RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU

157/29 Rautaruukki Oyj, Raahen terästehdas Raahen Vesi Oy RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 28 Osa I: Vesistötarkkailu LUONNOS

ii PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta 28 157/29 TIIVISTELMÄ Raahen edustan merialuetta tarkkaillaan kuormittajien (Rautaruukki Oyj Raahen terästehdas ja Raahen Vesi) yhteistarkkailuna. Tarkkailu koostuu alueellisesta ja intensiivisestä tarkkailusta. Alueellisella tarkkailulla selvitetään neljä kertaa vuodessa 7 havaintopaikalta otettavin vesinäyttein veden laadun alueellista vaihtelua ja intensiivisellä tarkkailulla yhdeltä havaintopaikalta yhteensä 15 kertaa vuodessa veden laadun ajallista vaihtelua. Biologinen tarkkailu toteutetaan kolmen vuoden välein kasviplanktonin ja pohjaeläinten tarkkailuilla. Käsiteltyjen jätevesien mukana Raahen edustan merialueelle päätyvät merkittävimmät kuormitteet ovat kiintoaine, rauta ja typpi sekä vähäisemmässä määrin happea kuluttava orgaaninen aines, fosfori, sinkki ja öljy. Merialueelle päätyvä kiintoaine ja happea kuluttavan orgaanisen aineksen kuormitus oli vuonna 28 aikaisempia vuosia vähäisempää. Ravinnekuormitus oli puolestaan edellisvuotta suurempaa ja erityisesti fosforikuormitus kasvoi. Fosforikuormitus oli jopa vuotta 25 suurempaa. Yhteensä fosforikuormitus oli 5,6 kg/d ja typpikuormitus 242 kg/d. Fosforikuormituksesta suurin osa (noin 79 %) tuli terästehtaalta. Sen sijaan typpikuormituksesta valtaosa (noin 76 %) tuli kaupungin puhdistamolta. Alueen veden laatuun vaikutti vuonna 28 myös väylän ja sataman ruoppaus. Raahen kaupungin jätevesien vesistökuormitus oli alhaisempi kuin edellisinä vuosina. Laitos toimi tasaisesti ja lupaehdot täyttäen. Terästehtaan raudan nettokuormitus kohosi vuodesta 27 ja vuoden 28 loppupuoliskolla kiintoainekuormitus terästehtaalta ylitti kaksi kertaa uuden luparajan. Tehtaan saniteettijätevesipuhdistamon fosfori ja kiintoainekuormitus kasvoi edellisvuodesta. Saniteettijätevesipuhdistamon toiminta täytti kuitenkin lupaehdot fosforin ja biologisen hapenkulutuksen osalta. Veden laatuun ja jätevesien vaikutusten havaitsemiseen merialueella vaikuttavat tuuli ja virtausolot. Raahen edustalla jokivesien vaikutus on yleensä vähäinen muuhun koilliseen Perämereen verrattuna. Suurimmat Raahen edustalle laskevista joista ovat Piehinginjoki ja Pattijoki. Vuosi 28 oli selvästi keskimääräistä lämpimämpi ja sateisempi. Erityisesti alku- ja loppuvuosi olivat poikkeuksellisen leutoja. Raahen seudulla satoi eniten kesä- ja heinäkuussa. Meriveden pinta oli keskimääräistä alhaisempi koko vuoden ajan. Lauha alkuvuosi vaikeutti näytteenottoa, koska jäät olivat heikot, eikä tammi-helmikuun näytteitä näin ollen voitu ottaa. Niinpä terästehtaan jätevesien vaikutusta veden lämpötilaan talvella ei pystytty toteamaan, kuten aikaisempina vuosina. Terästehtaan kuormitusvaikutusta ei ollut havaittavissa näytepisteillä, mutta ilmeisesti sataman ruoppaus vaikutti heinäkuussa väliveden sameus- ja väriarvoihin sekä ravinnepitoisuuksiin niitä kohottavasti. Kaupungin jätevesien purkualueella jätevesien vaikutuksia oli havaittavissa kohonneina ravinnepitoisuuksina ja sameuslukuina maaliskuussa. Vuonna 28 vedenkorkeus oli selvästi tavallista alhaisempi ja vuosi oli sateisempi, joten makeanveden vaikutus oli voimakkaampi rannikolla. Tämä näkyi korkeampina sameus- ja värilukuina, joita kohotti maalta tuleva kuormitus. Keväällä 28 fosforia oli enemmän kuin edellisenä keväänä, mutta typpeä oli vähemmän. Kesäkuussa 28 ravinnepitoisuudet olivat melko lähellä viime vuoden tuloksia, kun taas elokuussa ravinteita oli vähemmän.

iii PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta 28 157/29 Alueellisesti tuloksia tarkkailtiin neljältä osa-alueelta: terästehtaan ja sataman edusta, Raahen kaupungin edusta, Pattijoen edusta ja saariston ulkopuolinen alue. Vuonna 28 Raahen kaupungin edustalla oli keskimäärin eniten typpeä, rautaa ja bakteereja sekä sameusluku ja planktonlevämäärä olivat korkeimmat verrattuna muihin tarkkailualueisiin. Keskimäärin korkein väriluku oli puolestaan saariston ulkopuolella, mutta arvo ei vaikuttanut merkittävästi veden laatuun ja vesi oli vain lievästi tummaa kuten rannikon läheisyydessäkin. Pattijoen edustalla oli puolestaan keskimäärin eniten fosforia maaliskuun korkeamman pitoisuuden johdosta. Klorofyllipitoisuudet olivat alueella pääosin lievästi reheville vesille tyypillisiä, mutta kaupungin jätevesien vaikutusalueella planktonlevämäärät ilmensivät ajoittain rehevää veden tilaa. Kasviplanktontarkkailun perusteella kuitenkin alueen vesi oli karua, eikä kuormitusvaikutusta ollut havaittavissa. Epäorgaanisen ravinnesuhteen perusteella perustuotanto oli merialueella pääosin fosforirajoitteista. Veden hygieeninen laatu oli alueella pääosin erinomainen, mutta kesäkuussa kaupungin edustalla välttävä. Kaikki näytteet täyttivät bakteerimääriltään kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriön asettamat hyvän uimaveden laatuvaatimukset. Rannikon läheisyydessä yleinen käyttökelpoisuus oli hyvä ja saariston ulkopuolella erinomainen. Talviaikaiset fosforipitoisuudet olivat kohonneet kaikilla osa-alueilla, mutta erityisesti Pattijoen edustalta mitattiin osa-alueelle poikkeuksellisen korkea fosforipitoisuus. Kesällä makeanveden vaikutus oli voimakkaimmillaan ja sen seurauksena rautapitoisuudet sekä väriluvut kohosivat. Typpipitoisuudet alenivat entisestään terästehtaan ja kaupungin edustalla, mutta fosforipitoisuudet kohosivat terästehtaan edustalla. Terästehtaan kohonnut fosforikuormitus ja sataman ruoppaustyöt vaikuttivat pitoisuuksien kohoamiseen. Kymmenen vuoden aikana planktonlevämäärät ovat laskeneet kaikilla osa-alueilla, mutta vuonna 28 klorofyllipitoisuus oli korkeampi kaikilla muilla osa-alueilla paitsi terästehtaan edustalla, jossa levämäärät olivat pysyneet samalla tasolla.

1 PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta 28 157/29 Vesistötarkkailun raportti vuodelta 28 8.5.29 LVT Oy Miia Savolainen, FM 1 JOHDANTO... 2 2 TARKKAILUVELVOLLISET... 2 3 VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS... 3 4 METEOROLOGISET JA HYDROLOGISET TIEDOT... 4 4.1 ILMAN LÄMPÖTILA JA SADEMÄÄRÄ... 4 4.2 TUULITILANNE... 5 4.3 MERIVEDEN KORKEUS... 6 5 VESISTÖN KUORMITUS... 7 5.1 RAAHEN VESI OY... 7 5.2 RAUTARUUKKI OYJ, RAAHEN TERÄSTEHDAS... 8 5.2.1 Teollisuusjätevedet... 8 5.2.2 Saniteettijätevedet... 1 5.3 KUORMITUKSEN KEHITYS... 11 6 VESISTÖTARKKAILU VUONNA 28... 13 6.1 YLEISTÄ... 13 6.2 VEDEN LAADUN AJALLINEN VAIHTELU... 14 6.3 VEDEN LAADUN ALUEELLINEN VAIHTELU... 16 6.3.1 Raahen terästehtaan edustan alue... 17 6.3.2 Raahen kaupungin edusta... 19 6.3.3 Pattijoen edusta... 21 6.3.4 Saariston ulkopuolinen alue... 21 6.4 VEDEN LAADUN KEHITYS... 22 6.5 VESISTÖN KÄYTTÖKELPOISUUS... 24 7 ERILLISSELVITYKSET... 24 7.1 KASVIPLANKTONTARKKAILU... 24 7.2 POHJAELÄINTARKKAILU... 24 8 YHTEENVETO... 25 VIITTEET... 26 LIITTEET... 26

2 PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta 28 157/29 1 JOHDANTO Raahen edustan merialueen tarkkailu on toteutettu alueen kuormittajien yhteistarkkailuna vuodesta 1995 lähtien. Tarkkailuvelvollisia ovat Rautaruukki Oyj Raahen terästehdas ja Raahen Vesi Oy, joka käsittelee Raahen kaupungin jätevedet. Kuormittajilla on velvoite tarkkailla jätevesien johtamisen vaikutuksia merialueen veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen. Vuoden 28 tarkkailu toteutettiin vuosille 28-215 laaditun tarkkailuohjelman (Virta ja Taskila 27) mukaisesti, jonka Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus on hyväksynyt 19.12.27 (Dnro PPO-27-Y-32-121). Vuosi 28 oli Raahen edustan vesistötarkkailun osalta laajan tarkkailun vuosi, jolloin vedenlaadun kehittymistä arvioidaan normaalia vuosiraporttia laajemmin. Tarkkailun tavoitteena on selvittää jätevesikuormituksen vaikutusalueen laajuus, vaikutusten ilmenemismuodot ja voimakkuus, veden laadun ajallinen ja alueellinen vaihtelu sekä vesistön tilan muutokset. Raahen edustan vesistötarkkailussa keskitytään veden fysikaalis-kemiallisen laadun ja rehevyyden seurannan lisäksi myös biologiseen tarkkailuun. Tarkkailu koostuu intensiivisestä ja alueellisesta tarkkailusta. Intensiivisellä tarkkailulla seurataan veden laadun ajallista vaihtelua tiheällä (15 kertaa vuodessa) yhden pisteen näytteenotolla, kun taas alueellista vaihtelua seurataan harvemmalla (4 kertaa vuodessa) useamman pisteen näytteenotolla. Biologinen tarkkailu toteutetaan kolmen vuoden välein kasviplanktonin ja pohjaeläinten tarkkailuilla. Tässä raportissa esitetään laaja katsaus Raahen edustan vesistötarkkailusta vuonna 28. Lisäksi mukana ovat erillistarkkailujen yhteenvedot pohjaeläinseurannasta ja kasviplanktontarkkailusta. Raahen edustan merialueen vesistötarkkailusta on vuonna 28 vastannut konsulttina Lapin Vesitutkimus Oy. 2 TARKKAILUVELVOLLISET Raahen edustan merialueen tarkkailu kuuluu Rautaruukki Oyj Raahen terästehtaan ja Raahen Vesi Oy:n velvoitetarkkailuun. Kyseisillä toimijoilla on lupa johtaa jätevesiä mereen Raahen edustalla. Raahen Vesi Oy:n jätevedet johdetaan Preiskarin pohjoispuolelle ja terästehtaan jätevedet johdetaan satama-altaaseen. Tarkkailuun velvoittavat lupapäätökset ovat esitettynä taulukossa 1. Molemmilla toimijoilla on sekä vesistö- että kalataloustarkkailuvelvoite. Yhdyskuntajätevesien vaikutukset vesistössä ovat pääasiassa rehevöittäviä ja happea kuluttavia. Raahen terästehtaan jätevesien mukana vesistöön päätyy lähinnä kiintoainetta, sinkkiä, öljyä, rautaa ja typpeä sekä vähäisessä määrin fosforia ja happea kuluttavaa ainesta. Jätevesien laadun ja määrän sekä käsittelylaitteiden tehon tarkkailun laitokset suorittavat ja raportoivat itse lukuun ottamatta Raahen terästehtaan saniteettijätevesitarkkailua, jonka on suorittanut konsultti. Kalastoon ja kalastukseen kohdistuvia vaikutuksia tarkkaillaan Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla.

3 PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta 28 157/29 Taulukko 1. Raahen edustan kuormittajat sekä niiden tarkkailun velvoittavat lupapäätökset. Toimija Lupapäätös Rautaruukki Oyj, Raahen terästehdas PSY 13/6/2, 14.2.26* Raahen Vesi Oy (Raahen kaupunki) PSY 54/6/2, 31.5.26 * päätöksestä valitettu Vaasan hallinto-oikeudelle 3 VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS Jokivesien vaikutus on vähäinen Raahen edustalla muuhun Koilliseen Perämereen verrattuna. Raahen edustan merialue sijoittuu Pyhäjoen ja Siikajoen väliin. Merialueelle laskee vain pieniä jokia, mm. alueen pohjoisosaan Pattijoki (F = 141 km²) ja Olkijoki (F = 68 km²) ja eteläosaan Piehinginjoki (F = 176 km²) (Ekholm 1993). Raahen kaupungin lähituntumassa on suppea saaristovyöhyke, joka ulottuu vain muutaman kilometrin päähän rannikosta. Saaristoalueelle tuleva kuormitus on nykyisin lähinnä hajakuormitukseen verrattavia pintaviemäröintivesiä ja saariston loma-asutuksen aiheuttamaa kuormitusta. Raahen kaupungin käsitellyt jätevedet johdetaan saaristovyöhykkeen ulkopuolelle kaupungin pohjoispuoliselle merialueelle (liite 1a). Raahen terästehdas kuormittaa Lapaluodon edustaa Raahen eteläpuolella (liite 1a). Jätevesien sekoittumis- ja laimentumisolosuhteet Raahen edustalla ovat hyvät merialueen avoimuudesta johtuen. Vuosien 2 23 veden laatuun perustuvan ympäristöviranomaisten laatiman vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Raahen edustan merialue luokiteltiin veden laadultaan tyydyttäväksi, kuten 199-luvun puolivälissäkin. Tyydyttävän veden laadun vyöhyke ulottuu Raahen edustalla noin kolmen kilometrin etäisyydelle rannikosta Maapauhan ja Ulkopauhan saarten itäpuolelle. Saariston ulkopuolinen alue kuuluu luokkaan hyvä. Nykyisen veden tilan luokittelun perustana on vesien ekologinen tila eli vesistön luontainen tila, johon ihmistoiminta ei ole vaikuttanut. Ekologinen tila määritetään biologisilla näytteenotoilla ja asiantuntija arvioilla. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen vuosien 2 27 seuranta-aineistosta tehdyn luokituksen perusteella Raahen edustan merialueen ekologinen tila on tyydyttävä rannikon tuntumassa ja hyvä saariston ulkopuolella.

4 PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta 28 157/29 4 METEOROLOGISET JA HYDROLOGISET TIEDOT 4.1 Ilman lämpötila ja sademäärä Vuosi 28 Ruukin Revonlahdessa alkoi normaalia lämpimämpänä, kun tammi-helmikuun lämpötilat olivat 5 ºC keskiarvoa lämpimämmät. Tammikuussa satoi selvästi runsaammin. Maaliskuu oli lämpötilojen ja sademäärän suhteen hyvin keskiverto kuukausi. Huhtikuussa lämpötilat alkoivat kohota ja kesän lämpötilat olivat melko normaalit. Sademäärät olivat sen sijaan poikkeukselliset. Touko- ja elokuu olivat kuivia, mutta kesä- ja heinäkuu olivat erittäin märkiä ja vettä satoi jopa yli 4 mm enemmän kuin keskimäärin. Syyskuu oli yli 6 % kuivempi kuin normaalisti. Lämpötilat olivat hieman alle vertailuarvon. Lokakuu oli lämmin ja hyvin sateinen. Loppuvuosi jatkui keskiarvoa lämpimämpänä ja joulukuussa lämpötilat olivat jopa 6 ºC korkeammat. Marras- ja joulukuu olivat myös kuivia. Vuoden 28 keskilämpötila (3,8 ºC) Ruukin Revonlahdessa oli vertailujakson vuosikeskiarvoa (2,3 ºC) 1,5 ºC korkeampi. Koko vuoden sadesumma Ruukissa (614 mm) oli noin 17 % keskimääräistä (523 mm) suurempi. Joten vuosi 28 oli normaalia lämpimämpi ja sateisempi. (Kuva 2) Lämpötila ( C) Ruukki, Revonlahti 2 28 1971-2 Sademäärä (mm) Ruukki, Revonlahti 14 28 1971-2 15 12 1 1 5 8 6-5 4-1 2-15 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 2. Kuukausittaiset keskilämpötilat ja sademäärät Ruukin Revonlahdessa vuonna 28 sekä vertailujaksolla 1971-2 keskimäärin (Lähde: Ilmatieteenlaitos).

5 PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta 28 157/29 4.2 Tuulitilanne Merialueen veden laatuun ja jätevesien vaikutusten havaitsemiseen vaikuttavat oleellisesti tuulet, jotka sekoittavat avovesiaikana vesimassoja ja aiheuttavat osaltaan meriveden pinnankorkeuden vaihtelua ja muutoksia virtausoloissa. Matalilla alueilla virtaus on yleensä tuulen suuntainen, mutta coriolisvoiman vaikutuksesta suuremmissa syvyyksissä virtaus on tuulen suuntaan nähden päinvastainen. Oulun lentoaseman havaintoasemalla vuonna 28 toukokuussa tuuli yleisimmin luoteesta, kun taas kesäkuussa tuuli melko tasaisesti kaikista pääilmansuunnista ja luoteesta. Heinäkuussa yleisin tuuli oli pohjoistuuli, joka teki kuukaudesta poikkeuksellisen kolean. Elokuussa tuuli pääasiassa koillisesta ja syyskuussa etelästä. Lokakuussa yleisin tuuli puhalsi kaakosta. Raahen edustan veden vaihtumisen kannalta epäedullisten lounais-länsi-luoteistuulten osuus vaihteli välillä 27 48 %, ja osuus oli suurimmillaan toukokuussa. (Kuva 3) touko kesä heinä elo syys loka NW % N 3 2 NE NW % N 3 2 NE 1 1 W E W E SW SE SW SE S S Keskinopeus (m/s) touko 3,3 kesä 3,1 heinä 3, Keskinopeus (m/s) elo 3, syys 2,7 loka 3,7 Kuva 3. Erisuuntaisten tuulien lukuisuudet (%) ja keskinopeudet (m/s) Oulun lentoaseman havaintoasemalla touko-lokakuussa vuonna 28. (Lähde: Ilmatieteen laitoksen ilmastokatsaukset)

6 PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta 28 157/29 4.3 Meriveden korkeus Tuuli vaikuttaa vedenkorkeuteen kasaamalla vettä lahden pohjukoihin, niinpä Suomen rannikolla meriveden korkeus vaihtelee eniten Perämeren pohjoisosassa ja Suomenlahden itäosassa. Vuonna 28 merivesi oli korkeimmillaan Raahen edustalla 26.1. (67cm) ja alimmillaan 24.11.(-92 cm). Vuoden 28 vedenkorkeus Raahen edustalla oli keskimäärin selvästi alhaisempi, kuin vertailukeskiarvo ja keskivesi. Pohjanlahdella ja Perämerellä maankohoaminen on voimakasta, joten vedenkorkeus jatkaa laskuaan tulevaisuudessakin. Vertailuarvon keskiarvoon nähden vedenpinta oli alhaisimmillaan toukokuussa. Yleisesti keskimääräinen vedenkorkeus vaihtelee siten, että se on korkeimmillaan joulukuussa ja matalimmillaan huhti-toukokuussa, mikä johtuu tuulen ja ilmanpaineen vuotuinen kierto. Vedenkorkeuden hajonta vaihtelee myös vuodenajoittain, ollen voimakkaimmillaan talvella, marras-tammikuussa, ja heikoimmillaan kesällä touko-heinäkuussa. Tämä oli havaittavissa myös Raahen mareografin tuloksissa. (Kuva 4) Yhtenäinen jääpeite vaikuttaa vedenkorkeuden lyhytaikaisvaihteluihin estämällä tuulen vaikutuksen veden pintaan. Pysyvä jääpeite muodostui Raahen edustalle tammikuussa ja jääpeite suli huhtikuussa. Jääpäivien määrä Raahen edustalla oli 87 122. Vedenkorkeus Raahe (cm) 28 1922-28 kk 28 kk näytteenotto 8 6 4 2-2 -4-6 -8-1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.1. 1.11. 1.12. Kuva 4. Meriveden korkeus Raahen mareografilla vuonna 28 vuorokausi- ja kuukausikeskiarvoina, sekä pitkänajan keskiarvo (1922 28) kuukausikeskiarvoina ja näytteenoton ajoittuminen vuonna 28. Korkeusjärjestelmän teoreettinen keskivesi Raahessa 28 (+N6) -28,2 cm.

7 PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta 28 157/29 5 VESISTÖN KUORMITUS 5.1 Raahen Vesi Oy Raahen puhdistamo on otettu käyttöön vuoden 1978 alussa. Raahen kaupunkiin kuuluvan Pattijoen kirkonkylän jätevedet on johdettu syyskuusta 1978 alkaen myös Raahen puhdistamolle. Jätevedenpuhdistamon toiminnasta on vastannut 1.1.26 lähtien Raahen Vesi Oy. Kaupungin vesihuollon piiriin kuuluu n. 22 5 asukasta, joista viemäröintiin on liittynyt n. 17. Puhdistamo on rinnakkaissaostuslaitos, joka on mitoitettu asukasvastineluvulle 3 ja virtaamalle 12 5 m³/d. Puhdistetut jätevedet johdetaan saariston ulkopuolelle. Jätevedenpuhdistamorakennusta ja sen tekniikkaa on peruskorjattu tarpeen mukaan. Vuosina 1996 1997 puhdistamolla saneerattiin puhdistamorakennusta sekä välppäystä, lietteenkuivatusta, ilmastusta ja tulopumppaamoa. Syksyllä 24 rakennettiin Raahen kaatopaikalle lietteen kompostointikenttä. Vuosina 25 26 uusittiin kaikkien selkeytysaltaiden ketjukaavinjärjestelmät. Puhdistamorakennus liitettiin kaukolämpöön vuonna 26 ja vuonna 27 saneerattiin rakennuksen sähkö- ja ilmastointitekniikka sekä laitoksen prosessiautomaatio, joka on liitettynä uusittavana olevaan Raahen Vesi Oy:n laitosautomaatiojärjestelmään. Vanhan purkuputken tilalle rakennettiin kesällä 27 155 metrin pituinen purkuviemäri PE-kennoputkesta ID 8. Putken kaivutyöt aiheuttivat ajoittaista veden samentumista työmaa-alueella ja sen läheisyydessä. Jäteveden siirtoviemäri Vihannista Raaheen valmistui loppuvuodesta 27 ja viemäriä on koekäytetty syksyllä 28. Siirtoviemäriä ei kuitenkaan ole otettu vielä käyttöön. Se lisää puhdistamolla käsiteltävien jätevesien määrää n. 1 15 %. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 31.5.26 antamallaan päätöksellä nro 54/6/2 myöntänyt Raahen Vesi Oy:lle ympäristöluvan jätevedenpuhdistamon toimintaan ja jätevesien johtamiseen Perämereen Raahen kaupungissa. Lupamääräysten mukaan jätevedet on käsiteltävä siten, että päästään seuraaviin puhdistustehoihin ja mereen johdettavan jäteveden pitoisuudet eivät ylitä seuraavia rajaarvoja: BOD7ATU enintään 15 mg/l O2 ja puhdistusteho vähintään 9 % Kokonaisfosfori enintään,5 mg/l P ja puhdistusteho vähintään 9 % Raja-arvot tulee saavuttaa neljännesvuosikeskiarvoina laskettuna mahdolliset ohijuoksutukset ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Vuonna 28 puhdistamon toiminta täytti lupaehdot. Neljännesvuosikeskiarvoina lähtevän veden BOD7-arvo oli välillä 4 7,7 mg/l ja puhdistusteho 96,3 98,1 %. Vastaavasti fosforipitoisuus vaihteli välillä,19,28 mg/l ja puhdistusteho 96,5 97,9 %. Raahen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus oli vuonna 28 alhaisempi kuin kolmeen edelliseen vuoteen. Vaikka jätevesimäärä oli edellisiä vuosia korkeampi, kuormitus oli laskenut kaikkien muuttujien osalta. Erityisesti kuormituksen alenemista oli tapahtunut biologisen hapenkulutuksen ja kiintoaineen osalta. (Taulukko 2)

8 PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta 28 157/29 Taulukko 2. Raahen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus vuosina 25 28. 25 26 27 28 Jätevesimäärä m³/d 4375 4317 573 578 BOD 7 kg/d 39 35 39 27 Kok.P kg/d 1,7 1,4 1,4 1,2 Kok.N kg/d 189 187 186 183 Kiintoaine kg/d 3 3 33 28 COD Cr kg/d 235 216 265 183 5.2 Rautaruukki Oyj, Raahen terästehdas 5.2.1 Teollisuusjätevedet Raahen terästehtaan jätevedet käsittävät erilaisia jäähdytys-, lauhde- ja pesuvesiä, joiden pääasialliset kuormitteet ovat kiintoaine ja rauta sekä sinkki ja öljy. Huomattavin kuormitus merialueelle tulee kierrätetyn meriveden palautuksesta. Eri osaprosesseista tulevia jätevesiä puhdistetaan mekaanisissa selkeyttämöissä ennen mereen johtamista. Koksaamon jätevedet puhdistetaan biologisesti ja johdetaan lietealtaan ja terästehtaan merivesikierron kautta mereen. Teollisuusjätevesiviemäreitä ovat ns. merivesiviemärit (M1 ja M2). Harkkovalimolta johdetaan jätevedet erillisviemäröintiä myöten lietealtaisiin. Lietealtaista vedet johdetaan pumppukaivoon ja sieltä merivesipumppaamolle, joten niiden ja harkkovalimon jätevesikuormitus näkyy merivesiviemäreissä M1 ja M2. Merivesiviemärin M1 kautta johdetaan puhtaita lauhde- ja jäähdytysvesiä. Merivesiviemäriin M2 johdetaan lauhde- ja jäähdytysvesien lisäksi masuunikuonan granuloinnissa, sintraamolla ja kalkinpolttamolla käytettyä makeaa vettä ja konvertterien kaasujen pesussa käytettyä merivettä. Tehtaan käyttöveden ottaminen vesistöstä ja jätevesien johtaminen Raahen edustan merialueelle perustuvat Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksiin 16.1.1986 (nro 2/86/III), 16.6.1994 (nro 32/94/2) (vesiylioikeus vahvistanut 22.3.1995) ja 28.8.1998 (nro 4/98/2), jota vesiylioikeus on muuttanut 18.3.1999. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 14.2.26 antama ympäristölupapäätös on valituksen alainen. Raahen terästehtaan bruttokuormitus vuonna 28 ja lupaehdot kuormitukselle on esitetty taulukossa 3. Kuormitukset lasketaan kuukausikeskiarvoina. Uudet luparajat tulivat voimaan 22.8.28. Vuonna 28 ei ollut vanhojen luparajojen ylityksiä niiden voimassaoloaikana, mutta kiintoainekuormitus ylitti uuden luparajan loka- ja marraskuussa. Lämpökuorma Kuljunlahteen oli vuonna 28 TJ/kk ja mereen 54 TJ/kk.

9 PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta 28 157/29 Taulukko 3. Raahen terästehtaan vuosikuormitus vuonna 28 ja lupaehdot. Uudet lupaehdot tulivat voimaan 22.8.28. Kuormitukset lasketaan ja lupaehdot tulee saavuttaa kuukausikeskiarvoina. Muuttuja Yks. Otto/purku- Lupaehto Kuormitus paikka (vanhat) 28 Raakavesi m³/h meri 23 1 494 m³/h makea 15 6 779 Kiintoaine t/d meri 2 (4) 1,9 Sinkki kg/d meri 8 (25) 3,6 Öljy kg/d meri 5 (6) 1,9 Fenoleja kg/d lieteallas 4,1, Syanideja (HCN) kg/d lieteallas 4,5,1 Terva+öljy kg/d lieteallas 4 5 (15),3 COD Cr kg/d lieteallas 4 7 (9) 47 N tot kg/d lieteallas 4 2 (5) 114 Öljy (netto) kg/d Kuljunlahti 3 (2) 4,9 Terästehtaalta mereen päätyvä rauta- ja kokonaisravinnekuormitus vuosina 25 28 on esitetty taulukossa 4. Nettokuormituksesta on vähennetty raakaveden mukana tuleva kuormitus. Kokonaisfosforin ja raudan kuormitukselle ei ole lupaehdoissa annettu raja-arvoja, mutta kokonaistypen kuormituksen raja-arvo on 2 kg/d uuden lupaehdon mukaan (taulukko 3). Vuonna 28 bruttokuormitus oli fosforin osalta edellisvuosien tasoa, kun taas typpeä ja rautaa oli enemmän kuin vuonna 27, mutta vähemmän kuin vuosina 25 26. Typen nettokuormitus oli korkeampi kuin vuosina 26 ja 27, mutta alhaisempi kuin vuonna 25. Vuonna 26 ravinnekuormitus oli poikkeuksellisen pientä johtuen tulevan veden laadun suuresta vaihtelusta mm. satamassa tehtävien töiden seurauksena. Raudan nettokuormitus oli korkeampi kuin vuonna 27, mutta kuitenkin alhaisempi kuin aikaisempina vuosina. Taulukko 4. Raahen terästehtaan fosfori-, typpi- ja rautakuormitus vuosina 25 28. 25 26 27 28 brutto netto brutto netto brutto netto brutto netto Kok.P kg/d 1 3,8 11,6 1 1,8 11 4,4 Kok.N kg/d 369 137 324 2, 21 42 212 59 Fe kg/d 367 268 328 185 188 84 252 99

1 PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta 28 157/29 5.2.2 Saniteettijätevedet Tehtaan noin 3 8 työntekijän saniteettijätevedet käsitellään omassa puhdistamossa. Puhdistamon kemiallinen vaihe on rakennettu vuonna 1973 ja biologinen osa vuonna 1997. Puhdistamon uudessa biologisessa osassa on välppäys, hiekanerotus, esiselkeytys ja bioroottorit. Saostuskemikaalina käytetään kalkkia. Saniteettijätevesinäytteet on otettu neljä kertaa vuodessa. Tarkkailusta on vastannut Lapin Vesitutkimus Oy ja puhdistamon kuormituksesta on laadittu oma raportti, josta tarkemmat tulokset ilmenevät (Vaaramaa-Hiltunen 29). Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 34/96/2 (11.6.1996) mukaiset raja-arvot sekä vesistöön menevän veden pitoisuus ja puhdistusteho vuonna 28 on esitetty taulukossa 5. Vuonna 28 ohituksia tehtiin kolmena päivänä yhteensä 12 m 3. Näytteenotto painottui vuonna 28 jälkimmäiselle vuosipuoliskolle, joten puhdistustulos vuonna 28 on ilmoitettu vuosikeskiarvona (Vaaramaa-Hiltunen 29). Puhdistamon toiminta täytti fosforin ja BOD7:n osalta lupaehdot (taulukko 5). Vesistöön päätyvän veden typpipitoisuus oli keskimäärin 2 mg/l, puhdistusteho 37 %, kiintoainepitoisuus 41 mg/l, puhdistusteho 91 % ja COD Cr 22 mg/l, puhdistusteho 92 %. Saniteettijätevesien vesistökuormitus kasvoi vuonna 28 edellisvuodesta fosforin ja kiintoaineen osalta, kun taas aleni muiden kuormitteiden osalta (taulukko 6). Fosforikuormitus oli kuitenkin vähäisempää kuin vuonna 25, jolloin jätevesimäärät olivat korkeammat. Kiintoainetta oli selvästi eniten vuosien 24 28 aikana. Sen sijaan BOD7:n kuormitus oli tarkkailujakson 24 28 alhaisin. Typen ja CODCr:n osalta vuoden 28 kuormitus oli kuitenkin suurempaa kuin jaksolla 24 26. Taulukko 5. Raahen terästehtaan saniteettivesien puhdistamolta vesistöön menevän veden laatu ja puhdistusteho vuonna 28 vuosikeskiarvona laskettuna sekä lupaehdoissa annetut rajaarvot. Kuormite Yksikkö Keskiarvo Luparaja BOD 7 mg/l 2,7 2 BOD 7, puhd.teho % 97 8 Kok.P mg/l,3 1 Kok.P, puhd.teho % 95 8 Taulukko 6. Raahen terästehtaan saniteettivesien vesistökuormitus vuosina 24 28. 24 25 26 27 28 Jätevesimäärä m 3 /d 413 63 445 465 491 BOD 7 kg/d 2, 2,6 1,5 7,1 1,4 Kok. P kg/d,9,18,4,11,16 Kok. N kg/d 8,1 7,3 9, 12,1 1, Kiintoaine kg/d 11,1 24,7 6, 8, 41, COD Cr kg/d 13,5 19,3 12,5 24,2 22,

11 PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta 28 157/29 5.3 Kuormituksen kehitys Raahen terästehtaan ja Raahen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon vesistökuormitukset vuosina 1994 28 on esitetty kuvassa 5. Terästehtaan jätevesien kuormitukset ovat nettokuormituksia lukuun ottamatta öljykuormitusta, jossa on käytetty vuodesta 22 lähtien bruttokuormituslukuja. Käsiteltyjen jätevesien mukana Raahen edustalle tuleva happea kuluttavan orgaanisen aineen kuormitus (BOD7) on varsin vähäistä. Terästehtaan BOD7- kuormitus pieneni vuonna 1998 uuden saniteettijätevedenpuhdistamon valmistuttua. Myös kaupungin BOD7- kuormitus on pienentynyt noin puoleen vuosituhannen vaihteen tasosta. Vuonna 28 molempien kuormittajien BOD 7 -kuormitus oli koko tarkkailujakson alhaisin. Terästehtaan kohonneet kiintoainekuormitukset 2-luvulla ovat useimmiten johtuneet masuunin kuonagranuloinnin selkeyttimen toimintahäiriöstä. Vuonna 28 terästehtaan kiintoainekuormitus oli tarkastelujakson pienin johtuen terästehtaan pienentyneestä nettokuormituksesta. Raahen Veden kiintoainekuormitus vuonna 28 oli puolestaan alhaisin kolmeen vuoteen. Vesistöön päätyvä ravinnekuormitus oli vuonna 28 hieman kahta edellistä vuotta suurempi, mutta pienempi kuin vuonna 25. Erityisesti fosforikuormitus oli kohonnut terästehtaan kuormituksen kohottua. Fosforikuormitus oli vuonna 28 yhteensä 5,6 kg/d ja typpikuormitus 242 kg/d. Fosforikuormituksesta 21 % ja typpikuormituksesta 76 % tuli kaupungin puhdistamolta vuonna 28. Sinkkikuormitus on pienentynyt selvästi vuoden 1997 jälkeen terästehtaan tehostuneesta vesien käsittelystä ja vesien kierrätysasteen nostosta johtuen ja vuonna 28 sinkkiä oli vähiten viimeisen neljän vuoden aikana. Öljykuormitus on pienentynyt vuoden 21 jälkeen laskennallisista syistä, sillä määritysrajaa pienemmät pitoisuudet otetaan huomioon nollana aikaisemman määritysrajan puolittamisen sijasta. Vuonna 28 terästehtaan öljykuormitus oli korkein pariin edelliseen vuoteen verrattuna. Rautakuormitus oli puolestaan vuotta 27 hieman korkeampi, mutta selvästi alhaisempi kuin vuosina 1994 26.

12 PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta 28 157/29 kg/d 1 BOD7 Raahen terästehdas, saniteettivedet Raahen Vesi t/d 2,5 Kiintoaine Raahen terästehdas Raahen Vesi 8 2, 6 1,5 4 1, 2,5 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8, 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 kg/d 8 Kok.P Raahen terästehdas Raahen Vesi kg/d 4 Kok.N Raahen terästehdas Raahen Vesi 6 3 4 2 2 1 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 Fe kg/d Raahen terästehdas kg/d Öljy 6 3 Raahen terästehdas 4 2 2 1 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 Zn kg/d Raahen terästehdas 15 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 1 5 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 Kuva 5. Raahen terästehtaan ja saniteettivesien sekä Raahen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon kuormitus vuosina 1994 28. Terästehtaan kuormitukset ovat nettokuormituksia.

13 PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta 28 157/29 6 VESISTÖTARKKAILU VUONNA 28 6.1 Yleistä Vuoden 28 tarkkailu suoritettiin uuden tarkkailusuunnitelman (Virta ja Taskila 27) mukaisesti laajalla tarkkailulla, jossa veden kemiallisen laadun lisäksi tarkkailtiin biologista laatua kasviplanktonja pohjaeläinnäytteenotoin. Kaikki vedenlaatutulokset vuodelta 28 eivät ole suoraan verrannollisia aikaisempiin vuosiin, koska näytteenottopisteiden sijaintia on siirretty ja määrää on vähennetty sekä näytteenottokertoja muutettu. Intensiivisellä eli tiheällä tarkkailulla seurataan veden laadun ajallista vaihtelua yhdeltä tarkkailupisteeltä (RE17). Näytteitä otetaan läpi vuoden, mutta näytteenotto painottuu kasvukauteen. Intensiivinen tarkkailupiste RE17 (Selkämatalan länsipuoli) sijaitsee noin 2,5 km Rautaruukki Oyj:n terästehtaasta ja vuosien 1995 27 intensiivisestä pisteestä, nykyisestä alueellisesta pisteestä RE13 noin 1,3 km luoteeseen. Aikaisemmin piste RE17 sijaitsi noin 5 m kaakkoon. Intensiivisiä näytteenottokertoja on vähennetty seitsemästätoista (17) viiteentoista (15) edellisestä tarkkailuohjelmasta. Alueellisella tarkkailulla seurataan veden laadun alueellista vaihtelua. Vuonna 28 näytteitä otettiin seitsemältä havaintopaikalta neljä kertaa vuodessa tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Edellisessä tarkkailuohjelmassa alueellista tarkkailua suoritettiin kymmeneltä pisteeltä kolme kertaa vuodessa. Alkuvuodesta 28 näytteenottoa Raahen edustalta hankaloitti heikko jäätilanne, joten kaikkia näytteitä ei voitu ottaa. Intensiiviseltä näytepisteeltä ei saatu näytettä ollenkaan tammi-maaliskuussa ja alueellisen tarkkailun pisteiltä maaliskuun näytteenotto venyi osin myös huhtikuulle. Tarkkailupisteiden vedenlaatutiedot on taulukoituna kokonaisuudessaan liitteessä 2a-b. Vesistöpisteiden koordinaatit ovat esitettyinä taulukossa 7 ja pisteiden sijainti sekä kuormittajat ovat esitettynä kartalla liitteissä 1a-b. Merenkulkulaitos aloitti Raahen väylän ja sataman ruoppaustyöt helmikuussa 28. Ruoppaustyöt jatkuivat koko vuoden ajan. Alueellisen tarkkailun piste RE13 sijaitsi ruoppausalueen tuntumassa, joten ruoppaukset ovat voineet vaikuttaa pisteen veden laatuun. Ruoppaustöiden vesistötarkkailusta vastasi Pöyry Environment Oy. Taulukko 7. Raahen edustan merialueen tarkkailun näytepisteiden koordinaatit vuonna 28. Havaintopaikka Tunnus Koordinaatit Intensiivinen Selkämatalan länsipuoli RE17 717761 337477 Alueellinen Kallan edusta RE2 7181191 3373685 Preiskarista n.,5 km koilliseen RE3 7181215 3378924 Preiskarista n. 1,3 km pohjoiseen RE4 718229 3378334 Pattijoen edusta RE7 718388 338112 Raahen kaupungin edusta RE9 7178455 3378141 Terästehtaan ja sataman edusta RE13 7176581 3375517 Pohjois-Lukkarilan edusta RE15 717577 3374966

14 PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta 28 157/29 6.2 Veden laadun ajallinen vaihtelu Alkuvuodesta 28 näytteenotto ei ollut mahdollista intensiivisen tarkkailun pisteeltä (RE17) heikon jäätilanteen seurauksena, joten tuloksia on vain 13 näytteenottokerralta 15 sijasta. Raahen edustan merialueen veden laadun ajallista vaihtelua on seurattu vuodesta 1995 lähtien pisteeltä RE13, joka sijaitsee laivaväylällä. Vuodesta 28 alkaen intensiivinen tarkkailupiste siirrettiin kauemmaksi merelle, koska laivaliikenne samensi vettä ajoittain. Aikaisemmat intensiivisen tarkkailun tulokset eivät siis ole suoraan vertailukelpoisia vuoden 28 tuloksiin. Päällysveden lämpötila oli korkeimmillaan heinäkuun lopussa ja alhaisin marraskuussa (kuva 6). Vesi oli kerrostunutta lämpötilan suhteen kesä-heinä-elokuun ja syyskuun alun näytteenottokerroilla. Näkösyvyys kuvaa epäsuorasti veden rehevöitymistä, sillä vesistön rehevöityessä vesi samenee levämäärän lisääntyessä. Vuonna 28 näkösyvyys oli keskimäärin 1,75 m ja korkein näkösyvyys 3,5 m mitattiin elokuun lopussa. Näkösyvyyteen vaikuttaa veden väri ja hiukkaset. Elokuun lopussa rautapitoisuudet olivatkin alimmillaan koko vesipatsaassa ja väriluku oli alhainen. Päällysveden ja väliveden sameusluvut olivat korkeimmillaan huhtikuussa (3,5 3,6 FTU) ollen lievästi samean veden tasolla. Pohjan läheisessä vesikerroksessa puolestaan sameusluku (1,9 FTU) oli korkeimmillaan toukokuun alussa. Keväällä myös väriluku päällysvedessä oli korkea, mutta korkein väriluku (68 mgpt/l) mitattiin marraskuussa. Korkeat sameus- ja väriluvut keväällä näkyivät myös alhaisena näkösyvyytenä maalta tulevien sulamisvesien seurauksena. Happitilanne intensiivisen pisteen päällysvedessä oli erinomainen kaikilla näytteenottokerroilla (9 11 kyll %). Pohjan läheisessä vesikerroksessa happitilanne oli alhaisin toukokuun lopussa (83 kyll %), mutta happitilanne oli kuitenkin hyvä, eikä happivajeesta ollut vaaraa (taulukko 8). Sähkönjohtavuus oli selvästi alhaisimmillaan (45 ms/m) kaikissa vesikerroksissa kesäkuun alussa eli tällöin makeanveden vaikutus oli voimakkaimmillaan kevään sulamisvesien seurauksena (kuva 6). Meriveden ph on yleisesti hieman emäksen puolella ja niin se oli myös intensiivisen tarkkailun pisteelläkin (päällysvesi ka ph 7,42). Alhaisin päällysveden ph oli heinäkuun alussa (ph 6,96), jolloin ph oli hyvin lähellä neutraalia ollen vain hieman happamen puolella. Kokonaistyppipitoisuus oli korkeimmillaan päällysvedessä marraskuussa (49 µg/l) ja alimmillaan syyskuun lopussa (24 µg/l) (kuva 6 ja liite 2a). Pohjan läheisessä vesikerroksessa oli eniten typpeä toukokuun alussa (48 µg/l). Keskimäärin intensiivisen pisteen kokonaistyppipitoisuus oli karun vesistön tasolla avovesiaikaan (touko-lokakuu). Epäorgaanisia typpiyhdisteistä nitraatti-nitriittityppeä oli eniten, mikä on normaalia luonnonvesissä. Ammoniumtyppipitoisuudet olivat ajoittain alle määritysrajan. Kokonaistyppipitoisuudet eivät vaihdelleet huomattavasti eri vesikerrosten välillä, mutta fosforipitoisuuksissa vaihtelua oli enemmän eri syvyyksillä (kuva 6 ja taulukko 8). Pääsääntöisesti fosforia oli eniten päällysvedessä, mutta välivedestä mitattiin korkeampia pitoisuuksia heinä-elokuussa ja pohjan läheisestä vesikerroksesta kesäkuun lopussa. Päällysveden korkein fosforipitoisuus mitattiin marraskuussa (32 µg/l) ja alin kesäkuun lopussa (8,2 µg/l). Avovesikaudella päällysveden fosforipitoisuus oli karun ja lievästi rehevän vesistön välillä. Fosfaattifosforipitoisuudet olivat alhaiset koko kasvukauden ajan, joten voidaan olettaa fosforin rajoittaneen levätuotantoa. Planktonlevämäärää kuvaavan a-klorofyllipitoisuus (Chl-a) oli korkeimmillaan kesäkuun alussa (9 µg/l), mikä on tyypillistä alkukesälle (kuva 6). Keskimäärin avovesikautena klorofyllipitoisuus oli 4,7 µg/l, joka kuvastaa lievää rehevyyttä. Epäorgaanisten ravinteiden suhteen (DIN:DIP) perusteella perustuotantoa rajoitti fosfori.

15 PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta 28 157/29 Lämpötila ( C) 16 12 8 4 1 m 5-6 m 1,5-11 m Näkösyvyys (m) 1 2 3 4 Sameus (FTU) 4 1 m 5-6 m 1,5-11 m Väri (mgpt/l) 8 1 m 5-6 m 1,5-11 m 3 6 2 4 1 2 29.4. 6.5. 26.5. 3.6. 23.6. 1.7. 3.7. 12.8. 27.8. 9.9. 25.9. 16.1. 13.11. 29.4. 6.5. 26.5. 3.6. 23.6. 1.7. 3.7. 12.8. 27.8. 9.9. 25.9. 16.1. 13.11. ph 8, 1 m 5-6 m 1,5-11 m Sähkönjohtavuus (ms/m) 6 1 m 5-6 m 1,5-11 m 7,5 7, 55 5 45 6,5 4 29.4. 6.5. 26.5. 3.6. 23.6. 1.7. 3.7. 12.8. 27.8. 9.9. 25.9. 16.1. 13.11. 29.4. 6.5. 26.5. 3.6. 23.6. 1.7. 3.7. 12.8. 27.8. 9.9. 25.9. 16.1. 13.11. Kokonaistyppi (µg/l) 6 1 m 5-6 m 1,5-11 m Kokonaisfosfori (µg/l) 4 4 2 3 2 1 29.4. 6.5. 26.5. 3.6. Klorofylli-a (µg/l) 1 1 m keskiarvo 8 6 4 2 6.5. 26.5. 3.6. 23.6. 1.7. 3.7. 12.8. 23.6. 27.8. 9.9. 1.7. 25.9. 3.7. 16.1. 29.4. 6.5. 26.5. 3.6. 23.6. 1.7. 3.7. 12.8. 27.8. 9.9. 25.9. 16.1. 13.11. 29.4. 6.5. 26.5. 3.6. 23.6. 1.7. 3.7. 12.8. 27.8. 9.9. 25.9. 16.1. 13.11. 1 m 5-6 m 1,5-11 m 12.8. 27.8. 9.9. 25.9. 16.1. 13.11. 29.4. 6.5. 26.5. 3.6. 23.6. 1.7. 3.7. 12.8. 27.8. 9.9. 25.9. 16.1. 13.11. Kuva 6. Veden laatu Raahen edustalla intensiivisellä pisteellä RE17 vuonna 28.

16 PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta 28 157/29 Taulukko 8. Veden keskimääräinen laatu Raahen edustan intensiivisellä tarkkailupisteellä (RE17) avovesikaudella (touko-lokakuu) vuonna 28. Syvyys Happi Happi Sähkö Väri ph Kok. N NH 4 -N NO 23 - Kok. P PO 4 - Fe Sameus Chl-a Näkö- N P syvyys m mgo2/l kyll% ms/m mgpt/l µgn/l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l µg/l FTU µg/l m ka 1 11,1 1 499 29 7,42 38 1 56 15 2 139 1,3 4,7 1,9 ka 5-6 11,1 96 52 29 7,44 317 8 64 16 2 143 1,1 ka 1,5-11 1,8 92 512 26 7,35 347 18 69 14 2 155 1, min 1-11 9,5 83 45 18 6,87 24 2 1 8 1 63,5 2,1 1,4 max 1-11 12, 11 54 39 7,75 48 57 16 31 5 24 2,8 9, 3,5 6.3 Veden laadun alueellinen vaihtelu Veden laadun alueellista vaihtelua selvitettiin 7 havaintopisteeltä eripuolilta Raahen edustan merialuetta neljä kertaa vuodessa: maaliskuussa (15.3. 29.4.28), touko-kesäkuussa (23.6.28), heinäkuussa (3.7.28) ja elokuussa (27.8.28). Maaliskuun näytteenotto venyi myös huhtikuun puolelle joidenkin näytepisteiden osalta heikon jäätilanteen vuoksi. Alueellista veden laatua on tarkasteltu neljältä osa-alueelta (liite 1a). Osa-alue I käsittää Raahen terästehtaan edustan pisteiltä RE13 ja RE15, lisäksi tarkasteluun on otettu mukaan intensiivinen tarkkailupiste RE17 vastaavina alueellisen tarkkailun ajankohtina. Osa-alue II kuuluu Raahen kaupungin pisteet RE3, RE4 ja RE9. Osa-alue III on Pattijoen edusta (RE7) ja osa-alue IV käsittää saariston ulkopuolisen alueen pisteeltä RE2. Heikon jäätilanteen seurauksena kevään näytteenotto ajoittui useammalle päivälle, jonka johdosta olosuhteet hieman erosivat. Maaliskuun näytteenottojen aikaan merivedenkorkeus oli melko normaalilla ajankohdan tasollaan eli lähellä keskivettä, mutta huhtikuussa merivedenkorkeus oli poikkeuksellisen alhaalla, jolloin mantereelta tulevan makeanveden vaikutus oli huomattavampi, mikä näkyi myös alhaisempana sähkönjohtavuutena rannikolla. Kesäkuun lopun näytteenottokerralla merivedenkorkeus oli lähellä pitkänajan keskiarvoa, mutta heinä- ja elokuun lopussa vedenkorkeus oli jälleen keskimääräistä alhaisempi. (Kuva 4) Maaliskuun näytteenottokerroilla veden lämpötila oli lähellä ºC. Huhtikuun lopussa jäät olivat lähteneet, joten vesi alkoi lämmetä. Laivaväylällä (RE13) pintavesi oli jo 9 ºC. Kesäkuussa pintaveden lämpötila kohosi saarten suojassa lähelle 18 ºC, mutta avoimella alueella lämpötila oli vain 14 ºC. Heinäkuussa pintaveden lämpötilat olivat korkeimmillaan ja lähellä rantaa saarten suojassa lämpötila kohosi 19 ºC, kun taas kauemmalla merellä lämpötila oli noin 15 º. Elokuussa pintaveden lämpötila vaihteli 12 14 ºC. Heinä-elokuussa Raahen edustan merialueen vesi oli lämpötilakerrostunut. (Liite 2b) Maaliskuun ja huhtikuun välillä tapahtui selvä ero veden lämpötiloissa jäiden sulamisen seurauksena. Lisäksi meriveden korkeus aleni huomattavasti maaliskuusta huhtikuuhun. Niinpä maaliskuun ja huhtikuun näytteenottoja ei voida käsitellä yhtenä kevään näytteenottona, vaan ne tulee käsitellä erikseen.

17 PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta 28 157/29 6.3.1 Raahen terästehtaan edustan alue Raahen terästehtaan edustalla (osa-alue I) korkeimmat sameusluvut mitattiin terästehtaan ja sataman edustan pisteeltä RE13, joka sijaitsee vilkasliikenteisen laivaväylän tuntumassa ja jonka läheisyydessä vuonna 28 tehtiin ruoppaustöitä. Sameusluvut olivat kuitenkin sen verran alhaiset, että vesi oli silminnähden kirkasta kaikilla muilla näytteenottokerroilla paitsi keväällä, jolloin arvot olivat lievästi samean veden tasolla runsaammista valumavesistä johtuen. Muillakin alueen pisteistä sameusluku oli keväällä korkeimmillaan. Alhaisin sameusluku oli kaikilla pisteillä kesäkuun loppupuolella (kuva 7). Pisteellä RE13 välivedestä eli 5 metrin syvyydestä mitattiin heinäkuun lopussa poikkeuksellisesti muita vesikerroksia korkeampi sameusluku. Kyseisessä näytteessä myös väriluku oli muita vesikerroksia korkeampi. Ilmeisesti ruoppaustyöt vaikuttivat pisteen sameus- ja värilukuihin välivedessä. Keskimäärin korkeimmat päällysveden väriluvut (ka 33 mgpt/l) mitattiin Selkämatalan länsipuolelta intensiiviseltä pisteeltä RE17. Värilukuun vaikuttava rautapitoisuus sen sijaan oli korkein pisteellä RE13. Rautapitoisuudet vaihtelivat voimakkaasti eri vesikerroksissa. Pääsääntöisesti rautapitoisuus aleni syvemmälle mentäessä, mutta pisteellä RE13 kesäkuussa rautaa oli eniten alusvedessä ja heinäkuussa välivedessä. Näkösyvyys oli heikoin keväällä sulamisvesien samentaessa vettä. (Liite 2b) Happitilanne oli pääsääntöisesti hyvä kaikissa vesikerroksissa, mutta kesäkuussa terästehtaan ja sataman edustalla (RE13) pohjan läheisessä vesikerroksessa happitilanne laski välttävälle tasolle. Korkein ph-luku (ph 7,72) mitattiin Pohjois-Lukkarilan edustalta (RE15) maaliskuussa, jolloin meriveden vaikutus oli suurimmillaan (kuva 7). Alimmat ph-luvut (ka ph 7,43) olivat Selkämatalan länsipuolella pisteellä RE17, mutta tälläkin pisteellä ph oli selvästi emäksen puolella. Sähkönjohtavuus oli korkeimmillaan maaliskuussa pisteellä RE15 (54 ms/m), koska merenpinta oli silloin korkeammalla kuin muilla näytteenottokerroilla ja niinpä meriveden vaikutuskin oli voimakkaimmillaan. Makeanveden vaikutus puolestaan oli voimakkainta huhtikuun lopulla. Yleisesti sähkönjohtavuudet olivat normaalilla Perämeren tasolla. (Liite 2b) Keskimäärin eniten ravinteita (ka N = 38 µg/l, ka P = 23 µg/l) päällysvedessä oli terästehtaan ja sataman edustalla pisteellä RE13. Ravinnepitoisuudet olivat korkeimmillaan maalis-huhtikuussa (kuva 7). Keskimäärin vähiten typpeä oli Pohjois-Lukkarilan edustalla pisteellä RE15, kun taas vähiten fosforia oli Selkämatalan länsipuolella pisteellä RE17. Typpipitoisuuksien perusteella osa-alue I pisteillä vesi oli karua, mutta fosforipitoisuuksien mukaan vesi oli karua vain Selkämatalan länsipuolen pisteellä ja muilla alueen pisteillä vesi oli lievästi rehevää. Pisteellä RE15 ravinnepitoisuudet olivat pinnasta pohjaan lähes samat, mutta pisteillä RE13 ja RE17 vaihtelua oli enemmän. Kesäkuussa terästehtaan ja sataman edustalla (RE13) keskiveden ravinnepitoisuudet olivat muita vesikerroksia alhaisempia, kun taas heinäkuussa ravinteita oli selvästi enemmän tässä vesikerroksessa. Piste RE13 sijaitsee lähellä laivaväylää, joten laivat saattavat aiheuttaa veden sekoittumista alueella. Selkämatalan länsipuolella (RE17) puolestaan pohjan läheisen vesikerroksen typpipitoisuudet olivat päällysvettä korkeampia kesällä. Alusveden korkeammat pitoisuudet voivat olla seurausta kesäkerrostuneisuudesta pisteellä. (Liite 2b) Kasvukaudella fosfaattifosforia oli vähän, kun taas liukoisia typpiyhdisteitä oli hieman enemmän, erityisesti nitraatti-nitriittityppeä. Ilmeisesti fosfori rajoitti levätuotantoa alueella. Kesäkuussa planktonlevämäärää kuvaava a-klorofylli-pitoisuus oli korkeimmillaan kaikilla alueen pisteillä ja ilmaisi tuolloin lievästi rehevää tai rehevää vesistön tilaa, mutta heinä-elokuussa pitoisuus oli selvästi alhaisempi ja veden tila oli karu. Happitilanteen lasku pohjan läheisessä vesikerroksessa pisteellä RE13 kesäkuussa näkyi myös ammoniumtyppipitoisuuden kohoamisena. Bakteerimäärät olivat alhaiset kaikilla pisteillä, joten veden hygieeninen laatu oli erinomainen. (Liite 2b)

18 PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta 28 157/29 Sameus (FTU) 6 RE13 RE17 RE15 Väri (mgpt/l) 5 RE13 RE17 RE15 4 4 3 2 2 1 15.3. 15.4. 16.5. 16.6. 17.7. 17.8. 17.9 15.3. 15.4. 16.5. 16.6. 17.7. 17.8. 17.9 ph 8, RE13 RE17 RE15 Sähkönjohtavuus (ms/m) 6 RE13 RE17 RE15 7,8 55 7,6 7,4 5 7,2 45 7, 4 15.3. 15.4. 16.5. 16.6. 17.7. 17.8. 17.9 15.3. 15.4. 16.5. 16.6. 17.7. 17.8. 17.9. Kokonaistyppi (µg/l) 6 RE13 RE17 RE15 Kokonaisfosfori (µg/l) 4 RE13 RE17 RE15 4 3 2 2 1 15.3. 15.4. 16.5. 16.6. 17.7. 17.8. 17.9. 15.3. 15.4. 16.5. 16.6. 17.7. 17.8. 17.9 Rauta (µg/l) 5 RE13 RE17 RE15 Klorofylli-a (µg/l) 8 RE13 RE17 RE15 4 6 3 2 4 1 2 15.3. 15.4. 16.5. 16.6. 17.7. 17.8. 17.9. 15.3. 15.4. 16.5. 16.6. 17.7. 17.8. 17.9 Kuva 7. Raahen terästehtaan edustan (osa-alue I: RE13, RE15, RE17) päällysveden (1 m) veden laatu vuonna 28.

19 PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta 28 157/29 6.3.2 Raahen kaupungin edusta Keväällä sameusluvut olivat korkeimmillaan Raahen kaupungin edustan (osa-alue II) tarkkailupisteillä. Korkein sameusluku (14 FTU) mitattiin Preiskarista koilliseen pisteeltä RE3 maaliskuussa (kuva 8). Näkösyvyyttä ei voitu mitata maaliskuun näytteenottokerralla veden hyhmäisyyden takia. Veden kiteytyminen käynnistyy aina jonkin epäpuhtauden, kuten ilmakuplan tai roskan ympärille, joten ilmeisesti veden hyhmäisyys johtui jostakin epäpuhtaudesta, mikä aiheutti myös sameuden. Samassa näytteessä myös rautapitoisuus oli erittäin korkea (11 µg/l) ja fosforipitoisuus oli tarkkailujakson korkein (76 µg/l). Pääsääntöisesti alueen sameusluvut olivat kuitenkin sen verran alhaiset, että vesi oli silminnähden kirkasta. Keskimäärin korkeimmat sameusluvut ja rautapitoisuudet maaliskuun korkeimpia arvoja lukuun ottamatta oli kaupungin edustalla pisteellä RE9, jossa vesi oli myös keskimäärin tumminta. Väriluvut olivat korkeimmillaan alueella kesäkuussa (kuva 8). Elokuussa näkösyvyys oli parhaimmillaan kaikilla alueen pisteillä (2,1 3,1 m). (Liite 2b) Happitilanne eri vesisyvyyksissä oli erinomainen kaikilla muilla näytteenottopisteillä ja kerroilla paitsi kaupungin edustalla pisteellä RE9 maaliskuussa, jolloin happitilanne laski päällysvedessä tyydyttävälle tasolle. Veden ph oli selvästi emäksen puolella ja korkeimmillaan ph oli heinäelokuussa (kuva 8). Korkein ph (8,12) mitattiin elokuussa pisteeltä RE9 ja matalin (7,18) samalta pisteeltä, mutta maaliskuussa. Sähkönjohtavuus oli korkein keväällä (55 ms/m) ja alhaisin (46 ms/m) kesä-heinäkuussa. Tarkkailupisteiden välillä ei ollut huomattavaa eroa sähkönjohtavuuksissa. (Liite 2b) Kokonaistyppipitoisuudet olivat korkeimmillaan kaupungin edustalla (RE9), kun taas fosforia oli eniten pisteellä RE3 (kuva 8). Epäorgaanisia typpiyhdisteitä oli eniten kaupungin edustalla (RE9). Fosfaattifosforipitoisuudet olivat alhaiset lähes koko tarkkailujakson. Ainoana poikkeuksena Preiskarin luoteispuolella (RE3) fosfaattifosforipitoisuus hieman kohosi maaliskuussa. Typpipitoisuuksien perusteella kaupungin edustalla vesi oli lievästi rehevää ja muilla alueilla karua, kun taas fosforipitoisuuksien perusteella vesi oli karua vain Preiskarin pohjoispuolella (RE4). Lievästi rehevää vesi oli kaupungin edustalla fosforipitoisuuksien mukaan ja rehevää vesi oli Preiskarin luoteispuolella. Planktonlevämäärät olivat korkeimmillaan kesäkuussa ja eniten levää oli kaupungin edustalla (12 µg/l) ilmentäen rehevää veden tilaa (kuva 8). (Liite 2b) Lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrät olivat yleisesti alhaiset, mutta kaupungin edustalla (RE9) bakteerimäärä oli korkeampi kesäkuussa (38 pmy/1ml). Määrä kuitenkin täytti hyvälle uimavedelle asetetut laatuvaatimukset. (Liite 2b)

2 PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta 28 157/29 Sameus (FTU) 4 re13 15.3.8: 14 FTU RE3 RE9 RE4 Väri (mgpt/l) 5 RE3 RE9 RE4 3 4 2 1 3 2 1 1.3. 1.4. 2.5. 2.6. 3.7. 3.8. 3.9. ph RE3 RE4 8,2 RE9 8, 7,8 7,6 7,4 7,2 7, 1.3. 1.4. 2.5. 2.6. 3.7. 3.8. 3.9. 1.3. 1.4. 2.5. 2.6. 3.7. 3.8. 3.9. Sähkönjohtavuus (ms/m) RE3 RE4 6 RE9 55 5 45 4 1.3. 1.4. 2.5. 2.6. 3.7. 3.8. 3.9. Kokonaistyppi (µg/l) 6 RE3 RE9 RE4 Kokonaisfosfori (µg/l) 8 RE3 RE9 RE4 4 6 4 2 2 1.3. 1.4. 2.5. 2.6. 3.7. 3.8. 3.9. Rauta (µg/l) re3 15.3.8: 11 µg/l RE3 RE4 4 RE9 3 2 1 1.3. 1.4. 2.5. 2.6. 3.7. 3.8. 3.9. 1.3. 1.4. 2.5. 2.6. 3.7. 3.8. 3.9. Klorofylli-a (µg/l) RE3 RE4 12 RE9 9 6 3 1.3. 1.4. 2.5. 2.6. 3.7. 3.8. 3.9. Kuva 8. Raahen kaupungin edustan (osa-alue II: RE3, RE4 ja RE9) päällysveden (1 m) veden laatu vuonna 28.

21 PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta 28 157/29 6.3.3 Pattijoen edusta Vesi oli värittömintä (27 mgpt/l) Pattijoen edustalla (RE7), jossa myös näkösyvyys (ka 2,9 m) oli paras ja rautapitoisuus alhaisin (126 µg/l) verrattuna muihin Raahen edustan osa-alueisiin. Sameusluku oli alhaisempi, kuin rannikon osa-alueilla (I ja II), mutta lievästi korkeampi kuin saariston ulkopuolella (taulukko 9). Vesi oli kuitenkin silminnähden kirkasta. Sähkönjohtavuus oli korkein keväällä ja alhaisin kesällä. Keskimääräinen sähkönjohtavuus oli terästehtaan edustan tasolla (ka 5 ms/m). Kokonaistyppi- ja nitraatti-nitriittityppipitoisuudet olivat alhaisimmat verrattuna muihin osaalueisiin, ja näiden pitoisuuksien perusteella veden tila oli karu. Kokonaisfosforipitoisuus oli kuitenkin osa-alueista korkein ja ilmensi rehevää veden tilaa. Tämä johtui maaliskuun korkeammasta fosforipitoisuudesta (75 µg/l), joka oli pisteen RE3 (Preiskarista luoteeseen) tasolla. Planktonlevämäärä eli klorofylli-a-pitoisuus kuitenkin ilmensi lievästi rehevää veden laatua. Bakteerimäärät olivat alhaiset, joten veden hygieeninen laatu oli erinomainen. (Liite 2b) 6.3.4 Saariston ulkopuolinen alue Raahen edustan saariston ulkopuolisella alueella (osa-alue IV) sameusluvut (ka,84 FTU) ja ph-arvot (ka ph 7,26) olivat päällysvedessä alhaisimmat, joten vesi oli kirkasta ja lievästi emäksistä. Veden värissä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia verrattuna rannikon pisteisiin. Happitilanne oli erinomainen kaikissa vesikerroksissa kesäkerrostuneisuudenkin aikaan. Päällysveden sähkönjohtavuus (47 ms/m) oli hieman alhaisempi kuin rannikon läheisillä pisteillä (noin 5 ms/m) (taulukko 9). Sähkönjohtavuus oli korkein elokuussa (51 ms/m). Vesi oli alueella keskimäärin karua, mutta huhtikuussa ravinnepitoisuudet kohosivat lievästi rehevän vesistön tasolle. Epäorgaanisista ravinteista eniten oli nitraatti-nitriittityppeä. Rautapitoisuudet olivat yleisesti alhaisemmat, kuin rannikon läheisyydessä, mutta Pattijoen edustaan verrattaessa rautaa oli enemmän. Veden hygieeninen laatu oli erinomainen. (Liite 2b) Taulukko 9. Veden keskimääräinen laatu päällysvedessä (1 m) Raahen edustalla eri osa-alueilla (I = terästehtaan edusta, II = Raahen kaupungin edusta, III = Pattijoen edusta, IV = saariston ulkopuolinen alue) vuonna 28 näytteenottokuukausina. Alue Sameus Väri Happi Happi ph Sähkö Chl-a Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok. P PO 4 -P Lämpök. kolif. bakt. FTU mgpt/l mg/l kyll% ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l maalis-huhtikuu I 4,3 32 13 97 7,5 49 457 17 168 31 9 5 437 II 6,6 25 13 91 7,29 53 493 32 18 38 15 1 563 III 1,3 2 15 1 7,33 53 4 14 13 75 2 17 IV 1,7 4 13 1 7,26 47 44 3 16 22 14 28 kesäkuu I,9 37 11 16 7,33 477 7 31 7 1 13 2 5 145 II 1,3 38 11 11 7,32 473 1 357 15 1 14 3 137 2 III,9 32 11 11 7,39 48 8 3 1 1 11 2 12 85 IV,6 33 11 11 7,4 48 6 29 3 14 7 2 1 93 heinäkuu I 1,3 25 1 99 7,59 497 3 3 17 5 12 3 2 143 II 1,2 32 9 97 7,7 477 4 327 9 21 17 2 15 183 III 1, 25 1 1 7,63 48 2 29 5 36 6 2 3 14 IV,5 3 1 1 7,32 42 2 31 6 56 11 2 13 elokuu I 1,3 3 1 96 7,62 517 2 3 28 81 16 3 4 148 II,7 29 1 95 7,71 53 2 293 18 57 1 2 1 99 III,8 29 1 98 7,75 51 2 29 18 57 1 2 11 IV,5 29 1 97 7,59 51 2 29 18 71 9 6 64 Fe