Nuorten lehti nuorille URLY 3/2011 #53 23.9.2011 15. Vuosikerta ISSN 1455-2574 www.curly.fi Pienetkin teot ovat vaikuttamista Itä-Suomen kotikaupungit syleilyssämme Kirjoita, kuvita ja toimita tunne vastuusi ja oikeutesi Unelmana kutsumusammatti? Kätilö ja opettaja kertovat! Ota ja osaa mediassa! CURLY 3/ 2011 1
Sisällysluettelo 23.9.2011 15. vuosikerta ISSN 1455-2574 18 Hei äiti ja iskä, tiedättekö mikä musta tulee isona? Musta tulee opettaja, sanoin 6-vuotiaana vanhemmilleni. Nyt tuosta on kulunut 11 vuotta ja olen edelleen vakaasti sitä mieltä, että minusta tulee luokanopettaja. 30 Nuorten lehti nuorille Ilmaisjakelulehti Painosmäärä 25 000 Tätä numeroa jaetaan suorapostituksena lehden tilaajille, nuorisotaloille ja Helsingin kaupungin kirjastoihin. Lisäksi lehteä jaetaan Aikakauslehtipäivässä kouluihin ympäri Suomea. Lehti on luettavissa sähköisesti osoitteessa www.curly.fi ja lehtiluukku.com Curly- lehti on Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ja Mediakasvatusseura ry:n jäsen. Päätoimittaja: Peppi Tervo 041 533 6541 peppi.tervo@curly.fi Curlyn Peppi (Facebook) 2 Sisällysluettelo 3 Pääkirjoitus 4 Silppuri Aloitekanava.fi, mistä ikärajat tulevat elokuville ja paljon muuta. 6 Curly-ristikko 7 GAME OVER alle 18-vuotiailta 8 Kotikaupunkini Mikkeli 10 Kotikaupunkini Taipalsaari paratiisi maan päällä 11 Riivatun mainokset 12 Äiti, jutellaanko seksistä? 14 Oikeus ja kohtuus toimittajan oma ratkaisu 16 Curlyn kirjoittajakoulu Näin kirjoitat lehtijutun Curlyyn 18 Kuva kertoo enemmän kuin kirjain 20 Millainen maksukortti sopii nuorelle? 21 Miten juuri SINÄ voit vaikuttaa? 22 Leijonapoika 24 Mä oon online ootsäki? 26 Afrikan auringon alla 28 Klassikkokirja Häräntappoase nykynuoren arvostelussa 29 Inspiraatiosta 30 Unelma-ammattini: luokanopettaja 33 Unelma-ammattini: kätilö 34 Curly-sivut Toiminnanjohtajan terveiset, Hallituksen ääni, Curly-info Pila sosiaalisessa mediassa ei ole mikään kavereiden kanssa kotona heitetty vitsi. Haastattelussa Georg Henrik Wrede. Tätä lehteä ovat olleet tekemässä: Elina Anttila Eeva Berg Densu Bilic Susanna Halinen Liisa Heikinheimo Mari Hirvi Linda Holopainen Viivi Hyyryläinen Jenni Häyhä Reetta Inkeroinen Sonja Kaartinen Minna Kiviranta Mira Kotamäki Merja-Maaria Oinas Vilma Pasanen Mia Parpala Maarit Pietinen Petteri Pietinen Janne Riikonen Maiju Tanskanen Jani Toivola Sofia Tvaltvadze Roosa Vieruaho Emma Vormisto Katariina Välimäki Erityiskiitokset: Maija Puska / Aikakausmedia Touko Aalto / Eduskunta yesbox ja Medianpyörteissä 2011 osallistujat Hanna Nurmiranta / Omnia Lehden ulkoasu: Topias Rajajärvi Kannen kuva: Curly Media/ Peppi Tervo Kuva on otettu Curly ry:n ja Espoon nuorisopalveluiden järjestämällä Mediakurssilla kesällä 2011. Toimituksen osoite: Larin Kyöstin tie 7 00650 Helsinki Toiminnanjohtaja: Ira Kinnunen 041 533 6542 ira.kinnunen@curly.fi Mitä mieltä olit uusimmasta Curlystä? Lähetä palautetta curly@curly.fi. Jos muutat, lähetäthän uuden osoitteesi sähköpostilla tai tekstiviestitse, sillä emme saa osoitteenmuutoksia Väestörekisterikeskuksesta. Lehdessä on erilaisia tehtäviä, jotka tunnistat tästä merkistä (? ). Voit tehdä tehtäviä yksin, parin kanssa tai ryhmässä kotona, koulussa, nuorisotilalla tai vaikka bussissa! Turku Ylöjärvi Mikkeli Taipalsaari Klaukkala Vantaa Espoo Helsinki Puheenjohtaja: Jorma Pilke puh. 0400 492 241 Painopaikka: Sanomapaino Oy, Vantaa 2011 www.sanomapaino.fi Curly Media ei vastaa kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä, eikä palauttamisesta, ellei erikseen toisin sovita. Kaikki Curly Mediaan tarjottu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa käyttää ja julkaista uudelleen toteutus- ja jakelutavasta riippumatta. Tähän lehteen juttuja ovat kirjoittaneet ja toteuttaneet nuoret mm. Ylöjärveltä, Helsingistä, Vantaalta, Taipalsaarelta, Mikkelistä, Turusta, Espoosta ja Klaukkalasta. 2 CURLY 3/ 2011
Pääkirjoitus Hienot sanat Olen huomannut ajoittain puhuvani aivan eri kieltä eri ihmisten kanssa. Huomaan viljeleväni sanoja osallisuus, vaikuttaminen ja yleishyödyllisyys siellä täällä, vaikka oikeasti voisin sanoa vain, että on tärkeää, että kaikkien ääni kuuluu ja että yhdistyksestämme pitäisi olla iloa kaikille. Heräsin tähän kaikkeen, kun keskustelin lehtiryhmäläisten kanssa tämän lehden teemoista; osallisuudesta ja vaikuttamisesta. Vaikuttamisesta tuli nuorille ensimmäisenä mieleen esimerkiksi ensitapaaminen tai iskulause, osallisuudelle pyöriteltiin jo silmiä pidempään. Osallisuus ja vaikuttaminen ovat muodissa nuorisopolitiikan kentällä, nuorten ääni halutaan nostaa esiin. Sen työn parissa Curly-lehti on tehnyt töitä jo lähes 15 vuotta! Vähemmän naamatusten toimittajien kanssa keskustelimmekin sitten internetin käytöstä (s. 24). Kokeilimme sellaista juttua, jota oli kirjoittamassa 8 (!) nuorta eri puolilta Suomea. Vastaukset kyllä olivat hyvin samankaltaisia: netissä hengaillaan ja katsellaan videoita, olipa sitten kotoisin idästä tai lännestä ja menossa ylä-asteelle tai kirjoittamassa ylioppilaskirjoituksia. Samankaltaisia monen kirjoittajan juttuja tehdään varmasti myös jatkossa Curlyn uudistuneiden nettisivujen kautta. Jos haluat ehdottaa omaa aihettasi seuraavaksi massatoimittajien jutuksi, ota yhteyttä nettisivujen kautta tai perinteisemmin sähköpostilla. Myös Curlyn Peppi Facebookissa lupaa kuulla toiveesi! Jännä sana on myös ikä. Kolmeen kirjaimeen saadaan tiivistettyä paljon tietoa kulttuurista, osaamisesta, taidoista, asenteista mistä tahansa! Oletpa sitten nuori tai vanha henkisesti, fyysinen ikäsi voi olla mitä tahansa. Siksi olemmekin pyrkineet tässä lehdessä esittelemään entistä useammin toimittajiemme iät. Terveisin päätoimittajanne Peppi, 25 vuotta. Ps. Kuulisimme mielellämme entistä useammin palautetta Curly-lehdestä. Auta meitä siis kehittymään ja avaa sanainen arkkusi! Kyllä se taitaa olla henkinen ikä, joka lopulta ratkaisee Mikä Curly? Curly-lehteä julkaisee valtakunnallinen nuorisoyhdistys Curly ry. Curly ry tarjoaa nuorille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa median keinoin. Samalla yhdistys edistää nuorten kulttuuria ja kannattaa terveitä elämäntapoja. Curly ry järjestää nuorille mediaan liittyvää harrastustoimintaa, mm. viikoittain kokoontuvia mediakerhoja, viikonloppukursseja ja leirejä. Curlyn toiminnassa nuoret pääsevät tekemään Curly-lehteä, lyhytelokuvia ja muita mediaprojekteja. Samalla he oppivat monipuolisia mediataitoja, esimerkiksi valokuvaamista, internetin käyttöä ja elokuvanäyttelemistä. Toiminnan vetäjinä työskentelee nuorisotyön ja viestinnän ammattilaisia. Lisätietoa yhdistyksestä ja sen toiminnasta löytyy internetistä osoitteesta: www.curly.fi.? Katso kannen kuvaa. Valitse yksi kuvassa oleva henkilö ja keksi hänelle kuvan perusteella henkilöllisyys. Kuka hän on, mitä hän harrastaa, mistä hän on tulossa ja miksi hän on kuvassa? Mieti, mitä kuva kertoo ihmisestä. Mitä se jättää kertomatta? TILAA ILMAINEN CURLY-LEHTI Curly on 3 4 x vuodessa ilmestyvä nuorten tekemä lehti nuorille. Tutustu ja ihastu! Kyllä kiitos, haluan saada Curly-lehdet veloituksetta suoraan kotiin. Kirjepostimerkki Curly ry Larin Kyöstin tie 7 00650 Helsinki Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Syntymävuosi Postitoimipaikka Yhteystietojani saa käyttää suoramarkkinointiin. Tarjous koskee Suomea. Aiemmat tilaukset yhä voimassa. Curlyn voi tilata ilmaiseksi myös netistä osoitteesta: www.curly.fi CURLY 3/ 2011 3
Silppuri Teksti ja kuvat: Curly Media Samu Herttuainen (vas.), Liisa Heikinheimo, Paula Salmi ja Heikki Turkka tuovat Walkers Hubu-bussin pääkaupungin nuorille. On uuden aika! Curly ry:n verkkosivut ovat uudistuneet! Tule tutustumaan esimerkiksi verkkolehteen (www.curly.fi/artikkelit), päätoimittajaan (www.curly.fi/paatoimittaja) tai katsomaan videoita (www.curly.fi/videot). Bloggaa, kommentoi, tilaa lehti vanhat jututkin löytyvät edelleen, mutta myös uutta on tarjolla. Toimittajille-sivuilla on oma alueensa, jonne pääsee päätoimittajalta saaduin tunnuksin. Tsekkaa myös mitä ja milloin voit Curlyssä harrastaa. Tervetuloa! Kahvilabussilla ympäri Stadin Walkers Hubu-bussiprojekti tuo liikkuvan nuorisokahvilan pääkaupunkiseudulle. Kahvilabussi tarjoaa halpaa ja hauskaa ajanvietettä ja kulkee sinne missä nuoret ovat. Siis täh! Eihän bussissa voi olla kahvilaa!, huudahtaa yksi nuorista Oulunkylän nuorisotalolla, jossa Walkers Hubu-bussin työntekijät esittelevät bussia. Ja totta se silti on. Kahvilaksi muutettu linja-auto tarjoaa tietokonepelejä ja kahvilapalveluita nuorille kenties maan halvimmilla hinnoilla. Puoli litraa limua maksaa yhden euron, pelaaminen ei mitään. Ostopakkoa bussissa ei ole, fiilistelemäänkin voi tulla. Pyörillä liikkuva kahvila on kerrankin jotain vain alaikäisille suunnattua. Aivan yksin eivät nuoret bussissa silti ole. Paikalla on aina myös joku neljästä bussin työntekijästä sekä koulutettuja Walkers-vapaaehtoisia. Bussissa vierailevat myös muut nuorten kanssa alueella työskentelevät. On tosi mukavaa tavata nuoria ja tarjota samalla tukea ja lisäresursseja alueen muille toimijoille. Kerrankin on tarjolla tarpeeksi turvallisia aikuisia ihan nuoria varten!, projektipäällikkö Heikki Turkka pohtii. Walkers Hubu-bussi on Aseman Lapset ry:n ja Elämä On Parasta Huumetta ry:n yhteistyöprojekti. Bussi kiertää pääkaupunkiseudulla vuoden 2013 loppuun. Syksyllä 2011 bussi liikkuu eri puolilla Oulunkylää ja säiden viiletessä bussi kulkee Leppävaaraan. Bussin liikkeitä voi seurata Facebookissa liittymällä Walkers-Hubu-bussi -ryhmään. Lisätietoa bussista antaa projektipäällikkö Heikki Turkka Aseman Lapset ry p: 050 518 5511. Infoa löytyy myös www-sivuilta: www.asemanlapset.fi ja www.eoph.fi/toiminta/walkers-hubu-bussiprojekti Mikäli et asu pääkaupunkiseudulla, voit saada tuntumaa bussista vierailemalla Elämä On Parasta Huumetta ry:n virtuaalisessa Hubu-bussissa Habbon puistossa tai omaa kotiasi lähinnä olevassa Walkers-kahvilassa. Lisätietoa Habbon Hubu-bussista ja Walkers-kahviloista löydät www-sivuilta: www.eoph.fi ja www.asemanlapset.fi. Liisa Heikinheimo (S) Sallittu kaiken ikäisille? poikani on nyt tarvinnut kolmena yönä aikuisen turvaa nukahtaakseen ja nukkuakseen, koska kyseistä 9-vuotias elokuvaa ennen olevissa mainoksissa oli poikani mielestä aineistoa, joka oli niin kauheaa ja todellista. Lapsia suojellaan ohjelmia tarkastamalla, jolloin niille asetetaan ikäraja. Ohjelmat voidaan kieltää alle 7-, 11-, 13-, 15- tai alle 18-vuotiailta. Ohjelma sallitaan kaikenikäisille (S), jos se ei sisällä lapsille haitallista aineistoa. Ikärajan ensisijainen tavoite on lasten suojeleminen, mutta monet aikuisetkin käyttävät ikärajoja itsensä suojelemiseen. Haitallisuus ei ole matemaattinen suure, jota voisi mitata kiloina tai prosentteina, ja koska arvioinnin kohteena olevat lapsetkin poikkeavat toisistaan kokemuksiltaan ja persoonallisuudeltaan sekä kehitysvauhdiltaan, on ikärajojen määrääminen vaikeaa ja perustuu keskimääräisen (kuvitteellisen) lapsen kenkiin asettumiseen. Koska kuvaohjelmia arvioidaan pelkästään haitallisuusnäkökulmasta, saamme usein palautetta vanhemmilta, että joku tietty elokuva ei sovi sen ikäisille, joille se on sallittu. Esimerkiksi kiroilu ja huonojen tapojen esitteleminen katsotaan ei-sopivaksi lapsille ja sitähän se kasvatuksellisessa mielessä onkin. Kiroilua ei voida pitää lapsen psyykkistä kehitystä vaarantavana, minkä vuoksi se ei voi olla ikärajaperuste. Lapsi kuitenkin oppii kiroilun ja muut huonot tavat yhtä helposti kotoa tai lähiympäristöstään. Elokuvat tai televisio-ohjelmat ovat vain yksi tapa tutustua epätoivottaviin ilmiöihin. Ikärajojen lisäksi tarvitaan muuta tietoa elokuvista ja televisioohjelmista. Tuleva Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus tuleekin omilla verkkosivuillaan (www.meku.fi) antamaan yleisölle mahdollisuuden ottaa kantaa ohjelmien hyvyyteen tai suositella ohjelmaa tietylle ikäryhmälle. Maarit Pietinen, Valtion elokuvatarkastamo www.vet.fi Minkä elokuvan näit viimeksi? Millainen sen ikäraja oli? Lue Silppurista juttu elokuvien ikärajoista ja tutustu niihin lisää osoitteessa www.vet.fi. Millaisin perustein luulet edellisen näkemäsi elokuvan saaneen ikärajansa? Oliko se perusteltua? Voit halutessasi lukea ikärajan perusteet myös Valtion elokuvatarkastamon internet-sivuilta.? 4 CURLY 3/ 2011
Silppuri Seksi on ihanaa! Väestöliitto selvitti keväällä 2011 52 nuorelta heidän ajatuksiaan ja kokemuksiaan seksistä. Vaikka osa ilmoitti kokeneensa vastentahtoista koskettelua ja internetissä tapahtuvaa kaltoinkohtelua, silti 64 % ilmoitti seksin olevan ihanaa ja 76 % seksin olevan nautinnollista. Tämä on hieno uutinen, sillä Väestöliiton seksuaalikasvatuksella pyritäänkin juuri siihen, että oma ja toisen seksuaalisuus ja keho olisivat iloa ja nautintoa tuottavia. Kyselyn mukaan eniten lisätietoa toivottiin seksitaudeista ja raskaudesta sekä ihmissuhteista. Lisätietoa, neuvoa ja keskusteluapua kaikissa seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa on tarjolla Väestöliiton nuorille kohdistetussa internet-palvelussa. BLOGIVINKKI The Lennokkaat Oletko kiinnostunut koirista ja koiraharrastuksesta? The Lennokkaat kertoo nuoren tytön ja kahden koiran elämästä. Blogin päätähdet ovat Grand basset griffon vendeenit Lulu ja Zorro. Kirjurina toimii 17-vuotias Linda, joka harrastaa koiriensa kanssa aktiivisesti koiranäyttelyitä. Välillä blogiin tulee päivityksiä myös muusta kuin koirallisesta elämästä, mutta pääasiassa se keskittyy koiriin ja koiraharrastuksiin. Linda toivoo, että kaikki viihtyvät blogissa ja jättävät tassunjälkensä kommentteihin! Siirry blogiin: http://www.fasciner.blogspot.com Aloitekanava.fi vaikuttamisväline verkossa Aloitekanava.fi on lasten ja nuorten oma vaikuttamiskanava verkossa, jonka avulla he voivat osallistua oman kuntansa palveluiden kehittämiseen. Aloitekanava.fi -palvelussa lasten ja nuorten ideoista muotoutuu aloitteita. Ideat voivat olla lyhyitä muutosehdotuksia, joita muut käyttäjät voivat kommentoida. Ideoista muotoutuneita aloitteita voi tukea ja seurata sitä, miten asioiden käsittely etenee kunnassa. Aloitekanavassa myös kunnan toimijat voivat kysyä nuorilta mielipidettä erilaisista asioista. Kysymykset voivat koskea esimerkiksi koulua tai vapaa-aikaa. Aloitekanava tarjoaa mahdollisuuden osallistumiseen myös nuorille, jotka eivät kuulu mihinkään nuorten ryhmään. Palvelu ei suosi ketään, jokaisella nuorella on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin. Toteutuneet aloitteet vaihtelevat pienistä muutoksista, kuten rikkinäisten urheiluvälineiden korjaamisesta suurempiin kokonaisuuksiin, kuten kesätyöpaikkojen lisäämiseen. Tutustu palveluun osoitteessa www.aloitekanava.fi CURLY 3/ 2011 5
Curly-ristikko Ristikon vihjeet Alas: 1. Curly, Helsingin sanomat, Demi 2. www.curly.fi tai Larin Kyöstin tie 7 3. Juttujen materiaali, jutun sisältö mistä aineista juttu kootaan? 4. Kuvakertomus. Yleensä kolmeruutuinen. 5. Laittaa kirjaimia peräkkäin, käsin tai koneella. 7. Ottaa kuvat juttuihin 10. Kirjoittaa lehtijuttuja 12. Juttu, jossa kysellään asioita toiselta. 13. Toimittajan sähköinen apuväline. 18. Synonyymi sanalle kasa. Vaakaan: 2. Juttujen tarkistaminen 6. Sähköinen verkko 8. Lehtijuttu 9. Miettiä, pyörittää ajatuksia päässä 11. Päättää lehden sisällöstä 14. Kuunnellaan esim. autossa 15. Sinun mielipiteelläsi on väliä, ensivaikutelma 16. Suunnittelee lehden ulkoasun 17. Piirtää kuvia lehteen 19. Mennä mukaan, liittyä 20. Kolmas sektori, CURLY, partio jne. 21. Musta laatikko, yleensä olohuoneessa. 22. Pikkujuttujen palsta tässä lehdessä sivuilla 4-5. Ratkaisu sivulla 35. Tässä ristikossa on monia mediaan ja Curlyyn liittyviä sanoja, osa ehkä hieman vieraitakin. Hae internetistä tietoa sanoista, jotka olivat sinulle uusia. Mieti myös, mistä sanoista itse laatisit ristikon, ja toteuta se.? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 6 CURLY 3/ 2011 Nettiristikot.fi 2011
RAY on meille kaikille tuttu Suomen Raha-automaattiyhdistys. RAY on perustettu vuonna 1938 tukemaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaa sekä sotiemme veteraaneja, eli kaikki tuotot menevät hyvään tarkoitukseen. Ensimmäiset pelikoneet tulivat Suomeen Saksasta vuonna 1920. RAY:llä on monta erilaista automaattipeliä, yksi tunnetuimmista on Tähti eli tutumalla nimellä Hedelmäpeli, jossa pelaaminen tapahtuu lukitsemalla ja valitsemalla kiekkojen pyörimisestä tulevia merkkejä kuten sitruunat, RAY-logot, viinirypäleet, luumut ja mansikat. Päävoitto tässä pelissä on 50. RAY:ltä löytyy myös pokeripelejä ja erikoispelejä. GAME OVER alle 18-vuotiailta Teksti: Sonja Kaartinen, 14 vuotta Kuva: Timo Wright ja RAY RAY:llä on myös pelitoimintaa internetissä. Netissä voit pelata Nettipokeria tai Nettikasinoa. RAY omistaa myös Suomen ainoan kasinon, joka on nimeltään Casino Helsinki. Kasinolla on muihin RAY:n pelipaikkoihin verrattuna nopearytmisempiä pelejä ja isompia pelipanoksia. Tämä kasino on siis suurista summista pelaaville pelaajille. RAY:n pelit tarjoavat suomalaisille jännitystä ja viihdettä, mutta silti kaikki meistä eivät saa pelata. Arpajaislain raha-automaatteja koskeva ikärajamuutos tuli voimaan 1.7.2011. Tämä tarkoittaa sitä, että alle 18-vuotiaat nuoret eivät saa pelata raha-automaatteja edes aikuisten seurassa tai aikuisten luvalla. Osalle nuorista tämä muutos oli suuri, ja monet eivät voi ymmärtää, että edes aikuisen kanssa ei saa pelata. Tällä lailla yritetään vain estää nuorten ongelmapelaamisen riskiä ja suojella nuoria. Suomalaiset rahapeliyhtiöt (RAY, Veikkaus ja Fintoto) rahoittavat myös ongelmapelaajia ja heidän läheisiään auttavaa puhelinta Peluuria, jonka tuottavat A-klinikkasäätiö ja Sininauhaliitto. Vaikka nuoret eivät saisi pelata, juuri tänäänkin näin lähikaupassamme pelaamassa isän ja pojan, eikä suinkaan yhdellä pelikoneella vaan jopa kahdella! Eli tässäkin tilanteessa ei olisi alle 18-vuotias poika saanut pelata, ei edes vanhemman luvalla. Uskon, että monia teitä lukijoita ärsyttää suunnattomasti tämä muutos, mutta kuvitelkaa omaa parastanne ja käyttäkää rahat harkitusti ja säästäen. Rahapelit suovat nuorille myös jännitystä. Tätä jännitystä voi saada muualtakin kuin rahapelien pelaamisesta. Keväällä järjestetyssä Laillista Jännitystä -kilpailussa nuoret saivat ottaa kantaa ikärajauudistukseen ja tehdä oman mainoksen Laillisesta Jännityksestä. Kilpailuun osallistui todella monta hienoa työtä ja pitkän harkinnan jälkeen voittaja saatiin selville. Voittajaksi valittiin helsinkiläisten Vilja Harjamäen, Jimi Hyvärisen ja Saku Väänäsen tekemä video rahapelien sijaan jännittävästä hippaleikistä. Onnittelut! Mitä rahapelit ovat minulle? Minulle rahapelit eivät merkitse paljoa. En ole erityisemmin kiinnostunut pelaamaan, mutta kiusaus pelaamiseen tulee esimerkiksi laivoilla. Siellä minut saa joskus pelaamaan. Laivoilla näen myös muita nuoria pelaamassa. Laivallakin pelaan yleensä äidin seurassa, mutta omilla rahoillani. Henkilökohtainen suosikkini peleistä on Hedelmäpeli. Toisaalta minua harmittaa kun laki muuttui, sillä olen nyt 14-vuotias ja alle vuoden päästä olisin saanut pelata rahapelejä jo itse ilman vanhempien lupaa. Monia kavereistanikaan tämä muutos ei näytä haittaavan, he eivät pidä erityisemmin rahapelien pelaamisesta. En näe itseäni pelaamassa rahapelejä aikuisena. Minulle laillista jännitystä on koirien kanssa puuhastelu, mm. agility ja koiranäyttelyt. Tarkennus vielä varmuuden vuoksi, että laivojen pelitoiminta ja pelit eivät ole RAY:n vaan ahvenanmaalaisen Paf:in. Lähteet: www.ray.fi www.ikarajamuuttuu.fi Alle 18-vuotiaat nuoret eivät saa enää pelata raha-automaatteja edes aikuisten seurassa tai aikuisten luvalla. CURLY 3/ 2011 7
Kotikaupunkini Mikkeli Teksti ja kuvat: Maiju Tanskanen, 15 vuotta, Viivi Hyyryläinen, 15 vuotta ja Reeta Inkeroinen, 15 vuotta Mikkeli on viime aikoina herännyt eloon! Kaupungissa on tehty paljon erilaisia uudistuksia, kuten uusi tori, kauppakeskus Akseli ja rakenteilla oleva kauppakeskus Stella. Liikkeitä on kurottu kauppakeskuksilla siedettävä määrä kokoon, eli täällä voi jo (ehkä) sanoa shoppailevansa! 8 CURLY 3/ 2011
(A) Tekemistä ja harrastusmahdollisuuksia löytyy, niin kuin Etelä-Savon läänin pääkaupungista pitääkin. Lisäksi muutamia merkittäviä tapahtumia, kuten Suomen kesän viimeinen festari, Jurassic Rock, järjestetään täällä. Mikkeli on paikka, josta kaikki nuoret haluavat pois, keski-ikäiset takaisin ja loppujen lopuksi me kaikki täällä keskitymme rakkaaseen yhteiseen harrastukseemme, Mikkelin haukkumiseen. Kiertelimme ja kuvasimme Mikkelissä muutamaa kohdetta, jotka merkitsevät meille jotakin. Kävelykatu (Viereisellä sivulla) Etelänmaiden tunnelmaa kävelykadulle tuovat palmut! Kivettyä katua reunustavat kauppakeskukset ja tori. Kadun päässä näkyy jyhkeänä Tuomiokirkko. Kirkkopuisto Kaikenikäiset viettävät aikaansa kauniissa Kirkkopuistossa. Paikka herää eloon varsinkin kesällä, jolloin se on täynnä ihmisiä. Lyseon koulu (A) Eli Lyska, joka oli jähmettynyt 1970-luvulle, kunnes tuli vuosi 2010 ja remontit. Nykyään sieltä ei löydä enää mitään muuta vanhaa kuin kellarin kirjaston ja matikanluokan tuolit. Pitkäjärvi On yksi Mikkelin suosituimmista uimarannoista. Satama (B) Parhaita paikkoja Mikkelissä - tunnelmallinen ja kaunis, varsinkin kesä- ja syysiltoina. Talvisin tänne tehdään jää tai sitten ei. Ajatustenkokoamispaikka. Satama-altaaseen ei kannata pudota sen vesi ei ole puhdasta. Mikaeli Mikaelin valoisat ja avarat tilat tarjoavat hienon miljöön monenlaisille tapahtumille. Upea rakennus. Nostalgiaa konsertteihin vuodenajan mukaan ja maksuton langaton verkko. ;) Visulahti Visulahdessa voi uida Saimaan vedessä tai viettää aikaa vesipuisto Dinosauriassa. Halutessaan Visulahdesta voi vuokrata mökin tai majoittautua leirintäalueelle. Kesän lopussa Visulahdessa järjestetään rockfestivaali Jurassic Rock. Urheilupuisto (C) Eli Urski. Paikka, joka on Vihreä isolla V:llä. Kesäiltoina voi vaikka lepäillä kavereiden kanssa korkeushyppypaikan patjoilla. Gallup 1. Millainen paikka Mikkeli on? 2. Missä viihdyt täällä? 3. Miten nuoriin suhtaudutaan Mikkelissä? 4. Sano jotain (herranjesta) hyvää Mikkelistä Kasperi Hulkkonen, 9. lk 1. Mukava. 2. Launialan lekari. 3. Välinpitämättömästi. 4. Kaunis paikka. Sanni Sirviö, 8. lk 1. Ihan kauhea. 2. Mäkkäri. 3. Aika huonosti. Enemmänkin voisi olla aktiviteetteja nuorille. 4. Nooo täällä on ihan hyviä vaatekauppoja. Niko Härkönen, 7. lk 1. Ihan hyvä kaupunki. 2. Keskustassa ja jalkapallokentällä. 3. Ihan hyvin. 4. Ira Pöntinen, 9. lk 1. No en minä tiiä! 2. Kaupungissa. 3. Hyvin kai. 4. Ei ole. Viivi Kortelainen, 9. lk 1. Mukava pieni kaupunki. 2. Tupalassa ja sen bussipysäkeillä. 3. Hyvin, paitsi poliisit ovat äkäisiä. 4. Sopivan kokoinen. Kotikaupunkini-palstalla esitellään nyt kaksi kaupunkia, Mikkeli ja Taipalsaari. Mieti omasta kaupungistasi kohteita, jotka haluaisit esitellä. Piirrä kohteista joko käsin kartta, piirrä reitti valmiiseen karttaan (voit tulostaa esim. internetistä tai hakea paikallisesta turisti-infosta) tai tee reitti valmiilla internetin karttapalvelulla. Voit käydä jakamassa oman karttasi muille vaikkapa Facebookissa ja viestiä näin sinulle tärkeistä paikoista.? (C) (B) CURLY 3/ 2011 9
Kotikaupunkini Taipalsaari paratiisi maan päällä Saimaan saaressa pikkuinen torppa..., näin kaikuvat laulun sanat raikkaan ja puhtaan Saimaan rannalla. Taipalsaaren iloiset asukkaat viettävät aikaa ulkona katsellen ja soutaen läpi Saimaata ja uiden raikkaassa ja puhtaassa vedessä. Teksti ja kuvat: Mari Hirvi, 15 vuotta Kotikaupunkini, Taipalsaari, sijaitseekin aivan Saimaan rannalla. Lappeenrannan vieressä oleva kunta sijaitsee Etelä-Karjalassa, missä murre on kauneimmillaan koko Suomessa. Moni sanookin, että murteemme kuulostaa linnunlaululta. Taipalsaari on erittäin sosiaalinen kunta. Kaikki tuntevat toisensa täällä, kaikki tervehtivät toisiaan ja täällä on yksi kauppa, jossa kaikki vie- railevat. Muutenkin kaikki hyväksyvät toisensa sellaisina kuin ovat. Kylähullutkin otamme huomioon avosylin! Nuorillekin täällä on toimintaa joka perjantai. Perjantaina ns. tiloilla on yökahvila nuorille. Siellä voi viettää aikaa juoden kahvia ja jutellen ystävilleen tai pelaamalla lautapelejä ja Play Station -pelejä. Biljardipöytäkin on. Tiloille kaikki nuoret ovat tervetulleita. Jopa seurakuntamme ottaa nuoret todella hyvin huo- mioon. Lauantaisin AO-ilta (Avoimet ovet) yhdistää nuoret. Yleensä ohjelmassa on jotain pientä mukavaa yhteistä tekemistä, hiljentymistä, eri aiheista puhumista, improvisaatioharjoituksia ja paljon muuta puuhattavaa. Muutenkin täällä on usein nuortentapahtumia ja kylätoimintaa, joihin nuoriso osallistuu ilomielin. Perinteiset rapujuhlat kruunaavat kesän, unikeon päivänä heitetään yksi kuntamme tunnetuimmista henkilöistä veteen, tanssiaisia, toritapahtumia, kirpputoreja, lastenjuhlia, myyjäisiä, esiintymisiä, kilpailuita, nuorten tapahtumia ja paljon muuta toimintaa. Myös kerhotarjonta täällä on laaja, nimittäin täällä on kokkikerhoja, tyttö- ja poikakerhoja, sählykerhoja, partiotoimintaa, teatterikerhoja, liikuntakerhoja, tanhua, tanssia, zumbaa ja vaikka mitä muuta puuhaa! Taipalsaaren kylissä myös on omat toimintansa, mm. Saimaanharjulla, Kirkonkylällä, Vitsailla, Rehulalla, Vehkataipaleella ja Leväsellä. Kyliä Taipalsaarella on paljon, jopa 30 kylää, joissa on otettu huomioon lapset ja nuoret. Taipalsaari on tunnettu myös suuresta kalansyönnistä. On muikkujuhlaa ja muuta - me syömme kalaa paljon. Rakastamme Lappeenrannan herkkuja vetyä ja atomia (täytettyjä lihapiirakoita), joita kesällä kuin syksyllä tulee popsittua liikaakin! Olen asunut Taipalsaarella jo 15 vuotta, eli koko elämäni ajan, ja en ole kyllästynyt Taipalsaaren toimintaan ja uskon, etten kyllästykään! Taipalsaari on tunnettu myös suuresta kalansyönnistä. On muikkujuhlaa ja muuta - me syömme kalaa paljon. 10 CURLY 3/ 2011
Riivatun mainokset Teeveessä on ollut näitä erittäin kauan. Ärsyttäviä ja hyödyttömiä mainoksia. Ennen suurimmassa osassa mainoksissa oli sitä jotain, mutta nykyään joka toinen mainos on samaa. Teksti ja Kuva: Mia Parpala, 13 vuotta Ymmärrän toki, miksi ärsyttäviä mainoksia tehdään. Syynä on esimerkiksi se, että ärsyttävä asia jää helpommin päähän ja se, että mainos kyllä lähtee päästä ajan myötä, mutta tuote ei. Lehdissä ja radiossa on myös samankaltaisia asioita kuin teeveessä. Lehtimainokset eivät tosin häiritse yhtä paljon, koska niiden yli voi hypätä tai ne voi jättää lukematta. Tosin jotkut mainokset voivat onnistua missä tahansa mediassa olemalla hyviä, omaperäisiä, rehellisiä tai ne eivät tuputa tuotettaan, tyyliin OSTA, OSTA! Mainoksia näytetään Wikipedian mukaan suunnilleen 9-12 minuuttia per tunti. Se on noin 3,6-5 tuntia vuorokaudesta. Lähes sama asia, kun katsoi- Tosin jotkut mainokset voivat onnistua missä tahansa mediassa olemalla hyviä, omaperäisiä, rehellisiä tai ne eivät tuputa tuotettaan, tyyliin OSTA, OSTA! si ostoskanavaa saman verran. Ärsyttävää mainoksissa on se, että ne voivat viedä yli 10 minuuttia itse ohjelmasta! Joissakin mainoksissa vedotaan sääliin tai huumoriin. Joskus ne voivat olla pelkästään mauttomia. Nykyään kaikki mainokset väittävät omaa tuotettaan alansa parhaiksi, ja se jos mikä on vale. Kaikissa pesuainemainoksissa väitetään aineen tehoavan heti. Samoin kasvonpuhdistusaineissa. Tiedän omasta kokemuksesta, ettei näin kuitenkaan ole. Mainoksissa pitäisi mielestäni olla totuutta, varoituksia ja huomautuksia. Esimerkiksi joku pähkinäallergikko voi mennä ostamaan suklaata, jota näytettiin mainoksessa, mutta varoitus pähkinöistä näkyy vain pienellä präntättynä kääreen näkymättömässä kulmassa, jonka nähdäkseen tarvitsee suurennuslasin. Selitä se sitten vakuutusyhtiölle. Mainoksiin halutaan myös jostakin syystä ne kaikkein ärsyttävimmät, tekopirteimmät ja väkisin hymyilevät näyttelijät. Miksi mainoksia pitää olla niin paljon? Niitä on niin paljon, ettei kukaan halua nähdä niitä, ja mainoksia taas näytetään enemmän, että ne nähtäisiin. Se on oikea noidankehä! Millainen mainos tekee sinuun vaikutuksen? Toteuta oma mainoksesi haluamastasi aiheesta, esimerkiksi keksinnöstäsi, omasta tapahtumaideastasi tai asiasta, josta kaikkien pitäisi tulla tietoiseksi. Mainos voi olla video, ääni(nauha), kuva, piirustus, teksti Mitä kaikkia erilaisia mainosmuotoja tiedät?? CURLY 3/ 2011 11
Äiti, jutellaanko seksistä? Teksti: Minna Kiviranta Koska on oikea aika? Uskallanko kokeilla? Keneltä kysyä neuvoa? Moni nuori painii erilaisten kysymysten parissa aivan yksin. Miksi seksistä puhuminen on niin kiusallista? 12 CURLY 3/ 2011
Ihan ensimmäinen kerta on jokaiselle iso muutos elämässä. Kun on henkisesti ja fyysisesti valmis siihen, se on kaunis kokemus. Se on jotain jännittävää, mielenkiintoista ja uutta. Seksi ja seksuaalisuus tulevat monelle nuorelle ajankohtaiseksi teini-iän kynnyksellä. Se herättää myös monenlaisia kysymyksiä, joihin on vaikea saada vastausta. Syynä ei suinkaan ole vastausten vaikea saatavuus, vaan niiden monipuolisuus ja erilaisuus. Mitä se seksi sitten on? Siihen ei ole yhtä oikeaa vastausta. Seksiksi voidaan luokitella kaikki toiminto, joka tuottaa seksuaalista mielihyvää. Se voi olla itsenäistä toimintaa, joko haaveilua tai itsetyydytystä tai sitten toisten ihmisten hyväilyä ja heidän kanssaan rakastelua. Toisille ihmisille seksiä on suuteleminen, fantasiat, itsetyydytys, petting eli hyväilyseksi ja yhdyntä. Kukaan muu ei voi määritellä sitä, koska on valmis seksiin. Mutta fyysisinä seikkoina on tärkeää, että keho on kunnolla kehittynyt. Silti rakastelu pelkällä kropalla on mahdotonta. Tarvitaan lisäksi tunne-elämän kehittymistä ja henkistä kasvua. Ehkäisystä on tärkeä huolehtia tutunkin kumppanin kanssa. Ensisijaisin keino on kondomi. Se suojaa ainoana menetelmänä raskauden lisäksi myös sukupuolitaudeilta. Tutumman kumppanin kanssa voi käytössä olla erilaisia keinoja raskauden ehkäisyyn. E-pillerit, minipillerit, ehkäisylaastarit, ehkäisyrenkaat, ehkäisykapselit, kierukat sekä erilaiset spermisidit (=supot ja voiteet) muodostavat laajan valikoiman, josta varmasti löytyy itselle paras vaihtoehto. Ihan ensimmäinen kerta on jokaiselle iso muutos elämässä. Kun on henkisesti ja fyysisesti valmis siihen, se on kaunis kokemus. Se on jotain jännittävää, mielenkiintoista ja uutta. Seksuaalisuuden portaat asteittain 1. Äiti/Isä Nainen/Mies 2. Idolirakkaus 3. Tuttava/Salattu 4. Kaverille kerrottu 5. Tykkään susta 6. Käsi kädessä 7. Suutelu 8. Tuntuu hyvältä 9. Rohkaistuminen Rakastelu Korteniemi-Poikela ja Cacciatore: Seksuaalisuuden portaat / Sexualiteten steg för steg, Opetushallitus 2000:n pohjalta. HAASTATTELU Haastatteluun osallistui viisi 13-16 -vuotiasta tyttöä ja poikaa, jotka kertoivat omia ajatuksiaan seksistä ja seksuaalisuudesta. Nuoret olivat sitä mieltä, ettei seksi ole vielä heille kaikille ajankohtainen asia, mutta lisätieto ei olisi pahaksi. Vastaajina toimivat Suvi 15 vuotta, Tiia 16 vuotta, Salla 14 vuotta, Topias 13 vuotta ja Santeri 16 vuotta. Mikä on mielestäsi sopiva aika harrastaa seksiä ensimmäisen kerran? Suvi Jokaisen oma asia. Sitten kun se tuntuu hyvältä idealta. Itselle se ei ole niin ajankohtasta... Tiia Sitten ku kumpikin tuntee olevansa valmis siihen. Eikä vaan niin, että toinen painostaa. Salla No sitte, kun löytyy joku sopiva kumppani. Topias Sitte kun on oma tyttöystävä. Santeri Sitten kun on siihen valmis. Eikös se sanontaki mene niin, että sitte ku panettaa enemmän kun pelottaa? Olisi tietty hyvä olla ihan vakituinen kumppani, jonka kanssa sen tekee. Mitä seksi on mielestäsi? Suvi Yhdyntää, suuseksiä, anaaliseksiä ja käsillä peuhaamista. Tiia Seksi on osoitus rakkaudesta toista kohtaan. Salla Sitä yhdyntää. Topias Runkkaus ja ihan paneminen. Santeri Seksi voi olla kaikenlaista. Se voi olla muutakin ku yhdyntää. Jokanen päättää sen itse. Voiko suutelu olla seksiä? Suvi Ei mun tietääkseni. Tiia Joo, koska seksiä ei voi määritellä. Se on sitä miksi itse kokee sen... Salla Ei kyllä voi. Jokainen on saanu varmaan omalta äidiltäänki pusun? Topias Joo. Jos se on tarpeeks intohimosta. Santeri No en nyt sitä ihan seksiksi kutsuisi. Mutta eikö se aika usein siihen kuitenkin johda? Mitä kautta saat tietoa seksiin liittyvistä asioista? Suvi Siskolta ja myös kavereilta sillon tällön. Kai koulussakin on jotain puhuttu. Tiia Internetistä, koulusta sitä perusfaktaa ja kavereilta. Salla Koulussa on jotain puhuttu ja terveydenhoitajalla. Topias Koulusta ja kavereilta. Santeri Netti on aika kätevä. Ja on jotai tullu terveystiedon tunneillaki kuunneltua.. Ja tietty kavereilta. Oletko tietoinen seksin vaaroista? Suvi Aika hyvin. Kaikki sukupuolitaudit ja raskaus ja sellaset... Tiia Joo. Sukupuolitaudit, odottamaton raskaus ja hyväkskäyttö. Salla Joo, siitä voi tulla raskaaksi. Topias Olen. Voi tulla isäksi. Santeri Raskaus ja erilaiset sukupuolitaudit. Mut myös rakastuminen siihen toiseen voidaan kai laskea? *naurua* Puhutaanko seksistä avoimesti kotonasi? Suvi Kyllä. Ei se meillä niin arka aihe oo kuin joillakin toisilla voi olla. Tiia Aika vähän kyllä... Salla Ei me kyllä kotona puhuta. Topias ei. Santeri Sillon tällön ku se tulee puheeksi. Mutta ei se nyt ihan jokapäivänen aihe ole... TIETOA SEKSISTÄ JA SEKSUAALISUUDESTA VOIT HAKEA MYÖS NETISTÄ www.tohtori.fi/seksiklinikka/ www.vaestoliitto.fi/nuoret/seksi/ www.rfsu.se/fi/ Seksi on kummallista, jännittävää ja jopa hieman salaperäistä. Listatkaa kysymyksiä seksistä ja miettikää, mistä voisitte löytää niihin luotettavia vastauksia. Sen jälkeen vaihtakaa esimerkiksi pareittain tai ryhmissä kysymyksiä ja yrittäkää löytää tieto toinen toistenne kysymyksiin.? CURLY 3/ 2011 13
Työsuhteessa toimittajalla on oikeus kieltäytyä tekemästä juttua, jonka tekeminen on hänen mielestään epäeettistä. Oikeus ja kohtuus toimittajan oma ratkaisu? Teksti: Janne Riikonen Kuvat: Sofia Tvaltvadze Suomessa on lehtiä, jotka pyrkivät laatujournalismiin ja lehtiä, joiden tarkoitus on tuottaa voittoa. Skandaalilehdet ovat esimerkki voiton maksimoinnin tavoittelusta. Toimittajan ohjeita voidaan tulkita rikottavan joka sivulla. Toimittajien etiikka on puhuttanut viime vuosien tragedioiden uutisoinnissa. Kouluampumatapauksissa toimittajat menivät uhrien koteihin haastatelemaan järkyttyneitä omaisia. Tässä tapauksessa he toimivat epäeettisesti, vaikka eivät ylittäneetkään heille suotuja oikeuksia. Rajat ovat häilyvät. Journalistit joutuvat noudattamaan lain määräämiä ohjeita, ja heidän olisi syytä noudattaa myös journalistin eettisiä ohjeita (katso osoite infoboksista). Inhimillisyyteen kuuluvat vahingot, mutta joskus toimittajat rikkovat oikeuksiaan ja ohjeitaan tarkoituksella. Kuvamme maailmasta rakentuu omien kokemusten lisäksi vahvasti tiedotusvälineiden välittämän kuvan päälle. Lukiessamme uutisia saamme tietoa, joka esitetään usein faktana. Jutut eri medioissa ovat kuitenkin pääsääntöisesti yhden toimittajan tuotos. Tällöin vaarana on se, että toimittaja tietoisesti tai tiedostamattaan välittää ju- tussa myös omaa kantaansa tai tekee jutun omaa näkökulmaansa suosien. Journalistin pitäisi ehdottomasti olla työssään puolueeton tarkastelija ja reportoija, mutta jälleen kerran: toimittajatkin ovat vain ihmisiä. Sen takia kannattaakin seurata useita viestimiä, niin kotimaasta kuin ulkomailta, ja napata pieni pala tietoa sieltä ja toinen täältä sekä suhtautua kriittisesti esitettyihin tietoihin. Etiikka on henkilökohtainen käsite Toimituksen rautaisin toimittaja tekee paitsi työnsä hyvin, tuntee myös oikeutensa ja velvollisuutensa. Työsuhteessa toimittajalla on oikeus kieltäytyä tekemästä juttua, jonka tekeminen on hänen mielestään epäeettistä. Esimerkiksi tällä tavalla voisi perusteellisesti kieltäytyä tekemästä juttua maailmankuulun supertähden sukulaisten menehtymisestä, sikäli että sukulainen ei ole ollut julkisuudessa tunnettu henkilö entuudestaan. 14 CURLY 3/ 2011
Kuolemantapauksista on aina kirjoitettava hienotunteisesti ja arvostusta osoittaen. Journalistin eettiset ohjeet pitää alalla osata vaikka nukkuessa, oman itsesi, haastateltaviesi ja työnantajasi takia! Oikeuksista ehdottomasti eniten päänvaivaa tuottavat tekijänoikeudet. Freelancertyössä tekijänoikeudet, eli freen myymän lopputuotoksen julkaisuoikeudet, maksavat sitä enemmän, mitä laajemmiksi ne sovitaan. Jutun ostaja saattaa haluta jutun mahdollisimman halvalla mahdollisimman laajoilla oikeuksilla, jolloin friikun on oltava kova ja puolustettava oikeuksiaan. Freelancetyön myyminen suositeltujen hintojen alle johtaa pidemmän päälle koko alan palkkojen laskuun. Kuvaamisessa vain pokka on rajana Valokuvaajan oikeudet Suomessa ovat maailmanlaajuisesti poikkeuksellisen hyvät. Julkisilla paikoilla vessoja ja pukuhuoneita lukuunottamatta saa kameraa rämpyttää niin paljon kuin sielu sietää, sen takaa Suomen laki. Kauppojen kyltit, kaduntallaajat tai vartijat eivät voi kieltää kuvaamista tai ainakaan kieltoa ei tarvitse noudattaa. Vartijan sana tai kuvauskieltokyltti ei kumoa Suomen lakia. Edes poliisi ei Suomen lain mukaan voi kieltää valokuvaamista, kun esimerkiksi Ranskassa poliisien valokuvaaminen on jo itsessään kiellettyä. Ainoa sääntö Suomessa on, että taviksesta ei saa julkaista ilman lupaa kuvaa, jossa hänet esitetään ei-toivotussa asemassa huomioi, että saat kuitenkin ottaa kuvasi. Julkkisten yksilönsuoja on taviksiin verrattuna matalampi, joka oikeuttaa kuvat muun muassa törttöilevistä kultajuhlijoistamme ja BB-asukkaista. Yksityisalueella kuvaamiseen pätevätkin sitten jo aivan toisenlaiset säännöt, koska kyseessä ei ole julkinen tila. Toimittajan yksi tärkeimmistä taidoista kynänkäsittelyn lisäksi on tiedonhankinnan taito. Yleisimpiä tiedonlähteitä ovat asiantuntijat, virkamiehet, poliitikot ja tietotoimistot, mutta herkkupalat ja kovimmat jutut ovat kovemman työn takana. Toimittajalla on oikeus päästä lukuisiin tietokantoihin käsiksi ilmaiseksi tai pientä korvausta vastaan. Pintaa syvemmältä kaivelevan tutkivan journalismin kanssa voi törmätä eettisiin ongelmiin; saako tiedonhankinnassa käyttää esimerkiksi lainvastaisia keinoja, jos sen avulla tekee merkittävän löydön esimerkiksi poliitikkojen hyväksymistä lahjuksista? Toimittajan velvollisuutena voidaan jälleen katsoa olevan merkittäviin yhteiskunnallisiin epäkohtiin puuttuminen ja niistä raportoiminen. Edes poliisi ei Suomen lain mukaan voi kieltää valokuvaamista, kun esimerkiksi Ranskassa poliisien valokuvaaminen on jo itsessään kiellettyä. Journalistin ohjeet (päivitetty 2011) Julkisen sanan neuvoston (JSN) journalisteille laatimat eettiset ohjeet ja pelisäännöt. 35-kohtaiset ohjeet käsittelevät muun muassa journalistin oikeuksia ja velvollisuuksia sekä yleisiä kokonaisia toimituksia. JSN vahtii, että mediat noudattavat hyvää journalistista tapaa. JSN:lle voi tehdä kantelun, jos huomaa esimerkiksi journalistin ohjeita rikottavan. Jos noudattaa journalistin ohjeita, noudattaa myös lakia. Ohjeet löytyvät osoitteesta www.journalistiliitto.fi/ pelisaannot/journalistinohjeet/ Tutustu Journalistin ohjeisiin ja laadi kuvitteellinen lehtijuttu, joka sotii mahdollisimman montaa ohjetta vastaan. Miltä juttu vaikuttaa? Voisitko lukea sellaisen oikeasti lehdestä? Jos laatimasi kaltainen juttu olisi lehdessä, missä lehdessä se olisi??
UR Näin kirjoitat lehtijutun Curlyyn! UC Y L Teksti ja kuvat: Curly Media Mietit ehkä, kuka jutut kirjoittaa Curlyyn. Curlyn toimittaja voi olla kuka tahansa siis sinäkin! Tervetuloa Curlyn kirjoittajakouluun. Tänäkin vuonna joukkoomme mahtuu uusia yli 13-vuotiaita kirjoittamisesta ja kuvaamisesta kiinnostuneita nuoria. Jos olet pääkaupunkiseudulta, olet tervetullut tiistai-iltaisin kokoontuvaan lehtiryhmään Oulunkylään. Jos taas pidät majaasi kauempana Helsingistä, pidetään yhteyttä sähköpostilla tai Facebookin kautta! Curly on ilmaisjakelulehti, joten kirjoituspalkkiosi maksamme siis hyvänä mielenä ja julkaistuina teksteinä. Halutessasi saat Curly-toiminnastasi todistuksen. 16 CURLY 3/ 2011
R C L Mitä kannattaa tarkistaa ennen kuin lähettää jutun päätoimittajalle? 1. Isot alkukirjaimet: Alkaako jokainen lause isolla kirjaimella? Onko erisnimet kirjoitettu isolla? 2. Välimerkit: Onko päälauseen ja sivulauseen välissä pilkku? (että, jotta, koska, kun, jos, vaikka, kuin, kunnes ). Onko kaikkien lauseiden lopussa piste, huutomerkki tai kysymysmerkki? Onko suorissa lainauksissa (esim. haastateltavan kommentit) lainausmerkit? Aihe Valitse sinua kiinnostava aihe tai ota yhteyttä päätoimittajaan. Kiinnostaisiko sinua kirjoittaa jollekin vakipalstalle esimerkiksi kotikaupungistasi? Tee taustatyötä. Mitä tiedät aiheesta, mistä voit hankkia tietoa lisää? Jos kyseessä on haastattelu, ota selville haastateltavan yhteystiedot tai pyydä päätoimittajalta apua niiden hankkimisessa. Kirjoittamaan Luonnostele juttua ensin esimerkiksi ranskalaisin viivoin tai miellekartalla. Mieti, mikä olisi hyvä järjestys asioiden esittämiselle. Aikajärjestys ei aina ole paras järjestys. Jos olet haastatellut jotakuta, mieti, mitkä kommentit ainakin on kiinnostavaa ottaa mukaan. Karsi ylimääräistä ja itsestään selvää tietoa. Kirjoita juttu tekstinkäsittelyohjelmalla. Tekstinkäsittelyohjelmia ovat esimerkiksi Word, Word Pad, Texturi ja Open Office. Yksi sivu (A4) vie lehdestä noin yhden sivun, kaksi sivua kaksi jne. Jos taas haluat laskea merkkejä (löytyy esim. Wordissa kohdasta Tools/Työkalut Word Count/Sanamäärä), yhden sivun jutussa on noin 1 500-2 000 merkkiä. Aukeaman jutussa sopiva merkkimäärä on 3 000-4 800 merkkiä. Muista keksiä jutulle myös otsikko sekä ingressi eli aloitusteksti. Mieti, voisiko tekstiä jakaa paloihin väliotsikoilla. Näin lukijan mielenkiinto pysyy korkealla! Kun olet kirjoittanut jutun, lue se vielä kerran. Voiko jotakin kohtaa vielä tiivistää, onko kirjoitusvirheet korjattu? Kun teksti on valmis, lähetä se päätoimittajalle. Halutessasi voitte pallotella tekstiä muutaman kerran edestakaisin. Näin kirjoituksestasi saadaan tiivis, selkeä ja kiinnostava paketti lehteen. Jutun viimeistely Jutun tekstiosa on nyt valmis, vau! Entä kuvitus? On aina parempi, jos sinulla itselläsi on mahdollisuus ottaa kuvia omaan juttuusi. Kännykkäkamerakuvat eivät ihan riitä, mutta digipokkarilla otetut kuvat kyllä. Lisäinfoa kuvista ja niiden ottamisesta ja kuvausideoitakin saat päätoimittajalta. Mietithän myös kuvatekstejä ja mahdollisesti myös taittoa. Lisätietoa ja tarkempia ohjeita: Peppi Tervo / Curly Median päätoimittaja Peppi.tervo@curly.fi 041 533 6541 U 3. Yhdyssanat: Onko yhdyssanat kirjoitettu yhteen? Yksi tapa tarkistaa, onko kyseessä yhdyssana vai erikseen kirjoitettava sanaliitto on kokeilla, sopiiko sanojen väliin jokin liite. Jos liitteen voi laittaa sanojen väliin, ne voi yleensä kirjoittaa erikseen, mutta jos liite ei sovi sanojen väliin, ne kirjoitetaan yhteen: ruokakin pöytä vai ruokapöytäkin, yhdyskin sana vai yhdyssanakin Huom! Jos yhdyssanan sanojen välillä on kaksi samaa vokaalia (a,e, i, o, u, y, ä, ö), käytetään yhdysviivaa: ala-arvoinen, nyky-yhteiskunta, sunnuntai-ilta, aamu-uninen... 4. Lauserakenteet: Onko kaikissa lauseissa subjekti (kuka tekee?) ja predikaatti (mitä tekee?) (ellei kyseessä ole passiivilause: Nykyään käydään enemmän elokuvissa.). Ovatko lauseet selkeitä, vai voisiko liian pitkältä tuntuvan lauseen jakaa kahdeksi erilliseksi virkkeeksi? 5. Sanojen taivutus: Onko sanoissa omistuspäätteet: hänen mielestään, minun kouluni, meidän maamme, heidän mielipiteensä. Seuraava Curly ilmestyy 10.11.2011! Vaikuta Curly-lehteen! Tule mukaan toimittajaksi tai lähetä palautetta lehdestä! On ihan ok lähettää myös nimetöntä palautetta, vaikkapa tekstiviestillä. Päätoimittajan yhteystiedot löydät ensimmäiseltä aukeamalta. Kiinnostaisiko lehden tekeminen, vaikka kirjoittaminen ei olisikaan sinun juttusi? Kaipaamme myös ideariihiä, kuvittajia ja valokuvaajia mukaan toimitukseen.? CURLY 3/ 2011 17
Kuva kertoo enemmän kuin kirjain Teksti ja kuvat: Mira Kotamäki, 18 vuotta Kuvan merkitys on suurempi kuin yleensä ajatellaankaan. Lukisitkohan sinäkään tätä lehteä, jos tässä ei olisi kuvia? Ajatuksia valokuvausopiskelijan näkökulmasta. Hyvä kuva ei välttämättä ole se suosikkikuvasi, vaan voi olla, että se saa sinut kiinnostumaan jutusta kauneutensa takia tai vihastuttamaan provokatiivisella ilmaisullaan. 18 CURLY 3/ 2011
Hyvä kuva herättää tunteita. Hyvä kuva ei välttämättä ole se suosikkikuvasi, vaan voi olla, että se saa sinut kiinnostumaan jutusta kauneutensa takia tai vihastuttamaan provokatiivisella ilmaisullaan. Näistä provokatiivisista kuvista hyvä nykyajan esimerkki on nuorten tyttöjen itse itsestään hiukan yläviistosta ottamat kuvat, jotka paljastavat hieman rintoja. Näihin herutuskuviksikin kutsuttuihin kuviin törmää useasti sosiaalisessa mediassa. Kuvien olisi ilmeisesti tarkoitus antaa imarteleva vaikutelma henkilöstä, mutta lopputulos onkin usein päinvastainen. Millä perusteella sitten valitsemme suosikkikuvamme? Nykyään joka puolella on kuvia niin paljon, että tunteita herättävä kuva ei välttämättä riitä sellaisenaan. Kuvan tarvitsee myös tehdä vaikutus. Hyviä kuvia näkee päivittäin, mutta vaikuttavat kuvat jäävät mieleen pitkäksikin aikaa. Tämän väitän omasta kokemuksestani, sillä kävin katsomassa erään valokuvanäyttelyn kolme kertaa, koska vaikutuin siitä niin kovasti. Lempikuvaajani kuvat ihmetyttivät minua kerta toisensa jälkeen ja minun oli päästävä katsomaan valokuvia lähietäisyydeltä tulkitakseni niihin kätkeytyviä tarinoita uudestaan ja uudestaan. Oletko huomannut, kuinka kuvilla on myös vaikutusta siihen, miten näet ihmisen? Ei ole suinkaan sattumaa, että rockbändien julistekuvat tai eräskin kuningatar Elisabethin potrettikuva on kuvattu hieman alaviistosta. Näin alitajuntaan iskeytyy ajatus kuvassa olevan henkilön kunnioittamisesta. Päinvastoin yläviistosta otettuna kuva taas antaa kohteestaan heikomman ja alentuvan vaikutelman. Usein esimerkiksi koiria ja muita lemmikkejä saatetaan kuvata näin. Värit ovat suuri tekijä kuvissa. Psykologit tutkivat jatkuvasti, kuinka värit vaikuttavat tunteisiin. Länsimaisessa kulttuurissa, jossa me suomalaisetkin elämme, valkoinen väri merkitsee puhtautta, viattomuutta ja aitoutta. Toisaalta taas islamistisessa kulttuurissa valkoinen on merkki uskollisuudesta, kuninkaallisuudesta ja kuolemasta. Värit siis merkitsevät eri asioita eri kulttuureissa. Myös mustavalkoisuus kuvissa on vaikuttava tekijä. Sommittelu, eli rajaus, katseen suunta ja kohteen sijoittaminen antaa onnistuessaan kuvaan lisäpotkua. Rajaamalla kuvan mielenkiintoisesti saa huomion kiinnitettyä kohteeseen. Kohteen sijoittaminen keskelle kuvaa voi olla liian tyypillinen ratkaisu. Tulisiko kuvasta kiinnostavampi, jos kohde olisikin sijoitettu ylänurkkaan? Katseen suunta vaikuttaa kuvaan esimerkiksi siten, että onko kuvan katsoja kontaktissa kohteeseen (katsooko kohde kameraan) vai tarkkaileeko katsoja ulkopuolisen silmin kohdetta. Minkälaisen vaikutelman kuvat antavat niissä esiintyvistä henkilöistä? Ei ole suinkaan sattumaa, että rockbändien julistekuvat tai eräskin kuningatar Elisabethin potrettikuva on kuvattu hieman alaviistosta. Mieti jutun kuvitusta. Millaisen kuvituksen tekisit, jos haluaisit esimerkiksi osoittaa omasta koulustasi jonkin epäkohdan? Piirrä, maalaa, valokuvaa tai toteuta muulla mediavälineellä. Kootkaa näyttely ja kutsukaa rehtori ja opettajat katsomaan sitä!? CURLY 3/ 2011 19
Millainen maksukortti nuorelle? Suomalaiset nuoret maksavat ostoksensa yhä useammin erilaisilla maksukorteilla. Nuorille sopivan maksutavan käteiskauppaan tuo riihikuivan rahan lisäksi pankkitiliin liitettävät online debit -kortit, kuten Visa Electron. Visa Electron -kortti on hyvä vaihtoehto alle 18-vuotiaalle nuorelle, kun oma rahankäyttö on päivittäistä ja käteisen varassa oleminen tuntuu hankalalta. Teksti: Elina Anttila, Finanssialan keskusliitto Kuva: Finanssialan Keskusliitto Korttia voi käyttää käteisen nostamiseen ja ostosten tekemiseen Suomen lisäksi myös ulkomailla. Korttia voi käyttää korttiin liitetyn pankkitilin saldon puitteissa. Online debit -korteilla kaikista tapahtumista, niin ostoksista kuin käteisnostoista, tehdään korttiin liitetylle tilille katevarmennus. Visa Electron on yleisin nuorten omistama maksukortti Suomessa. Kortin myöntökritee- reissä ja toiminnallisuudessa on pankkikohtaisia eroja. Lisätietoja esimerkiksi kortin myöntämisen ikärajoista ja mahdollisuudesta käyttää korttia vaikka pelkkänä automaattikorttina saa pankeista. Tiliin liitetty aina varmentava kortti on turvallinen kortti, koska se ei toimi ilman tilillä olevaa katetta. Kortin käyttöä varten on hyvä valita omaan käyttöön sopivat päivittäiset käteisnosto- Visa Electron on yleisin nuorten omistama maksukortti Suomessa. Kortin myöntökriteereissä ja toiminnallisuudessa on pankkikohtaisia eroja. ja ostorajat, joita ei myöskään voi ylittää. Osto- ja nostorajoja voi tarvittaessa muuttaa myös kortin hakemisen jälkeen. Suojaa tunnusluku muiden katseilta Olipa maksukortti millainen tahansa, kortin haltijan on oltava erityisen huolellinen korttia käyttäessään ja säilyttäessään. Kortti on avain pankkitiliin ja kortista on huolehdittava yhtä huolellisesti kuin käteisestä. Maksukorteilla maksaessasi peitä toisella kädellä PIN-koodin näppäily ja pidä tunnuksesi vain omana tietonasi. Korttia ja siihen liittyvää PIN-koodia ei saa säilyttää samassa paikassa, kuten lompakossa. Kortit ovat aina henkilökohtaisia, eikä niitä missään tilanteissa saa luovuttaa toiselle henkilölle. Jos kortti hukkuu tai se varastetaan, soita siitä heti pankin ilmoittamaan sulkupalvelunumeroon. 20 CURLY 3/ 2011
MITEN JUURI SINÄ VOIT VAIKUTTAA? Monesti, kun ajatellaan vaikuttamista, tulevat aivan ensimmäisenä mieleen poliitikot ja vaikuttaminen suuremmissa piireissä. Aina ei kuitenkaan tarvitse sotkeutua politiikkaan, jotta voisi vaikuttaa. Teksti: Katariina Välimäki, 15 vuotta Kuva: Nuva ry Nuoret ajattelevat usein, etteivät he pysty mitenkään vaikuttamaan esimerkiksi kouluruokien laatuun, valinnaisaineiden määrään tai muihin nuoria koskeviin asioihin, joten he eivät edes yritä. Mutta nämä ovat juuri niitä asioita, joihin nuoret pystyisivät vaikuttamaan, jos tietäisivät ja haluaisivat tietää nuorten vaikutuskeinoista. Jos ajattelee tarkkaan, niitä löytyy useampikin. Ensinnäkin on aivan tavallisia vaikutuskeinoja, joita jokainen pystyy käyttämään, kuten vaikkapa mielipidekirjoitus johonkin lehteen, jonka voi kirjoittaa halutessaan nimettömänä. Tai voi lähettää sähköpostia jollekin nuorten asioista huolehtivalle taholle, esimerkiksi oman kunnan nuorisolautakuntaan. Lisäksi voi osallistua netissä käytäviin keskusteluihin mm. www.nuoret.info, www.aloitekanava.fi ja www.netari.fi -sivustoilla. Nämä sivustot toimivat mm. Facebookissa, Habbo Hotelissa, IRC-Galleriassa ja Demi.fi:ssä. Näiden lisäksi on olemassa suorempi tapa laittaa ehdotuksia ja mielipiteitä eteenpäin, nimittäin oman kunnan nuorisovaltuusto tai muu vastaavanlainen järjestö, joka koostuu tietystä määrästä kyseisen kunnan nuoria. Valtuuston tai järjestön Yhteistyö ja verkostoituminen muiden nuorisovaltuutettujen kanssa on oleellinen osa vaikuttajaharrastusta. Kuva on Aktiivipäiviltä eli Nuva ry:n järjestämästä valtakunnallisesta koulutustapahtumasta. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto - Nuva ry on Suomen nuorisovaltuustojen ja vastaavien (nuorisofoorumit, -parlamentit yms.) paikallisten vaikuttajaryhmien koulutus-, tiedotus-, edunvalvonta- ja yhteistyöjärjestö. www.nuva.fi nuoret pohtivat yhdessä mahdollisia parannuskohteita kouluissa ja kunnan nuorisotoiminnassa ja ideoivat mm. musiikki- ja urheilutapahtumia nuorille. Nuorisovaltuusto kuuntelee myös nuorten mielipiteitä ja välittää niitä eteenpäin muille kunnan toimielimille. Joissakin kouluissa on myös oma vaikutuskanavansa, oppilaskunnan hallitus, joka käsittelee tarkemmin koulua ja sen toimintaa koskevia asioita. Se suunnittelee ja järjestää koulujen sisäisiä tapahtumia sekä keskustelee koulun viihtyvyyden parantamisesta yms. Eli vaikutuskeinoja löytyy useampikin ja ne ovat myös melko tehokkaita, erityisesti nuorisovaltuustojen toiminta ja niiden kautta vaikuttaminen. Nuorten mielipiteitä kysyessä vastaus on yleensä ei jaksa, ei huvita tai miten?. Nuoria ei siis kiinnosta vaikuttaminen. Silti valitetaan ruokailuajoista, välituntien pituudesta ja muusta sellaisesta, vaikka se ei johda yhtään mihinkään. Järkevämpää olisi vaikuttaa itse, jolloin voi saavuttaakin jotain. Eli ole aktiivisempi ja omaaloitteisempi, se kannattaa! Ps. Lue sivulta 5 tästä lehdestä Aloitekanava.fi:stä infoa ja tule mukaan vaikuttamaan! Miten sinun kunnassasi nuori voi vaikuttaa? Mitä vaikuttaminen on juuri sinulle? Olisiko tänään hyvä päivä lähteä mukaan vaikuttamaan? Suunnitelkaa yksin, pareittain tai ryhmässä jokin tempaus, jolla voisitte vaikuttaa teille tärkeään asiaan. Sen ei tarvitse olla suurta ja massiivista vaikkapa mielipidekirjoitus tästä lehdestä riittää. ;) Ps. Netistä voit lukea myös toisen jutun siitä, miksi nuoret eivät äänestä. Naputa siis www.curly.fi ja valitse Lehti.? CURLY 3/ 2011 21