Kokijasta asiantuntijaksi Kokemuskouluttaja Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Opastava hankkeen seminaari Työväenmuseo Werstas auditorio 29.5.2013
Kokija asiantuntija? Kuka on kokemusasiantuntija? Miten se määritellään? Asiantuntijuutta ja asiantuntijoita on vähän kaikkeen ja joka lähtöön. Onko sitten hyvää ja ei niin hyvää asiantuntijuutta? Voiko kaikkeen ns. asiantuntijuuteen ja asiantuntijoihin luottaa - onko tiedot faktaa ja kuinka tarkkaa tieto on?
Kollektiivinen asiantuntijuus Vertaisuus kollektiivinen asiantuntijuus osaamista yhdessä. Se tarkoittaa tiedon muodostamista, jakamista, käsittelemistäja yhdistämistä toisen tai useamman ihmisen kanssa siten, että yksittäiset osaamisalueet ovat enemmän kuin osiensa summa.
Jokainen ihminen on oman elämänsä paras asiantuntija Tästä lähtökohdasta asiantuntijuutta tarkastellen henkilökohtaisten kokemusten kautta syntynyt tieto on kokemusasiantuntijuutta, joka syntyy oman arjen elämisen ja tapahtumien kokemisen kautta. Kokemustieto on aina faktatietoa ja n.s. hiljaista tietoa. Kokemusasiantuntijuus on taitoa, joka kehittyy pitkällisen kokemuksen ja sisäistyneen tiedon myötä. Kokemustieto ei kilpaile ammatillisen tiedon kanssa, vaan se täydentää teoreettista tietoa.
Omaisen moniasiantuntijuus ja tiedon ainutlaatuisuus ASIANTUNTIJUUDEN MUUTTUMINEN Perinteisessä asiantuntijuudessa on kyse ongelmanratkaisusta. Ihmisten pulmat ovat usein teoreettiseen tietoon sopimattomia. Nyt ammattilaisilta edellytetään kykyä tunnustaa muunlainen kuin oma asiantuntijuus. Palveluilta on alettu enenevässä määrin edellyttää verkostomaisuutta, dialogisuutta, myös kokemusasiantuntijuuden hyödyntämistä.
Omaisen moniasiantuntijuus ja tiedon ainutlaatuisuus ARJEN KOKEMUSTIETO VS. TEORIATIETO Omaisten asiantuntijuus näyttäytyy suhteessa läheisen psyykkiseen sairauteen usein vaistonvaraisten tilanteiden käsittelyn kautta. Intuitiivinen tieto on eräänlaista näppituntumaa, jonka varassa asiantuntija pystyy ikään kuin vaistonvaraisesti ratkaisemaan ongelmia. Omaisilla on käytössään sekä perusasiantuntijuutta että kehittyvää ja luovaa asiantuntijuutta, mutta etenkin hiljaista tietoa, sillä omaiset soveltavat tilanteissa sekä vanhoja toimintamalleja kuin muokkaavat entisiä ja kehittävät uusia toimintatapoja. (Hakkarainen &Paavola 2008) (Lonka 2008,1)
Arjen kokemustiedon jakaminen Omainen toimii ja vaikuttaa läheisen sairauden myötä syntyneissä arjen tilanteissa. Hän kehittää toimivia käytäntöjä, omia vuorovaikutustaitojaan ja tietoja liittyen sairauteen. Hän arvioi ja kritisoi sekä haluaa vaikuttaa ja kehittää läheisen hoitokäytäntöjä ja yleisemmin hoitojärjestelmää. Hän välittää toivon näköaloja läheisilleen ja huolehtii omasta jaksamisestaan. Omainen voi myös jakaa omaa tietotaitoaan toisille samankaltaisessa elämäntilanteessa oleville auttaen heitä eteenpäin omalla omaisen polullaan erilaisen vertaistoiminnan avulla, voimaantuen samalla myös itse eteenpäin kohti uudenlaisia näköaloja.
Yhteenveto Kokijasta asiantuntijaksi
Kokemusasiantuntija/kokemustieto Kokemusasiantuntija: Ihminen, jolla on omakohtaisten kokemusten kautta syntynyttä tietoa mielenterveydestä ja psyykkisesti sairaan omaisena olemisesta. Tietoa on prosessoitu ja jäsennetty mm. vertaistoiminnan ja kouluttautumisen kautta. Kokemustieto: Yksilön ja yhteiskunnan kannalta tärkeää tietoa. Täydentää perinteistä asiantuntijatietoa. Vaikuttaa asenteisiin, kehittää palveluita.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos/ Artikkelit väliraportteihin Kokemuskoulutus verkoston Tampereen ohjausryhmän jäsen Media/TV/AL Haastattelut Kommentteja sos. ja terv. palveluista Kokemusasiantuntijuuden jakaminen Mielenterveys- ja päihde/ ammattilaisten koulutuspäivät ja seminaarit PSHP/ Psykiatrian kehittämistyöryhmät Omtt keskusliitto ry kokemusasiantuntija, omaiskokemuskouluttaja Omtt Tampere ry kokemusasiantuntija luennot, kehittämistyöryhmät Sopimusvuori ry Näsinkulman klubitalon johtokunnan pj
Omaisen kokemusasiantuntijuuden merkitys Omaisen asiantuntijuutta pitää saada enemmän hoitotahon kuultavaksi mielenterveysalan ammattilaisten ja läheisen hoitoon osallistuvien ammattilaisten toimesta. Omaisten kokemustiedon merkitys tulisi nähdä osana läheisen hoitoa sen alusta lähtien, myös siten, että omaisen oma tilanne ja tuen saanti huomioidaan. Kokemustiedon hyödyntäminen palvelujärjestelmässä edelleen ajankohtainen kehityshaaste. Omaisen asiantuntijuutta voi hyödyntää pyrkimyksessä vaikuttaa omais- ja mielenterveystyön asenteisiin.
Omaisen kokemusasiantuntijuuden merkitys Kaikille omaiskentällä työskenteleville työntekijöille omaisten kokemustiedon merkitys on ensiarvoista. Omaisen asiantuntijuuden polulla ei ole reseptiä, jonka mukaan toimien asiat menevät tietyllä tapaa, mutta omaisia voidaan tukea heidän asiantuntijuuden polullaan kuulemalla, kuuntelemalla ja arvostaen heidän merkittävää tietotaitoaan ja kokemusrikkauttaan myös omaistoiminnan ja yleisesti mielenterveystyön kehittämisen kannalta. Omaisia tulisi rohkaista ja kannustaa enemmän tulemaan esiin oman kokemuksena ja siitä muodostuneen asiantuntijuutensa kanssa. Kun omaiset voivat hyödyntää omaa kokemusasiantuntemustaan myös osallisuuden ja arvostuksen tunne lisääntyvät.
Omaisen kokemusasiantuntijuuden polku Milloin vertaistukijasta tulee arvostettu kokemusasiantuntija? Vai tarvitseeko hän arvostusta? Ja keneltä? Milloin joku on valmis astumaan asiantuntijan rooliin? Kokemuksen omaaminen ei takaa asiantuntijuutta, se täytyy osata jakaa oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.
Kolme teesiä PsL Marja Vuorinen Espoon kaupungin mielenterveys ja päihdepalvelut 1. KOKEMUSASIANTUNTIJUUS AMMATTILAISTEN KOULUTUKSESSA Kokemusasiantuntijuus on muuta kuin elämäntarina. 2. KOKEMUSTIETO PALVELUJEN TOTEUTUKSESSA JA ARVIOINNISSA Kokemustieto on muuta kuin palautelaatikko. 3. PALVELUJEN HAASTE: Mahdollisuus vastavuoroisuuteen.
Asiakas on ainoa, joka ymmärtää asiansa kokonaisuuden Ottamalla asiakkaat aidosti mukaan terveyspalveluiden kehittämiseen ja muuttamalla palvelujärjestelmää asiakaslähtöisesti, se parantaa terveydenhuollon tosiasiallista vaikuttavuutta asiakastyytyväisyyttä työssä jaksamista Ja näin takaa julkisen terveydenhuollon olemassaolon oikeutuksen ja vahvistaa sen mahdollisuuksia pärjätä kiristyvässä kilpailussa. Asiakaslähtöisyydellä on hyvin vähän tekemistä asiakkaan kaikkien toiveiden täyttämisellä! Sen tavoitteena on saavuttaa suhteellisen vähän kasvavilla resursseilla suurempi terveyshyöty, asiakastyytyväisyys ja työhyvinvointi. Yhtymäjohtaja Markku Puro, Forssan seudun terveydenhuollon ky
Miten on? Onko kokemusasiantuntijuudelle tilaa esimerkiksi julkisen sektorin organisaatioissa? Mahdollistuuko ja miten mahdollistuu osallistuminen ja kuulluksi tuleminen?
Kiitos mielenkiinnosta Hyvää kesää