MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Johtava asiantuntija Pöyry Management Consulting Oy
SISÄLTÖ Turpeen käyttö ja tuotanto Suomessa Turpeen korvaavat polttoaineet Puun kysyntä ja tarjonta Keskeiset näkökulmat turpeen käytön lopettamisessa Lisäkustannukset 2
TURPEEN KÄYTTÖ JA TUOTANTO SUOMESSA Turpeen käyttö Keskimäärin 23 TWh/a Vaihtelee 17 28 TWh/a, lauhdevoima ja lämmitystarve Turpeen tuotanto vaihdellut välillä 5 37 TWh/a Turpeen osuus energian kokonaiskulutuksesta 6 % sähkön hankinnasta 6 % kaukolämmön tuotannosta 20 % Turve on keskeinen sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP) polttoaine yhdyskunnissa ja teollisuudessa Etelä-Suomen rannikkoa lukuun ottamatta. Soveltuu erityisen hyvin yhteiskäyttöön puun kanssa, mahdollistaa puun käytön kustannustehokkaimmin 3
TURVETUOTANTOALAT MAAKUNNITTAIN Energiaturpeen tuotantoala noin 57 000 hehtaaria vuonna 2011 Turpeen tuotantoalat, tuotanto ja siten työllistävyys ja alueelliset vaikutukset painottuvat Pohjanmaan alueelle. Turvetuotanto on kuitenkin merkittävää myös muissa maakunnissa aivan eteläisintä Suomea lukuun ottamatta Metsävarat ja siten energiapuuvarat painottuvat turvetuotantoa enemmän Keskija Itä-Suomen alueelle Energiaturpeen tuotannon ja kuljetuksen työllisyysvaikutus välillisine vaikutuksineen voin 5500 henkilötyövuotta (VTT) 4
ENERGIATURPEEN JA KIINTEIDEN PUUPOLTTOAINEIDEN KÄYTÖN KEHITTYMINEN, PÖYRYN ARVIO Turpeen käytön arvioidaan hallitusohjelman mukaisesti laskevan ohjauskeinojen seurauksena. Energia- ja ilmastostrategian linjauksia: turpeen energiakäyttö vähenee kolmanneksella vuoteen 2025 mennessä 15 TWh Lauhdevoiman kilpailukyky ja tarve vaihtelevat sähkön markkinahinnan mukaan. Turpeen tuotantokyvyn tulisi kyetä vastaamaan myös ajoittaiseen korkeaan kysyntään 5
KESKEISET NÄKÖKULMAT TURPEEN KÄYTÖN LOPETTAMISESSA Miten turpeen käytön lopettamista perustellaan: negatiiviset ympäristövaikutukset Lähiympäristön tila: Vesistövaikutukset Pölyäminen Liikenne Soiden luontoarvot Ilmastonmuutos ja turpeen hiilidioksidipäästöt Mitä turpeen käytön lopettamisella menetetään? Yksi harvoista kotimaisista energialähteistä jätettäisiin hyödyntämättä Tuontiriippuvuus lisääntyy Polttoainehankinnan huolto- ja saantivarmuus heikkenee Energiantuotantolaitosten käytettävyys heikkenee Kasvatetaan energiantuotannon kustannuksia ja samalla heikennetään kilpailukykyä Heikennetään puun raakaainekäyttömahdollisuuksia, negatiivinen vaikutus metsäteollisuuden toimintaedellytyksiin Työllisyysvaikutukset alueellisesti Kauppatase heikkenee 6
TURPEEN KÄYTTÖ LOPETETAAN MILLÄ TURVE KORVATAAN Turpeen käyttö on Pöyryn arvion mukaan vuonna 2030 noin 13 TWh (sisältää lauhdeturvetta 2 TWh) Turpeen korvaavina polttoaineita voidaan tarkastella kahta ääriskenaariota, joissa turve korvataan kokonaan joko puulla tai fossiilisilla polttoaineilla Seuraavassa kuvassa on esitetty skenaarioita puoltavia oletuksia Puun saatavuus rajoittaa käytön lisäämistä ja puun käyttö lisääntyy muutenkin merkittävästi Puun ohjaaminen ensisijaisesti jalostuskäyttöön nähdään kansantaloudellisesti tärkeäksi Energiantuotantolaitosten käytettävyys ja toimitusvarmuus edellyttävät fossiilisten käyttöä Päästökauppa vakioi CO 2 - päästöt riippumatta toimista Suomessa Turve korvataan kokonaan fossiilisilla polttoaineilla Turve korvataan kokonaan puulla CO 2 -päästöjen vähentäminen ja uusiutuvien polttoaineiden käyttäminen nähdään tärkeänä Työllistävyys ja kotimaisuus merkittävät argumentit, tuontiriippuvuutta ei haluta lisätä Puun saatavuus ei rajoita käytön lisäystä ja puun toimitusvarmuus pystytään turvaamaan Todennäköisesti toteutuu jokin välimuoto ääriskenaarioista 7
TURPEEN KORVAAMISEEN FOSSIILISILLA JA PUULLA LIITTYVIÄ VAIKUTUKSIA Menetetään turpeen työllistävä vaikutus Tuontiriippuvuus kasvaa merkittävästi Kauppatase heikkenee + Raaka-aineeksi kelpaava puu ohjautuu teollisuuden käyttöön Turve korvataan kokonaan fossiilisilla polttoaineilla Turve korvataan kokonaan puulla Yhteisiä piirteitä Kuitupuuta ohjautuu merkittäviä määriä polttoon, mikä vaikeuttaa teollisuuden puunsaantia Negatiivinen vaikutus metsäteollisuuden toimintaedellytyksiin Polttoainehankinnan huolto- ja saantivarmuus heikkenee Laitosten käytettävyys heikkenee Tuontipuun määrä saattaisi lisääntyä, mikä lisäisi tuontiriippuvuutta + Turvetuotannon haitat poistuvat Energiantuotannon kustannukset kasvavat Turpeen kansantaloudellinen arvo jätetään hyödyntämättä Hiilidioksidipäästöt eivät merkittävästi muutu, koska valtaosa turpeesta käytetään päästökauppasektorilla, jonka päästökehitys on kiinnitetty 8
TURPEEN KÄYTTÖ LOPETETAAN MILLÄ TURVE KORVATAAN Todennäköisesti toteutuisi jokin välimuoto em. skenaarioista. Alla on esitetty yksi arvio turpeen korvaamisesta, joka edustaa lähes maksimaalista puun käytön lisäystä. Valtaosa 13 TWh:n turpeen käytöstä, arviolta 11 TWh korvautuisi puulla Loppuosa turpeesta korvautuu muilla fossiilisilla, valtaosin hiilellä samoissa kattiloissa Pieneltä osin tuotantoa korvaantuu myös kaasulla ja öljyllä, lähinnä erillisenä lämmöntuotantona, kun KPA-kattiloiden teho laskee ja huoltoseisokit lisääntyvät 9
TEORIASSA PUUSTON KASVU RIITTÄÄ KATTAMAAN KYSYNNÄN Puun riittävyys nousee esille, kun puhutaan puun merkittävästä lisäkäytöstä. Kaikki jakeet kelpaavat energiantuotantoon, mutta vain osa raaka-ainekäyttöön. Suurimmaksi kestäväksi ainespuun hakkuukertymäksi (VMI10) on arvioitu alle 70 Mm 3, jota vastaavat toteutuneet hakkuut ovat olleet noin 50-60 Mm 3 tasolla (2011: 52 Mm 3 ) 10
HYÖDYNNETTÄVISSÄ OLEVA PUUMÄÄRÄ ON RAJALLINEN Kaikkea kasvavaa puuta ei kuitenkaan voida hyödyntää teknisistä, taloudellisista, ympäristöllisistä tai muista syistä. Rajoittavia tekijöitä ovat muun muassa pieni leimikkoala (ha) ja alhainen hehtaarikohtainen kertymä (m 3 /ha), metsänomistajien tarjontahalukkuus, energiapuun korjuusuositukset (esim. ravinnehävikki) ja talteensaanto sekä vaikeat maasto-olosuhteet ja metsäkuljetusmatka Metsäenergian tarjontaan vaikuttaa myös siihen liittyvät ympäristönäkökulmat (mm. kestävyyskriteerit, hiilineutraalisuus, biodiversiteetti ja ravinnekysymykset), jotka saattavat asettaa tulevaisuudessa rajoituksia tai supistaa osittain tarjontapotentiaalia 11
KASVAVA KYSYNTÄ EDELLYTTÄÄ KUITUPUUN KÄYTTÖÄ Metsähakkeen kysyntä Pöyryn energiantuotannon mallinnusten perusteella ja vaikutus, jos turve korvaantuisi pääasiassa puupolttoaineilla. Oletuksena metsäteollisuuden sivutuotteiden käytön säilyminen noin 18 TWh tasolla 12
LISÄKUSTANNUSARVIOITA TURPEESTA LUOPUMISESTA Uusien voimalaitosten korkeammat investoinnit 350 M Lisäinvestoinnit vanhoihin voimalaitoksiin 250 M Puun hinnan nousun vaikutus energiantuottajille 50 150 M Puun hinnan nousun vaikutus teollisuuden raakaainekäyttöön 200 M 13
KOHTUULLISELLA TURPEEN KÄYTÖLLÄ VOIDAAN MAKSIMOIDA PUUN KÄYTTÖ KUSTANNUSTEHOKKAIMMIN Turve on keskeisessä roolissa Suomen energianhankinnassa Turpeen käyttö on joka tapauksessa laskevalla trendillä jo nykyisellä ohjauksella. Käyttö jatkuu alemmalla tasolla ja riittävistä turvetuotannon edellytyksistä on huolehdittava Turvetuotannon ympäristövaikutuksiin voidaan itse vaikuttaa Kohtuullinen määrä turvetta maksimoi puun käytön kustannustehokkaimmin ja edesauttaa myös teollisuuden raaka-ainepuun saannin riittävyyttä ja kohtuuhintaisuutta Turvetta korvaavina polttoaineina olisivat pääosin puu, mutta polttoaineen saantivarmuus- ja käytettävyyssyistä myös fossiiliset polttoaineet. Puun käytön lisäys aiheuttaa raaka-ainekäyttöön soveltuvan puun ohjautumista energiakäyttöön Turpeen käytön lopettaminen aikaistaa ja lisää kustannuksia uusissa laitosinvestoinneissa ja edellyttää investointeja olemassa oleviin laitoksiin. Puun käyttömäärien lisäys, saantivarmuuden kasvattaminen ja hintareferenssipolttoaineturpeen poistuminen nostavat puun hintaa, myös raaka-ainepuun osalta Puun hinnan nousun myötä metsäteollisuuden kilpailukyky ja toimintaedellytykset heikkenevät, millä voi olla merkittäviä kansantaloudellisia ja työllisyysvaikutuksia Energian hinta nousee ja yhteistuotannon ja kaukolämmön kilpailukyky heikkenee 14
KIITOS! JANNE.RAUHAMAKI@POYRY.COM 010 33 24522 15