Jyväskylän kaupungin kirjastoverkosta 28.9. ja 5.10.2010 järjestämien kuntalaisfoorumien keskustelun ylöskirjaus. Kommentteja, kysymyksiä ja vastauksia ei ole kirjattu sanatarkasti. Jyväskylän kaupunki, Kuntalaisfoorumi kirjastoverkosta 28.9.2010 klo 18 20 Pääkirjaston Minnansali, Vapaudenkatu 39-41 Vastaamassa: Kulttuurilautakunnan pj Pauliina Holm Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelujen vastuualuejohtaja Ari Karimäki Kirjastotoimenjohtaja Johanna Vesterinen Suunnittelupäällikkö Ulla Rannanheimo-Gylling, Tilapalvelu Projektipäällikkö Minna Moisio, Infonia Oy / Haahtela Oy Keskustelussa esille tulleita kysymyksiä / kommentteja ja vastauksia Kysymys / kommentti Vastaus / kommentti Kustannukset: miten otetaan huomioon tuotot, joita ei Näitä tuottoja on erittäin vaikea mitata. Jos voi mitata rahassa? Onko niitä edes yritetty mitata? henkilöstöresurssit vähenevät, miten pidämme auki Miksi verrataan vain 10-kuntien keskiarvoon? kirjastot joita meillä on ja miten tuotetaan kirjastopalvelut? Selvityksessä on todettu, että Jyväskylän kirjastojen käyttöaste on korkea muihin kaupunkeihin verrattuna. Tämä johtunee korkeasta kirjastojen käytöstä eli asukkaat käyttävät monipuolisesti kirjastoa. Kirjastoissa lainojen määrä on poikkeuksellisen korkea, yksikköhinta lainausta kohti matala. Kirjastopalvelujen avulla saavutetaan paljon sosiaalisia arvoja. Miten paljon säästetään, kun kustannukset pahoinvoinnista siirtyvät muille sektoreille? Onko mahdollista säilyttää lähipalvelut ja luopua keskittämisestä? Kirjastot ovat hyvinvoinnin palvelua. Asukkailla on oikeus päästä käyttämään verkkopalveluja kirjastoon. Kirjastojen rooli on tärkeä. Ne turvaavat elinikäistä oppimista ja toimivat merkittävinä sosiaalisina kohtauspaikkoina. Kirjastoissa on pystyttävä käymään turvallisesti eli ne eivät saa olla liian kaukana. Jos säilytettäviä kirjastoja perustellaan koulujen kanssa tehtävällä tiiviillä yhteistyöllä, miten tätä ei huomioida Kypärämäen kohdalla? Juuri näistä asioista on keskusteltu paljon ja yhteistoiminnallisuus on meille se oljenkorsi ja mahdollisuus, jonka toteutumista on selvitettävä jatkossa entistä enemmän. Tiloihin olisi hyvä saada useita toimijoita. Fyysisten tilojen merkitys on huomattava. Valtakunnallisessa kirjastonkäytön tutkimuksessa todettiin: 20 % kirjastossa kävijöistä lainaavat, 77 % tekevät tiloissa joitain muuta eli tila on todella tärkeä. Tavoitteenamme on entistä monipuolisempi tila. Siinä meillä on paljon tekemistä. Yhdenkään kirjaston toiminnan lakkauttamista en kannata. Kypärämäen pienkirjasto on ongelmallinen, koska se ei ole koulun rakennuksessa ja siksi on hankala järjestää tiloille käyttöä sinä aikana kun kirjasto on kiinni. Millä voidaan mitata sitä, mitä kirjasto voi tuottaa? Itselleni kirjaston merkitys ollut todella ratkaiseva kotona ei ollut todellakaan muita kirjoja kuin vihkiraamattu. Harkitsen vakavasti kaupungista pois muuttamista, jos lähikirjasto viedään. Kuokkalassa on 17 000 asukasta, Kuokkalan kirjaston menot 85 000 euroa, Kypärämäen kirjasto
maksaa 60 400, Keltinmäki 194 100 = 339 500. Kirjastojen sulkemisella saavutettava säästö on erittäin vähäinen. Nämä asiat eivät saa olla rahasta kiinni. Olemme opiskelijakaupunki. On häpeällistä, jos kirjastoja lopetetaan rahan puutteesta sillä rahaa meillä on. Lähikirjastoissa alkanut lasten kirjastoura loppuu, jos kirjasto siirtyy pois lähialueelta. Olen valmis vaikka maksamaa sen, mitä lapsenlapsieni kirjastonkäyttö kustantaa. Lukeminen ei ole loppunut! Olen ollut 50 vuotta kiitollinen kirjastonkäyttäjä. Yhdyn edellisiin puhujiin: tämä ei voi olla rahasta kiinni. Miten käy yksinhuoltajien, köyhien? Ajattelu on suorastaan vastuutonta. Onko muita säästömahdollisuuksia edes selvitetty riittävästi? Anita Kärki ehdotti taannoin Keskisuomalaisessa, että pienennetään pääkirjastoa ja säilytetään lähikirjastot. Idea on hyvä, miksei siihen tartuta? Ei kaupunginosien asukkaiden ainoaksi tapaamispaikaksi voida jättää pelkästään Siwaa. Saisiko näihin pääkirjaston neliövuokriin täsmennystä? Miten Korpilahden autotallin ja Korpilahden kirjaston neliövuokrat ovat kalliimpia kuin pääkirjaston? Kuokkala on 17 000 asukkaan lähiö, kuntana suurempi kuin Uusikaupunki monessako tuon kokoisessa kunnassa ei ole yhtään kirjastoa? En voi uskoa, että kaupunki lähtee purkamaan sosiaalisia verkostojaan alas. Pienten lasten kanssa on todella Pääkirjastossa tehdään paljon keskitettyä kirjastopalvelua (esimerkiksi hankinta/luettelointi), joita on mahdoton hajauttaa sillä lähikirjastoissakaan ei ole tiloja. Pääkirjastotalossa on paljon tiloja, jotka eivät näy asiakkaille, esimerkiksi yleishallinnolliset tilat. Kaupunginkirjaston keskitetty aineistovarasto on pääkirjastotalossa. Toimimme myös Keski-Suomen maakuntakirjastona (maakuntakirjastohuone). Työtiloja henkilökunnan määrään nähden on vähän ja asiakaspalvelutiloja taas paljon. Kannatan lämpimästi pääkirjastotalon tilojen ja toimintojen huolellista tarkastelemista. Rakennus on nyt 30-vuotias ja noin 5 vuoden kuluttua on tulossa perusteellinen remontti: se on talon toiminnallisuuden ja tilojen tarpeen miettimiselle oikea aika ja paikka. On huomattava, että pääkirjasto palvelee 31 000 kaupunkilaista. Tilapalvelun tilaaman verkkoselvityksen 1. mallin mukaan pääkirjaston vuokrakustannukset peruskorjauksen jälkeen muuttuvat. Pienempi kirjasto on kalliimpi ylläpitää kuin suurempi tämä vaikeuttaa kokonaisuuden tarkastelua. Peruskorjattuja tiloja on kalliimpaa ylläpitää vaikka tiloja pienennetään. Olen samaa mieltä siitä, että tämä on kustannuksiltaan mitättömän pieni asia. Mutta jos supistetaan henkilöstöpää edellä eikä voida pitää auki hienoja tiloja, miten sitten käy? En osaa vielä sanoa vielä, mikä oikea ratkaisu koko yhtälöön. Asiaa on helppo tarkastella yksittäisen kirjaston kannalta, mutta kokonaisuuden kannalta tarkastelu on hyvin vaikeaa. Pääkirjaston neliöhinta johtuu siitä, että talolla on ikää ja se on peruskorjaamatta. Vuokra nousee remontin myötä. Korpilahden kirjaston tilat on remontoitu ja peruskorjattu 2008-2009. Korpilahden kirjastoauton talli on vanhassa kirjastokiinteistössä ja uutta tallitilaa haetaan koko ajan.
vaikeaa kulkea esimerkiksi Kuokkalasta pääkirjastoon. Miten rollaattorin tai lastenvaunujen kanssa kuljet jos eivät kaupunginjohtajatkaan jaksa terveillä jaloilla ilman kantamuksia? Yli 2 kilometrin matka kirjastoon on liian pitkä. Kirjastoverkon on oltava niin tiheä, ettei näitä matkoja tule. Rinnastakaa kirjastoverkon tuottamat säästöt muihin säästöihin. En olisi tässä, en olisi olemassa ilman kirjastoa. Kirjastolaitos on pelastanut suuret ikäluokat ja suuresti vaikuttanut elämänlaatuun. Tässä kirjastoasiassa on kysymys arvovalinnoista. Emme syytä kirjastoa tai kulttuurilautakuntaa, olemme täällä kaikki kirjan ystäviä. Surullista on se, että rahankäytöstä tehdään päätökset jossain ihan muualla kuin kirjastonkäyttäjien keskuudessa. Entä mitä sitten tapahtuu jos kulttuurilautakunnan tuleva esitys hylätään? Lapsenlapseni kyllä tarvitsevat kirjastoa vaikka itse en enää tarvitsisikaan. Jos Suomessa joku asia on hyvin, niin se, että olemme niin sivistyneitä. Sen sivistyksen perusta on kirjastolaitoksessa. Tässä on kysymys suuremmista asioista kuin yksittäisistä neliöistä. Jyväskylässä, kulttuurikaupungissa, kirjastoasiat ovat olleet hyvin. Miksi pitää laskeutua jonkun muun kaupungin tasolle tai alemmas? Olisiko jollain rohkeutta esittää edes teoreettinen laskelma siitä, miten kirjastopalvelujen väheneminen heijastuu muiden palvelujen kustannuksiin. Kirjastotyö on myös sosiaali- ja terveystyötä. Nämä ovat vastaansanomattomia tosiasioita. Hyvinvoinnin vaikutusten laskeminen on vaikeaa. Millä tavalla se käännetään päätöksentekokieleen? Eksaktia rahasummaa ei tulla löytämään ja siksi se on perusteluna helppo ampua alas. Tiedämme mitä pahoinvointi maksaa. Onkin paradoksaalista, että hyvinvointiyhteiskunnassa juostaan pahoinvoinnin perässä. Lähikirjastoja ei saa lopettaa. Niiden tulee taata esteetön palvelu, niihin tulee olla helppo pääsy ja niiden tulee olla turvallisia, siis myös lähellä. Kypärämäki on ainoa kirjastotila, joka on ulkoa vuokrattu, muissa kaupunki maksaa kaupungin tiloista vuokraa, että saa toimia kaupungin tiloissa. Se on absurdia. Samaa rahaa pyöritetään. Kaupungin ei pitäisi hakea voittoa näistä vuokratuloista. Miksi virkamiehet ovat äänessä jos tämä on kuntalaisten kuulemistilaisuus? Ensimmäinen tunti meni virkamiehiä kuultaessa vaikka he ovat kuulemassa täällä. Surullista että puhutaan rakennuksista ja neliöistä kun pitäisi puhua siitä hyvinvoinnista, mikä kirjastopalvelujen käyttämisestä syntyy. Kunnan perustehtävä on huolehtia ihmisen hyvinvoinnista. Nykyinen kirjastoverkko on ylpeyden aihe. Ensimmäistäkään kirjastoa ei tule sulkea. Rahatalous on hoidettava kuntoon, mutta tällä tavalla se ei
onnistu koska pahoinvointi lisääntyy. Surullista, että tämän kirjastotappelun kanssa ollaan taas tekemisissä. Asun Kypärämäen alueella ja palvelut vähenevät koko ajan. Kaupunginosia olisi katsottava kokonaisuuksina, muuten joltain alueelta lähtee kaikki palvelut. Kaupungin omissa päätöksissä tulisi huomioida muiden alueen toimijoiden päätökset. Miten yhteisöllisyys syntyy, ei kai konsulttien tekemänä? Lähikirjastot edustavat valmiina olevia rakenteita, missä ihmiset luonnostaan liikkuvat. Ne ovat perustavaa laatua olevia paikkoja tavata toisiaan. Miksi kaupunginosat on laitettu vastakkain tappelemaan keskenään? Tasapuolisuutta tarvittaisiin. Aukioloaikoja ei voi verrata siihen, mikä on matka kirjastoon. Ollaanko Suomen Ateenassa, joka on Keski-Suomen veturi vai missä? Miksi pitää verrata muihin, kun meillä joku asia on esimerkillinen? Monissa kaupunginosiamme pienemmissä paikoissa on kirjasto. Miten voi olla mahdollista, että toisen menot ovat toisen tulot? Mitkä ovat kaupungin muiden toimialojen säästöt? Kirjastoille pitäisi kehittää muuta toimintaa, vaikka sitäkin jo on. Kerätäänkö sponsoreita? Puhutaan siitä, miten kirjastosta lainataan niin vähän, mutta onhan kirjasto paljon muutakin: ainoa ilmainen kulttuuripalvelu, jonka kaupunki tarjoaa. Kirjastolla on monensuuntainen rooli: tärkeä terveyden edistämisen politiikassa, tarjoaa yhteisiä toiminta- ja kohtaamispaikkoja sekä lisää kulttuurin taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia. Selvitys on tuttu. Peruskorjaukset otetaan uutena mahdollisuutena: millaisiksi tilat peruskorjataan? Kypärämäen kirjaston puolesta. Luovutaan pääkirjastosta. Aineistovarasto voitaisiin siirtää muualle ja tehdä keskustaan kohtuullisen kokoinen pienkirjasto. Voidaanko tehdä selvitys siitä, miten paljon pääkirjaston tontista saadaan rahaa ja hyötyä siitä? Syrjäytyneet ovat yhteiskunnan kannalta kalleimpia. Kirjastoja ylläpitämällä saamme säästöä tätä kautta. Haahtelan kaltaisia selvityksiä ja perusteluja saadaan aina rahalla, mutta saadaanko kunnollista perustetta päättää kirjastoverkosta? Kirjastoverkon syntyä pitäisi ohjata sivistyksen ja tasa-arvon, ei muutamien neliöiden säästöjen. Ei kuulosta sivistyskaupungin toimilta. Lähes vuosi toisensa jälkeen käydään keskustelua kirjastoista säästämisestä - milloin se loppuu? Kuntalaisilta selkeä viesti: näiden laskelmien Naulan kantaan. Rahasumma on pieni, olemme kipeän tietoisia siitä. Haluaisimme näkemystä, joka on riittävän laaja päätöstä perustelemaan. Näkökulmia on useita. Kyseessä eivät ole vain taloudelliset säästöt, vaan se, minkälaista verkkoa pystymme ylläpitämään. Haluamme olla yhteisöllisyyspää edellä kehittämässä sitä, mikä kirjaston verkkopalvelujen rooli on jatkossa.
ja selvityksen mukaan, ette pysty tekemään vastuullista päätöstä kirjastojen lakkauttamisesta. Verkkoselvityksiä on tehty useilta eri toimialoilta (koulu, vanhainkodit, liikunta, kirjasto). Ensimmäisen kerran viime vuosina tarkasteltu tilahankkeita, koska tiedetään ettei ole peruskorjausrahaa. Kokonaisuutta kartoittamalla pystytään selvittämään miten paljon peruskorjattavaa on seuraavan 10 vuoden aikana. Tilat voidaan käyttää eri tavalla. Muutoksia viedään tilanteen ja rahatilanteen mukaan tietyille vuosille. Selvitykset eivät ole turhaa työtä, vaan niiden avulla voidaan katsoa pidemmälle ja kokonaisuutta. Toivon, että pystyisimme tulevaisuudessa kartoittamaan kokonaisuutta vielä paljon tarkemmin. Ei voi olla rahasta kiinni, että pääsee kirjastoon. Onko tämä hämäystä? Pidetäänkö kirjastoverkkokeskustelua yllä siksi, että taustalla voidaan valmistella isompia/muita asioita? Valtuuston on päätettävä määrärahoista. Kulttuurilautakunta tekee esityksen tarpeesta ja jos ei saa valtuustolta rahaa, niin sitten vasta selvitetään. Tilapalvelulla ei ole päätösvaltaa. Tilapalvelu ei sano meille mitä pitää ajatella. Tilapalvelu on tehnyt pohjaesityksen, jonka pohjalta asiaa käsitellään. Kirjastopalveluja ei varmasti kukaan tässä salissa olevista halua vähentää. Mitä kaikkea voidaan kaupungin rahoilla tuottaa? Se, mikä Jyväskylässä ratkaisee on sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulujen kulujen kehittyminen. Kulttuuripuoli on euromääräisesti pieni puoli, vaikka sillä on merkittävät vaikutukset. Jyväskylän kaupunki toivottavasti myös jatkossa ylläpitää kulttuuripalveluita. Lohikosken kirjasto on nyt siirtynyt paikkaan, jossa siitä on enemmän synergiahyötyä. Säästötavoitetta ei ole kyseenalaistettu, miksi ei? Kuka säästötavoitteet määrää? Kirjastojen hyödyllisyys on todettu jo viime vuosisadan alussa mm. nuorisoseuraliikkeen ja lukutupien kautta. Niillä saatiin nuoret pois huonoilta jäljiltä. Kuljetettiin kylästä toiseen lainattavia kirjoja puulaatikossa. Mitä ovat muiden kaupunkien neliövuokrat? Miksei tilapalvelulle voi mitään tehdä? Kyseenalaistakaa tilayhtälö: onko kaikki tila-asiat mietitty kunnolla? Tämä on arvoasia: kulttuurilautakunta voi aina päättä toisin ja ihmiset voivat aina toimia toisin. Kaupungin investoinnit maksavat ja hankinnat mietitään tarkkaan. Tilavuokrat ovat 7 15 euroa, alle 15 euron ei saa yksityiseltä. Tilavuokrat nousevat, kun rakennuksia peruskorjataan.
Investointimenojako ei tarvitse kaupunkilaisten kattaa? Kulttuurilautakunta: olkaa rohkeita kuin perusturvalautakunta, joka pyysi lisää sen verran kuin heiltä pyydettiin vähennystä. Hannes Manninen sanoi joskus, että aina vastaan tulee ratkaisuja, joita kukaan ei haluaisi tehdä ja joiden aiheuttamia toimia kukaan ei oikeastaan halua allekirjoittaa. Toivottavasti nyt ei käy niin. Jyväskylän kaupunki, Kuntalaisfoorumi kirjastoverkosta 5.10.2010 klo 18-20 Kuokkalan koulun auditorio, Liitukatu 4 Vastaamassa: Apulaiskaupunginjohtaja Arto Lepistö Kulttuurilautakunnan pj Pauliina Holm Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelujen vastuualuejohtaja Ari Karimäki Kirjastotoimenjohtaja Johanna Vesterinen Suunnittelupäällikkö Ulla Rannanheimo-Gylling, Tilapalvelu Projektipäällikkö Minna Moisio, Infonia Oy / Haahtela Oy Keskustelussa esille tulleita kysymyksiä / kommentteja ja vastauksia On helpottavaa kuulla selvitys, koska sen perusteellahan Kuokkalan kirjasto säilyisi! En voi uskoa, että kirjaston käytössä on todellisuudessa Kuokkalassa 145 neliötä. Tilathan on vuokrattu kaupungilta mikä on säästö kun kaupunki vuokraa kaupungilta? Jos suunnitelmat perustettaisiin Kuokkalan asukaslukuun, tarvittaisiin täällä 1700 neliön kirjasto. Kirjastoverkkopäätös on poliittinen päätös. Toivottavasti kuntalaiset kuulevat kuka on kirjastojen säilyttämisen puolesta ja kuka vastaan. Mielenkiintoista näissä tilaisuuksissa, että aina pelkistä neliöistä lähtevä Haahtelan selvitys on pääosassa. Sellainen selvitys ei tuo esille sitä, mikä on kirjaston tarkoitus ja merkitys. Kirjastopalveluja tulee kehittää. Olisi toivottavaa löytää jostain 141 neliötä kirjaston käyttöön Kuokkalassa, joka on 17 000 asukkaan kaupunginosa. Kirjasto saatiin tänne viimein, mutta sen aukioloajat eivät ole palveluystävällisiä eikä niitä ole helppo muistaa. Näin järjestämällä palvelu ei ole kuntalaisten saavutettavissa. Hyviä näkökulmia. Kyse on siitä, että Haahtelan työn lähtölaukaus on tässä prosessissa. Asiaa on tuumattu monesta muustakin kuin neliönäkökulmasta (mm. tilakustannukset, tilojen ja toimipisteiden kokonaismäärä). Kyse on koko kirjastoverkosta ja sen resursseista. Siihen kuuluvat niin henkilöstömitoitus, tarkoituksenmukaiset aukioloajat kuin kirjastoautojen mahdollisimman tehokas käyttö. Nähdään päivä päivältä yhä kirkkaammin miten verkkokirjasto lähtee kehittymään. Nämä mallit ovat radikaaleja esityksiä ja niistä on nyt
Mitä muuta selvityksissä on koetettu selvittää kuin neliöitä? Keskittämällä kirjastoja ja muita palveluja saman katon alle, voitaisiin kirjastoissakin esimerkiksi lukusalivalvontaan palkata muutakin kuin kirjastoammatillista väkeä. Kaupungissamme riittää työllistämistukivaroin palkattavia. Kuokkalan kirjasto on perustettu jo 20 vuotta sitten, silloin sille annettiin toimitilat ja määrärahat, mutta tilat ja rahat käytettiin muuhun. Nyt tilalla on lainauskioski. Kirjasto on nähtävä selvästi osana kaupunkilaisten sosiaalista verkkoa ja niin se ei tule tarkastelluksi pelkästään neliöitä tuijottamalla. Investointitarve on kieltämättä tulevaisuudessa suuri, mutta mieluummin voitaisiin panostaa kirjastoon kuin tunneleihin. Tässä tilaisuudessa kiersi Helsingin Sanomain uutinen, joka käsitteli nuorten kirjatonkäyttöä. Jos nyt kirjastoja vähentämällä vieroitetaan paljon lukevat 10-14 -vuotiaat kirjaston käytöstä, he eivät varmasti myöhemmässä teini-iässä kirjastoa käytä. Tämä tulee tulevaisuudessa vähentämään kirjastonkäyttäjien määrää. Hieno asia, että on kirjastoautoja nykyisen kunnan pitkien välimatkojen vuoksi. Kirjastoautot ovat kuitenkin vain hyväkuntoisten palvelupisteitä, ei sinne mennä lastenvaunujen tai rollaattoreiden kanssa. Lastenvaunujen ja rollaattoreiden kanssa taas pääsee kyllä tavalliseen kirjastoon. Miten katsotaan kirjastotiloja kokonaisuutena? Jos Kypärämäen kirjasto on nyt uusituissa tiloissa ja kaupunki on tehnyt tiloista 20 vuoden vuokrasopimuksen, niin miksi sitä ollaan sulkemassa? Mitä kustannuksia tämän vuokrasopimuksen purkamisesta tulisi? Peräänkuulutan kansalaisten yhdenvertaista kohtelua. jo tultu pehmeämpään suuntaan. Nyt päästään keskustelemaan päättäjien kanssa. Kehittämisnäkökulma on se, jota on nyt saatava entistä enemmän lisää keskusteluun. Kuokkalan kirjaston tilat ovat kirjaston ja kaikkien muiden tiloissa toimivien tahojen käytössä, tähän lukuun kuuluvat myös henkilökunnan käytössä olevat tilat. Mikä on näkemyksenne siitä, mitä tapahtuu mahdollisesti lakkautettavien kirjastojen vapautuville tiloille? Mitä Kypärämäen ja Kuokkalan kirjastojen tiloille tehdään? Suomessa on muissa kaupungeissa yhdistetty nuorisotiloja ja kirjaston toimintaa niin, että kirjaston tiloja voidaan pitää auki iltaisin ilman kirjaston henkilökuntaa. Mitä visioita teillä on kirjastojen yhteiskäytöstä erilaisten toimintojen kanssa?
Kirjastoauto ei korvaa sosiaalista tilaa. Kuokkalan kirjastoon varatut rahat menivät aikoinaan siihen, että niillä ostettiin kirjoja Kuokkalan kirjastoon ja loput käytettiin kirjaston suunnitteluun. Hankitut kirjat makasivat pitkään pääkirjaston tiloissa, josta ne lopulta jaettiin muihin kirjastoihin. Kuokkalan kirjaston nykyinen konsepti tuntuu vastaavan jo tätä tilojen monitoimista käyttöä. Tuntuu hassulta, luopua sellaisesta mallista jossa tulevaisuudessa tavoiteltava toiminta on jo olemassa. Kirjasto tarvitsee todellakin lisää henkilöstöä, että aukiolot pystytään saamaan säännöllisiksi ja samoiksi, jotta ne voisi edes muistaa. Keltinmäki on myös kasvava kaupunginosa ja sieltä on palveluja riisuttu viime vuosina. Ei tunnu kovin kaukokatseiselta ajatukselta lopettaa sitä. Kuokkalan kirjaston avulla on nuoriso-ongelmaa saatu hillittyä vähän yhdistämällä toimintatiloja. Miten käy, jos nämä nykyiset palvelut häviäisivät? Ongelma laajenisi! Aikaisemmin haluttiin tehdä hyvinvointikeskuksia, jossa mm. neuvola- ja kirjastopalvelut olivat samassa. Nyt samat henkilöt ovat lakkauttamassa näitä pieniäkin kirjastoja. En usko näihin neliömääriin. Pakko olla joku laskuvirhe, jos Kuokkalan kirjastossa henkilökunnalle on 100 neliötä. Tästä säästyvällä rahallahan saataisiin alueelta tyhjilleen jäänyt seurakuntatalo vuokrattua kirjaston käyttöön. Kuntaliitos ei ratkaissut taloudellista tilannetta, vaan edelleen keskustellaan samoista asioista. Edelleen olemassa oleva perusongelma on se, että verotulot ovat asukasta kohti suurimpien kaupunkien pienimmät. Sitä selittävät Jyväskylän kaupungin opiskelijavaltaisuus, pitkään jatkunut korkea työttömyys ja se, että palvelualoille syntyneiden työpaikkojen ansiotulotaso on pieni. Kaupungin tulevaisuusnäkymä näyttää kovin murheelliselta, koska paljon työpaikkoja on hävinnyt. Tämä on lähtökohta tälle taas samalle keskustelulle kirjastoverkosta. Palveluverkot ovat kaupungin palvelurakenteessa kustannuksiltaan suurin. Yhdistymissopimuksen mukaisesti käymme läpi näitä verkkoja ja etsimme myös kirjastoverkolle tarkoituksenmukaisinta ja järkevintä toteutusta. Kokonaisuutta on kuntalaisten ja myös poliitikkojen hankala hahmottaa, kun verkot tuodaan yksi kerrallaan keskusteluun. Jatkossa tilanne on kirjastoissa tämä: on tiloja, mutta ei aineistoa eikä täyttölupia olla saatu. Kulttuurilautakunta voi päättää verkosta, mutta ei henkilöstön määrästä. Nämä kaksi eivät kulje samassa tahdissa. Tämä ei ole lakoninen saneerausongelma, vaan kehittämistoimenpiteitäkin on tarjottu. Kaupunkilaisista 20 %:lla menee todella heikosti ja 20 % :lla todella hyvin. 60 %:lla asiat ovat suhteellisen hyvin. Mikä on kunnan rooli edesauttaa tämä 20 %:n
Miten verkkokirjastopalvelujen kehittäminen on otettu huomioon kirjastoverkkoa optimoitaessa? Tässä on kysymys henkilöstöstä: henkilöstö irtisanotaan sillä, ettei anneta täyttölupia. Kirjastoissa täytyy olla ihmisiä pitämään tiloja auki. 3. sektorin ihmiset voisivat hyvin pitää esimerkiksi lukusalia auki. Kuokkalan kirjaston vuokra on saman verran kuin apulaiskaupunginjohtajan kesälomakorvaus ja neliöistä saatava säästö on nappikauppaa. Miksei pääkirjaston tilojen hyötykäyttöä ole mitattu kunnolla, vaan puhutaan vain esimerkiksi varasto- tai autohallitiloista? Tämä on nyt kolme kaupunkia: Korpilahti, maalaiskunta ja Jyväskylä. Vähentääkö se, että otetaan kaupunkiin lisää pinta-alaa kirjastotilojen tarvetta keskustassa? Lähikirjastojen seinät ovat halvinta kaupungin työvoimaa. Mistä tilaselvityksessä perusteena käytetyt luvut tulevat? horjuvien joukko kääntymään hyvinvoivien puolelle? Voidaanko palveluprosessien kautta löytää arjen olohuoneita, joissa on monipuolinen repertuaari palveluja? Kaupungin menoista 135 miljoonaa menee pahoinvoinnin seurausten perässä juoksemiseen. Löydetäänkö uusia ratkaisumalleja? Tavoitteena on palveluverkkojen kustannustehokas malli, jonka avulla kuntalaiset voisivat jatkossa paremmin. Kaksi viikkoa sitten avattiin uusi Aalto-kirjastojen verkkokirjastoympäristö. Kirjastolle on tärkeää olla siellä, missä asiakkaatkin ovat. Verkkokirjaston kehittämistä varten oli irrotettu yksi kirjastoammattilainen tähän työhön. Verkkokirjasto on kirjaston keskeinen palvelu, jota pyrimme kehittämään entistä vaivattomammaksi käyttää ja entistä vuorovaikutteisemmaksi. Horjuvien kaupunkilaisten hyötyä kirjastosta on hyvin vaikea mitata rahassa. Itse en köyhiin oloihin syntyneenä olisi saanut lapsena Aapisen lisäksi mitään muuta luettavakseni ilman lähikirjastoa. Täältä keskustelupaikalta puuttuu tärkein osa ihmisistä: lapset, joille ei kotona tarjota kirjan kirjaa, mummot rollaattoreineen, aikuiset, jotka eivät jaksa tulla. Suomalainen kirjasto on yksi niistä syistä, miksi palasin ulkomailta Jyväskylään. Ennen muuttoani
takaisin selvitin, miten kirjasto toimii nykyään. Jos minulle olisi silloin sanottu, että tällaista karsintaa tehdään en olisi muuttanut tänne! Kypärämäen kirjastossa käydessäni kirjastonhoitaja antoi minulle lapun, josta selvisivät kirjaston syyskuun käyttäjämäärät (mm. lainaus- ja kävijämäärät). Määrät eivät ole pieniä. Nämäkään luvut eivät kerro koko totuutta: minun kirjastokortillani on lainattu viime vuosina neljän, viiden hengen kirjat. Lainaajia on enemmän kuin kävijäluvuista näkyy. Olen kuokkalalainen ja pitkinä työttömyyden aikoina kirjasto ja uimahalli ovat olleet tärkeimmät mielenterveyteni ylläpitäjät. Nykyelämä perustuu kuluttamiseen ja jos ei ole rahaa ei kauppakeskuksissa jaksa aikaansa kuluttaa. Kirjasto on mitä suurimmassa määrin ennalta ehkäisevä sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelu. Jos joutuu elämään työttömyysturvan varassa, ovat bussimaksut kova kustannus. Kirjastonkäyttäjien kustannukset kirjastoon kulkemisessa tulisi ottaa huomioon. Niin kauan kuin toiminta jatkuu lakkauttamislinjalla, on turha unelmoida monipalvelukeskuksista. Luvut ovat aina vain olettamuksia, joihin ei voi perustaa päätöksiä. Kirjastojen lakkauttaminen on arvovalinta. Jos voidaan laittaa 10 miljoonia muihin investointeihin, niin toimintamenoja ajatellen lähikirjastojen menot ovat häviävän pieni määrä. Mitä tämän kaupungin virkamiehistö arvostaa? Halutaanko asettaa esimerkiksi urheilu ja kirjasto vastakkain poliittisesti? Kirjastojen paikkaa on puolustettava. Millä tavalla kirjastoja eri kaupunginosissa pitää kehittää? 17 000 asukkaan Kuokkalassa, josta löytyvät kaikki yhteiskuntaluokat, ovat ja sosiaali- ja terveyspuolen menot sitä luokkaa, ettei meillä ole vara lisätä tätä menoerää kulttuuripuolen supistamistoimenpiteillä. Toivon, että tässä salissa istuvat lautakunnan jäsenet ja kaupunginvaltuutetut ottavat huomioon kirjastojen toimipaikkojen kehittämisen ja huomioivat, miten tärkeää on palkata ammatillista henkilöstöä. Moneen muuhun investointiin verraten näyttää rumalta tämä kirjastojen alasajo. Nyt kirjastoja kehittämään! Kaupungin menoista pitäisi saada yhteensä 17 miljoonaa euroa pois. Tästä säästösummasta sivistystoimen osuus on 3,4 miljoonaa euroa. Mistä kaikesta se on mahdollista säästää? Supistetaanko koulunkäyntiavustajien määrää, pidennetäänkö koululaisten koulumatkoja tai nipistetäänkö koulujen tarvikemäärärahoista? Vastaus on yleensä, että ottakaa muulta, mutta missä se muualta on? Palveluverkot ovat kaupungin suurin kustannuserä, siksi olemme tänään täällä.
Konsulttipalkkiot ovat iso menoerä. Niihin menevää rahaa ei ole helppo laskea. Laskujeni mukaan konsulttipalkkioita on piilotettu erilaisiin selvityksiin vuosittain 10 miljoonaa euroa. Jos jostain, niin sieltä on vara säästää. Miten Keltinmäen kirjaston voidaan lakkauttaa? Se on niin tärkeä tavalliselle lapselle ja paikka, jonne voi kulkea yksinkin. Lapsi ei välttämättä lainaa, mutta saattaa käydä kirjastossa monta kertaa viikon aikana. Käynnit opettavat itsenäisyyttä ja kirjaston käyttö sitä, että itse voi ottaa asioista selvää. Minua on opettanut lapsena se, että olen voinut mennä vapaasti ja turvallisesti lähikirjastoon. Käsittämätöntä, että kasvava Keltinmäen alue voi olla lakkautuslistalla. Miksi esimerkiksi Halssilan kirjasto saa jatkaa vaikka se on lähellä pääkirjastoa ja Vaajakosken kirjastoa Tämä tilapalvelun laskelma on tehtyä. Kyllä neliövuokraa saadaan nostettua aina peruskorjauksilla. Kuokkala on oikeutettu parempaan kirjastoon. Toivoisin, että lautakunta ohjaisi rahoja palvelemaan kuntalaisia. On otettava huomioon näkymätön kuntalainen, joka ei tule näkyville lainausluvuissa. Kirjasto on tärkeä, vaikka sieltä ei lainaisi mitään! Keskisuomalaisessa oli tänään positiivista visioita tulevaisuudesta, jota näkevät kaupunginjohtaja ja Keskimaa. Jos siihen on uskomista, niin silloinhan kirjastoilla on toivoa. Kuokkalan kirjasto maksaa 17 000 euroa 17 000 asukkaan kaupunginosassa eli euron per kuokkalalainen. Olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että kirjaston merkitys ennaltaehkäisevänä toimijana on tärkeä. Yhtä mieltä olemme myös siitä, että kirjastojen lakkauttamisella, jos siihen mennään, ei ratkaista kaupungin talousongelmia millään tavalla. Meillä on nyt käsissämme hyvin mielenkiintoinen ongelma ja kehittämistehtävä ratkaistavana. Kysymyksiä tässä ongelmassa ovat asukkaiden tarpeet, toimenpiteiden määrä, kirjastojen aukiolot ja henkilöstöresurssit miten kirjastopalvelut saadaan
toimimaan tässä kaupungissa? Mietittävä on myös sitä, millä tavalla tiloja voitaisiin käyttää uudella tavalla. Tästä ehdotuksia on tullut ja niitä työstetään varsinaiseen päätöksentekoon. Kuokkalana ja Kypärämäen tilojen mahdolliseen uudelleenkäyttöön ei voi vielä vastata. Meille on tärkeää, että kuullaan kuntalaisia riittävästi. Siksi nämä tilaisuudet ja palautteenantokanavat ovat olemassa.