset laatupoliittiset linjaukset, jotka ohjaavat yksikkökohtaista toiminnan jatkuvaa arviointia ja kehittämistä. Hyvä kuntoutuskäytäntö -määrittely perustuu Invalidiliiton kuntoutuksen toimintayksiköissä työskentelevien erityisosaamiseen yhteistyössä vammaisten asiakkaiden ja yhteistyötahojen kanssa. Laatutyössä korostuva asiakaslähtöisyys, vammaisen henkilön ja palvelun käyttäjän, kuntoutujan, näkökulma on Invalidiliiton sitoumuksen laatimisesta vastanneen työryhmän työn peruslähtökohta. Sitoumuksen laatimisesta kiitämme työryhmää, jonka työhön osallistuivat Järvenpään koulutuskeskuksesta sairaanhoitaja Riitta Eskola, Käpylän Kuntoutuskeskuksesta fysioterapeutti Eeva-Maija Hokkinen, Lapin Kuntoutuskeskuksesta laatupäällikkö, toimintaterapeutti Merja Kiviniemi, liittohallituksen edustajana kouluttaja Helena Lehtonen ja Sopeutumisvalmennuskeskuksesta laatupäällikkö, perheterapeutti Hely Streng. Työryhmän työtä ohjasi erityisasiantuntija Tupu Holma Kuntaliitosta, käytännön toteuttamisesta huolehtivat Laadukkaat vammaispalvelut -projektin vetäjä Leea Paija ja sihteeri Anne Metso. Työryhmän jäsenten perusteellinen paneutuminen Hyvä kuntoutuskäytäntö -sitoumuksen laatimiseen on ollut ensiarvoisen tärkeää työn valmistumisen kannalta. Kiitos työn taustatuesta ja työskentelyolosuhteiden järjestämisestä kuuluu kuntoutuksen laatua koordinoivan työryhmän jäsenille: ylilääkäri Hannu Alarannalle, johtaja Marja-Terttu Huuhtaselle, johtaja Tiina Johanssonille, johtaja Jouko Miettiselle, rehtori Jaakko Nikulalle, ylilääkäri Antti Oravalalle, johtaja Seppo Salpakoskelle, vastaavalle kuntoutusohjaajalle Hélène Stjernschantzille ja kuntoutuspäällikkö Heidi Lindbergille. Kiitämme Raha-automaattiyhdistystä tuesta, joka on mahdollistanut Laadukkaat vammaispalvelut - projektin toteuttamisen ja Hyvä Kuntoutuskäytäntö-sitoumuksen laatimisen. Toivomme, että työmme tuloksia on mahdollista käyttää muissa kuntoutuspalveluja tuottavissa toimintayksiköissä niiden kehittäessä omaa toimintaansa jatkuvan parantamisen periaatteiden mukaisesti. Helsingissä marraskuussa 1998 Invalidiliitto ry Pekka Tuominen Puheenjohtaja
1 Invalidiliitto hyvän kuntoutuskäytännön määrittelijänä Invalidiliiton perustehtävä on tuki- ja liikuntaelinvammaisten henkilöiden mahdollisuuksien yhdenvertaistaminen, ihmisoikeuksien edistäminen ja syrjinnän vastustaminen. Toiminta perustuu YK:n laatimiin ja Suomen hyväksymiin yleisohjeisiin vammaisten henkilöiden mahdollisuuksien yhdenvertaistamisesta (1993) ja Suomen Valtakunnallisen vammaisneuvoston laatimaan vammaispoliittiseen ohjelmaan (1995). Perustehtäväänsä Invalidiliitto toteuttaa vaikuttamalla yhteiskunnalliseen kehitykseen ja tuottamalla palveluja. Tuki- ja liikuntaelinvammaisten etujärjestönä Invalidiliiton tehtävä on turvata tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua ja toimia yhteiskunnassa. Vammaisen henkilön tulee saada tarvitsemansa palvelut ensisijaisesti julkisen palvelujärjestelmän kautta. Invalidiliitto tuottaa vammaisille asiakkailleen palveluja, joita julkinen palvelujärjestelmä ei heille tarjoa tai jotka muusta syystä eivät ole heidän saatavillaan. Invalidiliiton tuottamia perus- ja erityispalveluita ovat muun muassa monipuoliset kuntoutus-, sopeutumisvalmennus-, koulutus- ja asumispalvelut. Palvelutoiminnan onnistunut toteutuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla sosiaali- ja terveydenhuollon, Kansaneläkelaitoksen, vakuutusyhtiöiden, opetus- ja sosiaalitoimen ja työvoimahallinnon kanssa. Invalidiliitolla on omaa julkaisutoimintaa ja apuvälinemyynnin palveluja. Laaja toiminta tarvitsee moninaisia tukipalveluja, joita ostetaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta tai hankitaan organisaation eri toimintayksiköistä. Invalidiliiton sitoumus erityisesti vaikeasti vammaisten asiakkaiden kuntoutuspalvelujen laadun jatkuvaksi parantamiseksi on laadittu Laadukkaat vammaispalvelut -projektin osahankkeena. Asiakaslähtöisyys-palvelujen saatavuus Sitoumuksen lähtökohta on liittohallituksen vahvistama laatupolitiikka, jonka mukaan Invalidiliiton tehtävä on varmistaa vammaisten asiakkaiden kuntoutuspalvelujen saatavuus ja laatu. Tämä sitoumus sisältää samalla Invalidiliiton kuntoutuspalvelujen toimintayksiköiden laatupolitiikan linjaukset. Toimintaperiaatteiden ohella kuvataan yhdessä sovittuja menettelyjä kuntoutuspalvelujen laadun varmistamiseksi. Samoin kuvataan seurantamenettely, jolla valvotaan sovittujen käytäntöjen toteutumista. Kuntoutuksen toimintayksiköissä työskentelevillä on erityisosaamista kuntoutustarpeiden selvittämisestä, kuntoutuspalvelujen suunnittelusta ja toteutuksesta yhteistyössä vammaisten asiakkaiden ja yllämainittujen yhteistyötahojen kanssa. Laatutyössä korostettu asiakaslähtöisyys, vammaisen henkilön ja palvelun käyttäjän, kuntoutujan, näkökulma on Invalidiliiton sitoumuksen laatimisesta vastanneen työryhmän työn perusperiaate. Sitoumus ohjaa kuntoutuksen toimintayksiköiden kehittämistä asettamalla kehittämistyölle tavoitteet ja suunnan. Sitoumuksen noudattaminen turvaa kuntoutuspalvelujen laadun ja toiminnan jatkuvan parantamisen. Vaikeasti vammaisten kuntoutuspalveluasiakkaiden hyvä kuntoutuskäytäntö -määrittelyä voidaan soveltaa laajasti vammaisten kuntoutuspalveluiden arvioinnissa.
Sitoumuksen on laatinut Invalidiliiton kuntoutuspalveluja tuottavien neljän toimintayksikön valitsema kuntoutuksen eri ammattiryhmiä edustava työntekijäryhmä. Työryhmän työhön osallistui ulkopuolisena laatuasiantuntijana erityisasiantuntija Tupu Holma Kuntaliitosta. Ryhmän työhön on osallistunut Järvenpään koulutuskeskuksen, Käpylän Kuntoutuskeskuksen, Lapin Kuntoutuskeskuksen ja Sopeutumisvalmennuskeskuksen edustaja. Palvelujen käyttäjäasiakkaiden edustajana työryhmän työhön on osallistunut Invalidiliitonliittohallituksen jäsen, joka on myös Laadukkaat vammaispalvelut -projektin johtoryhmän jäsen. Invalidiliiton Laadukkaat vammaispalvelut -projektin osahanke kuntoutuspalvelujen laadun jatkuvaksi parantamiseksi käynnistyi työnimellä Vaikeavammaisten kuntoutuksen laatustandardit. Työn edetessä tehtäväksi täsmentyi Invalidiliiton kuntoutuksen toimintayksiköiden asiantuntemuksen ja kokemuksen perusteella laadittu hyvä kuntoutuskäytäntö -sitoumus. Työryhmä arvioi sitoumuksen soveltuvan yleisesti vammaisten henkilöiden käyttämien kuntoutuspalvelujen laadunhallintaan. Sitoumuksen tehtävä on ohjata kuntoutuksen toimintayksiköitä oman laatujärjestelmän luomisessa, ylläpitämisessä ja jatkuvassa kehittämisessä. Sitoumus on kuntoutuksen toimintayksiköiden keskinäinen sopimus siitä, että yhteisiä periaatteita noudatetaan kaikessa toiminnassa. Sitoumuksen toteuttamisessa olemme riippuvaisia toiminnan eri tahojen, erityisesti päätöksentekoja maksajatahojen, sitoutumisesta periaatteiden noudattamiseen. Palveluja käyttävät asiakkaat, kuntoutujat, ovat tietoisia sitoumuksen periaatteista ja voivat luottaa siihen, että Invalidiliiton kuntoutuksen toimintayksiköt noudattavat kuntoutuspalvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa sovittuja periaatteita. Sitoumuksessa käytetyt keskeiset käsitteet määritellään luvussa 2 ja laatukäsitteet liitteessä 2. Hyvään kuntoutuskäytäntöön kohdistuvia odotuksia ja vaatimuksia kuvataan luvussa 3. Hyvän kuntoutuskäytännön perusedellytyksiä määritellään luvussa 4 ja toimintaperiaatteita luvussa 5. lukuun 6 on koottu tiivistettynä hyvä kuntoutuskäytäntö -kuvaus kuntoutusprosessin eri vaiheissa. Sitoumuksen liitteenä on matriisina kuvattu hyvä kuntoutuskäytäntö kuntoutusprosessin eri vaiheissa, laatukäsitteiden määritelmiä ja luettelo kuntoutustoimintaan vaikuttavista laeista ja asetuksista. 2 Käsitteet 2.1 Vammaisuus ja vaikeavammaisuus Vammaisuus ja vaikeavammaisuus käsitteinä ovat vaikeasti määriteltävissä. Ympäristö, jossa vammainen henkilö elää, voi helpottaa tai pahimmillaan estää hänen selviytymistään. Toimintaympäristö voi alentaa hänen toimintakykyään huomattavasti. Vammaisuus määritellään yksilön ja hänen toimintaympäristönsä vuorovaikutuksena. Vammaisuus ja vaikeavammaisuus käsitteiden määrittelyn vaikeus johtuu tästä perusasetelmasta. Määrittely vaikuttaa merkittävästi vammaisuuden perusteella järjestettäviin palveluihin ja etuuksiin. Lakien ja asetuksien määritelmät vaikeavammaisuudesta ovat esimerkiksi seuraavanlaisia: 1. erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisen elämän toiminnoista (VPL, laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista) 2. jatkuva ja erittäin suuri hoidon ja kuntoutuksen tarve (Laki lapsen hoitotuesta)
3. toimintakyky on alentunut ainakin vuoden ajan ja henkilö on yhtämittaisen hoidon ja valvonnan tarpeessa tai hänelle aiheutuu erittäin huomattavia erityiskustannuksia (Kelan erityishoitotuki) 4. henkilö, jonka sairaudesta, viasta tai vammasta hänelle aiheutuva yleinen lääketieteellinen ja toiminnallinen haitta on niin suuri, että hänellä on sen vuoksi huomattavia vaikeuksia tai rasituksia selviytyä kotona, koulussa, työelämässä ja muissa elämäntilanteissa julkisen laitoshoidon ulkopuolella ja jonka selviytymistä tässä pykälässä tarkoitetulla kuntoutustoimenpiteellä voidaan tukea (Asetus Kelan järjestämästä kuntoutuksesta 3 ) Vammaisuuden ja vaikeavammaisuuden kriteerien asettamisen ja käsitteiden määrittelyn tarpeellisuutta ovat arvioineet Tapani Kallanranta ja Paavo Rissanen raportissaan Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen tehtäväjako ja yhteistyö (1996). Heidän mukaansa vaikeavammaisuuden määrittely avuntarpeen ja apuvälineiden tarpeen pohjalta voi olla kuntoutuskielteinen. Komiteamietinnössä Toimiva vaikeavammainen toimivassa yhteiskunnassa (1987:14) on kiteytetty vaikeasti vammaisille asiakkaille ominaisia piirteitä. Vaikeavammaisuus on määritelty tilana, jossa ihminen ei selviydy omin avuin, vaan hänelle syntyy pakollisia sosiaalisia suhteita, joita hän ei voi itse valita tai joihin hän ei voi itse vaikuttaa. Vaikeasti vammainen asiakas Sitoumusta laatinut työryhmä määrittelee vaikeavammaisuuden käytännön työssä havaittujen vaikeasti vammaisille asiakkaille ominaisten piirteiden avulla. Työryhmä käyttää tästä eteenpäin käsitettä vaikeasti vammainen asiakas puhuessaan henkilöistä, joiden vamman aiheuttama haitta saattaa vaikuttaa usealla elämän alueella toimintaympäristön olosuhteista riippuen. Vaikeasti vammaisen henkilön liikunnalliset rajoitteet voivat olla suhteellisen vähäisiä, mutta hän tarvitsee ohjausta ja neuvontaa arjessa selviytyäkseen, jos hänellä on neuropsykologisia häiriöitä kuten esimerkiksi aloitekyvyn heikentyminen tai hahmotushäiriö, ongelmia toiminnan suunnittelussa tai oiretiedostuksen puute. Vaikeasti vammaisen henkilön päivittäistä toimintaa voivat vaikeuttaa monimutkaiset sosiaaliset ja psyykkiset haitat, jotka rajoittavat hänen itsenäistä asiointiaan, liikkumistaan, ihmissuhteitaan, harrastustoimintaa, opiskelua tai työtä. Vaikeasti vammaisella henkilöllä on elinikäinen oikeus kuntoutukseen. Hänen kuntoutuksensa tarve on jatkuva ja/tai toistuva. Kuntoutuksen ja tukitoimenpiteiden, esimerkiksi apuväline-, avustaja- ja kuljetuspalvelujen avulla, voidaan tehdä mahdolliseksi hänen itsenäinen suoriutumisensa arkipäivän tilanteissa, erilaisissa toimintaympäristöissä ja eri elämänalueilla. 2.2 Vaikeasti vammainen asiakas ja kuntoutuspalvelu Vaikeasti vammaisen asiakkaan kohdalla kuntoutus merkitsee elämänpiirin laajentamista, oman elämäntilanteen kannalta jäsentyneempää näkemystä tulevaisuuden suunnitteluun. Kuntoutus toteutuu usein prosessina, joka on ainutkertainen ja elämyksellinen palvelutapahtumien sarja. Tavoite on tarjota asiakkaalle erilaisia vaihtoehtoisia mahdollisuuksia elämässä selviytymiseen ja jaksamiseen. Lopullisen valinnan eri vaihtoehtojen välillä tekee asiakas itse tai tarvittaessa hänen läheisensä. Kuntoutusta ei pitäisi ymmärtää ennalta sidottuihin vammaisuuden tai vajaakuntoisuuden määritelmiin perustuvana sosiaalisena oikeutena vaan sosiaalisena ja yksilöllisenä investointina tulevaisuuteen. Kuntoutuksen on tarjottava mahdollisuus elämän edellytysten parantamiseen (Järvikoski 1994).
Kuntoutus on myös palvelua. Palvelu on "organisoidun toiminnan tuloksen syntyvää aineetonta hyödykettä tarpeiden tyydyttämiseksi" (Sosiaali- ja terveydenhuollon sanastot 1996). Kuntoutuspalvelu käsitetään nykyisin vaikeavammaisen henkilön tarpeita vastaavaksi palveluksi, jonka suunnitteluun ja toteutukseen asiakas voi itse osallistua ja vaikuttaa koko prosessin ajan. Kuntoutuspalveluprosessissa korostuu asiakkaan rooli, vastuu ja osallisuus sen eri vaiheissa (Johansson & Purtanen 1997). Kuntoutuspalvelut on tarkemmin eritelty ja määritelty muun muassa. Kuntoutuspalveluluokituksessa (Suomen Kuntaliitto, Stakes 1997). Kuntoutusjaksolla tarkoitetaan kuntoutuspalvelujen kokonaisuutta, joka toteutetaan tietyn ajanjakson aikana avohoidossa tai kuntoutusyksikössä. Kuntoutusjakso koostuu yleensä monen eri ammattiryhmän palveluista ja perustuu kuntoutussuunnitelmaan. Kuntoutuskäytäntö Kuntoutuskäytännöllä tarkoitetaan käytännön toimintatapaa kuntoutuspalveluja tuottavissa laitoksissa ja kuntoutusyksiköissä. Toimintakokonaisuuteen sisältyvät ohjaus- ja neuvontapalvelut. Kuntoutustyössä työotteen painopiste on siirtynyt asiantuntijakeskeisestä mallista asiakaskeskeiseen toimintamalliin (Järvikoski 1994). Tulevaisuudessa asiakas on yhä enemmän selvillä omista palvelutarpeistaan ja mahdollisuuksistaan, jolloin edellytykset asiakasjohtoiseen työotteeseen lisääntyvät. Kuntoutuspalvelun tuottajan tehtävä on kehittää olemassa olevia palveluja ja luoda uusia palveluja, jotta ne vastaavat tarvetta ja kysyntää. Lähtökohta kuntoutuspalvelujen tuottamiselle ovat vaikeasti vammaisen asiakkaan eri elämäntilanteisiin liittyvät kuntoutustarpeet ja hänen mahdollisuutensa elämänlaadun parantamiseen. Vaikeasti vammainen asiakas itse ja hänen perheensä tuntevat oman tilanteensa parhaiten ja siksi heidän kokemuksensa on tärkeä ja heidän tukemisensa välttämätöntä. Kuntoutusjakson aikana perheellä on oikeus saada ohjausta ja neuvontaa. Läheisten toivotaan osallistuvan tarvittaessa kuntoutuksen käytännön toteutukseen ja seurantaan ja kuntoutustyöryhmän kanssa järjestettäviin kokouksiin. Perheillä on mahdollisuus kuulla vertaisryhmän kokemuksia vammaisuudesta ja kotona selviytymistä helpottavista ratkaisuista. Heille tarjotaan apua uuteen tilanteeseen sopeutumisessa. Perheellä, jossa on vammainen perheenjäsen, on mahdollisuus osallistua kuntoutuksen tavoitteiden suunnitteluun. Kuntoutuksessa tuetaan jokaisen perheenjäsenen itsenäisyyttä, omatoimisuutta, oikeutta toimia omassa roolissaan ja toteuttaa omaa elämäänsä.
Kuntoutusjakson aikana suunnitellaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen perheensä kanssa tukitoimet, joita tarvitaan jakson päätyttyä. 2.3 Hyvä kuntoutuskäytäntö Hyvä kuntoutuskäytäntö on tavoite ja samalla keino tehdä työtä niin, että laatu saadaan hallintaan. Se, mitä pidetään hyvänä, voi vaihdella näkökulmasta ja tarkastelijasta riippuen. Hyvä kuntoutuskäytäntö ottaa huomioon erilaiset tarpeet ja odotukset (kuva 1). Ne voivat nousta lainsäädännöstä, suosituksista, sopimuksista tai erikseen määritellyistä asiakkaan tarpeista. Yhteensovittaminen edellyttää priorisointia ja sopimuksia laadusta eri osapuolten näkemyksien kesken käytettävissä olevien resurssien mukaisesti. Vaikeasti vammaisen asiakkaan määrittelemät tarpeet ja tavoitteet Perhe ja läheiset Palvelun tilaajat ja ostajat Yhteiskunnan asenneilmasto Laadunhallinta HYVÄ KOULUTUSKÄYTÄNTÖ Toimintatapa, jossa on otettu huomioon asiakastarpeet ja - odotukset sekä muut vaatimukset Kuntoutuksen toimintayksikön johto Omistaja- ja muut järjestöt Lait ja asetukset, sopimukset ja suositukset Henkilöstön ammattitaito, ammattietiikat ja kokemukset Tutkimus ja tiede. Uusin tieto kuntoutuksesta Kuva 1. Näkökulmia hyvään kuntoutuskäytäntöön. Se, miten sovittu 'hyvä' toteutetaan ja ylläpidetään, on laadunhallinnan tärkeä tehtävä. Tärkein perusta hyvälle kuntoutuskäytännölle on kuitenkin kuntoutuspalvelun käyttäjän, tässä sitoumuksessa vaikeasti vammaisen asiakkaan, tarpeisiin, tavoitteisiin ja vaatimuksiin vastaaminen. Työryhmän näkemys laadusta pohjautuu seuraavaan: "Laatu on niistä ominaisuuksista muodostuva kokonaisuus, johon perustuu organisaation, tuotteen, palvelun tietyn prosessin kyky täyttää sille asetetut vaatimukset ja siihen kohdistuvat odotukset." (SFS-ISO 8402) 2.4 Sitoumus Laki palvelujen tuottamisesta antaa kunnalle mahdollisuuden tuottaa itse tai hankkia ostopalveluina kuntalaisten tarvitsemia palveluita. Palvelusitoumukset ovat olennainen osajulkisen hallinnon laatustrategiaa, antavat mahdollisuuksia kehittää palveluja ja kuulla asiakkaita palveluja suunniteltaessa ja toteutettaessa. Konkreettinen, selkeä ja julkisesti ilmaistu palvelusitoumus on asiakkaalle laatulupaus, josta halutaan pitää kiinni. Sitoumus on palvelujen tuottajan toimintaa ohjaava eettinen ja moraalinen linjaus. (Hallintoministeri Jouni Backman Palvelusitoumus-seminaarissa 2.12.1997)
Sitoumus Tämä sitoumus on Invalidiliiton kuntoutuksen toimintayksikköjen yhteinen kehittämissopimus, jossa määritellään miten kuntoutuksen toimintayksiköissä toimitaan toteutettaessa kuntoutuspalveluja yhteistyössä asiakkaan, lähettäjä- ja maksajatahojen kanssa. Sitoumus määrittelee tavoitetason, johon kuntoutuksen toimintayksiköt pyrkivät luodessaan edellytyksiä hyvälle käytännölle. Palveluja käyttävät asiakkaat ovat tietoisia sitoumuksen periaatteista ja voivat luottaa siihen, että kuntoutuksen toimintayksiköt noudattavat sitoumuksen periaatteita. Invalidiliiton työntekijät voivat luottaa toimintayksiköiden yhdessä sopimiin pelisääntöihin. Kuntoutuksen toimintayksiköiden toiminnan suunnittelu ja kehittäminen perustuvat periaatteiden noudattamiseen. Kuntoutuksen toimintayksikkökohtaiset laatujärjestelmät ja asiakaspalaute varmistavat käytännössä sitoumuksen noudattamisen kuntoutuspalvelujen toteuttamisessa. Kuntoutuksen toimintayksikkö vastaa siitä, miten sitoumuksen periaatteet toteutuvat käytännön toiminnassa ja toimintayksikön johto seuraa ja arvioi sitoumuksen noudattamista. Invalidiliiton, kuntoutusosaston ja toimintayksiköiden, niiden johdon ja henkilöstön, vastuu ja valtuudet määritellään yksityiskohtaisesti yksikkökohtaisissa laatujärjestelmissä. 3 Vaatimukset hyvälle kuntoutuskäytännölle Hyvä kuntoutuskäytäntö perustuu siihen, että kuntoutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon kuvassa 1 sivulla 14 esitettyjen tahojen tarpeet, odotukset, vaatimukset ja toiminnan toteuttamiseen antamat mahdollisuudet. Seuraavassa esitellään tarkemmin työryhmän valitsemien keskeisten asiakastahojen näkökulmia hyvän kuntoutuskäytännön luomiseksi. 3.1 Vaikeasti vammainen asiakas Kuntoutukselle asetettuja yleisiä tavoitteita ovat muun muassa oikea-aikaisuus, kokonaisvaltaisuus ja asiakaslähtöisyys, mistä seuraa vaatimus palvelujen yksilölliseen joustavuuteen tarpeen mukaan. Vuosien mittaan on käyty keskustelua asiakkaan mahdollisuudesta toimia subjektina ja osallistua tasavertaisena ammattilaisten kanssa dialogiin, jossa kuntoutuspalvelua suunnitellaan ja toteutetaan käytännössä. Asiakkaan määrittelemät tarpeet Palvelujen suunnittelun perusta on monipuolinen kuntoutustarpeen selvittely (Helios 1996). Voidakseen osallistua kuntoutusprosessin eri vaiheissa yhteiseen palvelujen suunnitteluun vaikeasti vammainen asiakas tarvitsee asian mukaista ja riittävää tietoa kuntoutumisen erilaisista mahdollisuuksista ja kuntoutuspalvelujen sisällöistä. Kuntoutusympäristössä on voitava tehdä yksilöllisiä ratkaisuja, jotka edistävät vaikeasti vammaisen asiakkaan kuntoutumisprosessia. Välttämättömät apuvälineet ja avustajan palvelut tulee saada ajoissa, mielellään prosessin alkuvaiheesta lähtien. Vaikeasti vammaisella asiakkaalla on oltava mahdollisuus osallistua vastuullisesti oman kuntoutuksensa ja tarvittavien palvelujen suunnitteluun ja arviointiin. Hänen itsemääräämisoikeuttaan ja valintojaan kunnioitetaan kuntoutusprosessin aikana. Vaikeasti vammaisen
asiakkaan perusoikeuksien ja itsemääräämisoikeuden toteutuminen vaatii erityisosaamista ja asiakkaan tilanteeseen paneutumista. Kuntoutusprosessin onnistumisen kannalta aika ja ammattitaito ovat olennaisia resursseja, joilla turvataan mahdollisuus yksilölliseen joustavuuteen ja palvelujen räätälöintiin. Prosessissa edetään vaikeasti vammaisen asiakkaan resurssien ja jaksamisen ehdoilla. Hänellä on oikeus saada palveluja omalla äidinkielellä ja/tai puhetta korvaavalla kommunikaatiolla. On tärkeää, että vaikeasti vammaisen henkilön kuntoutumisprosessin etenemistä tukee oma ohjaaja tai hoitaja. Kuntoutuksen toimintayksiköissä asiakkaan ja moniammatillisen tiimin yhteistyön sujuvuus ja asiakaspalveluyhteistyön toimivuus eri yhteistyötahojen kanssa ovat ratkaisevan tärkeitä kuntoutumisprosessin onnistumisen kannalta. Asiakkaan omat tavoitteet ja vaatimukset kuntoutuspalveluille ovat haaste henkilökunnan osaamiselle. 3.2 Kuntoutuspalvelun ostaja Kuntoutuspalvelujen ostajan näkökulmasta kuntoutuspalveluilta edellytetään yleisimmin tavoitteellisuutta, tuloksellisuutta, kannattavuutta ja vaikuttavuutta. Toiminnalta voidaan vaatia luotettavuutta, turvallisuutta ja päämäärätietoisuutta. Kuntoutuspalvelujen suunnittelun ja toteutuksen on oltava ammatillisesti korkeatasoista. Ostajan odotukset Ostaja on oikeutettu saamaan ennakkoon tietoa kuntoutuksen sisällöstä voidakseen arvioida, millä tavalla vaikeasti vammaisen asiakkaan kuntoutus on mahdollista toteuttaa. Kuntoutuksen toimintayksikkö tiedottaa ostaja- ja yhteistyötahoille riittävän usein kaikista toiminnan muutoksista, jotta yhteistyö vaikeasti vammaisen asiakkaan kanssa toimisi mahdollisimman hyvin. Ostajankin näkökulmasta on tärkeää, että vaikeasti vammaisella asiakkaalla on kaikissa kuntoutusprosessin vaiheissa mahdollisuus itse osallistua ja vaikuttaa suunnitelmiin ja päätöksiin, joita hänen kuntoutumisensa edistämiseksi tehdään. Toiminnan jatkuva arviointi, kuntoutustuloksen mittaaminen ja systemaattinen seuranta ovat edellytyksiä vaikuttavuuden arvioinnille. Todellinen vaikuttavuuden arviointi perustuu vaikeasti vammaisen asiakkaan jokapäiväisen selviytymisen vahvistumiseen. Ostajan etu on myös se, että kuntoutuspalvelut ovat kuntoutuspalvelusopimusten mukaisia ja noudattavat asianomaisia lakeja, asetuksia ja säädöksiä (ks. liite s. 39). Vuoden 1991 kuntoutuslainsäädännön uudistamisen jälkeen useassa eri laissa, asetuksessa ja säädöksissä on määrittelyjä kuntoutuksen toteutuksesta, eri tahojen työnjaosta ja yhteistyöstä. Kunta voi järjestää kuntalaisen tarvitsemat palvelut joko tuottamalla ne itse tai ostamalla palveluita yksityisiltä palveluntuottajilta (laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta). Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi on määritelty muussa kuin julkisessa laitoshoidossa olevalle vaikeavammaiselle henkilölle tarjottavat pitkäaikaiset tai vaativat kuntoutusjaksot, jotka ovat tarpeen hänen työ- ja toimintakykynsä säilyttämiseksi ja parantamiseksi (KKL 3 ja KKA 3 ). Edellytyksenä on, että henkilö saa keskimmäistä tai ylintä joko lapsen hoitotukea tai vammaistukea tai työkyvyttömyyseläkettä.
Kansanterveyslaissa (66/72) todetaan lääkinnällisen kuntoutuksenjärjestämisen kuuluvan kunnalle siltä osin kuin sitä ei ole säädetty Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi. Lainsäädäntöön sisältyy velvollisuus ohjata muiden palvelujen piiriin ellei liikenne- ja tapaturmavakuutuslakien mukaista kuntoutusta voida järjestää. 4 Hyvän kuntoutuskäytännön edellytykset Invalidiliiton näkemyksen mukaan hyvän kuntoutuskäytännön edellytys on, että palveluja tuottavalla organisaatiolla on käytössään riittävät ja tarkoituksenmukaiset voimavarat, joiden turvaamiseen Invalidiliitto pyrkii vaikuttamistoiminnallaan. Palvelujen maksaja asettaa omia vaatimuksiaan rahoittaessaan palveluja ja määrittelee siten kuntoutuspalvelujen taloudellisia ja toiminnallisia edellytyksiä. 4.1 Asiantunteva ja osaava henkilöstö Henkilökunnalla on tehtävien hoitamisen edellyttämä ammattitaito ja osaaminen. Heillä on riittävä yhteinen näkemys hyvistä toimintatavoista, jotka on saavutettu sekä koulutuksen että käytännön kokemuksen kautta. Ammatillisen osaamisen keskeinen haaste nousee erilaisten ihmisten kohtaamisesta. On tärkeää, että henkilöstö kiinnittää kuntoutusprosessin aikana huomiota vaikeasti vammaisen asiakkaan omiin osallistumisen mahdollisuuksiin. Henkilöstö on myös tietoinen omasta suhtautumisestaan vammaisuuteen. Ammattitaitoa ja osaamista ylläpidetään ja täydennetään jatkuvalla henkilöstökoulutuksella. Henkilöstökoulutuksen suunnittelu perustuu henkilöstön kehittymistarpeiden jatkuvaan arviointiin suhteessa työhön kohdistuviin vaatimuksiin. Moniammatillinen osaaminen Kuntoutuksen toimintayksiköillä on käytettävissään usean ammattiryhmän moniammatillista osaamista vastaamaan vaikeasti vammaisen asiakkaan elämisen eri alueilla esiintyviin kuntoutumisen tarpeisiin. Tukipalveluista vastaavaa ja avustavaa henkilöstöä on oltava käytettävissä riittävästi vaikeasti vammaisten asiakkaiden palvelutarpeen mukaisesti luomaan itsenäisen selviytymisen edellytyksiä kuntoutusprosessin eri vaiheissa. Henkilöstön määrää mitoitettaessa on otettava huomioon vaikeasti vammaisten asiakkaiden palvelutarpeet ja selviytymiskyky. Invalidiliitto työnantajana huolehtii siitä, että perehdytys, henkilöstökoulutus ja työnohjaus vahvistavat vaikeasti vammaisten asiakkaiden kuntoutuspalveluprosessin toteutumisessa tarvittavaa osaamista, ja työntekijöiden tietoisuus vaikeasti vammaisten asiakkaiden osallistumisen mahdollisuuksista vahvistuu. 4.2 Toimivat tilat ja toimintaympäristö Kuntoutuksen toimintayksiköiden käytössä olevat tilat ja toimintaympäristö täyttävät voimassa olevat standardit ja määräykset (vrt. Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu VYP:n julkaisut, RT-kortit, rakennusmääräyskokoelma). Toimintaympäristön järjestelyt tekevät mahdolliseksi esteettömän, turvallisen ja itsenäisen liikkumisen ja toimimisen.
Tilojen suunnittelussa ja saneerauksessa otetaan huomioon vaikeasti vammaisten asiakkaiden tarpeet. Elleivät toimintaan varatut tilat ole toimivat ja saavutettavissa, niihin tulee tehdä tarpeelliset muutostyöt mahdollisimman nopeasti. Henkilökunnan käyttöön varattujen tilojen tulee täyttää edellä mainitut vaatimukset. Toimitilojen saavutettavuus Vaikeasti vammaisten asiakkaiden kuntoutuspalveluja toteuttaville yksiköille erityisvaatimuksia saattavat asettaa erilaisista seinä- ja lattiapinnoista, värien käytöstä, valaistuksesta tai akustiikasta saatava hyöty kuntoutujien itsenäisen selviytymisen kannalta. Toimitilojen on vastattava myös vaikeasti vammaisten asiakkaiden tavanomaista suurempaa tilatarvetta. Asuntola- ja majoituspalveluihin on liitettävä tarvittavat avustajapalvelut, jotka antavat asiakkaalle mahdollisuuden omatoimiseen selviytymiseen. 4.3 Välineet ja varustus Kuntoutuksen toimintayksiköiden toimitiloissa käytössä olevat varusteet(kalusteet, koneet, laitteet) ovat standardien ja määräysten mukaiset. Niiden käyttöturvallisuus on varmistettu. Varustus on luonteeltaan jokapäiväisessä elämässä tarvittavaa ja vaikeasti vammaisen asiakkaan hallittavissa. Kuntoutuksen toimintayksiköllä on tarvittaessa valmiudet tarjota tietoa ja kokeiluja uusista varusteista ja toimintaympäristöön liittyvistä asioista. Yksilölliset apuvälinesovitukset ovat osa Invalidiliiton kokonaisvaltaista kuntoutuspalvelua. 4.4 johdon tehtävät Hyvän kuntoutuskäytännön toteutuminen edellyttää toiminnan ja palvelujen laadunhallintaa. Laadunhallinta ja laatujohtaminen ovat osa asiakasjohtoista johtamistapaa. Laadunhallinta sisältää muun muassa laatupolitiikan, laatutavoitteiden, laatuvastuiden ja -valtuuksien määrittelyn. Laadunhallintaan kuuluu myös laadunsuunnittelu, laadunohjaus, laadunvarmistus ja laadun parantaminen. Arkipäivän työssä laadunhallinta tarkoittaa, että organisaatio tuottaa asiakkaittensa odotusten ja vaatimusten mukaisia palveluja suhteessa hintaan ja resursseihin. Tämä edellyttää organisaatioita ja sen johdolta seuraavaa: olemme jatkuvasti selvillä eri asiakasryhmien tarpeista tuotamme sopimusten mukaisia palveluja pystymme arvioimaan oman laatutilanteemme ja toiminnan tulokset sovimme laatutason turvaavista toimintaperiaatteista ja toimintatavoista kirjallisesti luomme edellytykset sovitun laatutason mahdollistamiseksi olemme valmiita korjaamaan ja muuttamaan toimintatapoja Toimintaedellytyksien turvaaminen Vastuu laadunhallinnasta kuuluu toimintayksikön johdolle. Keskeinen tehtävä on luoda vaikuttamistoiminnan avulla edellytyksiä laatupolitiikan toteutumiselle käytännössä. Hyvän kuntoutuskäytännön toteutuminen Invalidiliiton kuntoutuksen toimintayksiköissä edellyttää niiden johtamiselta muun muassa, että johto huolehtii siitä, että organisaatio toimii perustehtävänsä mukaisesti, sitoutuu noudattamaan yhteistä sopimusta,
huolehtii sitoumuksen periaatteiden huomioimisesta palvelujen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa, luo edellytykset hyvän kuntoutuskäytännön toteutumiselle, vastaa siitä, että henkilöstöllä on edellytykset toimia sitoumuksen mukaisesti, on selvillä kuntoutuspalvelujen käytännön toteutumisen tilanteesta, määrittelee vastuut ja valtuudet, luo ilmapiirin, jossa avoin keskustelu on mahdollista, myös ongelmatilanteissa. 4.5 Taloudelliset edellytykset Sitoumuksen mukainen kuntoutuspalvelujen suunnittelu ja toteutus riippuu taloudellisista realiteeteista. Toimintayksiköissä korostuu toiminnan taloudellisuus. Kuntoutuksen toimintayksiköt toteuttavat kuntoutuspalvelun vaikeasti vammaisen asiakkaan hyvän kuntoutuskäytännön periaatteiden mukaisesti, mikäli saavat käyttöönsä maksajan kanssa tehtyjen sopimuksien mukaiset resurssit. Toimintaedellytyksien turvaamiseksi tarvitaan kuntoutuksen toimintayksiköiden tiivistä yhteistoimintaa järjestön vaikuttamistoiminnan kanssa. Kuntoutuksen lähettäjä- ja maksajatahojen on hyväksyttävä vaikeasti vammaisten asiakkaiden kuntoutuksen erityiskustannukset. 5 Hyvän kuntoutuskäytännön yleiset periaatteet Invalidiliiton kuntoutuksen toimintayksiköiden hyvään kuntoutuskäytäntöön kuuluu 1 eettisistä periaatteista sopiminen yhteisössä, 2 asiakaslähtöisyys 3 systemaattinen suunnittelu, 4 moniammatillinen kuntoutusyhteistyö, 5 jatkuva arviointi ja kehittäminen. 5.1 Yhteisön eettiset periaatteet Invalidiliiton hyvän kuntoutuskäytännön eettiset periaatteet pohjautuvat YK: n yleisohjeisiin ja kansainvälisiin sopimuksiin ja ovat koko organisaatiota koskevia. Eettiset periaatteet ovat toimintayksiköissä kaikkien asiakkaiden ja henkilöstöryhmien saatavilla. Toimintayksikössä huolehditaan eettisten periaatteiden noudattamisesta ja sovittamisesta käytännön toimintaan. Erityisesti huolehditaan, että itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan ja annetaan oikeaa tietoa huomioiden henkilöön liittyvien tietojen salassapitosäädökset.
HYVÄ KUNTOUTUSKÄYTÄNTÖ INVALIDILIITOSSA Sitoumus erityisesti vaikeasti vammaisten henkilöiden kuntoutuspalvelujen laadun jatkuvaksi parantamiseksi HYVÄN KUNTOUTUSKÄYTÄNNÖN EDELLYTYKSET Osaavaa ja yhteistyötaitoista henkilöstöä asiakkaiden palvelututarpeiden mukaan, turvalliset ja itsenäistä selviytymistä tukevat tilat sekä varusteet, osaava ja henkilöstöä kehittävä Kuntoutuskäytäntöön kohdistuvat tarpeet, odotukset ja vaatimukset asiakkailta sekä muilta tahoilta = LAADUN PERUSTA Hyvän kuntoutus käytännön pääperiaatteet Kuntoutuksen tuottamisprosessi Hyvän kuntoutus käytännön toteuttamisen edel- Laadun varmistus Päätös hakeutumisesta Kuntoutusjaksoa edeltävä vaihe Luku 5 periaatteet Kuntoutusjakson alkuvaihe Kuntoutuksen toteutusvaihe Kuntoutusjakson päättyminen Luku 6 Hyvän kuntoutus käytännön edellytykset Liite 1 Tarkistuslista hyvän kuntoutus käytännön varmistamiseksi Kuntoutusjakson toteutumisen jälkeinen vaihe Kuva 2. Hyvä kuntoutuskäytäntö Invalidiliitossa. 5.2 Asiakaslähtöiset palvelut Asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan sitä, että kuntoutustyötä tekevien toiminta- ja ajattelutavan perusta ovat asiakkaan tarpeet, toiveet ja vaatimukset sellaisina kuin hän ne ilmaisee.
Kohtelemme asiakasta tasavertaisena, kunnioitamme hänen itsemääräämisoikeuttaan. Otamme huomioon asiakkaan toiveet ja erityistarpeet ja hänen antamansa palaute on perusta jatkosuunnittelulle ja laadun Asiakas ja hänen perheensä tai läheisensä saavat olla mukana heitä koskevassa päätöksenteossa asiakkaan suostumuksella. Asiakkaat saavat tietoa ja taitoa voidakseen osallistua täysivaltaisesti ja tehdä ratkaisuja ja hoitaa asioitaan kotikunnassa kuntoutusjakson jälkeen. Asiakas osallistuu vastuullisesti kuntoutusjakson tavoitteiden ja sisällön suunnitteluun ja toteutukseen. Tuemme kuntoutuksessa asiakkaan itsenäistä selviytymistä ja täysivaltaistumista, hänen oikeuttaan tehdä omia valintoja prosessin aikana. Kunnioitamme asiakkaan oikeutta suostua tai kieltäytyä toimenpiteistä. Vuorovaikutussuhde rakentuu luottamukselle, turvallisuudelle ja kiireettömyydelle. Huolehdimme asiakastietojen salassapidosta. 5.3 Systemaattinen suunnittelu Suunnittelu on vaikeasti vammaisille asiakkaille tarkoitettujen kuntoutusjaksojen yleistä suunnittelua, asiakaskohtaista kuntoutuksen suunnittelua ja osallistumista laajempien palveluketjujen, palvelukokonaisuuksien suunnitteluun. Suunnittelulla tarkoitamme tässä päämäärien ja tavoitteiden asettelua, keinojen ja menetelmien valintaa, suunnitelmien laatimista, niiden toteutumisen seurantaa ja arviointia. Suunnittelu perustuu tietoon vaikeasti vammaisten asiakkaiden kuntoutuspalvelujen tarpeista ja vaatimuksista, jonka mukaan kuntoutusjaksot resurssoidaan etukäteen. Suunnittelun lähtökohta on, että kuntoutusjakso on osa palvelu ketjua. Suunnittelun tehtävä on liittää kuntoutusjakso osaksi asiakkaan arkielämää. Kuntoutuspalveluista on laadittu palveluselosteet. Keskeiset palveluprosessit on kuvattu ja niiden vastuut sekä valtuudet on määritelty. Kuntoutusjakson ohjelman suunnittelu ja seuranta tapahtuu kirjallisesti toimintayksiköissä.
5.4 Moniammatillinen yhteistyö Yhteistyötä tehdään asiakkaan, hänen perheensä ja läheistensä kanssa. Kuntoutuksen toimintayksikössä tehdään sisäistä ja ulkoista sidosryhmäyhteistyötä. Yhteistyökäsitteeseen sisältyy myös tiedonvälitys kuntoutuspalvelun eri vaiheissa. Palveluketjun toimivuudessa on tärkeää eri asianosaistahojen yhteistyö ja kuntoutusohjauksen rooli linkkinä moniammatillisessa verkostossa. Asiakas ja ammattihenkilöt sitoutuvat kuntoutusjaksolle yhdessä asetettuihin tavoitteisiin ja toimintaperiaatteisiin. Sovimme kuntoutukseen osallistuvien tehtävä- ja vastuunjaosta, teemme yhteistyötä eri ammattiryhmien kesken organisaation sisällä ja kuntoutuksen toimintayksikön ulkopuolisten sidosryhmien kanssa. Kuntoutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa käytämme moniammatillista asiantuntemusta ja työotetta: työryhmä-, tiimi- ja verkostotyö ovat keskeisiä työmuotoja kuntoutusjaksolla. Yhdistämme fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kasvatuksellista ja koulutuksellista asiantuntemusta tarpeen mukaan vastaamaan asiakkaan kuntoutustarpeita. Lähetämme kuntoutuksen maksaja- ja lähettäjätahoille tiedot kuntoutuksen kulusta asiakkaan suostumuksella. Kirjaamme kuntoutuksen kannalta olennaiset asiat ja ne ovat asianomaisten käytettävissä salassapitosäädöksiä noudattaen asiakkaan suostumuksella. 5.5 Jatkuva arviointi ja laadun parantaminen Hyvään kuntoutuskäytäntöön kuuluu jatkuva arviointi. Arviointi kohdistuu vaikeasti vammaisille asiakkaille järjestettyihin palveluihin yleisesti ja kuntoutumisjakson onnistumiseen yksilötasolla. Arvioinnin suorittaja on palvelun tuottaja, vaikeasti vammainen asiakas ja tarvittaessa hänen perheensä ja läheisensä. Arviointia toteutamme kuntoutuksen toimintayksiköiden kesken ja vertaisarviointina muiden toimintayksiköiden kanssa. Arviointi pohjautuu dokumentoituun tietoon tavoitteista, suunnitelmista ja seurannasta. Arviointia varten keräämme kuntoutusyksiköissä tietoa asiakkaista, annetusta kuntoutuksesta, kuntoutuksen tuloksista ja laadusta. Kuntoutusjakson vaikutuksia ja tuloksellisuutta arvioitaessa otamme huomioon vaikeasti vammaisen asiakkaan ja hänen perheensä arvioiman hyödyn, kuntoutukselle asetetun tavoitteen saavuttamisen, toimintakyvyn arvioinnin objektiivisten ja standardoitujen mittausten kautta.
hankimme palautetta vaikeasti vammaisen asiakkaan ja hänen perheensä tai läheistensä kokemasta hyödystä ja tyytyväi-syydestä saatuihin kuntoutuspalveluihin. Hyödynnämme asiakasarvioinnin, toimintayksikön itsearvioinnin, toimintayksiköiden välisen vertaisarvioinnin ja muiden arviointitapojen pohjalta saatua palautetta laatujärjestelmässä kuvatulla tavalla. 6 Hyvä kuntoutuskäytäntö kuntoutusjakson eri vaiheissa 6.1 Kuntoutusjaksoa edeltävä vaihe Tarjottavien kuntoutuspalvelujen perusrunko määritellään vaikeasti vammaisten asiakkaiden kuntoutuspalvelujen tarvekartoituksen perusteella. Kuntoutusjakson yleiset tavoitteet, sisältö, aikataulu, tarvittavat resurssit (henkilöstö-, majoitus-ja terapiatilat), vastuuhenkilöt, toimintaperiaatteet määritellään etukäteen ja niitä täydennetään jakson aikana. Kuntoutusjakson työtehtävien jaosta sovitaan kirjallisesti. Ennakkotiedot ja tiedotus Asiakkaalle lähetetään ennakkotiedot tulevasta kuntoutuksesta ja sen yleistavoitteista. Asiakkaan tarpeet ja odotukset selvitetään ennakkoon ennakkotietolomakkeella tai muulla tavoin kuntoutusjakson tarkempaa suunnittelua varten. Ennakkotietolomakkeen antama informaatio ja esille tulleet erityistarpeet viestitetään asianomaisille työntekijöille hyvissä ajoin. Maksajatahojen vaikeasti vammaisten asiakkaiden kuntoutukselle ja kuntoutusjaksolle asettamat vaatimukset selvitetään tai tarkistetaan ennen palvelujen järjestämistä. Toimintayksikkö markkinoi kuntoutuspalveluja sovitun käytännön mukaisesti. Kuntoutuspalveluista kertovat esitteet pidetään ajan tasalla ja niissä huomioidaan vaikeasti vammaisten asiakkaiden näkökulma. Tarjottavista kuntoutuspalveluista laaditaan yksityiskohtaiset tuotekuvaukset. 6.2 Kuntoutusjakson alkuvaihe Asiakkaiden yksilölliset tarpeet ja odotukset ja tarvittaessa kuntoutusjakson kannalta tarpeelliset tiedot selvitetään tulokeskustelun yhteydessä. Tulokeskustelussa selvitetään onko asiakkaalla voimassa olevia kuntoutussuunnitelmia ja -suosituksia, apuväline-ja avustajatarvetta. Tulokeskustelu toteutetaan sovitun käytännön mukaisesti ja sen tukena on kirjallinen ohje tai erillinen lomake. Tulokeskustelu Asiakkaiden tulokeskusteluista vastaa ja sen toteuttaa sovittu vastuuhenkilö. Toimintayksikössä sovitaan kuntoutusjakson kulun ja tulosten dokumentoinnista. Samoin sovitaan vastuuhenkilöstä, joka huolehtii tarvittavasta yhteydenpidosta maksaja- ja yhteistyötahoihin kuntoutusjakson jälkeen.
Kuntoutusjakson alussa asiakas perehdytetään talon toimintaan toimintayksikössä käytettävän kirjallisen ohjeen mukaisesti. Asiakkaat saavat tiedot kuntoutusjakson ohjelmasta ja toimintayksikön palveluista huomioiden vaikeasti vammaisen asiakkaan valmiudet ja jaksaminen. Perhe ja läheiset saavat samat tiedot heidän niin halutessaan asiakkaan suostumuksella. Asiakkaiden toimintakyky selvitetään ja yhteistyössä asiakkaiden kanssa laaditaan nykyiselle kuntoutusjaksolle henkilökohtaiset, realistiset tavoitteet ja toteutusaikataulu. Samalla sovitaan yhteisistä pelisäännöistä. Toimintayksikön laatujärjestelmällä varmistetaan, että sovitut asiat on otettu huomioon kuntoutusjakson ohjelmaa laadittaessa. Aloitusjakson pituus määritellään kunkin toimintayksikön laatujärjestelmässä. 6.3 Kuntoutusjakson toteutusvaihe Asiakkaan kanssa tehdään kuntoutusjaksoa koskeva yksilöllinen suunnitelma ja hänellä on käytössään kuntoutusjakson yleinen ohjelma. Asiakkaan kanssa sovitaan kuntoutusjakson ohjelmaan osallistumisesta, jotta yhdessä asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Kuntoutuksen suunnittelu Asiakasta kuullaan ja muutostarpeisiin reagoidaan mahdollisimman pian kuntoutusjakson aikana. Yhdessä asiakkaan kanssa arvioidaan kuntoutusjakson tavoitteiden saavuttamista, suunnitelman toteutumista, onnistumista ja hyötyä asiakkaan näkökulmasta. Asiakas saa henkilökunnalta välitöntä palautetta päivittäisistä havainnoista. Arvioinnin tulokset kirjataan. Kuntoutusjakson ohjelman toteutumista arvioidaan ja tarkistetaan kuntoutusjakson kuluessa. Kuntoutuksen kulku dokumentoidaan toimintayksikössä sovitulla tavalla ja tarkkuudella. Toimintayksikössä järjestetään säännöllisesti asiakkaiden ja henkilöstön yhteisiä kokouksia asiakkaiden osallisuuden ja täysivaltaisuuden lisäämiseksi.toimintayksikön tapahtumista, ohjelman ja aikataulun muutoksista tiedotetaan asiakkaille ja henkilöstölle sovitulla tavalla. Eri tehtävissä toimiva henkilökunta tiedottaa muille kuntoutusjakson onnistumisen ja yhteistyön sujumisen kannalta oleellisista asioista.
6.4 Kuntoutusjakson päättyminen Kuntoutusjakson päättyessä dokumentoidaan asiakkaan tilanne asiakirjoihin toimintayksikössä sovitulla tavalla. Kuntoutuksen vaikutuksia arvioitaessa verrataan lopputilannetta alkutilanteeseen käyttäen sovittuja menettelyjä, mittareita ja luokituksia. Loppuarviointi kirjataan kuntoutusselosteeseen kirjallisten ohjeiden mukaisesti. Jatkokuntoutuksen tarve arvioidaan yhdessä asiakkaan kanssa ottaen huomioon perheen ja läheisten tarpeet. Jatkotoimenpiteistä tai kuntoutussuunnitelmasta laaditaan selkeä suositus. Arviointi ja jatkosuunnitelma Asiakkaan kanssa sovitaan yhteydenpidosta jatkokuntoutuspaikkaan, kotikuntaan ja/tai tukiverkostoon tarpeen mukaan. Asiakasta opastetaan ja ohjataan kuntoutus-, terapia-, vapaa-ajanja harrastusmahdollisuuksiin kotikunnassa. Asiakkaalle annetaan tietoa, jotta hän voi jatkossa pitää huolta omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Häntä ohjataan käyttämään tarvittaessa kuntoutusohjaajapalveluja. Mahdollisuuksien mukaan huolehditaan siitä, että tuki- ja yhteyshenkilöt tai muu yhteys vaikeasti vammaisen asiakkaan kotikuntaan ovat tiedossa, jotta voidaan tarvittaessa varmistaa kuntoutuksen jälkeinen mahdollisimman hyvä selviytyminen. Kuntoutusjakson toteutumista arvioidaan yhdessä asiakkaan kanssa henkilökohtaisesti, kurssikohtaisesti asiakkaiden ja henkilökunnan kokouksissa. Perhe ja läheiset voivat osallistua halutessaan palautekeskusteluun. Tarvittaessa tarkistetaan, että kuntoutuksessa tehdyt suunnitelmat toteutuvat ja kuntoutusjakso tukee asiakkaan mahdollisimman hyvää selviytymistä. 6.5 Kuntoutusjakson jälkeinen vaihe Kuntoutusjakson toteutumisesta, tuloksista, suosituksista ja ehdotuksista tiedotetaan asiakkaan suostumuksella asianomaisille tahoille viimeistään kahden viikon kuluessa kuntoutusjakson päättymisestä. Kuntoutusseloste annetaan tai lähetetään asiakkaan suostumuksella vaikeasti vammaiselle asiakkaalle itselleen, maksajalle, lähettävälle taholle ja harkinnan mukaan muille tietoa tarvitseville tahoille. Kuntoutusseloste ja asiakaspalaute Asiakaspalaute käsitellään toimintayksikössä sovitulla tavalla. Palaute- ja arviointitiedon perusteella tehdään tarvittavat korjaukset, parannetaan toiminnan laatua ja kehitetään palveluja. Kirjallisuutta Autetaanko asiakasta - palvellaanko potilasta? Toimittanut Tuula Salmela. Atena Kustannus Oy. Jyväskylä 1997. Benchmarking. Työkalu oppivalle organisaatiolle. Suomen Laatuyhdistys. Jaosjulkaisu 4/1996. Suomen Laatuyhdistys ry.turku 1996. Continuous Quality Development: A Proposed National Policy. WHO, Regional Office for Europe Copenhagen 1993. Erkylä-projekti väliraportti 1. Palvelujen käyttäjien tarveselvitys. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 1996:5. Helsinki 1996.
Eurooppalaisen hyvän käytännön opas. Kohti vammaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia - opaskirja. HELIOS 11. Toimittanut asiantuntijatyöryhmä. Euroopan komissio. Sosiaalinen Eurooppa. Joulukuu 1996. FIM. Itsenäisen toimintakyvyn mittari. Versio 3.1. Opas kuntoutuksen seuranta- ja arviointijärjestelmään. Suomen Kuntaliitto. Helsinki 1996. Hannukainen T, Lillrank P Laatuyritykset - toiminnan kehittäminen, yhteenveto yritysjohdolle. MET Tampere 1993. Hermasson T Erikoissairaanhoidon palvelujärjestelmän auditointi Suomessa: arviointitutkimus kehittämishankkeesta. Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita 1996:6. Holma T ITE. Menetelmä työyksikön itsearviointiin ja laadunhallintaan. Suomen Kuntaliitto. Helsinki 1997. Holma T Mikä on laatua kuntoutuksessa. Kuntoutus 1994:4. Hoitokäytäntöprojekti. Sosiaali- ja terveysministeriö 1997. Julkaisematon lähde. Holma T ITE. Menetelmä työyksikön itsearviointiin ja laadunhallintaan sosiaali- ja terveydenhuollossa. Suomen Kuntaliitto. Helsinki 1997. Johansson T, Purtanen 1. Sopeutumisvalmennus kutsuu vuorovaikutukseen. Kuntoutus 1997:l. Jokinen L. Suunnitelma vai sattuma. Hengityselinsairaan aikuisen kuntoutukseen valikoitumisesta. Keuhkovammaliiton julkaisuja 6/1996. Keuhkovammaliitto. Helsinki 1996. Julkisten palvelujen arviointi. julkisten palvelujen laatustrategia -projekti 3. Suomen Kuntaliitto ja Valtiovarainministeriö. Helsinki 1998. Julkisten palvelujen laatustrategia. julkisten palvelujen laatustrategia -projekti 1. Suomen Kuntaliitto ja Valtiovarainministeriö. Helsinki 1998. Järvikoski A. Vajaakuntoisuudesta elämänhallintaan. Kuntoutuksen viitekehysten ja toimintamallien tarkastelu. Kuntoutussäätiö. Tutkimuksia - Research reports 46/1994. Helsinki 1994. Järvikoski A, Puumalainen J., Vilkkumaa 1. Selvitys kuntoutustoiminnan arviointitarpeista. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 1997:7. Sosiaali- ja terveysministeriö. Kuntoutusasian neuvottelukunta. Helsinki 1997. Kalland M. Hyvin leikattu - huonosti ommeltu. Erityisryhmien palveluihin kohdistuneet säästöt valtionosuusuudistuksen jälkeen. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry. Helsinki 1996. Kansaneläkelaitos. Kuntoutuksesta annetun lain 2 ja 4 mukaisen kuntoutusprosessin laatustandardien kokeiluversio. Helsinki 25.4.1996. Kohti yhteiskuntaa kaikille. Vammaispoliittinen ohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriö. Valtakunnallinen vammaisneuvosto. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 1995:10. Helsinki 1995. Kuntoutuksen haasteita ja näköaloja. Toimittanut Marjatta Musikka-Siirtola. Suomen Kuntaliitto. Helsinki 1997. Kuntoutuspalveluluokitus. Opas luokituksen käyttöönottoon. Suomen Kuntaliitto & Stakes. Helsinki 1997. Kvist H, Arhomaa S, Järvelin K, Räikkönen J. Asiakasprosessit. Miten parannat tulosta prosesseja kehittämällä? SEDECON Oy. Jyväskylä 1995. Könkkölä M. Ongelma vai haaste? julkisten rakennusten liikkumisesteiden poistaminen. Invalidiliitto ry. VYP Helsinki 1994. Laadunhallinta ja laadunvarmistus. Sanasto. SFN-EN ISO 8402. Laadunhallinta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valtakunnallinensuositus sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinnan järjestämisestä ja sisällöstä. Stakes. Jyväskylä 1996. Laamanen K. Kohti huippusuorituksia. Organisaation itsearviointi.suomen Laatuyhdistys ry. Lahti 1995.
Laamanen K. Kohti huippusuorituksia. Organisaation itsearviointi. 2. Painos. Suomen Laatuyhdistys. Lahti 1997. Laadunhallinta kuntien ylläpitämissä ja hankkimissa terveyspalveluissa. Toimittanut Matti Liukko. Suomen Kuntaliitto. Helsinki 1998. Laatujärjestelmät. SFS-ISO 9000 standardisarja. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. Laatu hallintaan. Toimittanut Tupu Holma. Kokemuksia ja kehittämishankkeita fysiatrian alalta. Suomen Kuntaliitto. Helsinki 1995. Laatu kannattaa. Palvelevan yrityksen laatutyökirja. Kera Oy. Kuopio 1992. Laatu kunnallisten palvelujen hankinnassa. Kunta ja laatu -projekti. Suomen Kuntaliitto. Helsinki 1994. Laatutyökalut. Julkisten palvelujen laatustrategia -projekti 4. Suomen Kuntaliitto ja Valtiovarainministeriö. Helsinki 1998. Lumiaho-Suomi M. Asukkaat ja asiakkaat palvelutuotannon lähtökohdaksi. Stakes. Aiheita 30/1995. Helsinki 1995. Me teimme sen. Kehitysvammapalvelujen laadunkehittämisen käytännöt. Toimittanut Kalevi Kaipio. Kehitysvammapalvelujen tuloksellisuus ja laatu -projekti. Kehitysvamma liitto ry. Tutkimus- ja kokeiluyksikkö. Helsinki 1996. Miten mitataan asiakastyytyväisyyttä. Ohjeita ja kokemuksia yrityskäytännöistä. Suomen Laatuyhdistys. Jaosjulkaisu 1/1995. Suomen Laatuyhdistys ry. Turku 1995. Onnistu asiakaspalautteen hankinnassa. Opas fysioterapeuteille. Outinen M, Holma T, Leppänen L. Suomen Fysioterapeuttiliitto. Helsinki 1997. Outinen M, Holma T, Lempinen K. Laatu ja asiakas. Laatutyöskentely sosiaali- ja terveysalalla. WSOY. Juva 1994. Palvelusitoumus. julkisten palvelujen laatustrategia -projekti 5. Suomen Kuntaliitto ja Valtiovarainministeriö. Helsinki 1998. Palvelusitoumus - suomalainen malli. Palvelusitoumushankkeen muistio. Valtiovarainministeriön työryhmämuistioita 21/97. Helsinki 1997. Perälä M-L. Potilaan hoidon laadun arviointi: laatumittarin (QUALPACS) validaatio. Kuopion yliopisto, hoitotieteen laitos. Stakesin tutkimuksia 56. Jyväskylä 1995. PIENET -kohti laatujärjestelmää (ennen. PIELA) Pienten työyksiköiden ja yksin toimivien ammattihenkilöiden laadunhallinnan keinot. Stakes & Suomen Kuntaliitto. Helsinki 1997. Puolanne M., Juvonen P Onko talon tavoissa mieltä ja järkeä? Kuntoutusyrityksen palvelujärjestelmän laadun kehittämishanke. Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita 1997:2. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki 1997. Rakennustietosäätiö. Rakennuskirja Oy. Rakennustietokortisto. Erityisesti RT RakMK 20595 F1 Yleisön käyttöön tarkoitettujen tilojen suunnittelu liikuntaesteisille soveltuviksi. Määräykset ja ohjeet 1985. Ympäristöministeriö. Kaavoitus- ja rakennusosasto. Suomen rakentamismääräyskokoelma. F1 osa uusittu. Liikkumisesteetön rakentaminen. Julkisyhteisöjen hallinto- ja palvelu rakennukset sekä liike- ja palvelutilat. Määräykset ja ohjeet 1997. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Suomen rakentamismääräyskokoelma. Saikku P Yhdistävät käytännöt. Kuntoutuksen viranomaisverkostojen tarkastelua. Stakes. Raportteja 201. Saarijärvi 1996. Salmela T Asiakaspalautteen haaste. Menetelmiä ja esimerkkejä. Stakes. Oppaita 3 2. Stakes. Jyväskylä 1996. Salminen P Tuotteiden ja toiminnan laadun kehittäminen. MET. Mänttä 1990. Sarala U, Sarala A. Oppiva organisaatio - oppimisen, laadun ja tuottavuuden yhdistäminen. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Tampere 1996. Sociaistyreisen. Kvalitetssystem i hälso- och sjukvården. Sociaistyreisens författningssamling, SOSFS 1996:24 M.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sanastot. Asiakas- ja potilasasiakirjasanasto. Sosiaali- ja terveydenhuollon laatusanasto. Stakes. Sanastotyöryhmä. Esipainos. Helsinki 1995. Suomen laatupalkinto. Esite- ja arviointiperusteet. Suomen Laatuyhdistys ry. Helsinki 1997, 1998. Särmäkari V. Mitä on hyvä laatupolitiikka? Suuntaviivoja vanhustyön yhteisöille. Vanhustyön Keskusliiton laatuprojektin julkaisu 1997:l. Helsinki 1997. The European Way to Excellence. How 35 European manufacturing, public and service organizations make use of quality management. European Organization for Quality. General Secretariat. 1996. Toimiva vaikeavammainen toimivassa yhteiskunnassa. Aktiva handikappacle i ett aktivt samhälle. Komiteamietintöl987:14. Sosiaali- ja terveysministeriö. Social- och hälsovårdsministeriet. Helsinki 1987. Tulokseksi laatu. Puheenvuoroja sosiaalihuollon laadunkehittämisen teorioista, metodeista ja käytännöistä. Toimittaneet Haverinen R, Maaniittu M, Mäntysaari M, Stakesin raportteja 179. Saarijärvi 1995. Tuominen K. Benchmarking. Prosessiopas. Opi ja kehitä kilpailijoita nopeammin.met. Tampere 1994. Terveydenhuollon sopimusohjaus. Uusia keinoja terveydenhuollon menojen ja palvelujen laadun hallintaan, ohjaamiseen ja arviointiin. Oy Suomen Terveystutkimus Ab. Talous- ja laatututkimus. Taustamateriaalia 15.9.1997 kutsuseminaariin. Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen tehtäväjako ja yhteistyö. Selvitysmiesten raportti. Toimittaneet Paavo Rissanen ja Tapani Kallanranta. Sosiaali- ja terveysministeriö. Työryhmämuistio 1996:5. Ryynänen L., Ryynänen 0-P, Puska P, Veteraanikuntoutuksen laatu. Tutkimus 41 kuntoutuslaitoksen toiminnasta. Sosiaali- ja terveysministeriö. Kansanterveyslaitos. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 1997:6. Helsinki. 1997. Valtakunnallinen suunnitelma sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vuosina 1999-2002. STM tiedottaa 166/98. STM. Helsinki 1998. Winell K. Kuntoutuskäytännöt täysremonttiin. Kuntoutus 1997:l. Vuorio A, Paatero H. Katsaus kuntoutuksen laadunhallintaan. Kuntoutusalan neuvottelukunta. STM, Helsinki 1997.
VAIKEASTI VAMMAISEN ASIAKKAAN HYVÄN KUNTOUTUSKÄYTÄNNÖN TOTEUTUMISTA EDISTÄVÄT KÄYTÄNNÖN TOIMET Kuntoutus jakson vaiheet Suunnittelu ja seuranta Kuntoutusyhteistyö ja tiedottaminen Jatkuva arviointi ja laadunvarmistus Kuntoutusjaksolle tuloa edeltävä vaihe Kuntoutusjaksojen ja muiden tarjottavien kuntoutuspalvelujen perusrunko määritellään etukäteen palvelukartoitukseen tai muuhun selvitykseen perustuen: tavoitteet, sisältö, aikataulu, tarvittavat resurssit ja jakson vastuuhenkilö sekä toimintaperiaatteet. Kuntoutujan tarpeet ja odotukset selvitetään ennakkoon ennakkotietolomakkeella tai muulla tavoin kuntoutusjakson tarkempaa suunnittelua varten. Maksajatahojen vaikeavammaisen kuntoutukselle asettamat vaatimukset selvitetään tai tarkistetaan ennen palvelujen järjestämistä Markkinointia silmälläpitäen tehdään yleinen palvelujen tarvekartoitus vaikeavammaisille suunnattavien palvelujen suunnittelua varten. Kuntoutujalle lähetetään riittävän ajoissa ennakkotiedot tulevasta kuntoutuksesta ja sen yleistavoitteista (palveluesitteet, tiedotteet, hakemuslomakkeet) Ennakkotietolomakkeen antama informaatio ja esille tulleet erityistarpeet (ruokavalio, avustajatarve) viestitetään asianomaisille henkilöille hyvissä ajoin. Kuntoutuspalveluista kertovat esitteet pidetään ajan tasalla ja niissä huomioidaan myös vaikeasti vammaisten palvelunsaajien näkökulma Tarjottavista kuntoutuspalveluista laaditaan yksityiskohtaisemmat palvelumääritykset ja/tai palveluprosessikuvaukset, jotta voidaan osoittaa millainen palvelujen sisältö ja toteutus on. Työn- ja vastuunjaosta kuntoutukseen ja tietylle kuntoutusjaksolle osallistuvien kesken sovitaan kirjallisesti. Kuntoutusjakson alkuvaihe Kuntoutujan yksilölliset tarpeet ja odotukset sekä myös kuntoutusjakson kannalta tarpeelliset tiedot ennen vammautumista selvitetään tulohaastattelun yhteydessä Tulotilanteessa selvitetään mahdollisten kuntoutussuunnitelmien olemassaolo sekä tarkistetaan apuväline- sekä avustustarve. Kuntoutujan edellytykset, sen hetkinen toimintakyky ja voimavarat selvitetään käyttäen apuna yleisesti tai kansainvälisesti hyväksyttyjä toimintakyky- tai muita mittareita. Yhteistyössä kuntoutujan kanssa laaditaan nykyiselle kuntoutusjaksolle henkilökohtaiset realistiset tavoitteet, riittävän kiireetön toteutusaikataulu sekä sovitaan yhteisistä pelisäännöistä. Vastaanottotilanteesta luodaan ystävällinen, kiireetön ja positiivinen Kuntoutujan tulohaastattelusta vastaa ja sen toteuttaa vastuuhenkilö. Kuntoutusjakson alussa järjestetään mahdollisuuksien mukaan kuntoutujien yhteinen informaatiotilaisuus ja tarvittaessa kuntoutuja perehdytetään henkilökohtaisesti talon toimintaan. Kuntoutujalle ja tarvittaessa hänen perheelleen ja läheisilleen annetaan tarvittavat tiedot kuntoutumismahdollisuuksista ja kuntoutusjakson ohjelmasta sopivina annoksina kunkin tietotarpeiden ja resurssin mukaan. Sovitaan vastuuhenkilöstä, joka huolehtii tarvittavasta yhteydenpidosta myös maksajatahoon. Tulohaastattelu toteutetaan sovitun käytännön mukaisesti, joka on kirjattu tai jonka tukena on tulohaastattelulomake. Kuntoutujan perehdyttämisessä käytetään apuna muistilistaa, josta varmistetaan, että kaikki tarvittavat asiat on otettu esille. Jokaiselle kuntoutujalle laaditaan henkilökohtainen, kirjallinen, kyseistä kuntoutusjaksoa koskeva kuntoutumissuunnitelma (kuntoutus- ja palvelusuunnitelma). Kuntoutuksen kulun ja tulosten dokumentoinnista sovitaan yhdessä ja sovitut asiat kirjataan.
Kuntoutusjakson toteutusvaihe Suunnittelun apuvälineenä käytetään tarkistuslistaa, josta varmistetaan, että tarvittavat asiat on otettu huomioon kuntoutusohjelmaa laadittaessa. Yhdessä kuntoutujan kanssa arvioidaan kuntoutuksen tavoitteiden saavuttamista, suunnitelman toteutumisen onnistumista sekä hyötyjä kuntoutujan näkökulmasta. Arvioinnin tulokset kirjataan. Päivittäiset huomiot rekisteröidään niin, että ne voidaan ottaa huomioon loppuarvioinnissa. Kuntoutusjakson päättyminen Sovitaan yhdessä kuntoutujan kanssa kuntoutusjakson ohjelmaan osallistumisesta, jotta kuntoutumiselle yhdessä asetetut tavoitteet toteutuvat. Kuntoutujan toiveita ja tarpeita kuunnellaan kuntoutusjakson aikana ja niihin reagoidaan mahdollisimman pian. Kuntoutusohjelman toteutumista arvioidaan ja suunnitelmia tarkistetaan kuntoutusjakson kuluessa. Kuntoutuksenkulku dokumentoidaan sovitulla tarkkuudella ja tavalla potilas,- asiakaskirjoihin. Kuntoutusjakson päättyessä dokumentoidaan kuntoutujan lopputilanne potilasasiakirjoihin. Kuntoutuksen vaikutuksia arvioitaessa peilataan lopputilannetta alkutilanteeseen ja käytetään samoja mittareita sekä luokituksia. Loppuarviointi kirjataan myös kuntoutuspalautteeseen (kuntoutusseloste) kirjallisen ohjeen mukaisesti tai yhdenmukaista kuntoutuspalautelomaketta käyttäen. Kuntoutustilastot laaditaan ohjeen mukaan. Jatkotutkimuksen tarve arvioidaan yhdessä kuntoutujan kanssa, ja/tai olemassa oleva kuntoutussuunnitelma sekä avustaja- ja apuväline- sekä mahdollinen sopeutumisvalmennuksen tarve tarkistetaan ottaen huomioon myös perheen ja läheisten tarpeet. Tarvittaessa laaditaan selkeä suositus jatkotoimenpiteiksi tai kuntoutussuunnitelmaksi. Kuntoutumisjakson toteuttamiseen ja eri toimintojen koordinointiin liittyvät, tarpeellisiksi katsotut tiedot, viestitetään eteenpäin kuntoutustiimeissä sekä kuntoutujien ja kuntoutushenkilökunnan yhteisissä kokouksissa. Jokainen samaan kuntoutusjaksoon osallistuja informoi omalta osaltaan tiimin jäseniä ja muita kuntoutuksen etenemisestä. Muutoksista kuntoutusohjelmaan tai muista kuntoutujan aikatauluun vaikuttavista asioista tiedotetaan mahdollisimman pian. Kuntoutusjakson aikana ollaan valmiita tekemään yhteistyötä myös kuntoutujan perheen ja omaisten kanssa. Yhteydenpidosta jatkokuntoutuspaikkaan, kotikuntaan ja/tai tukiverkostoon huolehditaan mahdollisuuksien mukaan. Kuntoutujaa informoidaan tarpeen mukaan kuntoutus-, terapia-, vapaa-ajan- ja harrastusmahdollisuuksista kotikunnassa. Varmistetaan, että kuntoutujalla on riittävästi tietoa pysyäkseen jatkossa pitämään huolta omista oikeuksistaan. Kuntoutumisjakson toteuttamisesta ja tuloksista tiedotetaan asianomaisille tahoille heti kuntoutusjakson päätyttyä. Kuntoutumisjakson toteutumista arvioidaan yhdessä kuntoutujan kanssa henkilökohtaisesti ja kurssikohtaisesti kuntoutujien ja kuntoutushenkilökunnan yhteisissä kokouksissa (palautekeskustelut) Tarvittaessa palautekeskusteluun osallistuvat myös perhe ja läheiset. Kuntoutujilta saadut palautteet kirjataan, tai hankitaan muulla tavoin kirjallinen asiakaspalaute. Kuntoutuja (asiakas) palautteet käsitellään henkilöstö- ja johtoryhmän kokouksissa ja niiden tulokset hyödynnetään seuraavia vaikeavammaisten kuntoutusjaksoja suunniteltaessa. Tarvittaessa kuntoutustoimintaa parannetaan, kehitetään uusia palveluja tai toimintamalleja. Kuntoutujien kokemaa Huolehditaan mahdolli- Kuntoutuspalaute (kun-
Kuntoutusjakson jälkeinen vaihe hyötyä saadusta kuntoutuksesta sekä heidän tyytyväisyyttään saatuihin palveluihin selvitetään mahdollisuuksien mukaan myös kuntoutumisjakson päättymisen jälkeen. Tuloksia analysoidaan asiakasryhmittäin. suuksien mukaan myös siitä, että yhteyshenkilöt tai muu yhteys vaikeavammaisen kotikuntaan ovat tiedossa, jotta voidaan tarvittaessa tarkistaa, että kuntoutuksen jälkeinen, mahdollisimman hyvä selviytyminen, on turvattu. toutusseloste) annetaan tai lähetetään vaikeavammaiselle itselleen sekä hänen suostumuksellaan maksajalle ja lähettävälle taholle. LIITE 2 Laatusanastoa Pääasiallisena lähteenä on käytetty laadunhallinta- ja laadunvarmistussanastoa(sfs-iso 8402). Termien tarkan määrittelyn voi tarkistaa lähteestä. jos kyseessä on jokin muu lähde, se on merkitty asianomaiseen kohtaan. ASIAKASPALAUTE Asiakaspalautejärjestelmä Asiakaspalautteella tarkoitetaan eri asiakkailta hankittua tai muulla tavoin välittyvää tietoa, mielipiteitä, kannanottoja siitä, mitä hän odottaa, tarvitsee, miten haluaa itseään hoidettavan ja kohdeltavan ja miten siinä hänen mielestään on onnistuttu. Palautetta voidaan kerätä ennen palvelujen käyttämistä, prosessin aikana ja jälkeen. Asiakaspalautejärjestelmä on se asiakaspalautemenetelmien kokonaisuus, jolla järjestelmällisesti kerätään, käsitellään ja hyödynnetään asiakaspalautetta laadun parantamiseksi ja varmistamiseksi. Asiakaspalautejärjestelmä on osa laatujärjestelmää. ASIAKASPALVELU Asiakaspalvelulla tarkoitetaan palvelun tuottamistilannetta ja asiakkaan sekä palvelun tuottajan välistä vuorovaikutusta. Asiakaspalvelu on käytännössä asiakkaan kohtaamista ja kohtelua. Asiakaspalvelun laadulla ei tässä tarkoiteta hoidon, kuntoutuksen tai muun palvelun sisältöä, tieteellisteknistä toteutusta tai vaikuttavuutta. HOITOKETJU / PALVELUKETJU Sosiaali- ja terveydenhuollon eri organisaatioiden yhteistoiminnan kautta syntyvä asiakkaan, potilaan palvelukokonaisuus, joka muodostuu samaan ongelmaan, vaivaan tai sairauteen liittyvistä palveluista. (STM, hoitokäytäntöprojekti 1997). HOITOKÄYTÄNTÖ / HYVÄ HOITOKÄYTÄNTÖ (good clinical practise) Toimintatapa, jolla todellisuudessa tehdään työtä. Ideaalitapauksessa valtakunnallinen tai alueellinen hoito-ohjelma ja oma hoitokäytäntö ovat yhtenevät. (STM, hoitokäytäntöprojekti 1997). Hyvä hoitokäytäntö tai muu hyvän toimintatavan malli voidaan määritellä tavoitteeksi ja perustaksi työskentelylle omassa organisaatiossa tai työyksikössä tai laajemmin sosiaali- ja terveydenhuollon eri toimintasektoreille (äitiyshuolto, työterveys-huolto, kuntoutus). Tavoiteltava toimintatapa
voidaan määritellä ja sopia myös tietyille toiminnoille (potilaan kotiutus tai asiakaspalvelu). (Holma 1997). HOITOLINJA / PALVELULINJA / KUNTOUTUSLINJA Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa sisäisten palveluntuottajien välisestä toiminnasta syntyvä asiakkaan, potilaan saamien palvelujen kokonaisuus. (STM,hoitokäytäntöprojekti 1997). HOITO-OHJELMA (care protocol) Hoito-ohjelma on alueellisesti tai paikallisesti laadittu ja paikallisiin olosuhteisiin sovellettu, hoitosuositukseen perustuva kannanotto tai hoitoketjun kuvaus. (STM, hoitokäytäntöprojekti 1997). HOITOSUOSITUS (guideline, clinical guideline) Tieteelliseen tutkimukseen ja sen kriittiseen arviointiin perustuva suositus tutkimus -ja hoitomenettelyistä. Asiantuntijoiden järjestelmällisesti laatima ja tieteellisesti perusteltu kannanotto tutkimus- ja hoitovaihtoehtojen vaikuttavuuteen. Voi olla pohjoismainen, kansallinen jne. (STM, hoitokäytäntöprojekti 1997). LAADUNHALLINTA (quality management) Yleisen johtamistoimen osa-alue. Määrittää laatupolitiikan ja -tavoitteet sekä laatuun liittyvät vastuut. Toteuttaa ne laadunsuunnittelun, laadunohjauksen, laadun varmistuksen ja laadun parantamisen avulla. johdon kaikki tasot ovat vastuussa laadunhallinnasta. Toteuttamiseen osallistuvat organisaation kaikki jäsenet. LAADUNVARMISTUS (quality assurance) Niiden suunniteltujen ja järjestelmällisten laatujärjestelmän toimintojen joukko, joiden avulla saavutetaan riittävä luottamus siihen, että organisaatio, tuote, palvelu tai tietty prosessi täyttää laatuvaatimukset. LAATU (quality) Niistä ominaisuuksista muodostuva kokonaisuus, johon perustuu organisaation, tuotteen, palvelun tai tietyn prosessin kyky täyttää sille asetetut vaatimukset ja siihen kohdistuvat odotukset. Vaatimukset voivat perustua lainsäädäntöön, määräyksiin, sopimuksiin tai erikseen määriteltyihin asiakkaiden tarpeisiin. LAATUJÄRJESTELMÄ (quality system) Laadunhallinnassa tarvittavien organisaatiorakenteiden, menettelyjen, prosessien ja resurssien muodostama järjestelmä. Kaikilla organisaatioilla on toimintajärjestelmänsä, jota voidaan kutsua myös laatujärjestelmäksi. Laatujärjestelmä on olemassa, jotta asetetut laatutavoitteet tai laatupolitiikka täyttyvät. LAATUKRITEERI (quality criterion)
Ominaisuus, joka on valittu laadun määrittämisen perusteeksi. Kriteeri on laadun mittapuu, jonka perusteella voidaan esimerkiksi arvioida, onko palvelun laatu ollut sovitun tasoista, onko sovittu hyvän hoidon malli toteutunut, onko pystytty vastaamaan laatuvaatimuksiin tai onko laatutavoitteet saavutettu. (Soveltaen eri lähteistä Holma 1997). LAATUKÄSIKIRJA (quality manual) Organisaation laatupolitiikan esittävä ja laatujärjestelmän kuvaava asiakirja. Voi koskea koko organisaatiota tai vain joitakin sen toimintoja. Laatukäsikirjaan sisältyy mm.laatupolitiikka, sopimukset vastuista ja valtuuksista, menettelytavat ja ohjeet. LAATUPOLITIIKKA Ylimmän johdon organisaatiolle määrittämä yleinen tapa suhtautua laatuun. Sosiaali- ja terveydenhuollon laatupolitiikka voidaan määrittää niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. LAATUTYÖ / LAATUTYÖSKENTELY Kehittämistyötä, jonka tavoitteena on työyhteisön toiminnan ja laadun parantaminen. Laatutyöskentelyssä kiinnitetään huomio laadun kannalta tärkeisiin seikkoihin esimerkiksi asiakkaaseen ja palveluprosesseihin. (Outinen, Holma, Lempinen 1994). PROSESSI Hoitoprosessi / Kuntoutusprosessi / Palveluprosessi Prosessit muodostuvat toisiinsa eri tavoin sidoksissa olevista toimintoketjuista, joiden avulla palvelut ja/tai tavarat tuotetaan. Palveluprosessi on samaan asiakkaaseen tiettyjen voimavarojen puitteissa kohdistuva palvelutapahtumien toimintosarja, joka muuttaa panokset tuotoksiksi. Siihen kuuluu ainakin palvelun vireillepano, toteutus ja lopettaminen. Palveluprosessin sisältö tarkentuu asiakkaan tarpeiden mukaan: esimerkiksi hoito-, kuntoutusprosessi. Palveluprosessit ovat samalla työprosesseja. On lähinnä makukysymys, mitä sanaa milloinkin käyttää prosesseja kuvatessaan. (Soveltaen eri lähteistä Holma 1997). STANDARDI (standard) Tunnustetun elimen hyväksymä, toistuvaan käyttöön tarkoitettu normatiivinen asiakirja, joka esittää yleisesti hyväksyttyjä sääntöjä, ohjeita tai ominaispiirteitä toiminnoille tai niiden tuloksille. Yleiskielessä sanalla 'standardi' on myös sellaisia merkityksiä kuin tavoitetaso, yhteisesti sovittu toteutustaso ja hyväksyttävä raja. Nämä merkitykset liittyvät myös käsitteeseen laatuvaatimus. (Sosiaali- ja terveydenhuollon sanasto. Stakes 1996). TULOKSELLISUUS Tuloksellisuus osoittaa, miten hyvää organisaation tai työyksikön palvelutoiminta on ollut. Tuloksellisuuteen sisältyvät tuottavuus, taloudellisuus, vaikuttavuus, kustannus- vaikuttavuus sekä ulkoinen ja sisäinen palvelukyky.
LIITE 3 Kuntoutustoiminnan laatuun vaikuttavia lakeja ja asetuksia KRITEERI LAKI, ASETUS tms. Oikeus kuntoutukseen Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta 2-3 ; A Kansaeläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta 3 ; Kansanterveyslaki (66/72); Erikoissairaanhoitolaki (1062/89); A lääkinnällisestä kuntoutuksesta (1051/91); L tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta (625/91); L liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta (626/91); 1 sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta (733/92); Työeläkelait Oikeus palveluihin omalla äidinkielellä L potilaan asemasta ja oikeuksista (785/92) 3 ; HM 14 (969/95); VP1-7 3 (380/87); SHL 39 3 Itsemääräämisoikeus L potilaan asemasta ja oikeuksista (785/92) 6 ; L kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöstä (604/91) 5 Oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon L potilaan asemasta ja oikeuksista (785/92) 3 HM 15 3 Toiminnan (laadun) arviointi ja valvonta L sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämis-keskuksesta (1073/92) 2 ; L yksityisestä terveydenhuollosta (152/90) 2 4 ja 35 ; L ja A terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/94); L yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta (603/96); A sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista (804/92) Hoitoon pääsy L potilaan asemasta ja oikeuksista (785/92) 4 Itsemääräämisoikeuden rajoitukset L potilaan asemasta ja oikeuksista (785/92) 9 Oikeus tiedonsaantiin L potilaan asemasta ja oikeuksista (785/92) 5 ; Henkilörekisteri L ja A;
SHL 40 ; HE laiksi sosiaalihuollon asiakkaan asemastaja oikeuksista (HE 228/98); HE laiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta (30/98); HE henkilötietolaiksi (96/98) Salassapitovelvollisuus L potilaan asemasta ja oikeuksista (785/92) 13 ; L kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta (610/91) 10 ; SHL 57 ; HE laiksi sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (HE 228/98) Määräajassa toimiminen L kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta (610/91) 6 ; HM 16 Suunnitelman/lausunnon laatiminen A lääkinnällisestä kuntoutuksesta (1051/91) 5 ; A kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta (1161 /91) 3 ; L kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöstä (604/91) 7 ; VPA (759/87) 2 ; L lastenpäivähoidosta (36/73) 7 a ; L vammaisten henkilöiden työllistymisen ja koulutuksen edistämisestä HE 87/98 Kirjallisen päätöksen antaminen L kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta (610/91) 5 Velvollisuus ohjata asiakasta L kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöstä (604/91) 7 ; L kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta (610/91) 7 ; L potilaan asemasta ja oikeuksista (785/92) 4 A L HE HM SHL VPA/L = asetus = laki = hallituksen esitys = Suomen hallitusmuoto = sosiaalihuoltolaki = asetus tai laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista Hyvä kuntoutuskäytäntö -julkaisu on Invalidiliiton sitoumus erityisesti vaikeasti vammaisten asiakkaiden kuntoutuspalvelujen laadun jatkuvaksi parantamiseksi. Sitoumuksella Invalidi1iitto haluaa varmistaa vammaisten asiakkaiden kuntoutuspalvelujen saatavuuden ja laadun. Sitoumukseen on kirjattu kuntoutuksen toimintayksiköiden yhteiset laatupoliittiset linjaukset, jotka ohjaavat yksikkökohtaista toiminnan jatkuvaa arviointia ja kehittämistä. Sitoumus sisältää hyvän kuntoutuskäytännön edellytykset, yleiset periaatteet ja määrittelyn kuntoutusjakson eri vaiheissa.
INVALIDILIITTO ry Kumpulantie 1 A, 00520 HELSINKI puh. (09) 613 191, fax (09) 146 1443 www.invalidiliitto.fi nadf@invalidiliitto.fi