Opetussuunnitelma. Kone- ja metallialan perustutkinto Valmistustekniikan koulutusohjelma, koneistaja levyseppähitsaaja

Transkriptio

1 Opetussuunnitelma Valmistustekniikan koulutusohjelma, koneistaja levyseppähitsaaja Hyväksytty 1.0/ Luovin johtoryhmä

2 Opetussuunnitelma 2.0/ (150) Sisällysluettelo Tavoitteet Opetussuunnitelma Opiskelijan erilaiset opintopolut Tutkinnon toteuttaminen Oppimisympäristöt ja oppimismenetelmät Opetusjärjestelyt Opiskelijan arviointi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen ja osaamisen arviointi Opintojen mukauttaminen Opetussuunnitelman kehittäminen Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja arviointi Pakolliset tutkinnon osat Asennuksen ja automaation perustyöt 10 ov Koneistuksen perustyöt 10 ov Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 10 ov Valmistustekniikan koulutusohjelma Koneistus 20 ov Levy- ja hitsaustyöt 20 ov Valinnaiset tutkinnon osat Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus 10 ov Asennushitsaus 10 ov Hitsaus 10 ov IW- hitsaus 10 ov Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus 10 ov Levy- ja teräsrakennetyöt 10 ov Levytyökeskuksen käyttö 10 ov Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus 10 ov Ohutlevytyöt 10 ov Rakennusten teräsosien valmistus 10 ov Rakennusten teräsrakenteiden asennus 10 ov CNC-sorvaus 10 ov CNC-jyrsintä 10 ov... 73

3 Opetussuunnitelma 2.0/ (150) Manuaalikoneistus 10 ov Työstö kipinätyöstökoneella 10 ov CAD/CAM suunnittelu ja valmistus 10 ov Tutkinnon osa koulutusohjelman/osaamisalan pakollisista tutkinnon osista Tutkinnon osa tutkintonimikekohtaisesti pakollisista tutkinnon osista Tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista Tutkinnon osa ammattitutkinnoista Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa 10 ov Teollisuuden ja tuotannon työtehtävät 10 ov Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 0-10 ov Pienkoneiden huolto ja korjaus 10 ov Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (a laajentavat tutkinnon osat) Opinnäyte ammatillisessa peruskoulutuksessa Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien tavoitteet ja arviointi Pakolliset tutkinnon osat 16 ov Äidinkieli 4 ov Äidinkieli, suomi 4 ov Äidinkieli, suomi toisena kielenä 4 ov Toinen kotimainen kieli, ruotsi 1 ov Vieras kieli, englanti 2 ov Matematiikka 3 ov Fysiikka ja kemia 2 ov Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 ov Liikunta 1 ov Terveystieto 1 ov Taide ja kulttuuri 1 ov Valinnaiset tutkinnon osat 4 ov Pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat Äidinkieli 0-4 ov Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 0-4 ov Liikunta 0-4 ov Ympäristötieto 0-4 ov Tieto- ja viestintätekniikka 0-4 ov Etiikka 0-4 ov Kulttuurien tuntemus 0-4 ov

4 Opetussuunnitelma 2.0/ (150) Psykologia 0-4 ov Yritystoiminta 0-4 ov Vapaasti valittavat opinnot Ammattitaitoa, työ- ja toimintakykyä tukevat opinnot 10 ov Liitteet

5 Opetussuunnitelma 2.0/ (150) Tavoitteet Ammattiopisto Luovissa kone- ja metallialan perustutkinnossa, valmistustekniikan koulutusohjelmasta voi valmistua koneistajaksi tai levyseppähitsaajaksi. Opinnot voi suorittaa joko päätoimisena opiskelijana tai työn ohessa opiskellen oppisopimuksella. Oppisopimusopiskelija tarvitsee alan työpaikan opiskeluajalleen, jolloin työpaikalla opitaan mahdollisimman paljon ammattitaidosta ja oppilaitoksessa järjestettävä opetus on täydentävää, tietopuolista opetusta. Oppisopimusjärjestelyistä vastaa Ammattiopisto Luovin aikuiskoulutus. Koneistaja Koneistaja valmistaa metallisia kappaleita ja koneen osia pääasiassa sorvaamalla, jyrsimällä ja muiden ns. lastuavien työstömenetelmien avulla. Käsikäyttöisten koneiden lisäksi osia valmistetaan tietokoneohjatuilla työstökoneilla. Ammatissa tarvitaan työstötekniikoiden, työkoneiden ja käytettävien materiaalien tuntemusta sekä tarkkuutta, huolellisuutta ja yhteistyötaitoja. Koneistajat työskentelevät pääasiassa konepajojen ja metalliverstaiden palveluksessa. Nykyaikaiset konepajat ja metalliverstaat ovat siistejä työympäristöjä. Koneistajat voivat työskennellä myös muilla teollisuuden aloilla, työpajoissa sekä työ- ja toimintakeskuksissa. Työ on joko päivä- tai vuorotyötä. Levyseppähitsaaja Levyseppä-hitsaaja on metalliteollisuuden yleinen yhdistelmäammatti. Levyseppä-hitsaaja valmistaa metallilevystä työpiirustusten mukaisia metallituotteita. Työssä käytetään erilaisia levyntyöstö- ja liitosmenetelmiä. Tavallisia tuotteita ovat erilaiset teräsrakenteet mutta myös sähkölaitteiden levyosia, saunan kiukaita jne. hitsataan. Ammatissa tarvitaan metallin työstötekniikoiden hallinnan ja materiaalien tuntemuksen lisäksi mm. työpiirustusten lukutaitoa, laatutietoisuutta, yhteistyötaitoja. Levyseppä-hitsaajia työskentelee esimerkiksi konepajoilla, verstailla ja rakennustyömailla. Työolosuhteet riippuvat toimialasta, yrityksen koosta ja varustetasosta. Työyhteisön koko vaihtelee muutamasta työntekijästä satoihin työntekijöihin. Levyseppähitsaajat voivat työskennellä myös muilla teollisuuden aloilla sekä työpajoissa ja työ- ja toimintakeskuksissa Sekä koneistajat että levyseppä-hitsaajat voivat toimia myös erilaisissa valmistustekniikan aputehtävissä. Tällaisia työtehtäviä voivat olla esimerkiksi aihioiden valmistus tuotteiden viimeistely ja pakkaus asennus-, huolto ja korjaustehtävät. Alan yleisiä vaatimuksia Tutkinnon suorittanut noudattaa työturvallisuusmääräyksiä, käyttää koneita ja laitteita turvallisesti ja hänellä on työturvallisuuskorttiin ja tulityökorttiin edellytettävät tiedot ja taidot. Hän huolehtii työsuojelusta ja henkilökohtaisesta suojautumisesta, jätteiden käsittelystä ja ympäristönsuojelusta. Hän ymmärtää ja ottaa huomioon oman työnsä vaara- ja kuormitustekijät ja niiden vaikutukset itseensä ja työympäristöön sekä toimii niiden edellyttämällä tavalla. Hän käyttää aina tarvittaessa henkilösuojaimia, huolehtii terveydestään, toimintakyvystään ja omalta osaltaan työpaikan työhyvinvoinnista.

6 Opetussuunnitelma 2.0/ (150) Terveydentilavaatimukset Terveydelliset vaarat ja kuormitukset alan koulutuksessa ja työssä edellyttävät riittävää fyysistä kuntoa ja psyykkistä terveyttä. Alalla käytettävät valmistustekniikat edellyttävät silmän ja käden yhteistoimintaa sekä pitkäjännitteisyyttä. Valmistustekniikan alalla toimivalla työntekijällä eikä alan opiskelijalla saa olla sellaista sairautta tai vammaa, jotka vaarantaisivat hänen oman tai muiden lähellä työskentelevien terveyden tai turvallisuuden. Koulutus tarjoaa laajan mahdollisuuden alan erilaisiin työtehtäviin. Valintatilanteessa harkitaan sopivuutta alan työtehtäviin. Tarvittaessa voidaan käyttää valinnan apuna terveydenhuoltoviranomaisen lausuntoa tai toimintakoetta ja lisäksi jotain muuta sopivaa menetelmää. Terveydelliset seikat ja opiskelijan alalla toimimisen edellytykset huomioidaan myös suuntautumisopintojen valinnassa ja opiskelijan henkilökohtaisen opetussuunnitelman laadinnassa.

7 Opetussuunnitelma 2.0/ (150) 1.2 Opetussuunnitelma Ammattiopisto Luovin opetussuunnitelma muodostuu opetussuunnitelman yhteisestä osasta ja sitä täydentävistä liitteistä sekä koulutus- tai tutkintokohtaisesta opetus- ja toteuttamissuunnitelmasta (kuva 1). perustutkinnon opetus- ja toteuttamissuunnitelma ja sen tavoitteet ja sisältö perustuvat annettuun määräykseen valtakunnallisista tutkinnon perusteista. perustutkinnon opiskelijat saavat oppilaitoksen tarjoamia ohjaus- ja opiskelijapalveluja. Opiskelijan ohjaukseen osallistuu Luovin koko henkilöstö. Ohjauksen keskeisin toimija on opiskelija itse. Jokaiselle opiskelijaryhmälle on nimetty omat opetuksen, ohjauksen sekä opiskelijapalvelujen vastuuhenkilöt, kuten sosiaalityöntekijä / opintoneuvoja, puheterapeutti tai psykologi. Opiskelijapalvelujen toimintaa ohjaa Luovin ohjaussuunnitelma. Opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelma ja työssäoppimisen, ammattiosaamisen näyttöjen ja työelämään valmentautumisen toteuttamissuunnitelma ohjaavat ja kuvaavat Ammattiopisto Luovin käytänteitä Opetushallituksen määräysten mukaisesti. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma Ohjaussuunnitelma Opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelma Henkilöstön kehittämissuunnitelma Opetussuunnitelman yhteinen osa sekä yhteinen osa opiskelijalle Kestävän kehityksen suunnitelma Työssäoppimisen, ammattiosaamisen näyttöjen ja työelämään valmentautumisen toteuttamissuunnitelma Koulutus- / tutkintokohtainen - opetussuunnitelma - toteuttamissuunnitelma Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen toteuttaminen Kuva 1. Ammattiopisto Luovin opetussuunnitelma.

8 Opetussuunnitelma 2.0/ (150) 1.3 Opiskelijan erilaiset opintopolut Ammattiopisto Luovissa tärkeitä asioita eli arvoja ovat luovuus, uudistajuus, osaaminen, välittäminen ja ilo. Näitä arvoja noudattamalla luomme tasavertaiset oppimismahdollisuudet, myönteisen ja turvallisen ilmapiirin sekä yksilölliset reitit työelämään. Opiskelija etenee opinnoissaan henkilökohtaisen opetussuunnitelmansa (HOPS) mukaisesti. Omareitti Opiskelija kouluttautuu edellytystensä mukaisiin työtehtäviin. Hän voi rakentaa opiskelunsa tutkinnon osista, jotka vahvistavat ja lisäävät osaamista. Tällöin opiskelija saa todistuksen suoritetuista opinnoista. Mahdollisuus suorittaa tutkinto myöhemmin säilyy. Opiskelutauon jälkeen opintoja voi täydentää tutkinnoksi vuoteen 2019 asti. (kuva 2.) Tutkintoreitti Tutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on saavuttaa sekä ammattitaito että yleinen jatkoopintokelpoisuus ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Opiskelija voi vahvistaa sekä ammatillisia että jatko-opintovalmiuksia valinnaisilla opinnoilla. Opiskelija voi suorittaa tutkintoon sisältyviä opintoja mukautetuin tavoittein. Tällöin opiskelija saavuttaa mahdollisimman suuressa määrin saman ammattitaidon kuin opetussuunnitelmassa on määrätty (kuva 2). Opintopolun suunnittelu Opintopolut Tavoite Alkutilanteen kartoittaminen: opiskeluvalmiuksien, opiskelijan vahvuuksien ja osaamisen kartoitus yhteistyössä opiskelijan kanssa HOJKS:n ja HOPS:n laatiminen (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma ja henkilökohtainen opetussuunnitelma) OMAREITTI TUTKINTOREITTI Opiskelija saavuttaa edellytystensä mukaiset työelämävalmiudet ja opinnot. Opiskelija suorittaa joitakin tutkintoon kuuluvia tutkinnon osia a) mukautetuin ammattitaitovaatimuksin tai tavoittein b) opetussuunnitelman mukaisin ammattitaitovaatimuksin tai tavoittein. Opiskelija saa todistuksen suoritetuista opinnoista. a) Opiskelija saavuttaa tutkinnon ja yleinen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Opiskelija saa tutkintotodistuksen. b) Opetussuunnitelman mukaisia ammattitaitovaatimuksia tai tavoitteita on opiskelijakohtaisesti mukautettu. Opiskelija saavuttaa mahdollisimman suuressa määrin opetussuunnitelman mukaisen ammattitaidon. Opiskelija saa tutkintotodistuksen osittain tai kokonaan mukautetuin arvioinnein. Kuva 2. Opiskelijan opintopolut

9 Opetussuunnitelma 2.0/ (150) 2 Tutkinnon toteuttaminen Opiskelija rakentaa opintonsa erilaisista tutkinnon osista. Jokaisen opiskelijan kanssa laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKS:aan kirjataan opiskelijan opintojen onnistumiseksi tarvittavat järjestelyt ja palvelut. Näitä voivat olla esimerkiksi erilaiset apuvälineet ja oppimisympäristöön liittyvät tilajärjestelyt. Henkilökohtainen opetussuunnitelma (HOPS) sisältyy HOJKS:aan. HOPS:aan merkitään opiskelijan oppimisen tavoitteet. Opiskeluaika tutkintoon on pääsääntöisesti 3 vuotta ja tutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa. Opintoviikon lyhenne on ov. Tutkinto sisältää ammatillisia opintoja 90 ov ammattitaitoa täydentäviä opintoja 20 ov vapaasti valittavia opintoja 10 ov. Omareitin mukaan opiskeltaessa määritetään tutkinnon osat ja aikataulu opiskelijan tavoitteiden mukaisesti. Tutkinto muodostuu seuraavan kuvan mukaisesti. Tutkinnon osien sijoittumisessa ja toteuttamisessa on yksiköiden välisiä eroja. Opettaja ja/tai opinto-ohjaaja ohjaa valintojen tekemisessä (kuva 3 seuraavalla sivulla). Tutkinnon osien toteuttamistavat ja oppimisen ja osaamisen arviointi ovat tarkemmin liitteenä olevassa tutkinnon toteutussuunnitelmassa (liite 1).

10 Opetussuunnitelma 2.0/ (150) 120 ov Tutkinnon muodostuminen 1. vuosi 2. vuosi 3.vuosi Tutkinnon pakolliset osat 30 ov Asennuksen ja automaation perustyöt 10 ov Koneistuksen perustyöt 10 ov Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 10 ov Valmistustekniikan koulutusohjelma 20 ov Koneistajan suuntautuminen: Koneistus 20 ov Levyseppähitsaajan suuntautuminen: Levy- ja hitsaustyöt 20 ov Valinnaiset tutkinnon osat: valitaan 40 ov seuraavista: Levy- ja teräsrakennetyöt 10 ov Ohutlevytyöt 10 ov Manuaalikoneistus 10 ov Teollisuuden aputyöt 10 ov 90 ov 20 ov Koneistajan suuntautumisessa myös: CNC-sorvaus 10 ov CNC-jyrsintä 10 ov Työstö kipinätyöstökoneella 10 ov CAD/CAM suunnittelu ja valmistus 10 ov Koneiden kunnossapito, huolto ja korjaus 10 ov Levyseppähitsaajan suuntautumisessa myös: Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus 10 ov Asennushitsaus 10 ov Hitsaus 10 ov IW-hitsaus 10 ov Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus 10 ov Levytyökeskuksen käyttö 10 ov Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus 10 ov Rakennusten teräsosien valmistus 10 ov Ammattitaitoa täydentävät opinnot 20 ov äidinkieli, matematiikka, englanti, ruotsi, fysiikka ja kemia, liikunta, terveystieto, taide ja kulttuuri, yhteiskunta-, yritys-, ja työelämätieto 10 ov Vapaasti valittavat opinnot 10 ov Kuva 3. Tutkinnon kokonaisuus.

11 Opetussuunnitelma 2.0/ (150) 2.1 Oppimisympäristöt ja oppimismenetelmät Turvallinen, kannustava ja innostava oppimisympäristö vahvistaa opiskelijan elämäntaitoja ja kehittymistä vastuuntuntoiseksi ja velvollisuuksistaan huolehtivaksi kansalaiseksi ja työyhteisön jäseneksi. Opiskelijoiden oppimisen tukena toimivat opettajat, ohjaajat sekä opiskelijapalveluiden ja opiskelijan tukiverkostojen henkilöt. Oppimisen lähtökohtana on, että opiskelija löytää omat vahvuutensa ja omat tavoitteensa. Tekemällä oppiminen, yksiselitteiset ja toistuvat ohjeet ja erilaiset työtavat sekä opiskelijan jatkuva ohjaaminen ja suoritusten seuranta ovat opetuksessa oleellista. Opiskelijan ohjaus toteutetaan Ammattiopisto Luovin ohjaussuunnitelman mukaisesti. Oppimisympäristöt, oppimismenetelmät ja opetusjärjestelyt vaihtelevat opintojen eri vaiheiden ja opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Oppimisympäristöt vaihtelevat yksiköittäin ja toimipisteittäin. Opiskeluryhmän koko vaihtelee 8-12 opiskelijan välillä. Pienryhmä on joustava, suunnitelmia voi muuttaa nopeasti ja käyttää erilaisia opetusjärjestelyjä. Pienryhmässä on hyvä vuorovaikutus. Opiskelijan tarpeiden tunnistaminen ja tuen antaminen onnistuvat. Pieni ryhmä ja opiskelun toiminnallisuus ja kokemuksellisuus lisäävät ryhmään kuulumisen tunnetta. Oppimisympäristöinä voivat olla Työsali Harjoituspisteet Yksilölliset työskentelytilat Luokkatilat Työssäoppimispaikat kotimaassa, ensisijaisesti kotipaikkakunnalla Kansainvälisyys - projektit ulkomailla Vierailukohteet (teollisuus, kaupat, työ- ja toimintakeskukset, jne.) Messut Leirikoulu Kirjasto Koti internetin kautta etäopiskeluna Oppimismenetelminä käytetään tekemällä oppimista - yksilötyöskentely - perusharjoitustyöt - asiakastilaustyöt - toiminnallisuus - työpaikalla tapahtuva oppiminen yhdessä oppimista - pari-, ja ryhmätyöskentely - keskusteluryhmät - projektit opiskelijan oppimisprosessin tukemista - pienin askelin eteneminen - toistot ja kertaukset - opetuksen ja tehtävien rytmitys ja vaiheistaminen - kokemuksellisuus - osaamisen näyttäminen eri tavoin - puhe- ja lukiopetus

12 Opetussuunnitelma 2.0/ (150) - kirjoittamisen apuvälineet opetuksen eriyttämistä - tehtävien määrän ja vaikeustason vaihteleminen - tilaratkaisujen ja pienryhmien muodostaminen - ohjaajan kanssa opiskeleminen - henkilökohtaisen avustajan kanssa opiskelu havainnollistamista - isojen kirjasinkokojen käyttäminen - värien, kuvien, kuvioiden, kertomusten käyttäminen - selkeän yleiskielen käyttäminen - selkokielinen materiaali - vierailut tietotekniikan käyttämistä oppimisessa - verkkoympäristöt - ammatillisten sisältöjen yhdistäminen tietotekniikkaan - ohjelmat, demolaitteet - pelit Työsalit Työsali vastaa pienimuotoista tuotantolaitosta yleisimpine koneistamiseen, levy- ja hitsaustöihin sekä asennustöihin käytettävine koneineen ja laitteineen. Työsalien yhteydessä voi olla luokkahuone sekä pienryhmätyöskentelyyn sopivia tiloja, joissa on mahdollisuus toteuttaa tuote aina piirustusvaiheesta malliksi ja edelleen tuotteeksi. Suunnittelutyössä työvälineenä käytetään tietotekniikkaa, soveltuvia ohjelmia sekä av-laitteita. Työsalien varustus vaihtelee yksiköittäin. Työssäoppimispaikat Työssäoppimispaikoilla opiskellaan ammatillisia tietoja ja taitoja aidossa työympäristössä ja työtehtävissä. Opintojen alussa työssäoppimispaikan työtehtävät ovat pääasiassa avustavia alan töitä. Opintojen edetessä työtehtävätkin suuntautuvat enemmän tutkintoa vastaaviin tehtäviin. Verkko-opiskelu Verkko-opiskelu on hyvä tapa suorittaa joitakin opintoja kuten vieraiden kielten opiskelu ja tiedonhakua vaativat oppimistehtävät. Opintoja voidaan toteuttaa verkossa oppilaitoksessa tai kotona internetin kautta. Opintojakson alussa opiskelija ja opettaja sopivat yksilöllisestä toteutustavasta. Opettaja antaa palautetta oppimisesta verkossa tai suullisesti. Vierailukohteet Vierailukohteissa tutustutaan paikallisiin alan yrityksiin. Lisäksi vierailukohteet tukevat myös opiskelun havainnollistamista ja yrittäjyys-opintojen toteuttamista. Messut Messuilla tutustutaan kone- ja metallialan yrityksiin ja niiden tuoteuutuuksiin. Messut voivat olla myös muiden kuin oman opiskelualan tapahtumia; ne voivat liittyä rakentamiseen, alihankintaan, vapaaaikaan. Leirikoulu Leirikoulu palvelee sosiaalisten taitojen oppimista ja ryhmäytymistä. Leirikoulu myös tukee alan opintoja, koska se voi sisältää vierailuja esimerkiksi teräksen valmistuslaitoksiin, rautakauppaan, työkaluja, koneita ja laitteita valmistaviin yrityksiin. Leirikoulu voi sisältää myös vierailuja sähkön tuottamiseen liittyviin kohteisiin.

13 Opetussuunnitelma 2.0/ (150) 2.2 Opetusjärjestelyt Opintojen aloitus Opiskelijoilla on syksyllä koulun alkaessa noin viikon mittainen aloitusjakso. Opiskelunsa aloittavat opiskelijat tutustuvat opiskelijatovereihin, opettajiin, ohjaajiin ja oppilaitokseen. Aluksi opiskelija ja opettaja kartoittavat opiskelijan elämäntilannetta, opintojen tavoitteita ja tukitarpeita. Aloitusjakson tavoitteena on ryhmäytyminen, yhteishengen luominen ja oman paikan löytäminen sekä turvallinen olo ryhmässä ja oppilaitoksessa. Ryhmäytymismenetelminä käytetään pelejä, elämysretkiä, kaupunki- ja oppilaitossuunnistuksia. Luokanvalvoja opintoja toteutetaan siten, että etenkin opiskelun alkuvaiheessa luokanvalvojan vastuulla on suurin osa oppitunneista. Ryhmää opettavien opettajien ja luokkatilojen vaihtuvuutta pyritään minimoidaan. Tällä järjestelyllä pyritään siihen, että opiskelijatuntemus paranee. Lisäopetus Opiskelija saa tarvitsemaansa yksilöllistä lisäopetusta niin ammattiin oppimiseen kuin elämän tilanteensa hallitsemiseen. Pääsääntöisesti opiskelija opiskelee oman ryhmänsä mukana. Lisäopetus voi olla samanaikaisopetusta, jolloin ohjaaja työskentelee niiden opiskelijoiden kanssa, joilla on vaikeuksia pysyä muun ryhmän mukana. Lisäopetus voi olla myös samanaikaisesti erillään muusta ryhmästä tai silloin kun opiskelijalla ei ole lukujärjestyksen mukaan muuta opetusta. Tukiopetus Tukiopetukseen voivat hakeutua ne opiskelijat, joilla on tilapäisiä ongelmia opiskelussa esim. poissaolojen johdosta. Tukiopetusta pyritään järjestämään silloin kun opiskelijalla ei ole muuta opetusta. Lukiopetus Mikäli opiskelijan lukemis- ja kirjoittamistaidoista ei ole saatavilla riittävää tietoa ennen opintojen aloitusta, lukitaidot kartoitetaan. Kartoituksen tai aiempien tutkimustietojen perustella mietitään tarvittavia tukitoimia opetukseen. Näitä voivat olla esimerkiksi erilaiset apuvälineet, selkokieli tai kuvallisten materiaalien käyttäminen. Lukiopetus voi olla yksilö- tai pienryhmäopetusta. Ensisijaisena tavoitteena on vahvistaa opiskelijan itsetuntoa oppijana sekä ohjata häntä omien vahvuuksiensa hyödyntämisessä. Usein lukivaikeudet ovat osa laajempaa oppimisen ongelmaa, mikä huomioidaan kokonaisvaltaisesti opetusjärjestelyissä Pidennetty opiskeluaika Mikäli opiskelija ei suoriudu opinnoista määritettynä aikana, voidaan hänen opiskeluaikaansa pidentää enintään vuoden. Esityksen opiskeluajan pidentämisestä voi tehdä opiskelija, opinto-ohjaaja, opiskelijapalvelujen henkilöt tai luokanvalvoja. Mukauttaminen Ammattitaitovaatimuksia ja tavoitteita mukautetaan opiskelijan tarpeiden mukaisesti. Ohjaaja Opiskelijan tukena voi olla ryhmäkohtainen ja/tai henkilökohtainen ohjaaja.

14 Opetussuunnitelma 2.0/ (150) Opintojen valinnaisuus Opiskelija valitsee valinnaiset ja vapaasti valittavat opinnot pääsääntöisesti Luovin opetustarjonnasta. Opiskelijan kanssa voidaan sopia myös muista valinnaisopinnoista. Asuminen, vapaa-aika ja harrastukset Opiskelijaa tukevat asumiseen, vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyvät järjestelyt esimerkiksi asumisvalmennus, erilaiset iltakerhot ja vapaa-ajan ohjelmat.

15 Opetussuunnitelma 2.0/ (150) 3 Opiskelijan arviointi 3.1 Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Opiskelijalla voi olla aiemmin hankittua osaamista ja ammattitaitoa, joka on hankittu toimimalla työelämässä, järjestö-toiminnassa, harrastuksissa ja vapaa-aikana. Ammattitaitovaatimuksiltaan tai tavoitteiltaan tutkinnon perusteiden mukaiset opinnot ja/tai muutoin hankittu osaaminen/ammattitaito tunnistetaan, arvioidaan ja hyväksytään on sisältyviin ammatillisiin, ammattitaitoa täydentäviin tai vapaasti valittaviin tutkinnon osiin opiskelijan anomuksesta. Tätä kutsutaan osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi. Osaamisen tunnustamisella vältetään opintojen päällekkäisyyttä, lyhennetään opiskeluaikaa, lisätään opiskelumotivaatiota sekä tuetaan opinnoissa jaksamista. Osaamisen tunnustamisella korvattavien tutkinnon osien määrällä ei ole ylärajaa eikä yleistä aikarajaa, mutta osaamisen ajantasaisuus voidaan tarkistaa. Tarvittaessa opiskelijan on osoitettava osaamisensa vastaavuus suoritettavan tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja tavoitteisiin. Aiemmin tai opintojen aikana hankittu osaaminen tunnustetaan viimeistään ennen kyseisten opintojen alkamista. Opetus toteutetaan niin, että opiskelija voi edetä yksilöllistä oppimispolkuaan. Osaamisen tunnustaminen kirjataan opiskelijan HOJKS:aan sisältyvään henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan (HOPS), mahdollisuuksien mukaan huomioiden osaamisen tunnustamisen vaikutukset opetuksen järjestelyissä. 3.2 Oppimisen ja osaamisen arviointi Opiskelijan arviointi ohjaa, kannustaa ja motivoi opiskelijaa omien oppimistavoitteiden ja ammattitaitovaatimusten saavuttamiseen. Opiskelijan arviointi jakaantuu oppimisen ja osaamisen arviointiin. Oppimisen arviointi Opiskelija saa palautetta opettajiltaan, ohjaajiltaan sekä opiskelijatovereiltaan: mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava saavuttaakseen tavoitteensa. Oppimisen arvioinnin avulla opiskelijalla on mahdollisuus muuttaa toimintaansa ja suunnata opiskeluaan kohti tavoitteiden saavuttamista. Oppimisen arviointia ovat esimerkiksi arviointi- ja palautekeskustelut, itse- ja vertaisarvioinnit, suulliset ja kirjalliset tehtävät, työnäytteet, oppimispäiväkirjat. Opiskelijan kanssa käydään ohjaus- ja arviointikeskusteluja opintopolun kaikissa vaiheissa. Osaamisen arviointi Osaamisen eli oppimisen tuloksen arvioinnilla tarkoitetaan arvosanojen antamista. Osaamista arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä ja tarvittaessa muulla osaamisen arvioinnilla esim. työtehtävillä, työkansioilla, havainnoimalla. Opiskelijan arvioinnissa noudatetaan Ammattiopisto Luovin opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelmaa ja toimintaohjeita.

16 Opetussuunnitelma 2.0/ (150) 4 Opintojen mukauttaminen Mukauttaminen tarkoittaa oppimistavoitteiden tai ammattitaitovaatimusten suhteuttamista opiskelijan oppimisedellytysten tasolle. Opiskelijan arviointi muutetaan opiskelijan tavoitteiden ja ammattitaitovaatimusten mukaisiksi. Kun tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksia tai tavoitteita on mukautettu, tehdään merkintä tutkintotodistukseen ja selvitys siitä, mitä opiskelija parhaiten osaa. Esityksen opiskelun tavoitteiden muuttamiseksi voi tehdä opiskelija tai hänen huoltajansa, opettaja, luokanvalvoja tai muu taho. Henkilökohtaisen opetussuunnitelman muutokset kirjataan opiskelijan HOJKS:aan ja HOPS:aan. perustutkinnon opinnoista voidaan mukauttaa kaikkien tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia tai tavoitteita. Mukauttamisessa noudatetaan Ammattiopisto Luovin toimintaohjeita. 5 Opetussuunnitelman kehittäminen perustutkinnon opetussuunnitelmaa ja opetuksen toteuttamista kehitetään Ammattiopisto Luovin asettamien tavoitteiden mukaisesti sekä saadun kokemuksen ja palautteiden kautta. Palautetta antavat opiskelijat, henkilöstö ja eri sidosryhmät, kuten työssäoppimispaikat, harjoitteluyritysten taustayritykset, työnantajat ja yhteistyöviranomaiset ja -järjestöt. Asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan sisäisellä ja ulkoisella arvioinnilla itsearvioinnilla kyselyillä arviointikeskusteluilla. Syksyisin laaditaan opetussuunnitelman ja opetuksen lukuvuosittaiset kehittämissuunnitelmat. Kehittämissuunnitelmassa määritetään kehittämiskohteet, tavoitteet, toteuttamistavat sekä niiden seuranta ja arviointi. Opetussuunnitelman ja opetuksen arviointi ja kehittäminen on jatkuvaa ja siinä noudatetaan Ammattiopisto Luovin suunnitelmia ja työohjeita.

17 Opetussuunnitelma 2.0/ (150) 6 Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja arviointi 6.1 Pakolliset tutkinnon osat Asennuksen ja automaation perustyöt 10 ov Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa kokoonpanopiirustusten ja kytkentäkaavioiden avulla asentaa koneenosia ja komponentteja sekä pienimuotoisia toimintajärjestelmiä ja moottorien ja toimilaitteiden kytkentöjä. Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea asennus- ja kokoonpanopiirustuksia lukea sähköisiä, pneumaattisia ja hydraulisia kytkentäkaavioita lukea työohjeita sekä käyttö- huolto- kokoonpano-ohjeita koneiden ja toimilaitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita ja koneenelimiä käyttää käsityövälineitä turvallisesti ja huolehtii niiden kunnosta tehdä laiteasennusmittauksia rulla- ja työntömitalla ja osaa käyttää konevesivaakaa selvittää tavallisimmat kierteet mittaamalla ja taulukoiden avulla sekä osaa tehdä kierteitä manuaalisesti tehdä vierintälaakerien asennuksia ja ketju- ja hihna-asennuksia sekä osaa asentaa tiivisteitä peruskomponenttien rakenteet, toiminnan ja piirrosmerkit sekä tietää hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien toimintaperiaatteet asentaa pneumatiikkajärjestelmiä sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset ja fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin lain ja perusasiat vaihtovirrasta tiedollisesti ja taidollisesti standardin SFS 6002 sähkötyöturvallisuuskoulutuksen mukaiset asiat perusasiat sähköjärjestelmistä ja instrumentoinnista suorittaa sähkötekniikan perusmittauksia yleismittarilla varmistaa työkohteen jännitteettömyyden ja suojamaadoituksen tehdä yksinkertaisia sähkömekaanisia ohjauksia kaavioiden perusteella tiedollisesti ja taidollisesti EA1:tä vastaavan ensiavun annon laatujärjestelmien mukaisen toiminnan ja laadunvalvonnan periaatteet asennuksessa. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 1. Työprosessien hallinta NÄYTTÖ Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta tarvitsee ohjausta suorittaa mekaaniset asennukset vähäisellä ohjauksella. tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä suorittaa asennuksen perustehtäviä piirustusten ja ohjeiden mukaan. työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan asentaa laitekokonaisuuden osista ja komponenteista.

18 Opetussuunnitelma 2.0/ (150) 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta NÄYTTÖ Mekaaniset asennukset Sähköasennukset tekee kierreliitoksia suorittaa asennusmittauksia asentaa kaavion mukaan harjoitusalustalle pneumatiikan kytkentöjä kiinnittää sähköiset laitteet ja komponentit oikein asentaa pyörivän liikkeen koneenosia asentaa tehonsiirrossa käytettäviä komponentteja asentaa johdot ja kaapelit piirustusten mukaan asentaa hydrauliikan ja pneumatiikan komponentteja koneisiin tai laitteisiin sekä niihin liittyviä putkia ja letkuja tulkitsee sähkökaavioita Työvälineiden käyttö käyttää mittauksiin yleismittaria käyttää annettuja työvälineitä tarkoituksenmukaisesti niin, että ne eivät vahingoita komponentteja käyttää hyväksyttyjä kaapeleiden ja johtimien asennustapoja tekee tarkoituksenmukaiset työvälinevalinnat saa aikaan itsenäisesti oikeat ja siistit laite- ja johdinasennukset huoltaa ja pitää kunnossa työvälineitään Materiaalin hallinta tunnistaa laitteissa käytettävien rakenteiden, kaapeleiden ja johtimien materiaalin. tietää materiaalien valintaperusteet käsittelee materiaaleja oikein. ratkaisee materiaalivalintoja ennakoi materiaalitarpeen. 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta NÄYTTÖ Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Laadun hallintataidot Matematiikan ja luonnontieteiden taidot osaa lukea yksinkertaisia osa- ja kokoonpanopiirustuksia ja hahmottaa piirustusten mukaisen osan ja kokonaisuuden osaa lukea yksinkertaisia toimintakaavioita ja tietää tavallisimmat komponenttimerkit tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa ymmärtää työhön liittyvät fysikaalisten suureiden merkityksen. osaa tulkita osa- ja kokoonpanopiirustusten eri projektioita tuntee pneumaattiset ja hydrauliset piirrosmerkit ja osaa lukea piirikaavioita tunnistaa työhön liittyvät laatuvaatimukset päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutuksen työkohteessa. osaa lukea itsenäisesti osa- ja kokoonpanopiirustuksia tuntee komponenttien piirrosmerkit ja osaa lukea myös sähköisiä piirikaavioita saa aikaan laadukkaan lopputuloksen tarkastelee tarvittaessa matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan.

19 Opetussuunnitelma 2.0/ (150) 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot NÄYTTÖ Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka noudattaa työturvallisuusmääräyksiä työskentelee ergonomisesti oikein huolehtii työympäristön siisteydestä ja järjestyksestä kysyy tarvittaessa neuvoa osaa arvioida omaa työtään parantaa työsuoritustaan työn edetessä ottaa huomioon toiset toimii vuorovaikutteisesti on aktiivinen työntekijät selviytyy suoraan työhön selviytyy hoitaa vuorovaikutustilanteita liittyvistä vuorovaikutustilanteista vuorovaikutustilanteista myös myös vieraalla kielellä myös vieraalla vieraalla kielellä kielellä huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä. huolehtii työvälineiden huollosta. toimii laatujärjestelmän mukaisesti. Opintojen tavoitteiden ja ammattitaitovaatimusten mukauttaminen ja arviointi Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukauttaminen tehdään yksilöllisesti ja kirjataan opiskelijan HOJKS:aan ja HOPS:aan. Opiskelijan arviointi muutetaan opiskelijan tavoitteiden ja ammattitaitovaatimusten mukaisiksi Ammattiopisto Luovin opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelmaa noudattaen. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä tutkinnon osaan kuuluvia työtehtäviä alan yrityksissä tai oppilaitoksessa siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. a) Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta työn perustana olevan tiedon hallinta elinikäisen oppimisen avaintaidot. b) Muu osaamisen arviointi Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, työtehtävien, työkansioiden tai havainnoinnin avulla. Arvosanan muodostuminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytön ja tarvittaessa muun näytön perusteella arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija ja opettajat.

20 Opetussuunnitelma 2.0/ (150) Koneistuksen perustyöt 10 ov Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa valmistaa työpiirustusten mukaan osia (tarkkuusvaatimus karkea), jotka sisältävät pinnoiltaan yksinkertaisia koneistuksia manuaalisilla työstökoneilla, kuten lieriöpintojen sorvausta, tasopintojen jyrsintää, porausta ja kierteitystä. Hän osaa laatia yksinkertaisten koneenosien työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-ohjelmalla, tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja suorittaa valmiin kappaleen tarkastusmittaukset. Tutkinnon osan suorittaja osaa piirtää yksinkertaisen koneenpiirustuksen teknisen piirustuksen standardit, hallitsee teknisen konepiirustuksen projektioiden käännöt ja mitoittaa piirtämänsä koneenpiirustuksen koneenpiirustuksen mittakaavat piirtää leikkauskuvannon porakoneen, sorvin ja jyrsinkoneen rakenteen eri koneistusmenetelmien työstöliikkeet ja osaa nimetä ne eri koneistusmenetelmille tietää työstöterätyypit ja terämateriaalit sekä niiden käytön ja merkityksen työstötapahtumassa laskea työstöarvot pikateräs- ja kovametalliterille sekä terien pintojen, särmien ja kulmien määrittelyn perusteet sorvata lieriöpintoja ja viisteitä, joiden tarkkuusvaatimukset ovat vähäisiä käyttää keskiö- ja kierukkaporaa, kierretappia ja kierreleukoja sorvissa valita työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein sorviin asettaa jyrsinkoneen pöydälle ruuvipuristimen ja kiinnittää siihen koneistettavan kappaleen niin, ettei se vahingoitu jyrsiä jyrsinkoneella tasopintoja valita jyrsinkoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein käyttää erilaisia porakoneita ja poraustyökaluja mitoittaa ja piirrottaa työpiirustuksen mukaiset reikien paikat levylle kiinnittää porattavan kappaleen koneruuvipuristimeen tunnistaa eri kierretyypit ja osaa kierteittää reikiä työpiirustuksen mukaisesti valita porakoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein teroittaa käsivaraisesti poran hiomakoneella valmistaa kierteitä kierretapilla ja kierrepakalla valita oikean poranterän kierrereikään viimeistellä valmistamansa kappaleen mitata rullamitalla, työntömitalla ja mikrometrillä tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen.