ALUEOHJAAJAN ABC
Työryhmä: Taitto: Julkaisija: Essi Aarnio-Linnanvuori, Taina Schildt, Taina Jaatinen, Annukka Sorjonen, Jutta Kivimäki, Mari Appelgren, Minna Ertimo Seela Sorvari Suomen Partiolaiset Finlands Scouter ry OK-opintokeskuksen tuella 2006, päivitetty uusintapainos 2008 2
SINULLE ALUEOHJAAJA! Onneksi olkoon! Olet ottanut vastaan tärkeän pestin. Alueohjaajana olet aluetyön tärkein toimija. Toimit piirin luottamushenkilönä, mutta samalla lähellä lippukuntaa. Olet alueellasi toimivien lippukunnanjohtajien ohjaaja ja tuki. Tämä Alueohjaajan ABC on tarkoitettu avuksi sinulle pestissäsi. Se on kooste alueohjaajalle tarpeellisista asioista. Loppuun on koottu työvälineitä ja tietolähteitä, joista toivomme olevan sinulle hyötyä pestissäsi. Toivotamme sinulle ohjaamisen iloa! 3
SISÄLTÖ 1. JOHDATUS ALUETYÖHÖN... 5 1.1 Aluetyön tavoitteet...5 1.2 Aluetyön työnjako...5 1.3 Alueryhmän tehtävät...9 1.4 Alueohjaajan tehtävät... 11 1.5 Tukea ja koulutusta alueohjaajan pestiin... 15 2. KONKREETTISESTI KIINNI ALUEOHJAAJAN PESTIIN... 19 2.1 Pestikeskustelu ja perehdytys... 19 2.2 Oman kouluttautumisen suunnittelu... 19 2.3 Tutustuminen ja työnjako alueohjaaja -parin kanssa... 19 2.4 Alueeseen tutustuminen... 19 2.5 Lippukunnanjohtajiin tutustuminen... 20 2.6 Oman toiminnan suunnittelu... 20 3. OHJAAMINEN ALUEOHJAAJAN PESTISSÄ... 23 3.1 Ohjaaminen... 23 3.2 Vuorovaikutus... 23 3.3 Yksilön ja ryhmän ohjaaminen... 25 3.4 Ohjaajan erilaiset roolit... 26 4. LIPPUKUNTA... 27 4.1 Laadukasta partiotoimintaa lippukunnissa... 28 4.2 Lippukunnan toiminnan arviointi. 31 4.3 Moniarvoisuus lippukunnissa... 34 4.4 Lippukunnat tilastoissa... 35 5. ALUEOHJAAJAN TYÖVÄLINEITÄ... 36 5.1 Lippukunnanjohtajan kortti... 36 5.2 Keskustelupohjat... 36 5.3 Lapsen ja nuoren kehityksen osaalueet lippukunnan toiminnassa... 38 5.4 Malli ohjauskeskusteluun... 39 5.5 SWOT-analyysi... 40 5.6 Lippukuntasosiogrammi... 41 5.7 Vuosiselostekooste toiminnan arvioinnin apuvälineenä... 43 5.8 Scout View Master... 43 5.9 Kahdeksan askelta ratkaisuun... 45 6. MATERIAALIT... 47 4
1. JOHDATUS ALUETYÖHÖN 1.1 ALUETYÖN TAVOITTEET Aluetyössä lippukuntia kohdellaan yksilöinä. Niitähän ne ovat itsenäisiä yhdistyksiä, joilla kullakin on omat tarpeensa. Lippukunnanjohtajat kokevat usein toimivansa pesteissään varsin yksin. Aluetyön tavoitteena on, että lippukunnanjohtajia tuetaan työssään. Aluetyön avulla on myös mahdollista saada enemmän ja toisenlaista tietoa lippukuntien tilanteesta, kuin voidaan kerätä vuosiselosteista ja lippukunnanjohtajabarometreista. Aluetyöllä tavoitellaan sitä, että lippukunnilla olisi edellytykset toimia paremmin ja tehdä sa- Aluetyön tärkein tavoite on auttaa paikallisia lippukuntia onnistumaan hyvän partiotoiminnan järjestämisessä. Tavoite onnistuu, kun lippukunnat pystyvät toteuttamaan partio-ohjelmaa jokaiselle ikäkaudelle. Alueohjaaja on aluetyön tärkein toimija. malla laadukasta partiota. Siitä, että partio ei ole jokaisessa maassamme toimivassa ryhmässä riittävän hyvää, on varmaan jokaisella partiojohtajalla havaintoja: lippukunnasta kuihtuu pois laumoja tai vartioita, tai tiedät ihmisiä, jotka erosivat partiosta mitä erilaisimmista syistä. Tästä kertoo myös vuonna 2005 tehty Miksi partiosta erotaan -tutkimus, jonka mukaan tavallisimmat syyt erota partiosta ovat, että siellä oli tylsää tai siellä ei tehty mitään. Tällöin odotukset partion suhteen eivät ole vastanneet todellisuutta. Aluetyön tuloksena lippukunnan johtajisto saa ohjausta työhönsä sekä tukea partio-ohjelman toteuttamiseen lippukunnassa. Aluetyöllä rakennetaan toimiva kanava lippukunnasta piiriin ja keskusjärjestöön sekä päinvastoin. Näin saadaan kattava kuva lippukuntien tilanteesta ja tarpeista. Tavoitteena on, että aluetyön avulla saadaan myös perustettua uusia lippukuntia partion katvealueille. 1.2 ALUETYÖN TYÖNJAKO Aluetyön keskeisin toimija on alueohjaaja. Alueohjaaja on aikuinen partiojohtaja, joka osaa auttaa lippukunnanjohtajaa tämän tarpeista lähtien. Hän on lippukunnanjohtajan tukihenkilö sekä piirin ja lippukunnan välinen viestinviejä, joka tuntee vastuullaan olevien lippukuntien arkisen tilanteen. Hänen suhteensa lippukunnan johtajistoon on avoin ja luottamuksellinen. Piirin alueryhmän puheenjohtaja pestaa alueohjaajan tehtäväänsä. Alueohjaajat toimivat pareittain alueella, jonka koko on noin 8 12 lippukuntaa. Alueen koko riippuu monesta tekijästä, mutta ei ole suositeltavaa kasvattaa sitä kovin suureksi. Kahden henkilön on vaikea tukea tätä suuremman alueen lippukunnanjohtajia henkilökoh- 5
taisesti. Alueen ei tarvitse olla maantieteellisesti yhtenäinen eikä kaikkien alueen lippukuntien tarvitse olla juurikaan tekemisissä toistensa kanssa. Yksi alueohjaaja pitää henkilökohtaisesti yhteyttä noin puoleen alueen lippukunnista. Alueohjaajat toimivat pareittain Yhdellä alueella on yleensä kaksi alueohjaajaa. Pareittain työskennellessään alueohjaajat voivat sekä tukea toisiaan että tarvittaessa toimia toistensa sijaisina. Kun alueella on kaksi ohjaajaa, on tilanne lippukuntien kannalta vakaa. Alueohjaajapari voi itse sopia keskinäisestä työnjaostaan, kuten siitä, mitä lippukuntia kumpikin ensisijaisesti ohjaa. Ihanteellista olisi, ettei alueohjaajan tarvitsisi ohjata omaa lippukuntaansa. Vähintään toinen alueohjaajaparista kuuluu piirin alueryhmään. Alueryhmä kokoaa eri alueiden kuulumisia, seuraa lippukuntien tilannetta, suunnittelee piirin aluetyötä ja perehdyttää ja kouluttaa alueohjaajia. Alueryhmän apuna piirissä toimii lippukuntajaosto, jonka tehtävä on antaa erityistä tukea uusille ja uudelleen käynnistyville tai muuten haastavissa tilanteissa oleville lippukunnille. Alueryhmä Alueryhmä vastaa piirin tekemästä aluetyöstä. Alueryhmän puheenjohtaja on piirihallituksen jäsen ja näin hyvin perillä koko piirin tilanteesta ja resursseista. Puheenjohtajalla on tärkeä rooli viestinviejänä lippukunnista piirihallitukseen, piirin muille ryhmille ja toisaalta piirihallituksesta alueohjaajille ja alueryhmän muille jäsenille. Alueryhmän puheenjohtaja vastaa ryhmän työskentelystä ja hän edustaa ryhmää sen ulkopuolella. Alueryhmän jäseniä ovat alueohjaajat siten, että jokaisesta alueohjaajaparista ainakin toinen kuuluu alueryhmään. Tämän lisäksi alueryhmässä tulee olla jäsen, joka on myös keskusjärjestön aluevaliokunnan jäsen. Yleensä tämä on luonteva tehtävä ryhmän varapuheenjohtajalle. Myös lippukuntajaoston puheenjohtaja on alueryhmän jäsen. Alueryhmän toimintaa tukee nimitetty piiritoimiston toimihenkilö. Alueryhmään kuuluvan alueohjaajan velvollisuus on pitää parinsa ajan tasalla alueryhmän asioista. Alueryhmän asialistat ja muistiot kannattaa jakaa kaikille alueohjaajille. Alueryhmä kokoontuu säännöllisesti siten, että kokoukset rytmittyvät mielekkäästi piirihallituksen kokousrytmiin. Näin varmistetaan, että lippukunnista nousevat asiat tulevat tarvittaessa ripeästi myös piirihallituksen käsittelyyn. Alueryhmän ei todennäköisesti tarvitse kokoontua ennen jokaista piirihallituksen kokousta, mutta silloin, kun se kokoontuu on hyvä pitää mielessä mahdollisuus tiedottaa tärkeistä asioista piirihallitukselle nopeasti. 6
Kokouksissaan alueryhmä käsittelee piirin lippukuntien tilaa. tekee johtopäätöksiä eri puolilta piiriä esille tulleista ilmiöistä. käsittelee lippukunnista nousevia ajankohtaisia asioita, esimerkiksi koulutustarpeita. keskustelee yhteisistä linjauksista ja toimintatavoista. vaihtaa kokemuksia ja hyviä toimintatapoja alueohjaajien kesken. saa tietoa piirin ja keskusjärjestön ajankohtaisista hankkeista ja muista asioista. saa tietoa piirin lippukuntajaoston toimenpiteistä ja suunnitelmista. On tärkeää, että alueryhmän keskusteluissa kunnioitetaan alueohjaajien ja lippukuntien luottamuksellista suhdetta ja asioista puhutaan vain niin yksityiskohtaisesti kuin se on mahdollista luottamusta loukkaamatta. Lippukuntajaosto Lippukuntajaoston tehtävä on uusien lippukuntien perustaminen ja hiipuneiden lippukuntien elvyttäminen. Lippukuntajaosto etsii aktiivisesti uusia paikkakuntia, kaupunginosia ja muita alueita, joissa partiotoiminnan voisi käynnistää. Tavoitteena on, että uusi lippukunta saa erityisen hyvää ja tiivistä tukea kolmen ensimmäisen toimintavuotensa aikana. Lippukuntajaosto arvioi, missä vaiheessa uusi lippukunta siirtyy alueohjaajan vastuulle. Lippukuntajaosto tukee niitä lippukuntia, jotka tarvitsevat tavallista enemmän tukea. Tämä tarkoittaa tilanteita, joissa alueohjaajan ajasta erittäin suuri osa kuluisi vain yhden lippukunnan tukemiseen. Syitä vahvan tuen tarpeeseen voivat olla esim. johtajuuskriisi, toiminnan käynnistyminen uudelleen tai taloudelliset vaikeudet. Lippukuntajaostoon kuuluu puheenjohtaja ja tarpeellinen määrä kokeneita lippukuntatoiminnan osaajia. Jaoston jäsenet kokoavat työryhmiä hoitamaan lippukuntien tukemista. Lippukuntajaosto toimii läheisessä yhteistyössä piirin aluetyötä tekevien toimihenkilöiden kanssa. Piiritoimisto Piiritoimisto käyttää resurssejaan lippukuntien tukemiseen. Piiritoimiston työntekijöistä jonkun toimenkuvaan kuuluu lippukuntien tukeminen. Työntekijät toimivat aluetyötä tekevien luottamushenkilöiden tukena ja apuna sekä hoitavat osaltaan yhteydenpitoa lippukuntiin. Työntekijät osallistuvat myös uusien lippukuntien perustamiseen ja hiipuvien elvyttämiseen ja paljon työtä vaativien lippukuntien tukemiseen. Piiritoimisto kerää ja kokoaa aluetyön tarvitsemaa tietoa. Tietoja voidaan käyttää apuna muun muassa uusien lippukuntien perustamisessa ja lippukuntien toiminnan suunnittelun avustamisessa. 7
Keskusjärjestön aluetyö Keskusjärjestön aluevaliokunta on päätöksenteko- ja keskustelufoorumi. Sen jäsenet toimivat yleensä piiriensä alueryhmien puheenjohtajina tai varapuheenjohtajina yksi jokaisesta piiristä. Aluevaliokunnan puheenjohtajana toimii keskusjärjestön hallituksen aluetyöstä vastaava jäsen. Lisäksi valiokuntaan voi osallistua muita jäseniä, esimerkiksi valiokunnan alaisten projektien johtajia. Aluevaliokunnan alla toimii projektiryhmiä, jotka tukevat ja kehittävät aluetyötä. Projektit voivat liittyä esimerkiksi koulutusmateriaalien laatimiseen tai lippukuntien tilaa koskevien selvitysten tekemiseen. Partioasemalla aluetyötä tekee ja tukee koulutussihteeri, jonka työnkuvasta merkittävä osa on piirien aluetyön tukemista. Koulutussihteeri avustaa aluevaliokuntaa ja kokoaa aluetyön tarvitsemaa tietoa. Aluetyön organisaatio Keskusjärjestö HALLITUS ALUEVALIOKUNTA VALIOKUNNAN ALAISET PROJEKTIT PIIRIHALLITUS ALUERYHMÄ LIPPUKUNTA- JAOSTO Piiri ALUEOHJAAJA- PARI ALUEOHJAAJA- PARI Lippukunnat Lippukunta Lippukunta Lippukunta Lippukunta Lippukunta Lippukunta Lippukunta Lippukunta Lippukunta Lippukunta Lippukunta Lippukunta Lippukunta Lippukunta Lippukunta Lippukunta Lippukunta Lippukunta Lippukunta Lippukunta 8
1.3 ALUERYHMÄN TEHTÄVÄT Alueryhmällä on monet kasvot. Alueryhmä tukee alueohjaajia heidän pesteissään asettamalla tavoitteita, toimimalla keskustelufoorumina ja vertaistuen antajana. Alueryhmä välittää lippukuntien viestejä piirille ja myös piirin kuulumisia keskusjärjestöön ja toisin päin. Yksittäisen alueohjaajan näkökulmasta alueryhmä toimii ennen kaikkea tiedon ja tuen antajana. Alueryhmän toiminnassa kannattaa panostaa siihen, että alueryhmä on todella ryhmä, alueohjaajien kotipaikka. Alueryhmän tehtävänä on perehdyttää uusi alueohjaaja sekä hoitaa alueohjaajien vaihtumiset sujuvasti. Uuden alueohjaajan tai vanhan lippukunnanjohtajan kannalta ei ole kovin mielekästä, jos yhteistyö pitää aloittaa nollapisteestä. Aluetyön erityinen haaste on lippukuntien sitoutuminen. Tämä koskettaa sekä yksittäistä alueohjaajaa että alueryhmää. Lippukunnanjohtajien täytyy nähdä aluetyön tarjoama arvo. Varsinkin uusien lippukunnanjohtajien perehdytykseen on kiinnitettävä huomiota. On myös havaittu, että juuri niissä lippukunnissa, joissa lippukunnanjohtajan jaksaminen on ongelma, ei kiinnostusta aluetyöhön riitä. Juuri tällaisten lippukuntien tavoittaminen on erityisen tärkeää! Alueryhmän toimintaa tukee piirissä aluetyöhön nimetty työntekijä. Työntekijän tehtävät ja toimenkuva saattavat vaihdella piirikohtaisesti, mutta yhtä kaikki oma työntekijä on verraton apu niin alueryhmän toiminnalle kuin yksittäiselle alueohjaajalle. Lisäksi aluetyössä olennainen ryhmä on lippukuntajaosto, jonka tehtävänä on tarjota lippukunnille konkreettista apua erilaisissa akuuteissa ongelmatilanteissa (esim. koulutuksen järjestäminen). Alueryhmän vuosi Mitä tavoitteita saavutitte kauden aikana? Mitkä tavoitteet eivät toteutuneet? Miksi tavoitteet eivät toteutuneet? Alueryhmän asettamat tavoitteet ja konkreettinen vuosikalenteri antavat kehykset ja helpottavat alueohjaajaparien omaa työnsuunnittelua. Käyttäkää riittävästi yhteistä aikaa alueryhmän tavoitteiden ja kalenterin suunnitteluun ja tehkää se niin ajoissa, että alueohjaajapareille jää aikaa myös oman toimintansa suunnitteluun. Miettikää mitä tarpeita piirissänne on tulevalle kaudelle: onko vastassa esimerkiksi piirileiri tai jokin kampanja? Myös keskusjärjestön tavoitteet ja projektit on hyvä huomioida. Voitte ottaa mukaan myös yleisempiä tavoitteita kuten, että kaikki lippukunnanjohtajat tavataan henkilökohtaisesti syksyn aikana. Muistakaa kauden päätteeksi palata tavoitteisiin. Alueryhmän kauden kokousten asialistat voidaan myös hahmotella etukäteen. Näin alueohjaaja tietää millaista tietoa hänen odotetaan tuovan mihinkin kokoukseen. 9
Vinkkejä alueryhmälle Ryhmäytyminen Mitä voisitte tehdä sen eteen, että alueohjaajat todella kokisivat olevansa ryhmä? Miten sitoutuneita pesteihinsä alueohjaajat ovat? Erinomainen yhteishenki parantaa sitoutumista, parhaimmillaan alueryhmän kokoukset ovat tapahtumia, jonne on mukavaa tulla tapaamaan ystäviä ja harrastamaan. Tehkää asioita yhdessä, muistakaa myös virkistäytyä! Alueohjaajan kansio Jokaisesta alueesta tehdään kansio, joka sisältää esimerkiksi seuraavia asioita: 1. Alueohjaajan pesti. 2. Ohjeita lippukunnanjohtajien tapaamisten pitämiseen. 3. Alueen lippukunnat ja lippukuntakortti (johtajien yhteystiedot, kolon osoite, lippukunnan lyhenne, perustamisvuosi, nettisivut, jäsenmäärä ikäkausittain, tilat). 4. Alueohjaajan päiväkirja, johon voi merkitä kenen kanssa on juteltu, mistä aiheesta ja mitä on sovittu, jotta tieto säilyy alueohjaajalla itsellään ja siirtyy seuraajallekin. 5. Lippukunnanjohtajan kortti ja ohjeet sen käyttöön. Minkälaisia perinteitä ryhmällänne on? Miten hyvistä suorituksista palkitaan? Miten uudet alueohjaajat otetaan vastaan? 6. Perustietoa piiristä ja aluetyöstä (mitä ryhmiä piirissä toimii, aluejako, kuka vastaa mistäkin alueesta). 7. Piirin ja keskusjärjestön tapahtumakalenteri. 8. Koulutukset (piirin ja keskusjärjestön koulutustarjonta aikatauluineen ja pääaiheineen, sekä kooste siitä, mille pestille suositellaan mitäkin koulutusta). 9. Muuta (kriisiviestintäohje, retkipaikka- ja kämppälistoja, tilityslomakkeita yms.). 10. Alueohjaajan ABC. Käytännössä kansio siirtyy alueohjaajalta seuraajalle ja kansiota voi käyttää uuden alueohjaajan perehdytyksen apuna ja myöhemmin käytännön työkaluna. Kansioon alueohjaaja voi liittää alueryhmän vuosikalenterin ja oman suunnitelmansa sekä esimerkiksi erilaiset keskustelupohjat. Kansio voi toimia myös verkossa. Kurssipörssi / Ilmoitustaulu Alueryhmä voi pitää fyysistä tai virtuaalista ilmoitustaulua. Taululle tehdään merkintä heti, kun ilmenee että jokin lippukunta esimerkiksi tarjoaa tiettyä koulutusta tai jokin toinen tarvitsee kaveria retken järjestämiseen. Näin helpotetaan yhteistyötä yli aluerajojen. 10
Vakiotempaus Suunnitelkaa alueryhmän kanssa yhdessä jokin tempaus, joka voidaan toteuttaa samanmuotoisena kaikissa lippukunnissa tai kaikilla alueilla. Näin selvitään yhdellä suunnittelulla ja materiaalihankinnalla. Tempaus voi olla esimerkiksi lippukunnan johtajistolle vedettävä iltanuotiotapahtuma, jossa tarjotaan johtajille virkistystä ja tehdään aluetyötä tutuksi. Lippukunnanjohtajien perehdytystilaisuus Vuosittainen tapahtuma, johon kutsutaan kaikki uudet lippukunnanjohtajat (esim. helmikuussa). Tavoitteena on kertoa, mitä piiri tarjoaa lippukunnalle ja mitä tavoitteita ja käytäntöjä aluetyöllä on. Samalla lippukunnanjohtajalla on mahdollisuus tutustua piiritoimistoon ja tavata henkilökohtaisesti siellä työskentelevät ihmiset sekä alueohjaajat. Sen lisäksi lippukunnanjohtajilla on mahdollisuus tavata toisiaan ja keskustella. Perehdytystilaisuus voidaan myös laajentaa pienimuotoiseksi koulutukseksi, jossa puhutaan esimerkiksi lippukunnan hallinnosta ja taloudesta. Tilaisuuteen voidaan myös sisällyttää ongelmaklinikka, jossa keskustellaan alueohjaajien avulla lippukuntien ajankohtaisista ongelmista. 1.4 ALUEOHJAAJAN TEHTÄVÄT Alueohjaajan tehtävänä on pitää säännöllisesti yhteyttä lippukunnanjohtajaan. Kuhunkin lippukunnanjohtajaan tulee olla henkilökohtaisesti yhteydessä vähintään kaksi kertaa vuodessa. arvioida lippukunnan toimintaa ja tilaa yhdessä lippukunnanjohtajan kanssa. ohjata lippukunnan johtajistoa suunnittelemaan toimintaa pidemmälle aikavälille kaikki ikäkaudet huomioiden. välittää viestejä lippukunnalta piirille ja päinvastoin. kertoa lippukunnalle piirin tarjoamista palveluista, projekteista ja teemoista. tukea lippukuntien välistä yhteistyötä. tehdä yhteistyötä alueohjaajaparinsa ja alueryhmän kanssa. Toinen alueohjaajaparista osallistuu alueryhmän tapaamisiin ja välittää ryhmän viestit alueohjaajaparille. Alueohjaaja voi olla aikuinen tuki lippukunnanjohtajalle. asiantuntija esimerkiksi hallinnollisissa kysymyksissä. viestin välittäjä. motivoija ja innostaja. 11
Alueohjaaja voi tukea lippukunnanjohtajaa kannustamalla kouluttautumaan, esimerkiksi osallistumaan lippukunnanjohtajakoulutukseen. innostamalla yhteistyöhön ja ideoiden jakamiseen tarjoamalla yhteistyökanavia. antamalla myönteistä palautetta. olemalla puolueeton kuuntelija ja ongelmanratkaisija. muistuttamalla muistakin pesteistä. konkreettisen tekemisen avulla, esimerkiksi neuvomalla taloushallinnon asioissa, auttamalla ansiomerkkianomuksen laatimisessa tai yhdistyksen rekisteröintihakemuksessa. Alueohjaaja pitää yhteyttä alueensa lippukuntiin ensisijaisesti lippukunnanjohtajan välityksellä. Hän kuuntelee lippukunnanjohtajan ajatuksia ja tukee häntä. Alueohjaaja ja lippukunnanjohtaja voivat myös yhdessä miettiä ratkaisuja lippukunnan ongelmatilanteisiin. Alueohjaaja tukee lippukunnanjohtajaa lippukunnan toiminnan ja partio-ohjelman toteutumisen arvioinnissa. Alueohjaajan on hyvä muistuttaa lippukunnan johtajistoa huolehtimaan turvallisuusnäkökohdista toimintaa suunniteltaessa. Lippukunnan pestien pohtiminen ja tehtäväjaon selkiyttäminen voi helpottaa lippukunnanjohtajan toimimista hänen omassa pestissään. Alueohjaaja kertoo lippukunnanjohtajalle piirin ja keskusjärjestön ajankohtaisista asioista sekä lähteistä, joista lippukunnanjohtaja saa tarvittaessa lisää tietoa. Alueohjaaja saattaa ehdottaa lippukunnanjohtajalle uusia toimintatapoja, yhteistyökumppaneita tai lippukuntien välistä yhteistyötä. Tarvittaessa hän kannustaa johtajistoa osallistumaan koulutukseen tai ohjaa hyödyntämään muita piirin tarjoamia palveluja. Alueohjaaja kannustaa lippukunnan johtajistoa kiittämiseen ja palautteen antamiseen. Alueohjaajan tehtäviin ei kuulu ryhtyä itse toimimaan ohjaamassaan lippukunnassa tai järjestää lippukunnalle tapahtumia. Hän ei myöskään tee asioita lippukunnanjohtajan puolesta tai rekrytoi ihmisiä lippukunnan pesteihin. Lippukunnanjohtajan henkilökohtainen tuki Alueohjaajan tärkein tehtävä on toimia lippukunnanjohtajan tukena hänen pestissään. Tukihenkilönä toimimisen edellytys on, että alueohjaajan ja lippukunnanjohtajan välit ovat luottamukselliset. Luottamuksen syntyminen vie aikaa ja vaatii molemminpuolista vuorovaikutusta. Tavoitteena on, että lippukunnanjohtaja kokee alueohjaajan henkilöksi, jonka puoleen voi aina kääntyä. Pestinsä alkuvaiheessa alueohjaaja tutustuu ohjaamiinsa lippukuntiin ja niiden lippukunnanjohtajiin. Tarvittavasta tuesta ja yhteydenpitotahdista sovitaan kunkin lippukunnanjohtajan kanssa erikseen. Pestin päättyessä alueohjaaja osallistuu seuraajansa perehdyttämiseen. Hän myös 12
huolehtii siitä, että alueen lippukunnat tietävät henkilömuutoksista. Kaiken yhteydenpidon alueohjaajan ja lippukunnanjohtajan välillä ei tarvitse tapahtua kahden kesken tai kasvotusten, vaikka niissä saadaankin luotua parhaiten luottamuksellinen ohjaussuhde. Yhteydenpitoa voi täydentää soittelemalla, lähettämällä sähköpostia tai kyselemällä kuulumisia aluetapaamisissa tai muissa partiotapahtumissa. Tiedonvälitys lippukunnille ja lippukunnilta piirille Lippukunta saa ajankohtaista tietoa partiomaailman tapahtumista monta eri reittiä. Alueohjaajan ei tarvitse eikä pidä olla kaiken tiedon tuuttina lippukunnan suuntaan, mutta on tärkeää, että hän on perillä tärkeimmistä tapahtumista, projekteista, teemoista ja muutoksista, jotka koskettavat alueen lippukuntia. Alueohjaajan kannattaa varmistaa, että lippukunnanjohtajat tietävät tärkeimmät ajankohtaiset asiat. Tarvittaessa hän voi myös viedä tietoa lippukuntiin joko henkilö- Piiri Lippukunta Alueohjaaja on lippukunnan ja piirin välinen viestinviejä. 13
Esitietovaatimukset PJ-peruskoulutus Lapset ja nuoret 1 Lasten ja nuorten ohjaaminen Turvallinen toiminta Ikäkausiryhmän johtaminen ja ohjaaminen Retki Partion perusteet Ohjelman perusteet LPK yhdistyksenä Projekti 1 Johtamisharjoitus Ensiapu Ohjelman soveltaminen -moduuli Ohjelman soveltaminen Lippukunnan johtaminen -koulutus Pesti ja aikuisen ohjaaminen Lippukunnan toiminnan johtaminen Yhdistyksen johtaminen Aikuisryhmän johtaminen ja ohjaaminen Partiojohtajuus Alueohjaajan koulutuskokonaisuus Peruskoulutus Täydennyskoulutus Alueohjaajan peruskoulutus Lapset ja nuoret 2 Ohjaaminen ja vaikuttaminen Kasvun tukeminen Lippukunnan tukeminen Aluetoiminta piirissä kohtaisissa tapaamisissa tai järjestämällä alueelleen tapaamisia, joissa ajankohtaisia asioita käsitellään. Aluetapaaminen on hyödyllinen työtapa silloin, kun monella lippukunnanjohtajalla tai lippukunnalla on samaan aikaan samanlaisen tiedon tai osaamisen tarve. Alueohjaaja on alueensa lippukuntien arjen tuntija ja tuo alueryhmälle arvokasta tietoa lippukuntien tilasta. Hän kuuntelee lippukunnanjohtajien ajatuksia ja toiveita, ja vie viestiä edelleen alueryhmään joko itse tai alueohjaajaparinsa välityksel- Täydennyskoulutusmoduuleita Lippukunnan tukeminen 2 Projekti 2 Toiminnan kehittäminen Toiminnanalan johtaminen Muutoksen johtaminen Organisaation johtaminen Strategian kehittäminen Turvallisuusjohtaminen Partioviestintä Järjestötalous ja varainhankinta lä. Alueryhmän puheenjohtaja välittää tietoa tarvittaessa muille piirin ryhmille ja aluevaliokunnan jäsen vie kuulumiset mukanaan keskusjärjestöön. Lippukuntien välisen yhteistyön tukeminen Monet lippukunnat kokevat keskinäisen yhteistyön hyödylliseksi, hauskaksi ja kehittäväksi. Jos alueella on lippukuntia, jotka eivät tee lainkaan yhteistyötä muiden lippukuntien kanssa, kannattaa niitä 14
Alueohjaajan peruskoulutuksen moduulit tavoitteineen kannustaa miettimään yhteistyön mahdollisuuksia: yhteisiä leirejä ja kursseja, ehkä jopa yhteistä ikäkausitoimintaa. Yhteistyö rikastaa lippukunnan toimintaa ja antaa siihen uutta potkua. Yhteistyö voi myös ratkaista ongelmia. Pienet tai johtajapulasta kärsivät lippukunnat voivat järjestää yhteistyössä tapahtumia, jotka muuten jäisivät molemmilta tekemättä. Yhteistyön tukemisessa on kuitenkin hyvä edetä maltillisesti. Jos yhteistyöhön on perinteitä, niistä kannattaa pitää kiinni ja kehittää edelleen. Jos taas yhteistyötä ei ole ennen tehty, ei kannata heti aluksi tähdätä liian kunnianhimoisiin suunnitelmiin. Määrä ei saa korvata laatua, eikä yhteistyö syödä resursseja lippukunnan perustoiminnalta. 1.5 TUKEA JA KOULUTUS- TA ALUEOHJAAJAN PESTIIN Alueohjaajan tärkeimpiä tukihenkilöitä ovat oma alueohjaajapari, alueryhmän puheenjohtaja sekä ryhmän muut jäsenet. Alueohjaajapari voi sopia keskinäisestä työnjaostaan melko itsenäisesti. Oma alueohjaajapari on alueohjaajan läheisin tuki ja keskustelukumppani erityisesti silloin, kun eteen tulee uusia tai ongelmallisia tilanteita. Tarvittaessa parit toimivat toistensa sijaisina. Kokenut alueohjaaja voi myös toimia aloittelevan parinsa perehdyttäjänä. Tavoiteltavaa onkin, Moduulin nimi Lapset ja nuoret 2 Ohjaaminen ja vaikuttaminen Kasvun tukeminen Lippukunnan tukeminen 1 Aluetoiminta piirissä Tavoitteet Tuntee kasvun osa-alueet. Ymmärtää erilaisten lasten ja nuorten tarpeita. Ymmärtää erityisryhmien tarpeet kuten sisut, maahanmuuttajat, syrjäytymisvaarassa olevat ja oppimisvaikeudet. Moduulia voidaan painottaa paikallisten olosuhteiden mukaisesti. Ymmärtää ohjaajan roolin ja toimintatavat. Hallitsee ratkaisukeskeisen ohjaamisen perusteet. Osaa käyttää yksilön ja ryhmän ohjaamisen työkaluja. Hallitsee projektiosaamisen näkökulmasta ohjausryhmän ja ohjaajan erot ja osaa ohjata projektin tekijää. Ymmärtää miten tukea lapsen ja nuoren kasvua kehityksen eri osaalueilla: hengellinen kasvatus, suhde ympäristöön, seksuaalikasvatus, identiteetin kehityksen tukeminen, päihteet, uskonto, terveelliset elämäntavat, luovuus, itsetuntemus ja itseilmaisu. Osaa arvioida lippukunnan toimintaa yhdessä. lippukunnanjohtajan kanssa. Ymmärtää oman roolinsa lippukunnan ulkopuolisena tukijana. Osaa hyödyntää käytettävissä olevaa tietoa ja materiaaleja. Ymmärtää aluetyön tehtävät ja oman roolinsa piirin aluetyössä. Tuntee keskeiset sidosryhmät piirissä ja osaa hyödyntää niitä pestissään. Tietää aluetyön vuosikellon ja rutiinit. 15
Palaute Partiopesti Ohjaaminen Lippukunnanjohdon tukihenkilö ja ohjaaja Lippukunnanjohtajan ohjaaja Osaa käyttää LPKJ-korttia apuna ohjatessaan lippukunnanjohtajaa hänen pestissään. x x x x x Osaa arvioida lippukunnan toimintaa yhdessä lippukunnanjohtajan kanssa ja tukee x x x x x x x x tarvittaessa lippukunnan toiminnan ja pestien kehittämistä. Tuntee vastuunsa alueohjaajana. Suhde lippukunnan johtajistoon on avoin ja luottamuksellinen. x x x x x Omaa kykyä asettua lippukunnan arjen ulkopuolelle. Tukee lippukunnan johtajien x x x x x x omaa kasvua ja kannustaa lippukunnan johtajia kouluttaumisessa. Ohjaa johtajia partio-ohjelman toteuttamiseen (lippukunnassa ja piirissä). x x x x x x x x Kannustaa yhteistyöhön muiden lpk:en kanssa x x x ja välittää hyviä toimintamalleja. Ymmärtää partiopestin periaatteet ja on käynyt oman pestikeskustelunsa. Tunnistaa omat rajansa, hallitsee ajankäyttönsä ja x x x x huolehtii omasta kehittymisestään. Kannustaa ja ohjaa lippukuntaa pestien käyttöön. x x x x x Osaa vastaanottaa palautetta omasta toiminnastaan ja antaa rakentavaa palautetta. x x x x x x x Ymmärtää muutokseen liittyviä prosesseja osaa tukea lippukuntaa muutostilanteessa. x x x x Lippukuntatuntemus Toimintaympäristön tuntemus Tukee lippukuntaa soveltuvien sidosryhmien etsimisessä ja lippukuntien välisen yhteistyön toteuttamisessa x x x x x x x Lippukunta Ohjaa johtajistoa suunnittelemaan toimintaa pidemmälle aikavälille huomioiden kaikki x x x x x x x x x ikäkaudet ja partio-ohjelman. Tuntee erilaisia lippukuntia. x x x x x x x x x x Osaa tunnistaa vastuullaan olevien lippukuntien arkisen tilanteen, näkyvissä olevat muutokset, tutustuu alueensa lippukuntiin ja lippukunnanjohtajiin. x x x x x x etteivät alueen molemmat alueohjaajat vaihtuisi yhtä aikaa. Alueryhmän puheenjohtaja pestaa alueohjaajan tehtäväänsä ja huolehtii riittävästä perehdytyksestä. Alueryhmän perehdytys on tärkein osa aloittelevan alueohjaajan perehdytystä ja siihen on syytä panostaa. Perehdytys järjestetään osittain henkilökohtaisena pestikeskusteluna, osittain alueohjaajapareittain sekä alueryhmän yhteisenä perehdytyksenä. Perehdytyksen kesto ja laajuus riippuvat pestattavan alueohjaajan kokemuksesta sekä vastuualueensa tuntemuksesta. Alueryhmän puheenjohtaja myös ohjaa kunkin alueohjaajan tarvitsemaansa koulutukseen. 16
Lippukunnan ja piirin välinen yhdyshenkilö Partio Partioaate Partioohjelma Alueohjaajan tehtävät, tiedot, taidot ja osaaminen On säännöllisesti yhteydessä lippukuntiin henkilökohtaisesti vähintään kahdesti vuodessa. x x x Ymmärtää LPK:n, piirin ja järjestön tehtävät x x x x x partiotyössä Välittää viestejä lippukunnasta ja sen toiminnasta piirin alueryhmälle ja piiristä x x x x x lippukuntaan. Osaa kertoa lippukunnalle piirin ja keskusjärjestön tarjoamista palveluista ja teemoista. x x x x Yhteistyö alueohjaajaparin ja alueryhmän kanssa (tapaamiset, kokoukset, ytp-tapaamiset). x x x x x partio-ohjelma toteutuu LPK:ssa. Edistää omalla toiminnallaan partioaatteen ja -ihanteiden näkymistä toiminnassaan alueohjaajana. Tuntee partioliikkeen päämäärän, kasvatustavoitteet ja partio-ohjelman. Osaa hakea tietoja ja arvioita siitä, miten x x x x x x x x x x x x x x x x x Alueohjaajan perehdytys Pestikeskustelu Alueryhmän perehdytys Vuorovaikutus lippukunnanjohtajan kanssa Alueohjaajakoulutuksen esitietovaatimukset PJ-peruskoulutus Ohjelman soveltaminen -moduli Lippukunnan johtaminen -koulutus Alueohjaajan koulutusmodulit Lapset ja nuoret 2 Ohjaaminen ja vaikuttaminen Kasvun tukeminen Lippukunnan tukeminen Aluetoiminta piirissä Alueohjaajakoulutukseen hakeutuvalla tulee olla vankka lippukuntatoiminnan tuntemus. Edellytyksenä on, että partiojohtaja-peruskoulutus on suoritettu ja pestikeskustelu piirissä on käyty. Lisäksi esitietona tulee olla Ohjelman soveltaminen -moduuli ja Lippukunnan johtaminen -koulutus tai osoitus siitä, että vastaavat tiedot on muulla tavoin hankittu. Alueohjaajan peruskoulutuksen tavoitteena on syventää partio-ohjelman tuntemusta, syventää tietämystä lippukuntien toiminnasta, perehdyttää ohjaamiseen sekä tarjota välineitä lippukunnan johdon tukemiseen ja lippukunnan toiminnan arviointiin. Alueohjaajan koulutus koostuu perehdytyksen lisäksi alueohjaajan peruskoulu- 17
AO-pestimerkki tuksesta sekä täydennyskoulutuksesta. Alueohjaajan peruskoulutuksen järjestämisestä vastaa keskusjärjestö. Peruskoulutuksen sisällöt koostuvat lippukunnan tukemisen, aluetyön, ohjaamisen sekä kasvun ja kehityksen aihepiireistä alueohjaajan työn näkökulmaa painottaen. Tyypillisesti koulutus suoritetaan viikonloppukurssina, mutta myös monimuotokouluttautuminen on mahdollista. Alueohjaajan pestin tunnuksena on pestimerkki, jonka alueohjaaja saa peruskoulutuksen suoritettuaan. Merkki palautetaan pestin päättyessä. Alueohjaajan täydennyskoulutus suunnitellaan alueohjaajan omien tarpeiden mukaan. Täydennyskoulutus voi olla esimerkiksi Ko-Gi-kurssi tai vaikkapa alueryhmän oma koulutusilta turvallisuuskysymyksistä. Tärkeää on tunnistaa omat kouluttautumistarpeet ja huolehtia täydennyskoulutuksen säännöllisyydestä. Alueohjaajan täydennyskoulutukseksi soveltuvia tapahtumia, kursseja ja koulutusmoduleita ovat: Pari- ja pestikeskustelut Alueryhmien omat koulutustapahtumat Piirin luottamushenkilöille suunnatut tapahtumat Keskusjärjestön luottamushenkilöille suunnatut tapahtumat Lippukunnanjohtamiskoulutus Partiojohtaja-jatkokoulutus Koulutusohjaajakoulutus Koulutusmoduulit: Lippukunnan tukeminen 2, Projekti 2, Toiminnan kehittäminen, Toiminnanalan johtaminen, Muutoksen johtaminen, Organisaation johtaminen, Strategian kehittäminen, Turvallisuusjohtaminen, Partioviestintä sekä Järjestötalous ja varainhankinta Nuorten akatemian koulutukset Muiden järjestöjen tarjoamat koulutukset, esim. MOD-koulutus On hyvä muistaa, että alueohjaajan ei tarvitse olla kaikkien alojen asiantuntija. Jos ohjaamasi lippukunnan johtajiston tiedot ovat esimerkiksi yhdistystoiminnan pyörittämisen osalta vajavaiset, voit kannustaa heitä osallistumaan lippukunnanjohtamiskoulutukseen. Piirit järjestävät erityiskoulutusta ja tapahtumia, joista alueohjaajan tulee olla tietoinen, jotta voi suositella niitä lippukuntien johtajistolle. Hänen ei kuitenkaan tarvitse osallistua kaikkeen koulutukseen itse. Alueohjaaja saa tehtäväänsä tukea myös piiritoimiston työntekijältä. Tietoa, neuvoja ja tukea voi pyytää myös muilta piirin ryhmiltä. Muilta piirin ryhmiltä kannattaa pyytää apua silloin, kun tarvitaan heidän toiminnanalojensa asiantuntemusta. Esimerkiksi piirin koulutusryhmältä saa apua alueohjaajan täydennyskoulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Alueohjaajan kannattaa osallistua piirin luottamushenkilöiden yhteisiin koulutustilaisuuksiin. 18
2. KONKREETTISESTI KIINNI ALUEOHJAAJAN PESTIIN 2.1 PESTIKESKUSTELU JA PEREHDYTYS Onhan sinut pestattu? Jos ei, sovi pestauksesta alueryhmäsi puheenjohtajan kanssa. Hän huolehtii siitä, että sinut perehdytetään tehtävääsi. Alueryhmän perehdytys on tärkein osa aloittelevan alueohjaajan sisäänajoa. Perehdytyksessä kannattaa käyttää ohjeena taulukkoa Alueohjaajan tehtävät, perehdytys ja kouluttautuminen (s.16 17). Pestikeskustelussa sovittuihin asioihin on hyvä palata uudestaan perehdytyksen loppupuolella ja ehkä myöhemminkin pestin aikana. 2.2 OMAN KOULUTTAU- TUMISEN SUUNNITTELU Perehdytyksen yhteydessä laadit kouluttautumissuunnitelmasi, joka sisältää todennäköisesti ainakin alueohjaajan peruskoulutuksen sekä mahdollisesti myös muuta koulutusta. Tutustu koulutustarjontaan ja ilmoittaudu heti tarvitsemiisi koulutuksiin. Täydennyskoulutusta kannattaa suunnitella sitten, kun olet käynyt peruskoulutuksen ja toiminut pestissäsi jonkin aikaa. Olet itse osaamisesi paras arvioija, joten pysähdy välillä pohtimaan, kaipaako jokin osa-alue päivitystä tai puuttuuko jokin osaaminen kenties kokonaan. Alueohjaajan täydennyskoulutukseksi soveltuvat erilaiset tapahtumat, kurssit ja erilliset koulutusmoduulit. 2.3 TUTUSTUMINEN JA TYÖNJAKO ALUEOHJAAJA- PARIN KANSSA Jos olet tehnyt alueohjaajaparisi kanssa töitä ennenkin, tutustumista ei juurikaan tarvita. Jos taas olette toisillenne melko vieraita, on hyvä varata aikaa keskinäiselle tutustumiselle. Keskinäisestä työnjaosta ja yhteydenpitotavoista on hyvä sopia mahdollisimman selkeästi. Työparina olette toinen toisenne tärkein tuki. 2.4 ALUEESEEN TUTUSTUMINEN Tutustu alueeseesi lippukuntiin ja niiden toimintaympäristöön. Voit tutustua lippukuntaan vierailemalla vaikka lippukunnan joulujuhlassa tai muussa tapahtumassa. Lippukuntien tilanteeseen perehtymiseen saat apua esimerkiksi edeltäjältäsi, alueen lippukunnissa olevilta tuttaviltasi, alueryhmältä, piiritoimistolta, lippukuntien ja kuntien internet-sivuilta sekä tilastoista ja vuosiselosteesta. Perehtyessäsi alueesi lippukuntien tilanteeseen, tarkista myös aiempien tietojesi paikkansapitävyys. Muista lähdekriittisyys. Selvitä esimerkiksi: Onko lippukunta suuri vai pieni? Onko lippukunta perinteikäs vai vasta perustettu? Minkälainen johtajiston ja muun jäsenistön ikäjakauma siellä on? 19
Minkälaiset toimitilat lippukunnalla on (kolo, kämppä, retkeilyalue )? Toimiiko lippukunta itsekseen vai yhteistyössä muiden lippukuntien kanssa? Toimiiko lippukunta maalla vai kaupungissa? Toimiiko lippukunta kasvavalla paikkakunnalla vai muuttotappioalueella? Onko lippukunta ainoa partiotoimija alueellaan? Onko alueella muita (nuoriso-)järjestöjä? Millaiset taustayhteisöt lippukunnalla on? Onko yhteys toimiva? Tukeeko esim. kunta tai seurakunta lippukuntaa taloudellisesti tai muilla tavoilla? Mitä lippukunnan kanssa on aikaisemmin tehty aluetyön puitteissa? 2.5 LIPPUKUNNANJOHTAJIIN TUTUSTUMINEN Sovi henkilökohtaisia tapaamisia lippukunnanjohtajien kanssa pian aloitettuasi pestissäsi ja varaa riittävästi aikaa keskusteluille. Lippukunnanjohtajan kortti tai vuosiselostekooste voi olla tukena ensitapaamisella, mutta keskustelu voi olla myös vapaamuotoista. Tärkeintä on, että opit tuntemaan ohjaamasi lippukunnanjohtajan ja hänen toimintaympäristönsä. Jos sinulla on edeltäjä, olisi mukavaa jos hän voisi esitellä sinut lippukunnanjohtajille, ainakin sähköpostitse tai puhelimitse. Ensimmäiset tapaamiset voisi vaikka järjestää yhdessä edeltäjän kanssa. 2.6 OMAN TOIMINNAN SUUNNITTELU Kun olet tutustunut lippukuntiisi, pääset toden teolla suunnittelemaan toimintaasi. Mieti millaisia tuen tarpeita alueesi lippukunnilla on. Tee alueohjaajaparisi kanssa suunnitelma, miten toteutatte aluetyötä lippukuntien kanssa. Miettikää toiminnallenne tavoitteet sekä menetelmät ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi, ja laatikaa aikataulu. Keskustelkaa alueenne lippukuntien tarpeista myös alueryhmässä ja selvittäkää, onko muiden alueiden lippukunnilla samanlaisia tarpeita ja voitaisiinko yhteistyöllä paikata aukkoja. Kun suunnittelette toimintaanne alueen lippukuntien parissa, on hyvä ottaa huomioon muun muassa seuraavia asioita: Aluetyön tavoitteet alueryhmän yhteiset tavoitteet, oman alueesi aluetyölle asettamasi tavoitteet, omat tavoitteesi pestissäsi sekä koulutukselliset tarpeesi. Yhteydenpito lippukunnanjohtajiin lippukunnanjohtajan kanssa sovittu tapaamis- ja yhteydenpitotahti, 20
Marraskuu Tammikuu Alueryhmän kokous Käydään läpi lippukuntien kuulumiset Keskustellaan erityistarpeista ja yhteistyön mahdollisuuksista Tiedotetaan piirin ja keskusjärjestön Piirin luottamushenkilöiden suunnittelupäivä, alueryhmän kokous Käydään läpi onko tullut muutoksia lippukuntien johtajiin Alueryhmän tavoitteet keväälle Päivitetään kevätkauden suunnitelma alueohjaajaparin kanssa Puhelimitse yhteydessä lippukunnanjohtajaan Kurssi-ilmoittautumiset piiriin Vuosiselosteen palautus, Joulukuu Joulutervehdys lippukuntiin, mahd. esim. vierailu joulujuhlassa Varmistetaan lpkj:n pestin jatkuminen/ uuden lpkj:n tutustuminen jos mahdollista Kevätkauden suunnittelu AO-parin kanssa ajankohtaiset asiat lippukuntiin esim. sähköposti, puhelu tarvitseeko apua sen täyttämiseen? Muut kuulumiset, miten vuosi on käynnistynyt, onko erityistarpeita? Jos lippukunnanjohtaja on vaihtunut, erityishuomio uuteen lippukunnanjohtajaan Aluetyön esittely ja toimintatavoista sopiminen Esim. Lpk-kansioon tutustumista yhdessä Helmikuu Alueryhmän ja alueohjaajan vuosikalenteri Aluetapaaminen Alueen lippukuntien yhteinen tapaaminen Ajankohtainen tai lippukuntien tarpeisiin sopiva teema esim. Ohjelmauudistus Seuraava kalenteri on viitteellinen ja esimerkiksi luotu. Ota huomioon lippukuntasi, piirisi ja omat erityistarpeesi suunnittelussa! Toukokuu Huhtikuu Vuosiselostepalautteet tulevat, palautteen tarkastelu yhdessä lpkj:n kanssa, keskustelua esim. Tietty koulutuskokonaisuus Kesäleirin suunnittelu tai kaluston yhteistilaus Maaliskuu Tiedote lippukuntiin ajankohtaisista asioista, kuulumisten kysely Piirin jäsenkokous (Sen yhteydessä aluetapaaminen / henkilökohtainen tapaaminen lpkj:n kanssa tai alueryhmän kokous) Alueryhmän kokous Palaute kevään toiminnasta Syksyn alustavaa suunnittelua Ohjelman toteutuminen lippukunnassa Ikäjakauma, muutokset siinä Leirit ja retket Katsotaan eteenpäin tulevaa syksyä, mitä uhkia ja mahdollisuuksia se tuo tullessaan, miten niihin reagoidaan? Esim. johtajatilanne, ryhmät, lippukunnan järjestämät koulutukset, johtajiston kouluttautuminen. Syksyn suunnittelu alueohjaajaparin kanssa Lokakuu Lippukunnanjohtajan tapaaminen (henkilökohtainen tapaaminen) Tapaamisen aiheena esim. Ryhmien tilanne, johtajatilanne, muutos edelliseen vuoteen? Koulutus Haastattelukortin käyttö Lippukunnanjohtajan kuulumiset sekä pestin jatko Koulutustarpeet Mahdollisesti lpkj-korttihaastattelut Syyskuu Piirin luottamushenkilöiden suunnittelupäivä, alueryhmän kokous Sovitaan alueryhmän tavoitteista syyskaudelle Elokuu Kesä-heinäkuu Tapaaminen alueohjaajaparin kanssa, alustava syksyn aikataulujen katsastus Palautetaan mieleen alueryhmän ja piirin luottamushenkilöiden tapaamiset Otetaan selville milloin alueen lippukunnat aloittavat toimintansa Ollaan yhteydessä lippukunnanjohtajaan esim. Puhelimitse Kysellään kuulumiset ja toiminnan aloituksen aikataulut, sekä onko jotain erityistä ajankohtaista Muistutetaan piirin kurssiilmoittautumisista Piirin/keskusjärjestön ajankohtaiset asiat Päivitetään alustava suunnitelma alueohjaajaparin kanssa Mahdollisesti esim. vierailu jonkin lpk:n leirillä 21
tiedossa olevat lippukunnanjohtajavaihdokset, muut tiedossa olevat erityistilanteet ja tuen tarve, lippukunnanjohtajien toiveet alueelliselle yhteistyölle, vuosittain toistuvat tehtävät (esim. avustusanomukset, vuosiselosteet, kurssi-ilmoittautumiset), lippukuntia koskevat ajankohtaiset asiat, vuosisuunnittelu. Aikataulut alueryhmän kokousaikataulut, lippukunnan toiminnan keskeiset aikataulut, lippukuntien yhteisen toiminnan aikataulut, piirin luottamushenkilöiden yhteiset tapahtumat, alueohjaajaparin henkilökohtaiset aikataulut, piirin ja keskusjärjestön lippukunnille suuntaamat tapahtumat, lippukuntapostin aikataulu. 22
3. OHJAAMINEN ALUEOHJAAJAN PESTISSÄ 3.1 OHJAAMINEN Partiojohtajana olet tottunut johtamaan. Ohjaaminen ja johtaminen kuitenkin eroavat toisistaan. Olennaisin ero lienee vastuussa. Johtajalla on vastuu tekemisestä ja sen lopputuloksesta, kun taas ohjaustilanteessa vastuu on viime kädessä ohjattavalla itsellään. Ohjaajan vastuu onkin luonteeltaan toisenlaista; ohjattavan luottamus on ansaittava. On myös tärkeää muistaa, että ohjaaja toimii eri tavoin erilaisten ohjattavien kanssa. Alueohjaajana tavoitteenasi on luoda lippukunnanjohtajan kanssa vuorovaikutussuhde, jossa on tilaa luottamukselle, kunnioitukselle, kuuntelulle sekä lippukunnanjohtajan omille tavoitteille ja ratkaisuille. Sinun kannaltasi olennaista on halu olla avuksi ammattilainen ei tarvitse olla. Tavoitteena on, että sinun avullasi lippukunnanjohtaja pystyy paremmin hyödyntämään kykyjään lippukunnan toiminnan pyörittämisessä. Ohjaustilanteessa lippukunnanjohtaja on lippukuntansa toiminnan ja tilanteen paras asiantuntija. Alueohjaajana voit auttaa häntä ajattelemaan uudella tavalla ja löytämään ratkaisut itse. Ohjaaminen on henkilökohtaista tasaveroista kuuntelemista yhdessä pohtimista ohjaavien kysymysten esittämistä kannustamista, innostamista, tukemista Ohjaaminen on myös vaikuttamista. Alueohjaajana tuet lippukunnanjohtajaa ja ohjaat häntä myös lippukunnan toiminnan kehittämisessä, tavoitteena hyvän partiotoiminnan järjestäminen. Ratkaisukeskeisen ohjaamisen avulla autat ohjattavaasi etsimään mahdollisia vaihtoehtoja ja punnitsemaan niitä. 3.2 VUOROVAIKUTUS Ohjaaminen perustuu tasa-arvoiselle keskustelulle, jonka tavoitteena on yhteisesti löytää ratkaisuja. Kehittyäksesi ohjaajana sinun kannattaa pyrkiä kehittämään keskustelu- ja vuorovaikutustaitojasi. Keskustelutilanne muotoutuu ohjaajan kannalta erilaiseksi riippuen siitä, onko kyseessä kahden henkilön välinen keskustelu vai ryhmäkeskustelu. Monet kielellisen vuorovaikutuksen säännöt pätevät kuitenkin keskustelijoiden lukumäärästä riippumatta. Omaa keskustelutaitoa voi parantaa tarkkailemalla itseään ja keskustelukumppanin reaktioita, itsearvioinnilla ja pyytämällä palautetta. Kiinnitä huomiosi etenkin kysymisen, kuuntelemisen ja palautteen antamisen taitoihisi. Hyvä keskustelu edellyttää esimerkiksi taitoa kysyä ohjaavia kysymyksiä taitoa kuunnella rehellisyyttä ja avoimuutta perusteltuja mielipiteitä kärsivällisyyttä odottaa vastauksia 23
tilan ja ajan antamista muille keskustelijoille toisten ajatusten kunnioittamista omien reaktioiden tunnistamista keskustelun tietosisällön jäsentämistä Kysyminen kertaisenkin asian kysyminen voi olla keskustelun kannalta hedelmällistä, jos kysyjällä on oikea tarve saada tietää asia. Tyhmää kysymystä ei ole olemassa. Kysymystä laatiessa on tärkeää pystyä pitämään tunteet kurissa. Kysymysten ei tulisi sisältää kritiikkiä tai tulkitsemista. Omista tunteista ja vaikutelmista saa puhua, mutta syyllistämättä keskustelukumppania. Avoimet kysymykset, joihin ei voi vastata vain kyllä tai ei, ovat keskustelua ohjaavia kysymyksiä. Ne voivat alkaa esimerkiksi: mitä ajattelet, mitä tarkoittaa, mistä johtuu, mitä merkitystä, mitä sitten jos, miltä sinusta tuntuu tai miten sinun mielestäsi. Aktiivinen kuunteleminen Hyvä kysymys on taitavan ohjaajan väline. Parhaimmillaan kysymys aktivoi ajattelua, herättää mielenkiintoa sekä selvittää, mitä on ymmärretty ja mitä ei. Toisaalta huonosti muotoiltu kysymys saattaa tyrehdyttää keskustelua, jos se esimerkiksi sisältää syytöksen tai muun voimakkaan tunnelatauksen, ennakko-oletuksen vastauksesta tai sen vastaus on sekä kysyjälle että vastaajalle itsestään selvä. Yksin- Minkä koet suurimmaksi haasteeksi johtajatilanteessanne? Miten ajattelit toimia, että tilanne muuttuu? Mitkä asiat ovat johtaneet tähän tilanteeseen? Mihin muihin asioihin nykyinen johtajatilanne vaikuttaa? Aktiivinen kuunteleminen edellyttää kykyä keskittyä toisen kertoman viestin sisältöön. Hyvä kuuntelija on kiinnostunut toisen ajatuksista, ymmärtää toisen perusteluita ja antaa puhujalle tilaa. Kuunteleminenkin on siis aktiivista osallistumista vuorovaikutukseen. Kuunnellessasi pyrit katselemaan maailmaa puhujan näkökulmasta. Omien asioiden ja voimakkaiden tunteiden syrjään paneminen kuuntelemisen ajaksi on tärkeää, jotta et tulkitse toisen puheita omista lähtökohdistasi käsin. Kuunnellessa on tärkeää olla huomaavainen, sillä keskittymällä kuuntelemaan viestität, että välität puhujasta. Palautteen antaminen Palautetta antaessasi sinun on hyvä muistaa, että siitä tulee olla hyötyä vastaanottajalleen. Parhaimmillaan palaute on, kun 24
sen saa pian suorituksen jälkeen. Myönteinen palaute tuntuu vastaanottajasta kannustavalta ja motivoi jatkamaan työtä. Kuitenkin myös rakentavan palautteen antaminen on toisinaan paikallaan. Tämä ei tarkoita haukkumista tai motkotusta, vaan asiallista keskustelua tapahtuneesta sekä siitä, miten jatkossa voitaisiin toimia paremmin. Rakentavassa palautteessa olennaista onkin ratkaisukeskeisyys. Kaiken palautteen tulee olla rehellistä. Keskity palautetta antaessasi näkyvään toimintaan ja kuvaile omia tunteitasi ja ajatuksiasi tapahtuneesta. Arvioi toimintaa, älä henkilöä. Yleensä on hyvä aloittaa keskustelu hyvistä asioista, siirtyä sitten kehitettäviin asioihin ja palata vielä lopuksi hyviin asioihin. Palautteen antaminen on vuorovaikutustilanne. Muistathan antaa tilaa palautteen saajalle, jotta hän saa itse työstää saamaansa palautetta. Alueohjaajana voit myös muistuttaa lippukunnanjohtajaa kiittämisen ja palautteen antamisen tärkeydestä. Voit kannustaa häntä miettimään erilaisia tapoja kiittää johtajistoa heidän panoksestaan ja vaikka tarvittaessa avustaa ansiomerkkihakemuksen laatimisessa. 3.3 YKSILÖN JA RYHMÄN OHJAAMINEN Roolisi alueohjaajana on erilainen ohjatessasi lippukunnanjohtajaa henkilökohtaisesti kuin järjestäessäsi vaikkapa aluetapaamista. Lippukunnanjohtajan kanssa kasvotusten istuessasi tilanne vaatii vahvaa henkilökohtaista sitoutumista. Sinun ja alueohjaajaparisi tehtävänä on huolehtia, että jokainen alueenne lippukunnanjohtaja saa tukea pestiinsä. Henkilökohtaisissa tapaamisissa tämä toteutuukin parhaiten. Ryhmätilanteessa motiivien, toiveiden ja tarpeiden viidakko kasvaa. Ryhmän ohjaamiseen vaikuttaa paljon myös se, miten hyvin ryhmän jäsenet tuntevat toisensa. Usean lippukunnan tapaamisissa haasteena on saada kaikki lippukunnanjohtajat paikalle ja osallistumaan keskusteluun riippumatta heidän keskinäisistä suhteistaan. Ryhmäkeskustelussa on tärkeää, että kaikkien panosta kunnioitetaan. Jos tuntuu, että vain muutamat ovat aina äänessä ja toiset eivät koskaan, voit pyrkiä ohjaamaan keskustelua eri ihmisille esitetyillä kysymyksillä tai erilaisilla työtavoilla. Pari- tai pienryhmäkeskustelu saattaa houkutella ujompia kuorestaan isoa ryhmää helpommin. Ideointikeskustelua kannattaa pohjustaa aivoriihellä tai muulla aktivoivalla menetelmällä. Lisäksi isolle ryhmälle tarkoitetun tilaisuuden suunnittelussa tulee huomioida keskustelun ohjaaminen, jos asioita työstetään keskustellen ja ideoiden. Erimielisyydet tai huonot henkilösuhteet saattavat olla haaste ryhmän toiminnalle. Ryhmässä mahdollisesti ilmenevät erimielisyydet kannattaa ratkoa heti. Erimielisyyksiä ratkottaessa on tärkeää miettiä, miten tilanteessa päästään eteenpäin. 25
Ohjaajan ja ohjattavan rooli Lähde: Grönstad: Kasvava aikuinen, 1999 OHJATTAVA Itsenäinen Sitoutunut, kaipaa rohkaisua Kiinnostunut, kaipaa ohjeita Ongelmia Kaikki sujuu hyvin Riippuva Ongelmia 3.4 OHJAAJAN ERILAISET ROOLIT Erilaiset ohjattavat ja ohjaustilanteet vaativat ohjaajalta kykyä muuttaa ohjaustyyliä ja -roolia. Esimerkiksi aloittelevan lippukunnanjohtajan kanssa ohjaajan kannattaa omaksua erilainen toimintatapa kuin kokeneen lippukunnanjohtajan kanssa. Tyypillinen aloittelevan lippukunnanjohtajan ohjaamiseen soveltuva ohjaustapa on motivoijan rooli. Sitä käytetään, kun ohjattava ei vielä osaa, mutta on innostunut ja luottaa kykyynsä selviytyä tehtävistään. Motivoiva ohjaaja perustelee, selittää, vastaa kysymyksiin, ohjaa tietolähteiden äärelle, keskustelee ja rohkaisee. Lippukunnanjohtajan omat motiivit ovat tärkeitä ja tavoitteena on, että innostus säilyy samalla kun taidot karttuvat. Joskus alueohjaajan saattaa olla tarpeellista omaksua auktoriteetin rooli. Ohjaaja omaksuu tämän roolin, kun ohjattava on ohjaajastaan riippuvainen; ei tunne tai hallitse tehtäväänsä, ei ole sitoutunut tai ei luota itseensä. Auktoriteettia kaipaava lippukunnanjohtaja on todennäköisesti jonkinlaisessa kriisissä. Auktoriteetti antaa ohjattavalleen tarkkoja ohjeita ja valvoo, että niitä noudatetaan. Myös auk- Auktoriteetti Motivoija, Avustaja Konsultti, opas delegoija OHJAAJA toriteetin roolissa alueohjaaja opastaa ja rohkaisee lippukunnanjohtajaa, pyrkien ohjaamaan hänet kriisitilanteen yli. Kun ohjattavan taidot karttuvat, avustajan roolista tulee alueohjaajalle luonteva. Avustaja pystyy auttamaan etenkin silloin, kun ohjattava osaa paljon, mutta on ehkä epävarma valinnoistaan. Avustaja ideoi, tekee yhteenvetoja sekä pyytää täsmennyksiä, kuvia ja vertauksia. Avustajalle ohjattavan omat havainnot ovat tärkeitä. Ohjaamisen tarkoituksena on kirkastaa tavoitteet. Hyvin kokenut lippukunnanjohtaja, joka osaa ja on sitoutunut tehtäväänsä, saattaa avustajan sijaan kaivata konsulttia. Konsultti antaa lippukunnanjohtajalle haasteita, liittää asiat kokonaisuuteen ja kysyy perusteluita. Vastuu päätöstilanteesta on kuitenkin selkeästi ohjattavalla. Konsultille keskeistä on realistisuus. Kriittisen konsultin roolin riskinä on se, että ohjattava ei olekaan valmis ottamaan vastaan kritiikkiä. Konsultin roolin käyttäminen edellyttää osaamista ja itseluottamusta sekä ohjaajalta että ohjattavalta, eikä sitä pidä omaksua ellei ohjaajan ja ohjattavan välinen suhde ole kunnossa. 26
4. LIPPUKUNTA Laadukkaan partiotoiminnan perustana on toimiva lippukunta. Lapsille ja nuorille kaikissa ikäkausissa tulee tarjota mahdollisuus hyvään partiotoimintaan. Partio-ohjelma on lippukunnan työkalu, sisältö toiminnalle. Vastuu ohjelmien käytöstä ja soveltamisesta paikallisiin oloihin on lippukunnalla. Suomessa on noin 800 toimivaa lippukuntaa ja niissä toimivat johtajat tekevät merkittävää kasvatustyötä vapaaehtoisesti. Suurimmassa osassa lippukuntia on jäseniä 80 120, joskin lippukuntien koko vaihtelee suuresti, 30 350 jäsenen välillä. Partiotoiminta tapahtuu ensisijaisesti lippukunnissa partiopiirit ja keskusjärjestö ovat olemassa tukeakseen lippukuntien toimintaa. Lippukunnan toimintaympäristö 27