Opetussuunnitelma 2.0/xx.xx.2015 1(308) Opetussuunnitelma Valmistustekniikan osaamisala, koneistaja levyseppähitsaaja Hyväksytty Ammattiopisto Luovin johtoryhmässä 18.8.2015 Arviointisuunnitelma on hyväksytty Ammattiopisto Luovin näyttötoimielimessä 24.11.2015
Opetussuunnitelma 2.0/xx.xx.2015 2(308) Sisällysluettelo 1.... 5 1.1 Tavoitteet... 5 1.2 Opetussuunnitelma... 6 1.3 Opiskelijan yksilölliset opintopolut... 7 2 perustutkinnon toteutus... 10 2.1 Oppimisympäristöt ja menetelmät... 10 2.2 Oppimista tukevat järjestelyt... 12 2.3 Tutkinnon muodostuminen... 13 3 Ammatilliset tutkinnon osat... 16 3.1 Tarjonta ja oppimisympäristöt... 16 3.2 Pakolliset tutkinnon osat... 20 3.2.1 Asennuksen ja automaation perustyöt 15 osp... 20 3.2.2 Koneistuksen perustyöt 15 osp... 26 3.2.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 15 osp... 31 3.3 Valmistustekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat... 38 3.3.1 Koneistus 30 osp... 38 3.3.2 Levy- ja hitsaustyöt 30 osp... 43 3.4 Valinnaiset tutkinnon osat... 51 3.4.1 Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus 15 osp... 51 3.4.2 Asennushitsaus 15 osp... 56 3.4.3 Hitsaus 15 osp... 61 3.4.4 IW- hitsaus 15 osp... 65 3.4.5 Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus 15 osp... 69 3.4.6 Levy- ja teräsrakennetyöt 15 osp... 75 3.4.7 Levytyökeskuksen käyttö 15 osp... 81 3.4.8 Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus 15 osp... 86 3.4.9 Ohutlevytyöt 15 osp... 91 3.4.10 Rakennusten teräsosien valmistus 15 osp... 96 3.4.11 Rakennusten teräsrakenteiden asennus 15 osp... 100 3.4.12 CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus 15 osp... 104 3.4.13 CAD/CAM-3D-työstöratojen valmistus 15 osp... 107 3.4.14 CNC-sorvaus 15 osp... 109 3.4.15 CNC-jyrsintä 15 osp... 114 3.4.16 Manuaalikoneistus 15 osp... 119 3.4.17 Työstö kipinätyöstökoneella 15 osp... 123
Opetussuunnitelma 2.0/xx.xx.2015 3(308) 3.4.18 Yritystoiminnan suunnittelu 15 osp... 127 3.4.19 Tutkinnon osat ammatillisesta perustutkinnosta... 131 3.4.20 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta... 131 3.4.21 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista... 132 3.4.22 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 5 osp... 132 3.4.23 Yrityksessä toimiminen 15 osp... 134 3.4.24 Huippuosaajana toimiminen 15 osp... 139 3.4.25 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia 5-15 osp... 142 3.4.25.1 Pienkoneen kunnossapito, huolto ja korjaus 15 osp... 143 3.4.25.2 Teollisuuden ja tuotannon työtehtävät 15 osp... 146 3.4.26 Tutkinnon osat vapaasti valittavista tutkinnon osista... 149 4 Yhteiset tutkinnon osat... 150 4.1 Tutkinnon osat ja osa-alueet... 150 4.2 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen 11 osp... 151 4.2.1 Äidinkieli, suomi, pakollinen 5 osp... 152 4.2.2 Äidinkieli, suomi, valinnainen 0-3 osp... 155 4.2.3 Äidinkieli, suomi toisena kielenä, pakollinen 5 osp... 158 4.2.4 Äidinkieli, suomi toisena kielenä, valinnainen 0-3 osp... 161 4.2.5 Toinen kotimainen kieli, ruotsi pakollinen 1 osp... 163 4.2.6 Toinen kotimainen kieli, ruotsi valinnainen 0-3 osp... 164 7. Vieras kieli, A-kieli englanti pakollinen 2 osp... 166 4.2.8 Vieras kieli, A-kieli, englanti valinnainen 0-3 osp... 168 4.3 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen 9 osp... 170 4.3.1 Matematiikka, pakollinen 3 osp... 171 4.3.2 Matematiikka, valinnainen 0-3 osp... 173 4.3.3 Fysiikka ja kemia, pakollinen 2 osp... 175 4.3.4 Fysiikka ja kemia, valinnainen 0-3 osp... 177 4.3.5 Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen, pakollinen 1 osp... 179 4.3.6 Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen, valinnainen 0-3 osp... 181 4.4 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen 8 osp... 183 4.4.1 Yhteiskuntataidot, pakollinen 1 osp... 184 4.4.2 Yhteiskuntataidot, valinnainen osa-alue 0-3 osp... 187 4.4.3 Työelämätaidot, pakollinen 1 osp... 189 4.4.4 Työelämätaidot, valinnainen 0-3 osp... 192 4.4.5 Yrittäjyys ja yritystoiminta, pakollinen 1 osp... 194 4.4.6 Yrittäjyys ja yritystoiminta, valinnainen 0-3 osp... 197 4.4.7 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto 2 osp... 199
Opetussuunnitelma 2.0/xx.xx.2015 4(308) 4.4.8 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto, valinnainen 0-3 osp... 206 4.5 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen 7 osp... 210 4.5.1 Kulttuurien tuntemus, valinnainen 0-3 osp... 210 4.5.2 Taide ja kulttuuri, valinnainen 0-3 osp... 213 4.5.3 4.Etiikka, valinnainen 0-3 osp... 215 4.5.4 Psykologia, valinnainen 0-3 osp... 216 4.5.5 Ympäristöosaaminen, valinnainen 0-3 osp... 217 4.5.6 Luovi tutuksi, valinnainen 2 osp... 220 4.5.7 Arkielämän taidot, valinnainen 1-3 osp... 222 4.5.8 Asiointitaidot, valinnainen 2 osp... 225 4.5.9 Hyvinvoiva ja aktiivinen vapaa-aika, valinnainen 2 osp... 227 4.5.10 Hyvät elämäntavat, valinnainen 2 osp... 228 5 Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp... 229 5.1 Tarjonta ja oppimisympäristöt... 229 5.2 Ammatilliset tutkinnon osat... 232 5.2.1 Nikkaroidaan metallista 5 / 10 osp... 236 5.2.2 Koneistajan ammattitaidon syventäminen 5 / 10 osp... 241 5.2.3 Levyseppähitsaajan ammattitaitoa syventävät opinnot 5 / 10 osp... 246 5.3 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvat tutkinnon osat... 251 5.3.1 Pienkoneen kunnossapito, huolto ja korjaus 5 / 10 osp... 251 5.4 Yhteisiä tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja... 256 5.5 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja... 256 5.5.1 Ammattikorkeakoulun pääsykoevalmennus 5 osp... 256 5.6 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia... 257 6 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat... 257 7 Tutkintokohtainen arviointisuunnitelma... 258 7.1 Opiskelijan arvioinnin toteuttaminen kaikissa tutkinnon osissa... 258 7.2 Osaamisen arviointi ammatillisissa tutkinnon osissa... 261 7.3 Osaamisen arviointi yhteisissä tutkinnon osissa... 298 7.4 Osaamisen arviointi vapaasti valittavissa tutkinnon osissa... 303
Opetussuunnitelma 2.0/xx.xx.2015 5(308) 1. 1.1 Tavoitteet Ammattiopisto Luovissa kone- ja metallialan perustutkinnossa, valmistustekniikan koulutusohjelmasta voi valmistua koneistajaksi tai levyseppähitsaajaksi. Opinnot voi suorittaa joko päätoimisena opiskelijana tai työn ohessa opiskellen oppisopimuksella. Oppisopimusopiskelija tarvitsee alan työpaikan opiskeluajalleen, jolloin työpaikalla opitaan mahdollisimman paljon ammattitaidosta ja oppilaitoksessa järjestettävä opetus on täydentävää, tietopuolista opetusta. Oppisopimusjärjestelyistä vastaa Ammattiopisto Luovin aikuiskoulutus. Koneistaja Koneistaja valmistaa metallisia kappaleita ja koneen osia pääasiassa sorvaamalla, jyrsimällä ja muiden ns. lastuavien työstömenetelmien avulla. Käsikäyttöisten koneiden lisäksi osia valmistetaan tietokoneohjatuilla työstökoneilla. Ammatissa tarvitaan työstötekniikoiden, työkoneiden ja käytettävien materiaalien tuntemusta sekä tarkkuutta, huolellisuutta ja yhteistyötaitoja. Koneistajat työskentelevät pääasiassa konepajojen ja metalliverstaiden palveluksessa. Nykyaikaiset konepajat ja metalliverstaat ovat siistejä työympäristöjä. Koneistajat voivat työskennellä myös muilla teollisuuden aloilla, työpajoissa sekä työ- ja toimintakeskuksissa. Työ on joko päivä- tai vuorotyötä. Levyseppä-hitsaaja Levyseppä-hitsaaja on metalliteollisuuden yleinen yhdistelmäammatti. Levyseppä-hitsaaja valmistaa metallilevystä työpiirustusten mukaisia metallituotteita. Työssä käytetään erilaisia levyntyöstö- ja liitosmenetelmiä. Tavallisia tuotteita ovat erilaiset teräsrakenteet mutta myös sähkölaitteiden levyosia, saunan kiukaita jne. hitsataan. Ammatissa tarvitaan metallin työstötekniikoiden hallinnan ja materiaalien tuntemuksen lisäksi mm. työpiirustusten lukutaitoa, laatutietoisuutta, yhteistyötaitoja. Levyseppä-hitsaajia työskentelee esimerkiksi konepajoilla, verstailla ja rakennustyömailla. Työolosuhteet riippuvat toimialasta, yrityksen koosta ja varustetasosta. Työyhteisön koko vaihtelee muutamasta työntekijästä satoihin työntekijöihin. Levyseppähitsaajat voivat työskennellä myös muilla teollisuuden aloilla sekä työpajoissa ja työ- ja toimintakeskuksissa Sekä koneistajat että levyseppä-hitsaajat voivat toimia myös erilaisissa valmistustekniikan aputehtävissä. Tällaisia työtehtäviä voivat olla esimerkiksi aihioiden valmistus tuotteiden viimeistely ja pakkaus asennus-, huolto ja korjaustehtävät. Alan yleisiä vaatimuksia Tutkinnon suorittanut noudattaa työturvallisuusmääräyksiä, käyttää koneita ja laitteita turvallisesti ja hänellä on työturvallisuuskorttiin ja tulityökorttiin edellytettävät tiedot ja taidot. Hän huolehtii työsuojelusta ja henkilökohtaisesta suojautumisesta, jätteiden käsittelystä ja ympäristönsuojelusta. Hän ymmärtää ja ottaa huomioon oman työnsä vaara- ja kuormitustekijät ja niiden vaikutukset itseensä ja työympäristöön sekä toimii niiden edellyttämällä tavalla. Hän käyttää aina tarvittaessa henkilösuojaimia, huolehtii terveydestään, toimintakyvystään ja omalta osaltaan työpaikan työhyvinvoinnista.
Opetussuunnitelma 2.0/xx.xx.2015 6(308) Terveydentilavaatimukset Terveydelliset vaarat ja kuormitukset alan koulutuksessa ja työssä edellyttävät riittävää fyysistä kuntoa ja psyykkistä terveyttä. Alalla käytettävät valmistustekniikat edellyttävät silmän ja käden yhteistoimintaa sekä pitkäjännitteisyyttä. Valmistustekniikan alalla toimivalla työntekijällä eikä alan opiskelijalla saa olla sellaista sairautta tai vammaa, jotka vaarantaisivat hänen oman tai muiden lähellä työskentelevien terveyden tai turvallisuuden. Koulutus tarjoaa laajan mahdollisuuden alan erilaisiin työtehtäviin. Valintatilanteessa harkitaan sopivuutta alan työtehtäviin. Tarvittaessa voidaan käyttää valinnan apuna terveydenhuoltoviranomaisen lausuntoa tai toimintakoetta ja lisäksi jotain muuta sopivaa menetelmää. Terveydelliset seikat ja opiskelijan alalla toimimisen edellytykset huomioidaan myös suuntautumisopintojen valinnassa ja opiskelijan henkilökohtaisen opetussuunnitelman laadinnassa. 1.2 Opetussuunnitelma Ammattiopisto Luovissa opetussuunnitelma muodostuu Ammatillisten erityisoppilaitosten verkoston eli AMEO-verkoston yhteisestä opetussuunnitelmasta, sitä täydentävistä koulutuksen järjestäjäkohtaisista suunnitelmista, linjauksista ja ohjeista sekä koulutus-/tutkintokohtaisista opetussuunnitelmista (taulukko 1). AMEO-verkostossa on kaikille verkoston oppilaitoksille yhteisiä pedagogisia periaatteita, jotka on kuvattu yhteisessä opetussuunnitelmassa. perustutkinnon opetussuunnitelman tavoitteet ja sisältö perustuvat 28.10.2014 annettuun määräykseen 50/011/2014 valtakunnallisista tutkinnon perusteista. Opiskelijat saavat oppilaitoksen tarjoamia ohjaus- ja opiskeluhyvinvoinnin palveluja. Opiskelijan ohjaukseen osallistuu Luovin koko henkilöstö. Ohjauksen keskeisin toimija on kuitenkin opiskelija itse. Opiskelijan arvioinnin ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteutussuunnitelma ohjaavat ja kuvaavat Ammattiopisto Luovin käytänteitä Opetushallituksen määräysten mukaisesti. Opetussuunnitelmaa ja opetuksen toteuttamista kehitetään Ammattiopisto Luovin asettamien tavoitteiden mukaisesti sekä saadun kokemuksen ja palautteiden perusteella. Palautetta antavat opiskelijat, henkilöstö ja eri sidosryhmät, kuten työssäoppimispaikkojen ja harjoitteluyritysten taustayritysten edustajat, työnantajat ja yhteistyöviranomaiset ja järjestöt. Asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan mm. sisäisellä ja ulkoisella arvioinnilla sekä vertaisarvioinnilla itsearvioinnilla kyselyillä. Näiden perustella laaditaan opetussuunnitelman ja opetuksen kehittämissuunnitelmat joko lukuvuodelle tai pidemmälle ajanjaksolle. Kehittämissuunnitelmassa määritetään kehittämiskohteet, tavoitteet, toteuttamistavat sekä niiden seuranta ja arviointi. Opetussuunnitelman ja opetuksen arviointi ja kehittäminen on jatkuvaa ja siinä noudatetaan Ammattiopisto Luovin suunnitelmia ja työohjeita.
Opetussuunnitelma 2.0/xx.xx.2015 7(308) Taulukko 1. Ammattiopisto Luovin opetussuunnitelma ja sisältö A799/2014 ja A329/2015 mukaisesti. Ammattiopisto Luovin opetussuunnitelma Yhteinen osa - pedagogiset periaatteet (AMEO) - Koulutuksen toteutustavat - Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän koulutuksen toteuttaminen - Opiskelijan yksilölliset valinnan mahdollisuudet sekä tutkinnon osien ja valmentavan koulutuksen osien järjestäminen yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa - Opinto-ohjauksen toteuttaminen ja opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laatiminen - Erityisopetuksen toteuttaminen ja henkilökohtaisen opiskelun/opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) laadinta - Opiskelijan arvioinnin yleiset periaatteet - Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustamisen menettelytavat Tutkintokohtainen opetussuunnitelma Valmentavan koulutuksen opetussuunnitelma - Tutkinnon ja valmentavan koulutuksen osien tarjonta - Tutkinnon osien ja valmentavan koulutuksen osien suorittamisjärjestys - Koulutuksen toteuttamistavat ja -ajat sekä oppimisympäristöt - Suunnitelma opiskelijan osaamisen arvioinnista Toteutusta linjaavat ohjeet, lomakkeet ja materiaalit: Satama / Erityisopetuksen arjessa. 1.3 Opiskelijan yksilölliset opintopolut Ammattiopisto Luovissa tärkeitä asioita eli arvoja ovat luovuus, uudistajuus, osaaminen, välittäminen ja ilo. Näitä arvoja noudattamalla luodaan tasavertaiset oppimismahdollisuudet, myönteinen ja turvallinen ilmapiiri sekä yksilölliset reitit työelämään. Opiskelija etenee opinnoissaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa (HOPS) mukaisesti. Opiskelijan tavoitteena voi olla ammatillinen 180 osaamispistettä, jolloin hän saavuttaa sekä alan ammattiosaamisen lisäksi yleisen jatko-koulutuskelpoisuuden ammattikorkeakouluun ja yliopistoon. Koulutuksen aikana opiskelijan on mahdollista vahvistaa sekä ammatillisia että jatko-opintovalmiuksiaan valinnaisilla opinnoilla. Ammatillinen on mahdollista saavuttaa myös kokonaan tai osittain mukautetuin ammattitaitovaatimuksin ja osaamistavoittein. Mukauttamisessa on tavoitteena keskittyä sellaisen osaamisen hankkimiseen tai vahvistamiseen, joka tukee opiskelijan vahvuuksia ja edellytyksiä ja tällä tavoin tukee hänen työllistymistään. Opiskelija saa muodollisen jatko-koulutuskelpoisuuden mutta mukauttamisella voi olla vaikutusta jatko-opintoihin pääsemiseen sekä niissä menestymiseen. Opiskelija voi hankkia osaamista koostamalla opintonsa tutkinnon osista. Tällöin opiskelija kouluttautuu vahvuuksiensa ja edellytystensä mukaisiin työtehtäviin (kuva 1).
Opetussuunnitelma 2.0/xx.xx.2015 8(308) Alkutilanteen kartoittaminen - opiskeluvalmiudet - opiskelijan vahvuudet - opiskelun rajoitteet - aiemmin hankittu osaamisen Ammatillinen Tavoitteena - työelämässä tarvittava laaja-alainen osaaminen - yleinen jatkoopintokelpoisuus korkeaasteelle. Jatkosuunnitelma - työ, työtehtävät - jatko-opinnot - muu suunnitelma Henkilökohtainen suunnitelma jatkosuunnitelman toteuttamiseksi - opiskelun järjestämisestä (HOJKS) - opiskelusta (HOPS) Ammatillinen osin / kokonaan mukautetuin ammattitaitovaatimuksin / osaamistavoittein. Tutkinnon osan tai osien suorittaminen. Myös mukautetuin tavoittein, Tavoitteena on työelämässä tarvittava, yksilöllisiin vahvuuksiin perustuva osaaminen. Tutkinto tuottaa muodollisen jatko-opintokelpoisuuden: oikeuttaa hakemaan korkeaasteen koulutukseen mutta tutkinto ei takaa riittäviä opiskeluvalmiuksia korkeaasteella opiskeluun. Tavoitteena on, että opiskelija hankkii työelämässä tarvittavaa osaamista edellytystensä mukaisina ja/tai elämäntilanteensa vuoksi. Tutkinnon osat voivat olla mukautetuin tavoittein Kuva 1. Opiskelijan yksilöllisen opintopolun suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet.
Opetussuunnitelma 2.0/xx.xx.2015 9(308) Yksilöllinen opintopolku tarkoittaa myös erilaisia koulutuksen aikaisia järjestelyjä ja menetelmiä (kuva 2). Opintopolun toteuttamisen suunnitelma dokumentoidaan henkilökohtaiseen opiskelun/opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS) ja henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS). Aiemmin hankittu Muualla hankittu Osaamisen näyttämisen ajankohta ja tavat Oppimisen arviointi Osaaminen Ammatilliset tutkinnon osat omasta ja muista tutkinnoista Toteutustapa YTO valinnaiset Opinnot Yksilöllinen opintopolku Valinnaisuus Vapaasti valittavat Integrointi Toinen yksikkö tai oppilaitos Ajoitus Valmiudet ja Vahvuudet Ajankäyttö, ajan tarve Tuen ja ohjauksen tarve Tapa oppia ja opiskella Oppimisympäristöt Välineet, materiaalit, apuvälineet Kuva 2. Yksilöllisen opintopolun muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä.
Opetussuunnitelma 2.0/xx.xx.2015 10(308) 2 perustutkinnon toteutus 2.1 Oppimisympäristöt ja menetelmät Turvallinen, kannustava ja innostava oppimisympäristö vahvistaa opiskelijan elämäntaitoja ja kehittymistä vastuuntuntoiseksi ja velvollisuuksistaan huolehtivaksi kansalaiseksi ja työyhteisön jäseneksi. Opiskelijoiden oppimisen tukena toimivat opettajat, ohjaajat sekä opiskeluhyvinvointipalvelujen ja opiskelijan tukiverkostojen henkilöt. Oppimisen lähtökohtana on, että opiskelija löytää omat vahvuutensa ja omat tavoitteensa. Tekemällä oppiminen, yksiselitteiset ja toistuvat ohjeet ja erilaiset työtavat sekä opiskelijan jatkuva ohjaaminen ja suoritusten seuranta ovat opetuksessa oleellista. Oppimisympäristöt, osaamisen hankkimisen (oppimisen)menetelmät ja opetusjärjestelyt vaihtelevat opintojen eri vaiheiden ja opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Oppimisympäristöt vaihtelevat yksiköittäin ja toimipisteittäin. Oppimisympäristöinä voivat olla Työsali Harjoituspisteet Yksilölliset työskentelytilat Luokkatilat Työssäoppimispaikat kotimaassa, ensisijaisesti kotipaikkakunnalla Kv- projektit ulkomailla Vierailukohteet (teollisuus, kaupat, työ- ja toimintakeskukset, jne.) Messut Leirikoulu Kirjasto Koti internetin kautta etäopiskeluna Opetuksen, oppimisen ja osaamisen hankkimisen menetelminä käytetään tekemällä oppimista yksilötyöskentely perusharjoitustyöt asiakastilaustyöt toiminnallisuus työpaikalla tapahtuva oppiminen yhdessä oppimista pari-, ja ryhmätyöskentely keskusteluryhmät projektit opiskelijan oppimisprosessin tukemista pienin askelin eteneminen toistot ja kertaukset opetuksen ja tehtävien rytmitys ja vaiheistaminen kokemuksellisuus osaamisen näyttäminen eri tavoin puhe- ja lukiopetus kirjoittamisen apuvälineet opetuksen eriyttämistä
Opetussuunnitelma 2.0/xx.xx.2015 11(308) tehtävien määrän ja vaikeustason vaihteleminen tilaratkaisujen ja pienryhmien muodostaminen ohjaajan kanssa opiskeleminen henkilökohtaisen avustajan kanssa opiskelu havainnollistamista isojen kirjasinkokojen käyttäminen värien, kuvien, kuvioiden, kertomusten käyttäminen selkeän yleiskielen käyttäminen selkokielinen materiaali vierailut tietotekniikan käyttämistä oppimisessa verkkoympäristöt ammatillisten sisältöjen yhdistäminen tietotekniikkaan ohjelmat, demolaitteet pelit Työsalit Työsali vastaa pienimuotoista tuotantolaitosta yleisimpine koneistamiseen, levy- ja hitsaustöihin sekä asennustöihin käytettävine koneineen ja laitteineen. Työsalien yhteydessä voi olla luokkahuone sekä pienryhmätyöskentelyyn sopivia tiloja, joissa on mahdollisuus toteuttaa tuote aina piirustusvaiheesta malliksi ja edelleen tuotteeksi. Suunnittelutyössä työvälineenä käytetään tietotekniikkaa, soveltuvia ohjelmia sekä av-laitteita. Työsalien varustus vaihtelee yksiköittäin. Työssäoppimispaikat Työssäoppimispaikoilla opiskellaan ammatillisia tietoja ja taitoja aidossa työympäristössä ja työtehtävissä. Opintojen alussa työssäoppimispaikan työtehtävät ovat pääasiassa avustavia alan töitä. Opintojen edetessä työtehtävätkin suuntautuvat enemmän tutkintoa vastaaviin tehtäviin. Verkko-opiskelu Verkko-opiskelu on hyvä tapa suorittaa joitakin opintoja kuten vieraiden kielten opiskelu ja tiedonhakua vaativat oppimistehtävät. Opintoja voidaan toteuttaa verkossa oppilaitoksessa tai kotona internetin kautta. Opintojakson alussa opiskelija ja opettaja sopivat yksilöllisestä toteutustavasta. Opettaja antaa palautetta oppimisesta verkossa tai suullisesti. Vierailukohteet Vierailukohteissa tutustutaan paikallisiin alan yrityksiin. Lisäksi vierailukohteet tukevat myös opiskelun havainnollistamista ja yrittäjyys-opintojen toteuttamista. Messut Messuilla tutustutaan kone- ja metallialan yrityksiin ja niiden tuoteuutuuksiin. Messut voivat olla myös muiden kuin oman opiskelualan tapahtumia; ne voivat liittyä rakentamiseen, alihankintaan, vapaaaikaan. Leirikoulu Leirikoulu palvelee sosiaalisten taitojen oppimista ja ryhmäytymistä. Leirikoulu myös tukee alan opintoja, koska se voi sisältää vierailuja esimerkiksi teräksen valmistuslaitoksiin, rautakauppaan, työkaluja, koneita ja laitteita valmistaviin yrityksiin. Leirikoulu voi sisältää myös vierailuja sähkön tuottamiseen liittyviin kohteisiin.
Opetussuunnitelma 2.0/xx.xx.2015 12(308) 2.2 Oppimista tukevat järjestelyt Opintojen aloitus Opiskelijoilla on syksyllä koulun alkaessa noin viikon mittainen aloitusjakso. Opiskelunsa aloittavat opiskelijat tutustuvat opiskelijatovereihin, opettajiin, ohjaajiin ja oppilaitokseen. Aluksi opiskelija ja opettaja kartoittavat opiskelijan elämäntilannetta, opintojen tavoitteita ja tukitarpeita. Opintojen suunnittelu- ja arviointikeskustelut jatkuvat opiskelujen ajan. Aloitusjakson tavoitteena on ryhmäytyminen, yhteishengen luominen ja oman paikan löytäminen sekä turvallinen olo ryhmässä ja oppilaitoksessa. Ryhmäytymismenetelminä käytetään pelejä, elämysretkiä, kaupunki- ja oppilaitossuunnistuksia. Luokanvalvoja opintoja toteutetaan siten, että etenkin opiskelun alkuvaiheessa luokanvalvojan vastuulla on suurin osa oppitunneista. Ryhmää opettavien opettajien ja luokkatilojen vaihtuvuutta minimoidaan. Tällä järjestelyllä pyritään siihen, että opiskelijatuntemus paranee. Eriyttäminen Opintojen eriyttämisen tarkoituksena on, että opiskelijan valmiudet huomioidaan yksilöllisesti oppimistilanteissa. Opiskelijoiden oppimistehtävät ovat erilaisia ja opiskelijat etenevät opinnoissaan omassa tahdissaan. Osa opiskelijoista oppii nopeasti ja etenee työvaiheesta toiseen nopeasti. Osa opiskelijoista tarvitsee runsaasti aikaa harjoitellakseen ammatissa tarvittavia perustaitoja. Lisäopetus Opiskelija saa tarvitsemaansa yksilöllistä lisäopetusta niin ammattiin oppimiseen kuin elämän tilanteensa hallitsemiseen. Pääsääntöisesti opiskelija opiskelee oman ryhmänsä mukana. Lisäopetus voi olla samanaikaisopetusta, jolloin ohjaaja työskentelee niiden opiskelijoiden kanssa, joilla on vaikeuksia pysyä muun ryhmän mukana. Lisäopetus voi olla myös samanaikaisesti erillään muusta ryhmästä tai silloin kun opiskelijalla ei ole lukujärjestyksen mukaan muuta opetusta. Tukiopetus Tukiopetukseen voivat hakeutua ne opiskelijat, joilla on tilapäisiä ongelmia opiskelussa esim. poissaolojen johdosta. Tukiopetusta pyritään järjestämään silloin kun opiskelijalla ei ole muuta opetusta. Lukiopetus Mikäli opiskelijan lukemis- ja kirjoittamistaidoista ei ole saatavilla riittävää tietoa ennen opintojen aloitusta, lukitaidot kartoitetaan. Kartoituksen tai aiempien tutkimustietojen perustella mietitään tarvittavia tukitoimia opetukseen. Näitä voivat olla esimerkiksi erilaiset apuvälineet, selkokieli tai kuvallisten materiaalien käyttäminen. Lukiopetus voi olla yksilö- tai pienryhmäopetusta. Ensisijaisena tavoitteena on vahvistaa opiskelijan itsetuntoa oppijana sekä ohjata häntä omien vahvuuksiensa hyödyntämisessä. Usein lukivaikeudet ovat osa laajempaa oppimisen ongelmaa, mikä huomioidaan kokonaisvaltaisesti opetusjärjestelyissä Opiskeluajan pidentäminen Mikäli opiskelija ei suoriudu opinnoista määritettynä aikana, voidaan hänen opiskeluaikaansa myöntää pidennystä voimassaolevien säädösten puitteissa. Ammatillisen perustutkinnon suoritusaika on kolme vuotta. Opiskeluajan pidentämistä voidaan myöntää enintään yhden vuoden. Tällöin on varmistettava, että opiskelu on päätoimista. Esityksen opiskeluajan pidentämisestä voi tehdä opiskelija, opinto-ohjaaja, opiskeluhyvinvointipalvelujen henkilöt tai luokanvalvoja.
Opetussuunnitelma 2.0/xx.xx.2015 13(308) Mukauttaminen Mukauttaminen tarkoittaa osaamistavoitteiden tai ammattitaitovaatimusten suhteuttamista opiskelijan oppimisedellytysten tasolle. Ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita mukautetaan opiskelijan tarpeiden mukaisesti kuitenkin niin, että ammatillisissa tutkinnon osissa määritelty kaikkein keskeisin osaaminen vähintään tyydyttävä 1 mukautettu - saavutetaan. Tyydyttävä 1 mukautettu määrittely on tehty ammatillisiin tutkinnon osiin luvussa 3. Opiskelijan arviointi muutetaan opiskelijan osaamistavoitteiden ja ammattitaitovaatimusten mukaisiksi. Kun tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita on mukautettu, tehdään merkintä tutkintotodistukseen ja laaditaan todistukseen selvitys siitä, mitä opiskelija parhaiten osaa. Esityksen opiskelun tavoitteiden muuttamiseksi voi tehdä opiskelija tai hänen huoltajansa, opettaja, luokanvalvoja tai muu taho. Mukauttamiseen liittyvät päätökset ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman muutokset kirjataan opiskelijan HOJKS:aan ja HOPS:aan. Mukauttamisessa noudatetaan Ammattiopisto Luovin voimassaolevia ohjeita: Satama / Erityisopetuksen arjessa / HOJKS, HOPS ja HEKSU. Ohjaaja. Opiskelijan tukena voi olla ryhmäkohtainen ja/tai henkilökohtainen ohjaaja. Järjestelyt osaamisen näyttämisessä Osaamisen näyttämisessä käytetään niitä osaamisen näyttämisen keinoja, jotka parhaiten opiskelijalle soveltuvat. Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisessa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi näyttöjen osittamista useisiin työpaikkoihin, näyttöajan joustolla ja näytön aikaisella ohjauksella. Ammattiosaamisen näyttöön voidaan yhdistää näyttöjä toisista tutkinnon osista, myös yhteisistä tutkinnon osista. Valinnaisuus Opiskelija valitsee valinnaiset ja vapaasti valittavat tutkinnon osat ja osa-alueet pääsääntöisesti Luovin opetustarjonnasta. Tarjonta vaihtelee paikkakunnittain ja lukuvuosittain. Opiskelijan kanssa voidaan sopia myös muista järjestelyistä valinnaisuuden toteuttamisessa. Asuminen, vapaa-aika ja harrastukset Opiskelijaa tukevat asumiseen, vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyvät järjestelyt esimerkiksi asumisvalmennus, erilaiset iltakerhot ja vapaa-ajan ohjelmat. 2.3 Tutkinnon muodostuminen Opiskelija rakentaa opintonsa erilaisista tutkinnon osista. Jokaisen opiskelijan kanssa laaditaan henkilökohtainen opiskelun järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKS:aan ja siihen sisältyvään henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS) dokumentoidaan opiskelijakohtaisesti opintojen onnistumiseksi tarvittavat järjestelyt, oppimista ja opiskelua tukevat palvelut. Näitä voivat olla esimerkiksi erilaiset apuvälineet ja oppimisympäristöön liittyvät järjestelyt. HOPS sisältää myös ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet tutkinnon osille ja niiden osa-alueille.
Opetussuunnitelma 2.0/xx.xx.2015 14(308) Opiskeluaika tutkinnon suorittamiseksi on pääsääntöisesti 3 vuotta. Tutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä mutta opiskelijalla voi olla yksilöllisesti tutkintoa laajentavia tutkinnon osia. Osaamispisteen lyhenne on osp. Tutkinto sisältää ammatillisia tutkinnon osia 135 osp yhteisiä tutkinnon osia 35 osp vapaasti valittavia tutkinnon osia 10 osp (kuva 3). Tutkinto muodostuu seuraavan kuvan mukaisesti. Tutkinnon osien sijoittumisessa ja toteuttamisessa on yksiköiden välisiä eroja. Opettaja ja/tai opinto-ohjaaja ohjaa valintojen tekemisessä. 185 osp Tutkinnon muodostuminen aloittava edistynyt valmistuva Tutkinnon pakolliset osat 45 osp Asennuksen ja automaation perustyöt 15 osp Koneistuksen perustyöt 15 osp Levytöiden ja hitsauksen perustyöt15 osp Valmistustekniikan osaamisala 30 osp Koneistaja: Koneistus 30 osp / Levyseppä-hitsaaja: Levy- ja hitsaustyöt 30 osp 135 osp 35 osp Valinnaiset tutkinnon osat: valitaan 60 osp: Levy- ja teräsrakennetyöt 15 osp Ohutlevytyöt 15 osp Manuaalikoneistus 15 osp Teollisuuden ja tuotannon työtehtävät 15 osp Pienkoneen kunnossapito, huolto ja korjaus 15 osp Koneistajaksi opiskelevalla myös: CNC-sorvaus 15 osp CNC-jyrsintä 15 osp Työstö kipinätyöstökoneella 15 osp CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus 15 osp CAD/CAM-3D-työstöratojen valmistus 15 osp Levyseppä-hitsaajaksi opiskelevalla myös: Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus 15 osp Asennushitsaus 15 osp Hitsaus 15 osp IW-hitsaus 15 osp Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus 15 osp Rakennusten teräsosien valmistus 15 osp Rakennusten teräsrakenteiden asennus 15 osp Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus 15 osp Yhteiset tutkinnon osat (YTO), pakolliset ja valinnaiset osa-alueet: äidinkieli, ruotsi, englanti, matematiikka, fysiikka ja kemia, tieto- ja viestintätekniikka ja sen hyödyntäminen, yhteiskuntataidot, työelämätaidot, yrittäjyys ja yritystoiminta, työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto. Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, tutkinnon osa 10 osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp Kuva 3. muodostuu tutkinnon osista ja osa-alueista.
Opetussuunnitelma 2.0/xx.xx.2015 15(308) Yksikön ja toimipisteen mahdollisuuksien mukaan koulutusta toteutetaan yhteiset tutkinnon osat osin tai kokonaan integroituna ammatillisiin tutkinnon osiin. Perustutkinnot sisältävät valinnaisuutta ammatillisissa, yhteisissä ja vapaasti valittavissa tutkinnon osissa. perustutkinnossa valinnaisuutta on: ammatillisissa tutkinnon osissa 60 osp yhteisissä tutkinnon osissa16 osp vapaasti valittavissa tutkinnon osissa 10 osp. Ammattiopisto Luovissa yksikkö ja toimipiste toteuttaa valinnaisia tutkinnon osia ja osa-alueita mahdollisuuksien mukaan itse, yhteistyössä työelämän kanssa ja/tai toisten koulutuksen järjestäjien kanssa. Yksiköissä ja toimipisteissä on kaikille tutkinnoille tai lähitutkinnoille yhteistä valinnaistarjontaa sen lisäksi, että valinnaisuutta tarjotaan ns. oman alan opiskelijoille.
Opetussuunnitelma 2.0/xx.xx.2015 16(308) 3 Ammatilliset tutkinnon osat 3.1 Tarjonta ja oppimisympäristöt Ammatillisten tutkinnon osien 135 osp tarjonta ja toteutus oppimisympäristöissä. Lisätietoa: sisäinen oppimisympäristö Lisätietoa: muu oppimisympäristö Sisäiset oppimisympäristöt Luovin sisäiset palvelut Työpaikka Ei tarjonnassa; Osaamisen tunnustaminen Luovin toinen yksikkö/ toimipiste Yhteistyö muiden koul.järjestäjien kanssa Muu oppimisympäristö Pakollinen tutkinnon osa 45 osp Asennuksen ja automaation perustyöt, 15 osp x x x Koneistuksen perustyöt, 15 osp x x x Levytöiden ja hitsauksen perustyöt, 15 osp x x x Valmistustekniikan osaamisalan, koneistaja pakolliset tutkinnon osa 30 osp Koneistus 30 osp x x x Valinnaiset tutkinnon osat koneistajaksi opiskelevilla: CNC-sorvaus, 15 osp x CNC-jyrsintä, 15 osp x CAD/CAM-2D työstöratojen valmistus, 15 osp x CAD/CAM-3D työstöratojen valmistus, 15 osp x Manuaalikoneistus, 15 osp x x x Työstö kipinätyöstökoneella, 15 osp x Tutkinnon osa levyseppä-hitsaajan pakollisista tutkinnon osista: Levy- ja hitsaustyöt 30 osp x x x
Opetussuunnitelma 2.0/xx.xx.2015 17(308) Valmistustekniikan osaamisalan, levyseppä-hitsaaja tutkinnon osa 30 osp Levy- ja hitsaustyöt 30 osp x x x Valinnaiset tutkinnon osat levyseppä-hitsaajaksi opiskelevilla: Levy- ja teräsrakennetyöt, 15 osp x x x Ohutlevytyöt, 15 osp x x x Hitsaus, 15 osp x x x IW-hitsaus, 15 osp x Rakennusten teräsosien valmistus 15 osp Rakennusten teräsrakenteiden asennus 15 osp Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus x 15 osp Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus 15 osp x Levy- ja hitsausalan hitsaus 15 osp x Asennushitsaus 15 osp x x x Tutkinnon osa koneistajan pakollisista tutkinnon osista: x x x Koneistus, 15 osp Lisäksi valinnaiset tutkinnon osat kone- ja metallialan opiskelijoilla: Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp x Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta 10 15 osp x x x x Yksikön/toimipisteen tarjonnan puitteissa. Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai x erikoisammattitutkinnosta 15 osp Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 5 osp x Yrityksessä toimiminen 15 osp x Huippuosaajana toimiminen, 15 osp x Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon x osia 5-15 osp -Teollisuuden ja tuotannon työtehtävät 15 osp x x x -Pienkoneen kunnossapito, huolto ja korjaus 15 osp x x x Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5-15 osp. Ks. luku 5: Vapaasti valittavat tutkinnon osat. x x x x Yksikön/toimipisteen tarjonnan puitteissa.
Opetussuunnitelma 2.0/xx.xx.2015 18(308) Ammatillisten tutkinnon osien 135 osp tarjonta yksiköissä ja toimipisteissä. Alavuden yksikkö Seinäjoki Kokkola Reisjärvi Vaasa Helsingin yksikkö Limingan yksikkö Raahe Ylivieska Siikajoki Liperin yksikkö Joensuu Imatra Lappeenranta Kuopio Iisalmi Muhoksen yksikkö Kajaani Suomussalmi Taivalkoski Oulun yksikkö Kemi Rovaniemi Tampereen yksikkö Pori Pakollinen tutkinnon osa 45 osp Asennuksen ja automaation perustyöt, 15 osp x x x x x x Koneistuksen perustyöt, 15 osp x x x x x x Levytöiden ja hitsauksen perustyöt, 15 osp x x x x x x Valmistustekniikan osaamisalan, koneistaja pakolliset tutkinnon osa 30 osp Koneistus 30 osp x x x Valinnaiset tutkinnon osat koneistajaksi opiskelevilla: CNC-sorvaus, 15 osp x x x CNC-jyrsintä, 15 osp x x CAD/CAM-2D työstöratojen valmistus, 15 osp x x x CAD/CAM-3D työstöratojen valmistus, 15 osp x x Manuaalikoneistus, 15 osp x x x x Työstö kipinätyöstökoneella, 15 osp x x Tutkinnon osa levyseppä-hitsaajan pakollisista tutkinnon osista: Levy- ja hitsaustyöt 30 osp x x x x
Opetussuunnitelma 2.0/xx.xx.2015 19(308) Valmistustekniikan osaamisalan, levyseppä-hitsaaja tutkinnon osa 30 osp Levy- ja hitsaustyöt 30 osp x x x x x x Valinnaiset tutkinnon osat levyseppä-hitsaajaksi opiskelevilla: Levy- ja teräsrakennetyöt, 15 osp x x x x x Ohutlevytyöt, 15 osp x x x x x Hitsaus, 15 osp x x x x x IW-hitsaus, 15 osp Rakennusten teräsosien valmistus 15 osp x x Rakennusten teräsrakenteiden asennus 15 osp x Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus 15 osp x x x x Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus 15 osp Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus 15 osp x x x Asennushitsaus 15 osp x x x x x Tutkinnon osa koneistajan pakollisista tutkinnon osista: x Koneistus, 15 osp Lisäksi valinnaiset tutkinnon osat kaikilla kone- ja metallialan opiskelijoilla: Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta 10 15 osp Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta 15 osp Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 5 osp Yrityksessä toimiminen 15 osp Huippuosaajana toimiminen, 15 osp Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia 5-15 osp -Teollisuuden ja tuotannon työtehtävät 15 osp -Pienkoneen kunnossapito, huolto ja korjaus 15 osp Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5-15 osp. Ks. luku 5: Vapaasti valittavat tutkinnon osat.
Opetussuunnitelma 2.0/xx.xx.2015 20(308) 3.2 Pakolliset tutkinnon osat 3.2.1 Asennuksen ja automaation perustyöt 15 osp Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa kokoonpanopiirustusten ja kytkentäkaavioiden avulla asentaa koneenosia ja komponentteja sekä pienimuotoisia toimintajärjestelmiä ja moottorien ja toimilaitteiden kytkentöjä. Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea asennus- ja kokoonpanopiirustuksia lukea sähköisiä, pneumaattisia ja hydraulisia kytkentäkaavioita lukea työohjeita sekä käyttö- huolto- kokoonpano-ohjeita koneiden ja toimilaitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita ja koneenelimiä käyttää käsityövälineitä turvallisesti ja huolehtii niiden kunnosta tehdä laiteasennusmittauksia rulla- ja työntömitalla ja osaa käyttää konevesivaakaa selvittää tavallisimmat kierteet mittaamalla ja taulukoiden avulla sekä osaa tehdä kierteitä manuaalisesti tehdä vierintälaakerien asennuksia ja ketju- ja hihna-asennuksia sekä osaa asentaa tiivisteitä peruskomponenttien rakenteet, toiminnan ja piirrosmerkit sekä tietää hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien toimintaperiaatteet asentaa pneumatiikkajärjestelmiä sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset ja fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin lain ja perusasiat vaihtovirrasta tiedollisesti ja taidollisesti standardin SFS 6002 sähkötyöturvallisuuskoulutuksen mukaiset asiat perusasiat sähköjärjestelmistä ja instrumentoinnista suorittaa sähkötekniikan perusmittauksia yleismittarilla varmistaa työkohteen jännitteettömyyden ja suojamaadoituksen tehdä yksinkertaisia sähkömekaanisia ohjauksia kaavioiden perusteella tiedollisesti ja taidollisesti EA1:tä vastaavan ensiavun annon laatujärjestelmien mukaisen toiminnan ja laadunvalvonnan periaatteet asennuksessa. Tutkinnon osan keskeiset ammattitaitovaatimukset arvioinnin tasolla tyydyttävä 1: Opiskelija tulkitsee kuvallisia työohjeita sekä käyttö- huoltokokoonpano-ohjeita käyttää käsityövälineitä turvallisesti ja huolehtii niiden kunnosta tekee laiteasennusmittauksia rulla- ja työntömitalla ja osaa käyttää vesivaakaa selvittää tavallisimmat kierteet mittaamalla ja taulukoiden avulla sekä osaa tehdä kierteitä manuaalisesti tuntee keskeisimmät sähkötyöturvallisuusasiat osaa tiedollisesti ja taidollisesti EA1:tä vastaavan ensiavun annon Ammattitaitovaatimusten mukauttaminen ja arviointi Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukauttaminen ja osaamisen arviointi suunnitellaan yksilöllisesti ja dokumentoidaan opiskelijan HOJKS:aan ja HOPS:aan Ammattiopisto Luovin ohjeiden mukaisesti. Tyydyttävä 1, mukautettu - osaamisen taso on saavutettava, jotta opiskelijan on mahdollista saada arviointi tutkinnon osasta ja ennen pitkää tutkintotodistus.
Opetussuunnitelma 2.0/xx.xx.2015 21(308) Osaamisen tasolla tyydyttävä 1, mukautettu, opiskelija käyttää käsityövälineitä turvallisesti ja huolehtii niiden kunnosta tehdä laiteasennusmittauksia rulla- ja työntömitalla ja osaa käyttää vesivaakaa osaa tehdä kierteitä manuaalisesti osaa käyttää turvallisesti sähkötyökaluja osaa pyytää ja hälyttää apua tarvittaessa
Opetussuunnitelma 2.0/xx.xx.2015 22(308) Osaamisen arviointi Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessien hallinta Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta Tyydyttävä 1 mukautettu Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija/ tutkinnon suorittaja tarvitsee ohjausta omaan työhön tarvitsee ohjausta mekaaniset asennuksiin tarvitsee ajoittain ohjausta tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan suorittaa mekaaniset asennukset vähäisellä ohjauksella. suorittaa asennuksen perustehtäviä piirustusten ja ohjeiden mukaan. asentaa laitekokonaisuuden osista ja komponenteista. Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 2. Työmenetelmien, Tyydyttävä 1 mukautettu Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 -välineiden ja Opiskelija/ tutkinnon suorittaja materiaalin hallinta Mekaaniset asennukset suorittaa mekaaniset asennukset, asennusmittaukset, hydrauliikkaan ja pneumatiikan asennukset ohjatusti Sähköasennukset suoritta sähkölaitteiden ja kaapeleiden asennukset sekä sähkökaavioiden tulkitsemisen ohjattuna Työvälineiden käyttö käyttää työvälineitä vähäisellä ohjauksella asianmukaisesti -tekee kierreliitoksia -suorittaa asennusmittauksia -asentaa kaavion mukaan harjoitusalustalle pneumatiikan kytkentöjä -kiinnittää sähköiset laitteet ja komponentit oikein käyttää mittauksiin yleismittaria käyttää annettuja työvälineitä tarkoituksenmukaisesti niin, että ne eivät vahingoita komponentteja asentaa pyörivän liikkeen koneenosia asentaa tehonsiirrossa käytettäviä komponentteja asentaa johdot ja kaapelit piirustusten mukaan käyttää hyväksyttyjä kaapeleiden ja johtimien asennustapoja tekee tarkoituksenmukaiset työvälinevalinnat asentaa hydrauliikan ja pneumatiikan komponentteja koneisiin tai laitteisiin sekä niihin liittyviä putkia ja letkuja tulkitsee sähkökaavioita saa aikaan itsenäisesti oikeat ja siistit laite- ja johdinasennukset huoltaa ja pitää kunnossa työvälineitään Materiaalin hallinta tunnistaa ohjattuna laitteissa käytettävien rakenteiden, kaapeleiden ja johtimien materiaalin. tunnistaa laitteissa käytettävien rakenteiden, kaapeleiden ja johtimien materiaalin. tietää materiaalien valintaperusteet käsittelee materiaaleja oikein. ratkaisee materiaalivalintoja ennakoi materiaalitarpeen.
Opetussuunnitelma 2.0/xx.xx.2015 23(308)
Opetussuunnitelma 2.0/xx.xx.2015 24(308) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Tyydyttävä 1 mukautettu Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija/ tutkinnon suorittaja ymmärtää ohjattuna yksinkertaisia osa- ja kokoonpano-piirustuksia ja hahmottaa piirustusten mukaisen osan ja kokonaisuuden tunnistaa pneumaattiset ja hydrauliset piirrosmerkit ja lukee yksinkertaisia toimintakaavioita ohjattuna Laadun hallintataidot tarvitsee ohjausta ja avustamista laatuvaatimusten Matematiikan ja luonnontieteiden taidot tunnistamisessa ymmärtää ohjattuna työhön liittyvät fysikaalisten suureiden merkityksen. osaa lukea yksinkertaisia osa- ja kokoonpanopiirustuksia ja hahmottaa piirustusten mukaisen osan ja kokonaisuuden osaa lukea yksinkertaisia toimintakaavioita ja tietää tavallisimmat komponenttimerkit tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa ymmärtää työhön liittyvät fysikaalisten suureiden merkityksen. osaa tulkita osa- ja kokoonpanopiirustusten eri projektioita tuntee pneumaattiset ja hydrauliset piirrosmerkit ja osaa lukea piirikaavioita tunnistaa työhön liittyvät laatuvaatimukset päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutuksen työkohteessa. osaa lukea itsenäisesti osa- ja kokoonpanopiirustuksia tuntee komponenttien piirrosmerkit ja osaa lukea myös sähköisiä piirikaavioita saa aikaan laadukkaan lopputuloksen tarkastelee tarvittaessa matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan. Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 4. Elinikäisen Tyydyttävä 1 mukautettu Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 oppimisen avaintaidot Opiskelija/ tutkinnon suorittaja Terveys, turvallisuus ja toimintakyky noudattaa työturvallisuusmääräyksiä noudattaa työturvallisuusmääräyksiä työskentelee ergonomisesti oikein huolehtii työympäristön siisteydestä ja järjestyksestä Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö osaa itsenäisesti tarvittaessa kysyä neuvoa osaa toimia tutuissa toimintaympäristössä osaa tervehtiä ja opastaa työhön liittyvissä vuorovaikutus-tilanteista myös vieraalla kielellä kysyy tarvittaessa neuvoa osaa arvioida omaa työtään parantaa työsuoritustaan työn edetessä ottaa huomioon toiset työntekijät selviytyy suoraan työhön liittyvistä vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä toimii vuorovaikutteisesti on aktiivinen selviytyy vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä hoitaa vuorovaikutustilanteita myös vieraalla kielellä
Opetussuunnitelma 2.0/xx.xx.2015 25(308) Ammattietiikka noudattaa sovittuja työaikoja huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä. huolehtii työvälineiden huollosta. toimii laatujärjestelmän mukaisesti.
Opetussuunnitelma 2.0/xx.xx.2015 26(308) Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin kuuluvia työtehtäviä työpaikkaolosuhteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvosanan muodostuminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytön ja tarvittaessa muun näytön perusteella arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija ja opettajat. 3.2.2 Koneistuksen perustyöt 15 osp Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa valmistaa työpiirustusten mukaan osia (tarkkuusvaatimus karkea), jotka sisältävät pinnoiltaan yksinkertaisia koneistuksia manuaalisilla työstökoneilla, kuten lieriöpintojen sorvausta, tasopintojen jyrsintää, porausta ja kierteitystä. Hän osaa laatia yksinkertaisten koneenosien työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-ohjelmalla, tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja suorittaa valmiin kappaleen tarkastusmittaukset. Tutkinnon osan suorittaja osaa piirtää yksinkertaisen koneenpiirustuksen teknisen piirustuksen standardit, hallitsee teknisen konepiirustuksen projektioiden käännöt ja mitoittaa piirtämänsä koneenpiirustuksen koneenpiirustuksen mittakaavat piirtää leikkauskuvannon porakoneen, sorvin ja jyrsinkoneen rakenteen eri koneistusmenetelmien työstöliikkeet ja osaa nimetä ne eri koneistusmenetelmille tietää työstöterätyypit ja terämateriaalit sekä niiden käytön ja merkityksen työstötapahtumassa laskea työstöarvot pikateräs- ja kovametalliterille sekä terien pintojen, särmien ja kulmien määrittelyn perusteet sorvata lieriöpintoja ja viisteitä, joiden tarkkuusvaatimukset ovat vähäisiä käyttää keskiö- ja kierukkaporaa, kierretappia ja kierreleukoja sorvissa valita työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein sorviin asettaa jyrsinkoneen pöydälle ruuvipuristimen ja kiinnittää siihen koneistettavan kappaleen niin, ettei se vahingoitu jyrsiä jyrsinkoneella tasopintoja valita jyrsinkoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein käyttää erilaisia porakoneita ja poraustyökaluja mitoittaa ja piirrottaa työpiirustuksen mukaiset reikien paikat levylle kiinnittää porattavan kappaleen koneruuvipuristimeen tunnistaa eri kierretyypit ja osaa kierteittää reikiä työpiirustuksen mukaisesti
Opetussuunnitelma 2.0/xx.xx.2015 27(308) valita porakoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein teroittaa käsivaraisesti poran hiomakoneella valmistaa kierteitä kierretapilla ja kierrepakalla valita oikean poranterän kierrereikään viimeistellä valmistamansa kappaleen mitata rullamitalla, työntömitalla ja mikrometrillä tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen. Tutkinnon osan keskeiset ammattitaitovaatimukset arvioinnin tasolla tyydyttävä 1: Opiskelija osaa lukea työpiirustuksia, hahmottaa kappaleen kuvannoista ja ymmärtää mitoitusmerkinnät piirtää yksinkertaisen koneenpiirustuksen osaa perusteet porakoneen, sorvin ja jyrsinkoneen turvalliselle käytölle osaa sorvata lieriöpintoja ja viisteitä, joiden tarkkuusvaatimukset ovat vähäisiä käyttää keskiö- ja kierukkaporaa, kierretappia ja kierreleukoja sorvissa osaa kiinnittää työkappaleet turvallisesti työstökoneille osaa jyrsiä jyrsinkoneella tasopintoja mitoittaa ja piirrottaa työkappaleita konepiirustusten vaatimusten mukaan valmistaa kierteitä kierretapilla ja kierrepakalla ja valita oikean poranterän kierrereikään osaa viimeistellä ja tarkistaa valmistamansa kappaleen osaa mitata rullamitalla ja työntömitalla osaa tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen. Ammattitaitovaatimusten mukauttaminen ja arviointi Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukauttaminen ja osaamisen arviointi suunnitellaan yksilöllisesti ja dokumentoidaan opiskelijan HOJKS:aan ja HOPS:aan Ammattiopisto Luovin ohjeiden mukaisesti. Tyydyttävä 1, mukautettu - osaamisen taso on saavutettava, jotta opiskelijan on mahdollista saada arviointi tutkinnon osasta ja ennen pitkää tutkintotodistus. Osaamisen tasolla tyydyttävä 1, mukautettu, opiskelija osaa perusteet porakoneen, sorvin ja jyrsinkoneen turvalliselle käytölle osaa sorvata lieriöpintoja ja viisteitä, joiden tarkkuusvaatimukset ovat vähäisiä käyttää keskiö- ja kierukkaporaa, kierretappia/kierrepakkaa sorvissa osaa kiinnittää työkappaleet turvallisesti työstökoneille osaa jyrsiä jyrsinkoneella tasopintoja valmistaa kierteitä kierretapilla ja kierrepakalla ja valita oikean poranterän kierrereikään osaa viimeistellä valmistamansa kappaleen osaa mitata rullamitalla ja työntömitalla
Opetussuunnitelma 2.0/xx.xx.2015 28(308) Osaamisen arviointi Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessien hallinta Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta Oppiminen ja ongelmanratkaisu Tyydyttävä 1 mukautettu Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija/ tutkinnon suorittaja tarvitsee ohjausta omaan työhön tarvitsee jatkuvaa ohjausta työstömenetelmien tunnistamiseen tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan tarvitsee ohjausta työstömenetelmien tunnistamiseen tuntee erilaiset työstömenetelmät, mutta tarvitsee ohjausta niiden käytössä hallitsee itsenäisesti eri työstömenetelmät kysyy tarvittaessa neuvoa. osaa arvioida omaa työtään. parantaa työsuoritustaan työn edetessä. 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Tyydyttävä 1 mukautettu Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija/ tutkinnon suorittaja Tekninen piirtäminen ohjeistettuna piirtää kuvannot ja mitoittaa työpiirustuksen Sorvaus osaa ohjattuna käyttää sorvia, tuntee sorvin akseliston ja osaa asettaa tarvittavan terän sorviin Poraus ja kierteitys osaa ohjattuna käyttää erityyppisiä porakoneita ja tunnistaa kierteen Poran teroitus osaa ohjauksen avulla teroittaa poranterän Jyrsintä osaa ohjattuna käyttää jyrsinkonetta, tuntee jyrsinkoneen akseliston ja osaa asettaa tarvittavan terän jyrsinkoneeseen osaa hieman ohjeistettuna piirtää kuvannot ja mitoittaa työpiirustuksen osaa käyttää sorvia, tuntee sorvin akseliston ja osaa asettaa tarvittavan terän sorviin osaa käyttää erityyppisiä porakoneita ja tunnistaa kierteen tietää, koska poranterä pitää teroittaa ja osaa pienellä ohjauksella teroittaa sitä osaa käyttää jyrsinkonetta, tuntee jyrsinkoneen akseliston ja osaa asettaa tarvittavan terän jyrsinkoneeseen osaa piirtää kuvannot ja mitoittaa työpiirustuksen osaa käyttää sorvin mittarumpuja ja osaa asettaa tarvittavat työstöarvot sorviin osaa valita työstöarvot poraukseen ja osaa valita kierteelle sopivan poran piirtää itsenäisesti työpiirustuksen mitoituksineen oikein osaa käyttää monipuolisesti sorvia ja osaa valmistaa sorvilla kuvanmukaisen kappaleen itsenäisesti osaa itsenäisesti valmistaa kuvan mukaan levylle piirrottamansa kappaleen, jossa on kierrereikiä, ja reikien sijainti on määritetty koneenpiirustuksessa osaa teroittaa poran käsivaraisesti teroittaa poran niin, että poratusta reiästä tulee toleranssien mukainen osaa käyttää jyrsinkoneen mittarumpuja ja osaa asettaa tarvittavat työstöarvot jyrsinkoneeseen osaa asettaa ja kellottaa koneruuvipuristimen jyrsinkoneen pöytään ja valmistaa itsenäisesti kuvanmukaisia kappaleita, joissa on tasopintoja