Perinnebiotoopit Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella

Luonnonsuojelulain mukaan maisema-alue voidaan perustaa alueen luonnon- tai kul uurimaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen lii yvien muiden erityisten arvojen säily ämiseksi ja hoitamiseksi. Maisema-alueet jaetaan valtakunnallises, maakunnallises ja paikallises arvokkaisiin maisemiin. Valtakunnallises merki ävän maisema-alueen perustamisesta ja tarkoituksesta tekee päätöksen ympäristöministeriö ja muusta maisema-alueesta alueellinen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus maakunnan liiton esityksestä. Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella ei ole valtakunnallises merki äviä maisema-alueita. Sen sijaan Pirkanmaan maakuntakaavaan on merki y kul uuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallises tärkeitä maisema-alueita. Näillä alueilla tulee suunni elussa, rakentamisessa ja käytössä vaalia maisema-alueen tai maisemanähtävyyden kokonaisuuden, erityspiirteiden ja luonnon- ja kul uuriperinnön säilymistä. Alueiden käytön on sovellu ava arvokkaiden maisema-alueiden historialliseen kerrokselliseen kehitykseen. Perinnemaisemat ovat perinteisten maankäy ötapojen synny ämiä maisematyyppejä. Ne jaetaan perinnebiotooppeihin ja rakenne uihin perinnemaisemiin. Perinnebiotoopit ovat luontotyyppejä, jotka ovat syntyneet perinteiseen maatalouteen lii yneen kaskeamisen sekä nii y- ja laiduntalouden myötä. Rakenne ua perinnemaisemaa ovat muun muassa historialliset rakennukset ja rakennelmat lähiympäristöineen sekä muinaisjäännökset. Pälkäneen ja Pinteleen kul uurimaisemat ovat maakunnallises arvokkaita maisema-alueita. Nämä alueet on merki y Pirkanmaan 1. maakuntakaavaan Perinnebiotoopit Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella on maakunnallises ja paikallises arvokkaita perinnebiotooppeja eli perinnemaisemia. Sen sijaan valtakunnallises arvokkaita perinnemaisemia alueella ei ole. Perinnebiotooppeja ovat kedot, tuoreet niityt, merenrantaniityt, järven- ja joenrantaniityt, tulvaniityt, suoniityt, nummet, metsälaitumet, hakamaat, kaskimetsät, lehdesniityt ja lepikkoniityt. Kedot ovat kuivia nii yjä, joita esiintyy hiekkaisilla tai kallioisilla mailla. Ketojen tyypillinen kasvillisuus on matalia ruohoja ja heiniä. Pitkään laidunnetuilla kedoilla on usein pylväsmäisiä ja pensasmaisia katajia. Tuoreet niityt ovat yleisin kaikista nii ytyypeistä. Tuoreilla niityillä on viljava ja ve ä melko hyvin pidä ävä maaperä, minkä vuoksi kasvillisuus on rehevämpää kuin kedoilla. Tuoreet niityt ovat olleet perinteisen maatalouden parhaita heinämaita. Merenrantanii yjä esiintyy suojaisilla merenrannoilla hienojakoisella maaperällä. Merenrantaniityt kuuluvat merenrantojen luontaiseen kasvillisuuteen. Perinteinen nii o ja laidunnus ovat laajentaneet nii yvyöhyke ä vedestä maalle sekä lisänneet nii yjen määrää ja monimuotoisuu a. Merenrantaniityillä karjan polkemille tai vähäkasvisiksi muu amille alueille on kehi ynyt suolamaita. Näillä alueilla maaperän suolat kerrostuivat pinnalle. Suolamaalaikuilla tavataan harvinaista suolamaakasvillisuu a Järven- ja joenrantanii yjä esiintyy laakeilla, hienoaineksisilla rannoilla vesirajan tuntumasta maarannan yläosaan. Jokien rannoilla nii ovyöhykkeet ovat yleensä kapeita, järvien rannoilla ne voivat olla laajoja. Järvenrantanii yjen kasvillisuus on monimuotoisempaa kuin jokirantojen. Tulvaniityt ovat suurten säännöstelemä ömien jokien tulvakerrostumilla esiintyviä nii yjä. Suoniityt ovat vähäpuustoisia tai puu omia, ruohoisia ja saraisia soita. Suonii yjen heinän- ja sarankasvua on perinteises paranne u patoamalla suon halki virtaava puro niin, e ä vesi nousee niitylle tai ohjaamalla purovesiä suoniityn yli. Veden mukanaan tuoma liete lannoi aa suota ja hillitsee puiden, pensaiden, varpujen ja sammalten kasvua. Nummet ovat puutonta varpuvaltaista kasvillisuu a, jota esiintyy saaristossa ja rannikolla useimmiten hiekkaisilla mailla. Suurin osa nummista on kataja-, kanerva- ja variksenmarjavaltaisia. 21

Metsälaitumet ovat karjan laiduntamia metsäalueita. Karjan vaikutus kasvillisuuteen näkyy selväs muun muassa heinien ja ruohojen lisääntymisenä sekä nii yaukkoina. Verra una normaaliin talousmetsään metsälaitumen puusto on vaihtelevamman ikäistä ja kokoista ja koostuu useammista puulajeista. Isot muurahaispesät ja runsas sienilajisto ovat metsälaitumen piirteitä. Hakamaat eroavat metsälaitumista lähinnä siinä, e ä hakamaiden puusto ja metsäkasvillisuus eivät ole yhtä runsasta. Haan puita lehdeste in ja harvenne in heinien ja ruohojen kasvun parantamiseksi. Haat olivat aida uja toisin kuin metsälaitumet, joilla karja kulki vapaas. Kaskimetsät ovat en sille kaskille kasvaneita leh puuvaltaisia metsiä. Kaskimetsissä esiintyy kangasmetsälajiston rinnalla runsaas heiniä ja ruohoja. Lehdesniityt ovat puustoisia nii yjä. Niille ovat tunnusomaisia kyn elikkömäises haarautuvat leh puut. Lehdesnii yjen hyvä heinäntuo o perustui rehevään kasvualustaan sekä puiden ja pensaiden karikkeen rehevöi ävään vaikutukseen. Lepikkoniityt ovat puustoisia nii yjä, mu a lehdestäminen ei ole niillä tunnusomaista. Perämeren rannikolla nuoret merenrantametsät raiva in harvapuustoisiksi niityiksi, ja Kainuussa harvenne in kaskiahoille kasvaneet lepikot harvapuustoisiksi niityiksi. Perinnemaisemien luoki elussa käytetään kirjaintunnuksia: V: Valtakunnallises merki ävä perinnemaisema-alue M: Maakunnallises merki ävä perinnemaisema-alue P: Paikallises merki ävä perinnemaisema-alue Pirkanmaan maakuntakaavassa on suunni elumääräys, jonka mukaan suunni elussa ja käytössä tulee edistää perinnemaisemalle luonteenomaista kul uuri- ja luonnonarvojen säilymistä. Suunni elusuosituksen mukaan erityistä huomiota tulee kiinni ää niiden elinkeinojen tukemiseen, jotka toimillaan ylläpitävät alueen ominaislaatua, kasvillisuu a ja maisemaa. Arvokkaisiin perinnemaisemiin merki äväs vaiku avissa hankkeissa on pyyde ävä lausunto alueelliselta ympäristökeskukselta. Kaakkois-Pirkanmaan alueen perinnebiotooppi eto pohjautuu valtakunnallisen perinnemaisemaprojek n yhteydessä vuosina 1992 1997 tehtyihin inventointeihin, minkä vuoksi mukaan eto ei ole ajantasaista. Perinnebiotooppi etoon tulisi suhtautua siten, e ä se on vanhaa. Uusia inventointeja ei ole voitu järjestää resurssipulan takia. Pirkanmaan perinnebiotooppeja varten on laadi u hoito-ohjelma Pirkanmaan ympäristökeskuksessa vuonna 2008. Tästä on saatu etoa Pirkanmaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen suunni elija Tiina Schultzilta. 22

Perinnebiotoopit Pälkäneen alueella Rautajärven niityt, Ylisen haka, Ouniankärjen metsälaidun, Särkilahden laitumet sekä Mäki-Laurilan metsälaidun ja haka ovat Pirkanmaan 1. maakuntakaavaan merki yjä maakunnallises arvokkaita perinnemaisemia eli perinnebiotooppeja. Muut perinnemaisemat ovat paikallises arvokkaita. (Taulukko 6.) Taulukko 6. Perinnebiotoopit Pälkäneen alueella. Lähde: Pirkanmaan ympäristökeskus Nimi Perinnemaisematyyppi Arvoluokka Ouniankärjen metsälaidun metsälaidun, haka M Ylisen haka haka, niitty M Mäki Laurilan metsälaidun ja haka metsälaidun, niitty, haka M Särkikosken laitumet metsälaidun, niitty, haka M Kyläniemen laidun metsälaidun, niitty, haka, rantaniitty P+ Rapakon metsälaidun metsälaidun, haka P Veräväisen katajaketo haka, kallioketo P Maunulan niitty niitty P Ylisen kesälaidun haka, metsälaidun P Yli Tossan metsälaitumet metsälaidun, niitty P Rautajärven niityt niitty, haka, rantaniitty M Haukilammen laitumet metsälaidun, haka P+ Sarkasen metsälaidun metsälaidun P+ Evinsalon metsälaidun metsälaidun P Heikkilän haka haka, metsälaidun, niitty, rantaniitty P Koivulahden haka haka, niitty, metsälaidun P Taivallahden metsälaidun metsälaidun P Hukin niitty niitty P Viitasalon haka haka, niitty P Perinnebiotoopit Kuhmalahden alueella Sipilän nii y on Pirkanmaan 1. maakuntakaavaan merki y maakunnallises arvokas perinnemaisema eli perinnebiotooppi. Muut kohteet ovat paikallises arvokkaita. (Taulukko 7) Taulukko 7. Perinnebiotoopit Kuhmalahden alueella. Lähde: Pirkanmaan ympäristökeskus Nimi Perinnemaisematyyppi Arvoluokka Sipilän niitty niitty, rantaniitty, haka M+ Lehtimäen metsälaidun metsälaidun P+ Uusi Oravaisen laitumet metsälaidun, haka P Venehniemen metsälaidun metsälaidun, muu P Yli Hinkkalan haka niitty, haka, kallioketo P Yli Mattilan laitumet metsälaidun, haka, kallioketo, muu P Ala Jussilan haka haka, niitty P Mattilan haka haka P Mikkolan haka haka, niitty P 23

Valtakunnallises merki ävät rakennetut kul uuriympäristöt Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella Kul uuriperintöalueiden käytössä on varmiste ava, e ä valtakunnallises merki ävät kul uuriympäristöjen arvot säilyvät. Valtakunnallises merki ävät rakennetut kul uuriympäristöt (RKY) kertovat Suomen historiasta ja kehityksestä. Museoviraston laa ma RKY-inventoin on val oneuvoston päätöksellä ote u maankäy öja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäy ötavoi eiden tarkoi amaksi inventoinniksi rakennetun kul uuriympäristön osalta. Päätös astui voimaan vuoden 2010 alusta. RKY-inventoin korvaa vuonna 1993 julkaistun valikoiman. Vuoden 1993 inventoinnin pois jääneistä kohteista ja alueista monet ovat kuitenkin maakunnallises tai paikallises merki äviä. Valtakunnallises merki ävien rakenne ujen kul uuriympäristöjen alueella ei tulisi tapahtua kul uuriympäristöarvojen kanssa ris riidassa olevia muutoksia tai rakentamista. Valtakunnallisten alueidenkäy ötavoi eiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoite ava valtakunnallises merki ävät kul uuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla maankäytön ja rakentamisen on sovellu ava alueiden historialliseen kehitykseen. Kul uuriympäristöä koskevien alueidenkäy ötavoi eiden tarkoi amien alueiden ja kohteiden osalta on kysymys erityistavoi eista, jotka koskevat myös yleis- ja asemakaavoitusta. Valtakunnallises merki ävää rakenne ua kul uuriympäristöä koskevasta maakuntakaavaehdotuksesta on pyyde ävä maankäy ö- ja rakennusasetuksen edelly ämä lausunto alueelliselta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja Museovirastolta. Tällaista alue a koskevasta yleis- tai asemakaavaehdotuksesta on yleensä pyyde ävä lausunto myös alueelliselta ympäristökeskukselta ja Museovirastolta tai maakuntamuseolta. Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella sijaitsee viisi valtakunnallises merki ävää rakenne ua kul uuriympäristöä. Nämä kaikki sijaitsevat Pälkäneen alueella. Lisäksi Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella on maakunnallises arvokkaita rakenne uja ympäristöjä (akm), jotka on merki y Pirkanmaan maakuntakaavaan. Näihin alueisiin lii yy suunni elumääräys, jonka mukaan suunni elussa, rakentamisessa ja käytössä on ediste ävä kul uuriympäristön arvojen säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on ote ava huomioon kul uuriympäristöjen kokonaisuus ja ominaislaatu. Alueen käy ö ja rakentaminen tulee sopeu aa kunkin alueen kul uuriperintöön ja ominaislaatuun. Lisä etoa: RKY kaavoituksessa ja lupamene elyssä h p://www.nba. / edostot/0025da10.pdf Merki ävät rakennetut kul uuriympäristöt Pälkäneen alueella Pälkäneen kunnan alueella on sekä valtakunnallises e ä maakunnallises merki äviä rakenne uja kul uuriympäristöjä (kar a 8). Museoviraston valtakunnallises merki äviksi rakennetuiksi kul uuriympäristöiksi (RKY 2010) luoki elemia ovat: Puu kkalan kylä sijaitsee Kokemäenjoen vesistöön kuuluvien järvien välisellä kannaksella. Kylä oli Kukkiajärven suurimpia kyliä keskiajan lopulla. Kylänrai on osa vanhaa maan etä. Puu kkalan kylässä on säilynyt isojakoa edeltävään kylärakenteeseen perustuva, ivis, talonpoikaiseen maanomistukseen perustuva, pohjoishämäläinen ryhmäkylä, ja näitä kylärakenteen kehitysvaiheita kuvastava rakennuskanta. Kylärakenne on myöhemmin levinnyt nauhakyläksi maan en suuntaises. Nykyinen rakennuskanta on pääasiassa 1800- ja 1900-lukujen tai eesta. 1800-luvulla syntyneet mäkitupalaisasumukset ovat selkeäs erillään omalla mäkialueella kylän keskustassa tai rai n varrella viljelyyn huonos kelpaavalla maa-alueella kyläton en jatkona. 24

Pälkäneen pitäjänkeskus rakentuu eri aikoina syntyneistä alueista. Vanhin, agraarivaiheeseen lii yvä pitäjänkeskus, sijaitsee Syrjänharjun ja Pälkäneveden välisellä Epaalan - Kuulialan viljelytasangolla. Kirkonkylän uudempi, maakaupan vapautumisen jälkeen 1800-luvun lopulla syntynyt, osa sijaitsee Syrjänharjun ja Kos anvirran välisellä alueella. Kolmannen osa-alueen muodostaa Kos anvirta, jonka molemmilla puolilla on taistelupaikkoja, sotahistoriaan lii yviä muinaisjäännöksiä sekä huvila- ja mökkiasutusta. Pälkäneen pitäjänkeskukseen kuuluvalle Epaalan-Kuulialan alueelle on tekeillä osayleiskaava. Raiskion torppa on aikanaan yleisen torppa-asutuksen tyypillinen edustaja. Raiskion torppa sijaitsee Ämmätsäjärven pohjoispohjukassa mäenrinteessä. Runsaiden kivikau sten löytöjen perusteella alue on ollut suotuisaa asuinalue a jo esihistoriallisena aikana. Vihavuoden mylly- ja sahayhdyskunta Vihavuosi on yksi Hämeen vanhimmista tunnetuista myllypaikoista. Myllytoimintaa Hauhon maakirjakylillä on ollut koskessa jo keskiajalla. Myllypiha sijaitsee Vihavuoden kosken itärannalla. Mylly on yksi Kanta-Hämeen kun en harvoista säilyneistä hirsisistä myllyrakennuksista. Vihavuoden sahayhdyskunta sijaitsee myllyn vieressä. Saha on rakenne u vasta 1900-luvun alkupuolella. Maakunnallises arvokkaita, Pirkanmaan 1. maakuntakaavaan merki yjä, kul uuriympäristöjä ovat Niemikunnan kul uurimaisema, Vahdermetsän kylä ja kul uurimaisema, Rautajärven kul uurimaisema, Kaukkala, Hal an kylämaisema, Vihavuoden sahamiljöö, Kuohijoen kylä ja kul uurimaisema, Padankosken kul uurimaisema, Luopioisten kirkonkylän rai, Ämmätsä, Kanjan lan kyläkeskus, Kouvalan asutusmaisema, Kankainen sekä Vuolijoen kul uurimaisema, Sappeen kylä ja kul uurimaisema. Näistä kohteista Vihavuoden mylly- ja sahayhdyskunta on myös vali u valtakunnallises arvokkaiden rakennetun ympäristön (RKY) kohteeksi. Maakuntakaavassa valtakunnallises arvokkaiksi kul uuriympäristöiksi on merki y Pälkäneen pitäjänkeskus ja Puu kkalan kylä sekä arvokkaaksi kohteeksi Raiskion torppa. Merki ävät rakennetut kul uuriympäristöt Kuhmalahden alueella Kuhmalahden alueella ei ole valtakunnallises merki äviä rakenne uja kul uuriympäristöjä. Sen sijaan alueella on maakunnallises merki äviä kul uuriympäristöjä (kar a 9). Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa näitä kohteita ovat Pohjan kylän kul uurimaisema, Tervaniemen kul uurimaisema, Pajulan kylän kul uurimaisema, Vehkajärven kylä ja kul uurimaisema sekä Kuhmalahden kirkonseudun kul uurimaisema. 25

m Kar a 8. Kul uuriympäristön suojelu Pälkäneen alueella. Muinaismuistoalue (Pirkanmaan 1. maakuntakaava) Rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 1993) Rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2010) Arvokas kulttuuriymparisto (Pirkanmaan 1. maakuntakaava) Maakunnallisesti arvokas maisema alue (Pirkanmaan 1. maakuntakaava) Kuntaraja Tiestö Vesistö 2. 1. Onkkaala 3. 0 5 10 Km 1. Mälkilän ja Myttäälän kulttuurimaisema 2. Pälkäneen Pitäjänkeskus (Onkkaalan kylä ja kulttuurimaisema + Epaalan Kuulialan kulttuurimaisema) 3. Pinteleen kulttuurimaisema 4. Vuolijoen kulttuurimaisema 5. Kouvalan kylä, Aitoo 6. Sappeen kylä ja kulttuurimaisema 7. Vihavuoden mylly ja sahayhdyskunta 8. Puutikkalan kylä 9. Luopioisten kirkonkylän miljöö 10. Raiskion torppa 6. 5. Aitoo 4. 10. 9. 7. 10. Rautajärvi Luopioinen 8. Museovirasto 2010 Pohjakartta Maanmittauslaitos, julkaisulupa nro. 207/MML/10. 26

Kar a 9. Kul uuriympäristön suojelu Kuhmalahden alueella. # Suojeltava kirkko Kulttuuriympäristöt: Muinaisjäännökset:! Muinaisjäännös Merkittävä kulttuuriympäristö (RKY 1993) Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö (Pirkanmaan 1. maakuntakaava) 1. Kuhmalahden kirkonseudun kulttuurimaisema 2. Pajulan kylän kulttuurimaisema 3. Vehkajärven kylän kulttuurimaisema A. Rutasaaren kärki B. Sarviniemi C. Kalaniemi I, II ja III D. Koivusaari Kuntaraja Tiestö Vesistö A.! 2. B.! # Kirkonkylä 1. D. # C.!!! 3. Vehkajärvi Pohja 0 2,5 5 Km Museovirasto 2010 j Pohjakartta Maanmittauslaitos, julkaisulupa nro. 207/MML/10. 27

4. YKSITTÄISET LUONNON- JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SUOJELUKOHTEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yksi äiset luonnonsuojelukohteet Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella Geologisilla muodostumilla tarkoitetaan kallio- ja maaperässä olevia luonnon muodostumia, jotka ovat syntyneet erilaisten ja eri-ikäisten geologisten prosessien tuloksena. Maa- ja kallioperän geologisesta monimuotoisuu a kutsutaan geodiversitee ksi. Maa- ja kallioperän geologiset tekijät vaiku avat alueen kasvillisuuteen ja edelleen alueen muuhun eliöstöön. Kallio- ja maaperämuodostumiin lii yy ihmisen virkistys- ja harrastustoimintaan lii yviä arvoja sekä arkeologisia ja kul uurihistoriallisia arvoja. Maankamaran geologiset ominaisuudet ovat myös tärkeitä asutukselle ja elinkeinoelämälle. Geologiset muodostumat ovat merki äviä energia- ja raaka-ainelähteitä, joita tulee hyödyntää ekologises kestävällä tavalla. Geologisten muodostumien suojelu perustuu pääasiassa luonnonsuojelulakiin ja maa-aineslakiin. Suojeltavia muodostelmia ovat kalliot, harjut ja moreenialueet. Maa-aineslain mukaan luvan ainesten o amiseen myöntää kunnan määräämä viranomainen. Ennen luvan myöntämistä lupaviranomaisen on pyyde ävä alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto. Pienialaisia geologisia kohteita voidaan rauhoi aa luonnonsuojelulain nojalla luonnonmuistomerkkeinä. Luonnonmuistomerkkejä ovat rauhoite u puu, puuryhmä, siirtolohkare tai muu niitä vastaava luonnonmuodostuma. Luonnonmuistomerkin rauhoi amisesta pää ää val onmaalla se viranomainen tai laitos, jonka hallinnassa olevalla alueella luonnonmuistomerkki sijaitsee. Kunta pää ää alueen omistajan hakemuksesta yksityismaalla olevan luonnonmuistomerkin rauhoi amisesta. Rauhoitetun luonnonmuistomerkin vahingoi aminen tai turmeleminen on kielle y. Pirkanmaan maakuntakaavaan on merki y suojeltavia kallioita (ge2), harjuja (ge1) ja moreenialueita (ge3). Pälkäneellä on kaikkia suojeltavia geologisia muodostumia. Kuhmalahdella on vain suojeltavia kallioita. Taulukossa on lueteltu alueen arvokkaat geologiset muodostumat. Lisäksi Pälkäneen arvokkaat kalliot on esite y kartoissa 4 ja 5, Kuhmalahden kartassa 6. Kallioiden luoki elu: 1. Ainutlaatuinen kallioalue (ei kohteita Pirkanmaalla) 2. Eri äin arvokas kallioalue 3. Hyvin arvokas kallioalue 4. Arvokas kallioalue 5. Kohtalaisen arvokas kallioalue (ei maakuntakaavassa) 6. Jonkin verran arvokas kallioalue (ei maakuntakaavassa) 7. Kallioalueen maisema- ja luonnonarvot vähäiset (ei maakuntakaavassa) 28

Taulukko 8. Arvokkaat kalliot Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella. Lähde: Pirkanmaan 1. maakuntakaava Nimi Kunta Arvoluokka Karivuori Kuhmalahti ja Pälkäne 4 Kalkkivuori Kuhmalahti 4 Peltovuori Kivisalmenvuori Kuhmalahti ja Orivesi 3 Sinivuori Kuhmalahti ja Orivesi 4 Salminkallio Pälkäne 4 Korppivuori Laurilanvuori Pälkäne 4 Tepulinna Pälkäne 4 Tulivuori Pälkäne 4 Haikanvuori Pälkäne 2 Pykälänvuori Pälkäne 4 Mustikkavuori Kiimakallio Pälkäne 4 Pälkänevuori Kapeanrannanvuori Pälkäne 4 Harjujen luoki elu: I Kansainvälises arvokas harjualue (ei kohteita Pirkanmaalla) II Valtakunnallises arvokas harjualue III Maakunnallises arvokas harjualue IV Paikallises arvokas harjualue (ei maakuntakaavassa) Taulukko 9. Arvokkaat harjut Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella. Lähde: Pirkanmaan 1. maakuntakaava Nimi Koko (ha) Arvoluokka Syrjänharju A 50 III Konkinharju Karinkärki 77 III Kollolanharju 34 III Syrjänharju B 81 III Punamultalukko Isokangas * 114 III 29

Moreenityypit: Reunamoreeni (RMrM) Kumpumoreeni (KMrM) Iso kumpumoreeni (KMrM) Drumliini (Dr) Taulukko 10. Arvokkaat moreenimuodostumat Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella. Lähde: Pirkanmaan 1. maakuntakaava Nimi Koko Muodostuma Kallioisjärvenkorpi 26,6 Kumpumoreeni Koijärvi 7,06 Iso kumpumoreeni Ilkonvuori 7,79 Iso kumpumoreeni Yksi äiset rakennetun ympäristön suojelukohteet Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan alueella Rakennetun ympäristön yksi äisiä suojelukohteita ovat muinaisjäännökset, joita suojellaan muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta. Muinaisjäännökset jaetaan esihistoriallisiin ja historiallisiin jäännöksiin. Esihistorialliseksi ajaksi kutsutaan aikaa ennen kirjoitustaitoa, joka pää yi Suomessa vajaa tuhat vuo a si en. Pääosa esihistoriallisen ajan muinaisjäännöksistä on jääkauden jälkeiseltä ajalta. Historiallisen ajan muinaisjäännökset ovat keskiaikaisia ja sitä nuorempia jäännöksiä. Kiinteitä muinaisjäännöksiä ovat: maa- ja kiviröykkiöt, kivikehät ja kivilatomukset pakanuuden aikaiset haudat ja kalmistot kivet ja kalliopinnat, joissa on kirjoituksia, kuvia tai muita piirroksia tai maalauksia, hionnan tai hakkuun jälkiä taikka uhrikuoppia uhrilähteet, uhripuut, uhrikivet ja käräjäpaikat asuinpaikat ja muodostumat hylätyt linnat, linnamäet, linnoitukset, vallit ja vallihaudat sekä niiden jäännökset, kirkkojen, kappelien, luostarien ja muiden huoma avien rakennusten rauniot sekä hautapaikat kivet, ris t ja patsaat kulkuteiden, envii ojen ja siltojen sekä var otuli- ja muiden sellaisten lai eiden jäännökset kiinteät luonnonesineet, joihin lii yy vanhoja tapoja, tarinoita tai huoma avia muistoja Museovirasto on jakanut muinaisjäännökset rauhoitusasteensa mukaan kolmeen rauhoitusluokkaan: I: Kohteet katsotaan valtakunnallisiksi muistomerkeiksi, jotka ovat niin arvokkaita, e ä niiden säilyminen on turva ava kaikissa olosuhteissa. Vaikka ne tutki aisiinkin, ne pyritään en söimään. 30

II: Kohteiden arvoa ei voi selvi ää ilman tarkempia tutkimuksia. Tutkimustulosten perusteella ne siirretään joko I tai III luokkaan. III: Kohteet, joita rii äväs tutki uina tai kokonaan hävinneinä ei ole enää tarpeen pitää rauhoite uina. Kiinteät muinaisjäännökset on Suomessa rauhoite u muinaismuistolailla. Muinaisjäännöksen kaivaminen, pei äminen, muu aminen, vahingoi aminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen ovat kielle y. Toimenpide ä suunniteltaessa on hae ava lupaa museoviranomaiselta. Museoviranomaisten laa malla rauhoitusluokituksella ei ole lainsäädännöllistä peruste a, vaan se on käytännöntyötä varten. Muinaismuistolain mukaan I ja II luokan muinaisjäännökset on suojeltava, III luokan kohteet jäävät suojelun ulkopuolelle. Pirkanmaan maakuntakaavassa suunni elumääräys, jonka mukaan muinaisjäännösalueiden ja -kohteiden ja niiden lähialueiden maankäy öä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi ote ava huomioon muinaisjäännösten suoja-alueet, maisemallinen sijain ja mahdollinen lii yminen arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai kul uuriympäristöihin. Pälkäneen muinaisjäännökset on esite y lii eessä. Kuhmalahden muinaisjäännökset on lueteltu taulukossa 11, ja osa näistä on myös kartassa 9. Taulukko 11. Kuhmalahden yksi äiset suojellut muinaisjäännökset. Lähde: Museoviraston rekisteriportaali. Muinaisjäännösrekisteri. Kohde Ajoitus Suojeluperuste Kalaniemi 1 esihistoriallinen asuinpaikat Kalaniemi 3 esihistoriallinen asuinpaikat Koivusaari esihistoriallinen asuinpaikat Sarviniemi esihistoriallinen asuinpaikat Kalaniemi 2 esihistoriallinen asuinpaikat Iso Pento (Isopendo) historiallinen asuinpaikat Rutasaaren kärki pronssi ja/tai rautakautinen hautapaikat Vanha kirkonpaikka historiallinen kirkkorakenteet Vähäpento Pentojärvi historiallinen kivirakenteet Jaakkola kivikautinen löytöpaikat Mäki Tulokas kivikautinen löytöpaikat Lehtola kivikautinen löytöpaikat Seppälä kivikautinen löytöpaikat Markkula kivikautinen löytöpaikat Ahola kivikautinen löytöpaikat Vähä Annala kivikautinen löytöpaikat Koivisto rautakautinen löytöpaikat Sippolanmäki kivikautinen löytöpaikat Yli Knaapi kivikautinen löytöpaikat Sipilä kivikautinen löytöpaikat Perkiö esihistoriallinen työ ja valmistuspaikat Lisä edot ja tarkemmat kuvaukset löytyvät Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä: h p://kul uuriymparisto.nba. /netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_default.aspx 31

5. KORKEUSVAIHTELUIDEN VUOKSI SELLAISENAAN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Suomen kallioperä on maapallon vanhimpia. Se on muodostunut vaihtelevissa geologisissa olosuhteissa, pääosin 1 500 3 000 miljoonaa vuo a si en. Muutamia pienempiä geologisia prosesseja on tapahtunut tämän jälkeenkin. Myöhemmin jääkaudet ovat kulu aneet peruskalliota ja tasoi aneet näin korkeusvaihteluita. Maaston pinnan muodot esitetään yleensä korkeuskäyrillä ja järvien pohjamuodot syvyyskäyrillä. Maanmi auslaitos on tallentanut korkeuskäyrät 5 m:n välein viivoina, joihin on liite y korkeus edot. Näm äovat Maanmi auslaitoksen vektorimuotoista paikka etoaineistoa. Tässä selvityksessä korkeusarvojen vaihtelua tarkastellaan rasterikar ojen avulla. Tämä tarkoi aa sitä, e ä Maanmi auslaitoksen korkeuskäyräviivoista on muoka u selvitystä varten pinta, joka kuvaa korkeusvaihteluita yleispiirteises kun en alueella (kartat 10 ja 11). Alueelliset korkeusvaihtelut, rinteen jyrkkyys ja kallioalueet vaiku avat alueiden käy ämiseen. Nämä voivat edelly ää rakentamiselta maanmuokkausta. Tilanne on tapauskohtainen, minkä vuoksi asiaa ei käsitellä tarkemmin tässä selvityksessä. Yleispiirteinen kuva Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan korkeusvaihteluista, rinteiden jyrkkyyksistä ja kallioperästä on tarkasteltavissa kar ojen avulla. Pälkäneen kallioperän korkeusvaihtelut on esite y kartassa 10 ja rinteiden jyrkkyydet kartassa 12. Kuhmalahden korkeusvaihteluita voidaan tarkastella kartan 11 ja rinteiden jyrkkyyksiä kartan 13 avulla. Lisäksi Pälkäneen kallioalueet on merki y kartaan 15 ja Kuhmalahden kartaan 17. 32

Kar a 10. Pälkäneen kallioperän korkeusvaihtelut- Tiestö Kuntaraja Vesistö 0 95 m 95,1 115 m 115,1 135 m 135,1 155 m 155,1 175 m 175 m Rautajärvi Luopioinen Aitoo 33 Onkkaala 5 10 Km Maaperäaineisto 1:20 000, Geologian tutkimuskeskus. Pohjakartta Maanmittauslaitos, julkaisulupa nro. 207/MML/10. m 0