LIPERIN KUNTA 0 2. 11. 2015 Olaaritunnus L-L5 N 01, Liikenneviraston, Pohjois -Savon elinkeino -, liikenne ja ympäristökeskuksen ja Joensuun kaupungin toimivaltaisen viranomaisen välinen aiesopimus joukkoliikenteen kehittämisestä ja rahoituksesta vuodelle 2016
S i s ä l l y s l u e t t e l o 1 SOPIMUSOSAPUOLET... 3 2 LÄHTÖKOHTA... 3 2.1 Aiesopimuksen tarkoitus... 3 3 JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMINEN SOPIMUSKAUDELLA... 4 3.1 Valtakunnalliset kehittämishankkeet... 4 3.1.1 Valtakunnallinen lippu- ja maksujärjestelmä (Waltti)... 5 3.1.2 Informaatiojärjestelmä... 5 3.1.3 Avoin reittiopas... 6 3.1.4 JUKU-järjestelmä... 6 3.1.5 Muut Liikenneviraston kehittämishankkeet... 6 3.2 Joensuun kaupungin kehittämishankkeet... 7 Kuvaus viranomaisesta ja toimivalta-alueesta... 7 4 JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUS... 9 4.1 Joukkoliikenteen ostot ja hintavelvoitteet...10 4.2 Siirtymäajan sopimusten tilanne...11 5 JOUKKOLIIKENTEEN VALTIONAVUSTUSASETUKSEN MUKAISTEN TOIMENPITEIDEN RAHOITTAMINEN AIESOPIMUSKAUDELLA...11 6 RAPORTOINTI JA MAKSATUS...11 7 AIESOPIMUKSEN TOTEUTUSAIKA JA TARKISTAMINEN...12
1 SOPIMUSOSAPUOLET 1. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus (jäljempänä Pohjois-Savon ELY-keskus) 2. Joensuun kaupunki toimivaltaisena joukkoliikenneviranomaisena Joensuun alueella (jäljempänä Joensuun kaupunki) 3. Liikennevirasto 2 L Ä H T Ö K O H T A Tämän sopimuksen lähtökohtana on keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus -raportin (LVM 39/2009) mukaisesti laatia Joensuun kaupungin liikennejärjestelmäsuunnitteluun kytketty kokonaisvaltainen joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma. Valtion talousarvion mukaan joukkoliikenteen valtionavustusta on mahdollista myöntää keskisuurille kaupunkiseuduille, jos ne ovat laatineet aiesopimuksen joukkoliikenteen kehittämisohjelman toteuttamisesta. Lisäksi niiden on osallistuttava vähintään 50 prosentilla hyväksyttävistä kustannuksista. Liikennevirasto, keskisuuret kaupunkiseudut ja ELY-keskukset ovat laatineet aiesopimukset joukkoliikenteen kehittämisestä ja rahoituksesta. Joukkoliikenteen aiesopimus sisältää keskeisiä joukkoliikenteen kehittämistoimia joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattamiseksi ja matkustajamäärien lisäämiseksi. Aiesopimuksessa sovitaan lähivuosien joukkoliikenteen palvelutasoa parantavat kehittämistoimenpiteetja niiden rahoitusperiaatteet. Aiesopimuksella pyritään parantamaan valtion ja kaupunkiseudun koordinaatiota joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamisessa ja rahoituksen suunnittelussa. Aiesopimukset solmitaan yli 50 000 asukkaan kaupunkien tai kaupunkiseutujen kanssa. Tästä aiesopimusmenettelystä saatujen kokemusten perusteella voidaan arvioida suurten kaupunkiseutujen MAL-aiesopimus-menettelyn mahdollista laajentamista keskisuurille kaupunkiseuduille 2017 alkavalla sopimuskaudella. Valtaosa keskisuurten kaupunkiseutujen aiesopimuksista päättyy vuoteen 2016. Keskisuurten kaupunkiseutujen, joiden sopimus päättyy aiemmin, kanssa tehdään yksivuotinen aiesopimus vuodelle 2016. Tämän jälkeen kaikkien kaupunkiseutujen kanssa tehdään yhtenevät aiesopimukset 4 vuoden ajaksi. 2.1 Aiesopimuksen tarkoitus Tämän sopimuksen tarkoituksena on edistää Joensuun kaupungin ja valtion joukkoliikenteen kehittämistoimien toteutumista liikennepoliittisen selonteon ja kaupungin joukkoliikennepoliittisen ohjelman pohjalta. Tällä aiesopimuksella sopimusosapuolet sopivat vuoden 2016 Liikenneviraston, Pohjois-Savon ELYkeskuksen ja Joensuun kaupungin joukkoliikenteen kehittämishankkeiden, hintavelvoitteiden sekä ostoliikenteen rahoituksesta, edellyttäen, että sekä valtion että Joensuun kaupungin vuosittaisissa talousarvioissa on tarkoitukseen osoitettu tarvittavat määrärahat. Aiesopimus solmitaan yksivuotiseksi, jotta kaikkien keskisuurten kaupunkiseutujen sopimukset saadaan samalle jaksolle vuodesta 2017 alkaen.
Valtion rahoitusosuus tulee Liikenneviraston myöntämästä keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennemäärärahakiintiöstä (talousarviomomentti 31.30.63) ja määrärahan käyttöön sovelletaan joukkoliikennelain (869/2009) 46 :n 2 momenttia sekä joukkoliikenteen valtionavustuksista annettua asetusta. Menettelyn tarkoituksena on siirtyä joukkoliikenteen kehittämisessä nykyistä pitkäjänteisempään suunnitteluun, lisätä joukkoliikenteen markkinaosuutta nostamalla palvelutasoa ja tukea Joensuun sen joukkoliikennettä koskevissa linjauksissa ja päätöksissä vahvistettujen seudun joukkoliikenteen kehittämistavoitteiden toteuttamisessa. Valtion talousarviossa joukkoliikenteen palveluiden ostoon ja kehittämiseen varattu määräraha on vähentynyt viime vuosina. Valtion rahoitusosuus on riippuvainen määrärahan vuosittaisesta määrästä ja siihen voi vaikuttaa poliittiset päätökset vuosittain. Sopimusmenettelyssä tarkennetaan yhteisesti asetettuja lyhyemmän aikavälin tavoitteita ja luodaan pidemmän aikavälin kehittämispolku, johon niin valtion kuin kaupunginkin rahoitusta on tarkoitus kohdentaa. Tavoitteena on sopimusosapuolten yhteinen tahtotila joukkoliikenteen kehittämistavoitteista sekä paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten joukkoliikenteen kehittämistavoitteiden yhteen sovittaminen. Joensuun kaupungin tulee huomioida joukkoliikenteen suunnittelu ja kehittäminen myös liikennejärjestelmätasolla. 2.2 Sopimusosapuolten roolit joukkoliikenteen järjestäjinä ja rahoittajina Liikennevirasto vastaa joukkoliikenteen valtakunnallisesta kehittämisestä ja joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten ohjauksesta. Sen vastuulla on joukkoliikenteen valtakunnallisten kehittämishankkeiden rahoittaminen ja joukkoliikenteen valtionavustusten myöntäminen sille valtion talousarviossa osoitettujen määrärahojen puitteissa. Joensuun kaupunki vastaa joukkoliikenteen järjestämisestä toimivalta-alueellaan. Se vastaa alueensa joukkoliikennerahoituksesta ja voi lisäksi hakea Liikennevirastolta keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukea joukkoliikenteen valtionavustusasetuksen mukaisesti. Valtionavustusmenettelystä on tarkemmin sovittu kohdassa 6. Pohjois -Savon ELY -keskus vastaa seuturajan ylittävästä eli Joensuun kaupungin alueelle tulevasta, alueelta lähtevästä sekä alueen läpi kulkevasta joukkoliikenteestä. Tämä liikenne palvelee merkittävästi myös Joensuun sisäisiä yhteyksiä useilla reittiosuuksilla. Pohjois-Savon ELY-keskus rahoittaa tätä joukkoliikennettä määrärahojensa puitteissa. Joensuun kaupunki ja Pohjois-Savon ELY-keskus tekevät yhteistyötä liikennepalveluiden suunnittelussa. Myös hankinnat voidaan toteuttaa yhteisinä ja niistä sovitaan tapauskohtaisesti erikseen. 3 JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMINEN SOPIMUSKAUDELLA 3.1 Valtakunnalliset kehittämishankkeet Valtakunnallisten kehittämishankkeiden kehittämisvaiheen rahoituksesta vastaa Liikennevirasto. Toteuttamisvaiheen kustannuksista sovitaan sopimusosapuolten kesken erikseen.
3.1.1 Valtakunnallinen lippu- ja maksujärjestelmä (Waltti) Waltti lippu- ja maksujärjestelmä tähtää kaupunkiseutujen yhtenäiseen lippu- ja maksujärjestelmän luomiseen. Kaupunkiseutujen yhteinen lippu- ja maksujärjestelmä edistää hallitusohjelman ja Iiikennepoliittisen selonteon tavoitteita yhteiskäyttöisistä joukkoliikennepalveluista. Joensuun kaupunki on osakkaana Waltti lippu - ja maksujärjestelmää toteuttavassa TVV lippu- ja maksujärjestelmä OY:ssä. Waltin teknisesta toteutuksesta vastaa Tieto Oy. Waltti otettiin käyttöön 2014 Joensuussa ja 2015 Jyväskylässä, Kajaanissa, Kouvolassa, Kuopiossa, Oulussa ja Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella Hankasalmi -Jyväskylän -suunnan liikenteessä. Waltti-kortteja on käytössä 50 000 ja se on noin 750 000 asiakkaan käytössä. Waltti lippu- ja maksujärjestelmää kehitetään yhteiskäyttöiseksi valtakunnallisesti. Valtio pyrkii yhtenäistämään tuettuja lipputuotteita valtakunnallisesti. Joensuun kaupunki mahdollistaa omilla toimillaan yhteiskäyttöisyyden edistämisen. Joensuun kaupunki ja Pohjois-Savon ELY-keskus pyrkivät erityisesti lippu-ja maksujärjestelmän yhtenäistämiseen kummankin viranomaisen toimivallassa olevassa liikenteessä Joensuun toimivalta-alueella. Yhtenäisellä lippu- ja maksujärjestelmällä tavoitellaan myös hinnoittelun yhtenäistämistä. Liikennevirasto jatkaa nykyisenlaista Waltin kehitys- ja käyttökustannusten rahoittamista vuonna 2016 arviolta kesäkuuhun asti. 3.1.2 Informaatiojärjestelmä Liikennevirasto vastaa joukkoliikenteen valtakunnallisten informaatiojärjestelmän kehittämisestä. Informaatiojärjestelmien avulla kaikkien viranomaisten joukkoliikennepalveluista voidaan kerätä sähköisesti tiedot, joita tarvitaan matkustajainformaatiopalveluiden tuottamiseen sekä viranomaisen käyttöön liikenteen suunnittelussa, järjestämisessä, palvelutason määrittelyssä ja seurannassa. Tietoja voidaan luovuttaa myös palvelujen tuottajille lisäarvopalvelujen tuottamista varten. Joensuun kaupunki sitoutuu toimittamaan joukkoliikennepalveluistaan Liikennevirastolle matkustajainformaatiopalveluiden vaatimat pysäkki-, reitti- ja aikataulutiedot käytössä olevaan valtakunnalliseen tietojärjestelmään. Liikennevirasto koordinoi ja ohjeistaa informaatiojärjestelmän sekä lippu- ja maksujärjestelmän tietokantojen käytön niin, että kaupunki velvoitetaan toimittamaan pysäkki-, reitti-ja aikataulutiedot vain yhteen valtakunnalliseen tietokantaan. Liikennevirasto valmistelee joukkoliikennelain 57 liittyvää asetusta, joka määrittelee tarkemmin tietojen luovuttamisen. Liikennevirasto on käynnistänyt joukkoliikenteen koontipalvelu -projektin. Projektin tavoitteena on saada aikaan koontipalvelu, jota hyödynnetään joukkoliikenteen informaatiopalveluiden tuottamisessa. Projekti perustuu aiemmin julkaistuun Joukkoliikenteen tietojärjestelmät -esiselvitykseen (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 32/2012). Koontikannan esiselvitys on aloitettu keväällä 2015. Esiselvityksessä kuvataan toteutuspolku, jolla koontipalvelun tavoitetila saavutetaan 2020 mennessä.
3.1.3 Avoin reittiopas Helsingin seudun liikenne (HSL) ja Liikennevirasto kehittävät yhteistyössä avointa valtakunnallista reittiopasta, joka otetaan tuotantoon vuoden 2016 loppuun mennessä. Tavoitteena on, että myös muut kaupunkiseudut voivat hyödyntää avointa reittiopasta alueellaan. LMJ Oy on mukana kehitystyössä ja varsinaisen reittioppaan palveluntuotannon järjestelyt tarkentuvat vuoden 2015 aikana. Projektin etenemistä voi seurata osoitteessa www.digitransit.fi. 3.1.4 JUKU- järjestelmä JUKU-järjestelmä on joukkoliikenteen rahoitus-, kustannus-ja suoritetietojen keräys-ja seurantajärjestelmä. JUKU-järjestelmän avulla digitalisoidaan nykyisiä joukkoliikenteen rahoitukseen, sekä kustannus-ja suoritetietoihin liittyviä prosesseja. JUKU-järjestelmä otetaan käyttöön 2016 suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen osalta joukkoliikenteen valtionavustusten hakemus-ja maksatusprosessissa. Joukkoliikenteen tunnuslukujen kerääminen toteutetaan jatkossa JUKU-järjestelmän avulla. Vuoden 2015 tunnusluvut kerätään JUKU-järjestelmään arviolta kevään 2016 aikana. JUKU-järjestelmä edistää tunnuslukujen sähköistä julkaisua ja raportointia, käytettävyyttä sekä eri toimivaltaisten viranomaisten vertailtavuutta. Tavoitteena on, että Joensuun kaupunki toimittaa tiedot vain yhteen kertaa ja ne ovat useiden prosessien käytettävissä. Esimerkiksi valtionavustuksen seurantatiedot ovat tunnuslukutyön käytettävissä. Joensuun kaupunkia käyttää JUKU-järjestelmää kulloinkin voimassa olevan ohjeistuksen mukaisesti. 3.1.5 Muut Liikenneviraston kehittämishankkeet Joukkoliikenteen yhtenäinen palvelukokonaisuus muodostuu lippu- ja informaatiojärjestelmien ohella helppokäyttöisyyttä edistävistä palvelumuotoiluun tai brändäykseen liittyvistä toimenpiteistä. Tavoitteena on kehittää liikennepoliittisten linjausten mukaisesti yhtenäistä joukkoliikennejärjestelmää helppokäyttöisemmäksi mm. palvelumuotoilun keinoin. Liikennevirasto edistää palvelumuotoilun valtakunnallista hyödyntämistä esimerkiksi palvelumuotoiluoppaan avulla. Liikenneviraston tilaama selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta valmistui keväällä 2015. Liikennevirasto jatkaa joukkoliikenteen valtionrahoituksen jatkokehittämistä JOVARA-selvityksen perusteella. Tavoitteena on ottaa käyttöön kriteerit ja mittarit valtionrahoituksen myöntämiseen toimivaltaisille viranomaisille vuodesta 2016 alkaen selvityksessä esitetyllä siirtymäajalla. Liikenneviraston ohjeistus alueellisen palvelutason määrittelyyn (Liikenneviraston ohjeita 7/2010 sekä 15/2011) päivitetään syksyn 2016 aikana. Liikenneviraston suositus on, että kaikki toimivaltaiset viranomaiset noudattaisivat palvelutasoluokitusta joukkoliikenteen palvelutason vertailtavuuden vuoksi. Liikennevirasto käynnistää syksyllä 2015 liikkumisen palveluiden valtakunnallisen palvelutasoselvityksen. Liikennevirasto on julkaissut julkisen liikenteen sanaston. Julkisen liikenteen sanastoa tullaan ylläpitämään ja päivittämään. Julkisen liikenteen sanaston tarkoituksena on luoda alalle yhtenäinen sanasto
sekä määritelmiä tukemaan joukkoliikennetyötä. Joensuun kaupunki ja Pohjois-Savon ELY-keskus sitoutuvat käyttämään julkisen liikenteen sanastoa esimerkiksi järjestämissään liikenteen kilpailutuksissa. 3.2 Joensuun kaupungin kehittämishankkeet Joensuun kaupungin kehittämishankkeiden rahoituksesta vastaa kaupunki itse. Se voi hakea valtionavustusta joukkoliikenteen valtionavustusasetuksen mukaisiin kehittämishankkeisiin tämän sopimuksen ja vuosittaisten aiesopimuspalaverien pohjalta. Lisäksi tähän sopimukseen on kirjattu muulla rahoituksella suunniteltavia tai toteutettavia kehittämishankkeita, jotka tukevat joukkoliikenteen palvelutason parantamistavoitteita. Kuvaus viranomaisesta ja toimivalta -alueesta Joensuun seudullinen joukkoliikennealue kattaa Joensuun kaupungin sekä Kontiolahden ja Liperin kunnat. Alueella on yhteensä noin 102.000 asukasta. Toimivaltainen viranomainen on kuntalain ja kuntien hyväksymän yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Joensuun kaupungin perustama seudullinen joukkoliikennejaosto, jossa Kontiolahden ja Liperin kunnat ovat edustettuina. Jaosto toimii Joensuu kaupungin kaupunkirakennelautakunnan alaisuudessa. Toimivalta-alueen kartta Palvelutasomääritykset Toimivalta -alueen palvelutasotavoitteiden pohjana olivat vuonna 2009 valmistuneen KETJU-hankkeen (keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus) yhteydessä tehdyt palvelutasotavoitteet. Liikenneviraston ohjeessa (15/2011) päivitetyt palvelutasoluokkien kriteerit huomioitiin soveltuvia osin palvelutasomäärittelyissä.
Palvelutasotavoitteet on hyväksytty Joensuun kaupunginosien ja taajamien osalta seudullisessa joukkoliikennejaostossa 20.6.2012 31, Kontiolahden osalta Kontiolahden kunnan teknisessä lautakunnassa 4.9.2012 80 ja Liperin kunnan osalta Liperin kunnanhallituksessa 3.9.2012 177. Palvelutasopäätös on voimassa 31.12.2017 saakka. Palvelutasotavoitteet löytyvät osoitteesta: http://www.joensuu.fi/documents/11127/694981/palvelutasotavoite 2014.pdf/7614e322-25d8-4de6-a9e8-d5b5d3cc2ff0 Kehittämishankkeet Lippu - ja maksujärjestelmät Toimivaltaisten viranomaisten yhteinen lippu- ja maksujärjestelmä, Waltti, on ollut Joensuussa käytössä elokuusta 2014 alkaen. Silloin otettiin käyttöön Waltti-kortit alueen koululaisille. Kortteja oli pilotointivaiheessa käytössä n. 1500 kpl. Muiden Waltti-tuotteiden myynti ja käyttö aloitettiin 26.1.2015. Käyttöön tulivat aikuisten, nuorten ja lasten kausi-ja arvoliput. Elokuussa 2015 käyttöön tulivat henkilökohtaiset koululaisliput, noin 1.600 kpl, opiskelijalippu yli 25 -vuotiaille ja Kelan koulumatkatukilippu kausituotteena. Waltti-lippuja on siis myyty 8 kk, mutta elä S;iFFY taustaan. tietoa matkustamisesta on alkanut siirtyä vähitellen taustajärjestelmään vasta 23.10.2015 alkaen. Etenemispolku on Waltin osalta sovittu seuraavaksi: 1) tapahtumien siirtyminen kuntoon 2) pankkikorttimaksaminen busseissa (ei Waltin vaatimuksia, liikennöitsijälähtöinen) 3) lippujen ostaminen ja lisälataaminen netissä 4) kertakortit 5) joustokausilippu 6) Matkahuollon korttien lataaminen autoissa (ei ole toiminut koko aikana) 7) yhteys Waltti- järjestelmästä kassajärjestelmään Pohjois-Savon Ely-keskus mukaan Walttiin Joensuuhun päättyvien liikenteiden osalta on suunniteltu tapahtuvan 6/2016. Tämä vaatii sopimista yhteisistä vyöhykkeistä, vyöhykehinnoista, lippujen ristiinkäytöstä, nousukorvauksista ja niiden rahaliikenteestä ynnä muusta sellaisesta. Informaatiojärjestelmät Tällä hetkellä käytössä Trapeze Oy:n Traveller-aikatauluhakujärjestelmä. Pysäkkitiedot on aikanaan tallennettu Digiroadiin, josta ne on siirretty Travelleriin. Aikatauluinformaatio reitteineen, linjoineen ja pysäkkikohtaisine ajoaikoineen on tallennettu Travelleriin, josta tieto siirretään Walttiin. Travellerista menee tieto myös Matka.fi -tietokantaan.
Travelleria koskeva sopimus on voimassa 30.6.2016 saakka. jonka jal een kilpailutamm^ informaa tiojär c tclmän. Ennen sopimuksen päättymistä selvitetään mahdollisuutta pilotoida HSL:n ja Liikenneviraston yhteistyössä kehittämää avointa, valtakunnallista reittiopasta Joensuun seudulla. Henkilöliikenne Pohjois-Karjalassa on käynnistetty keväällä 2015 lj-koordinaattorin tukemana maakunnan henkilökuljetusyhteistyön selvittäminen. Ensin selvitetään nykykäytännöt ja jatkoa mietitään sen jälkeen. 4 JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUS Joensuun kaupunki ja valtio ovat käyttäneet vuosina 2009-2015 liikenteen ostoihin, hintavelvoitteiden korvaamiseen sekä joukkoliikenteen kehittämishankkeisiin määrärahoja seuraavasti: Taulukko 1: Valtion joukkoliikennetuki Joensuu Valtio Valtion osuus Vuosi Hintavelvoite Ostoliikenne Kehittäminen Yhteensä % 2009 841 515 130 663 972 178 436 217 45 2010 752 178 132 675 884 853 409 822 46 2011 768 141 127 024 895 165 422 304 47 2012 802 554 261 175 1063 729 449 708 42 2013 830 460 361369 68 409 1260 238 515 000 41 2014 488 935 1592 357 130 931 2 212 223 515 000 23 2015 130 000 2 113 000 23 900 2 266 900 505 000 22 Taulukko 2: Ostoliikenne (2014 alkaen nettokustannus = liikennöinnin menot-tulot) Joensuu Vuosi Psa:n mukai- Palveluliikenne Yhteensä set ostot 2009 0 130 663 130 663 2010 0 132 675 132 675 2011 0 127 024 127 024 2012 133 741 127 434 261 175 2013 225 282 136 087 361369 2014 1480 157 112 200 1592 357 2015 2 003 000 110 000 2 113 000 Taulukko 3: Hintavelvoitteet Joensuu Vuosi Kaupunki-lii- Seutuliikenne kenne Yhteensä 2009 462 506 379 009 841 515
2010 394 760 357 418 752 178 2011 425 508 342 633 768 141 2012 446 152 356 402 802 554 2013 493 144 367 316 860 460 2014 253 443 235 492 488 935 2015 30 000 100 000 130 000 Liikennevirasto pyrkii varaamaan Joensuun kaupungille keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukea joukkoliikenteen valtionavustuksista annetun asetuksen mukaisiin kohteisiin vuodelle 2016 yhteensä 515 000 euroa. Joukkoliikennetuen myöntämisessä huomioidaan kaupungin oma rahoitusosuus. 4.1 Joukkoliikenteen ostot ja hintavelvoitteet Kaupungin painopisteet joukkoliikenteen ostoissa Joensuun seudun joukkoliikenne on hankittu (kannusteurakkamalli): 1.7.2014 alkaen kolmella käyttöoikeussopimuksella 1) Kohde 1: Joensuun kantakaupunki aika 1.7.2014-2.6.2019 + 1-2 vuoden optio 2) Kohde 2: Liperi -Joensuu -Hammasiahti Kohdetta liikennöi Linja-Karjala Oy. Sopimuksen arvo on noin 1.7.2014-4.6.2017 + 1-2 vuoden optio vuosi. Sopimusaika 3) Kohde 3: Joensuu - Kontiolahti Liikennöinnistä vastaa Savo -Karjalan Linja Oy. Sopimuksen arvo on noin vuosi. Sopimusaika 1.7.2014-4.6.2017 + 1-2 vuoden optio Näiden lisäksi on yksi ostosopimus M-P+ Hammasiahti-Kiihtelysvaara, joka on voimassa 1.8.2014-31.7.2016, lisäksi mahdolliset optiot 1-2 vuotta. Vuotuinen kustannus noin 50.000 C. Liikenne on kilpailutettu yhdessä alueen ruokakuljetusten kanssa. Näiden lisäksi Joensuussa, Kontiolahdella ja Liperissä on hankittu kuntien sisäisiä koululaiskuljetuksia, joista osa liikennöidään avoimina kuljetuksina. POSELYn kanssa on 2 yhteistä käyttöoikeussopimusta, Joensuu-Lieksa ja Joensuu-Ilomantsi - väleillä. Sopimukset päättyvät 5.6.2016. Joensuu maksaa sopimuksesta sisäisenä liikenteenä ajettujen vuorojen kilometrien suhteessa oman osansa. Palveluliikenne / avoin joukkoliikenne Paikallisliikenteeseen integroitua avointa palveluliikennettä hoidetaan Joensuussa 2 pikkubussilla. Sopimus on voimassa 1.1.2014-31.7.2016 + optiokaudet 1-2 vuotta.
Lisäksi asiointiliikenteitä hoidetaan Enon, Uimaharjun, Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran taajamissa takseilla. Reittejä ajetaan kutsusta 1-2 päivänä viikossa. Kontiolahden kunnan alueella toimii 3 asiointitaksilinjaa, jotka liikennöivät kutsusta 1 päivä/viikko. Ostoliikenteen hintavelvoitteiden tilanne Hintavelvoitteiden määrä vähenee toimivalta-alueiden asukkaiden vaihtaessa lippunsa Waltti-lippuihin. Seutu- ja maakuntalippuja käytetään toimivalta-alueella Enoon ja Uimaharjuun matkustettaessa (noin 20.000 matkaa/vuosi) tai toimivalta -alueen ulkopuolelle kuljettaessa. Mikäli POSELY liittyy Waltti-järjestelmään Joensuuhun päättyvien liikenteiden osalta kesäkuussa 2016, Joensuun, Kontiolahden ja Liperin seutulippujen käyttö loppuu. 4.2 Siirtymäajan sopimusten tilanne Toimivalta-alueella on voimassa 1 siirtymäajan liikennöintisopimus välillä Joensuu - Kiihtelysvaara. Sopimus päättyy 31.12.2016. Sopimuksen päätyttyä kyseisen sopimuksen liikennöinti voidaan toivottavasti kilpailuttaa yhdessä POSELYn Joensuu-Ilomantsi -liikenteen kanssa. 5 JOUKKOLIIKENTEEN VALTIONAVUSTUSASETUKSEN MUKAISTEN TOIMENPITEIDEN RAHOITTAMINEN AIESOPIMUSKAUDELLA Alla olevaan taulukkoon on koottu aiesopimuskauden hintavelvoitteet, ostoliikenne ja kehittämishankkeet yhteensä. Joensuu Valtio Valtion osuus Vuosi Hintavelvoite Ostoliikenne Kehittäminen Yhteensä % 2016 100 000 2 064 000 25 000 2 189 000 515 000 24 Tässä esitetyt eurosummat kuvaavat sitä suuntaa, johon valtion ja kaupungin rahoituspanostuksia halutaan yhteisesti kehittää. Ne eivät kuitenkaan sido sopimusosapuolia, vaan rahoituksesta päätetään talousarviomenettelyn mukaisesti aina vuodeksi kerrallaan. 6 RAPORTOINTI JA MAKSATUS Tämä aiesopimus ei yksinään oikeuta Joensuun kaupunkia saamaan joukkoliikenteen valtionavustusta, vaan kaupunki hakee erikseen Liikenneviraston ohjeiden mukaan valtionavustusta vuosittain tässä sopimuksessa mainittuihin kohteisiin. Vuodesta 2016 alkaen valtion joukkoliikennetuen hakeminen, päätökset ja maksatus toteutetaan JUKU-järjestelmässä. Joensuun kaupunki osallistuu järjestelmän kehittämiseen ja raportoi joukkoliikenteen kustannustiedot JUKU-järjestelmään. Liikennevirasto maksaa keskisuurten kaupunkiseutujenjoukkoliikennetukena myönnetyn valtionavustuksen Joensuun kaupungille sekä hintavelvoitteiden, ostoliikenteen että kehittämishankkeiden
osalta kunkin vuoden kuudelta ensimmäiseltä ja viimeiseltä kuukaudelta sen jälkeen, kun se on vastaanottanut kulloinkin voimassa olevien ohjeiden mukaiset seurantatiedot sekä muut mahdolliset valtionavustuspäätöksessä vaaditut tiedot JUKU-järjestelmän kautta. Seurantatiedot toimitetaan Liikennevirastolle vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden osalta elokuun loppuun mennessä ja koko vuoden osalta seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. 7 AIESOPIMUKSEN TOTEUTUSAIKA JA TARKISTAMINEN Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun asti. Sopimuksen seurantaa varten järjestetään vuosittain syyskuun loppuun mennessä sopimusosapuolten välinen seurantapalaveri, jossa laaditaan yhteenveto toteutuneista toimenpiteistä, arvioidaan toimenpiteiden vaikutuksia sekä tarkennetaan tulevan vuoden toimenpiteitä ja rahoitusmahdollisuuksia. Sopimus uudistetaan uudelle nelivuotiskaudelle syksyllä 2016..2015 Nimi Titteli Joensuun kaupunki Nimi Titteli Joensuun kaupunki.2015 Nimi Titteli Pohjois -Savon ELY-keskus Nimi Titteli Pohjois -Savon ELY-keskus.2015 Tiina Tuurnala Ylijohtaja Liikennevirasto Toni Bärman Joukkoliikenneasiantuntija Liikennevirasto