Kuntien talouden ja terveydenhuollon näkymät talouskriisin jälkeen Sitran Kuntatalousseminaari 3.6.2010 Toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS
Kuntien taloustilanne, kriisi? - lainakanta kasvoi v. 2001 2010: 5 mrd 12 mrd ja kasvaa vuoteen 2014 mennessä 20 mrd euroon - toimintamenot kasvavat vuosina 2009 2014 kaksi kertaa enemmän kuin verotulot ja valtionosuudet (2006-08 tasapaino) - poistot ylittivät vuosikatteet 2009
Kuntien taloustilanne, kriisi? - hyvinvointikunta X vuonna 2010: nostaa veroprosenttia, lisää lainaa, lomauttaa ja tekee silti alijäämää - terveydenhuollon arvioitu kasvu pelkän väestömäärän ja ikärakenteen muutoksen seurauksena 3,5 mrd vuoteen 2030 - jos rahat eivät lopu, niin henkilöstö kyllä
Kokemuksia vuosilta 1992-93: - tein Porin kaupungin terveydenhuollon budjetin kuusi kertaa uudelleen, aina höylättiin lisää - se sujui, koska: a) kriisitietoisuus oli syvä (työttömyys 28 %), b) lomarahat leikattiin, c) palkankorotukset olivat 0 % d) hoitotakuuta ei ollut
Entä nyt (2009-10): - kriisitietoisuus vasta orastamassa kuntasektorilla - palkankorotukset terveyssektorilla 4 % luokkaa, vuodet 2008-10 yht. 15 % - lomarahoista ei luovuta, lomautuksia vähän, terv.huollossa ei sitäkään - hoitotakuuta valvotaan uhkasakoilla
Miten tästä selvitään? - BKT-taso - yksityinen / julkinen asetelma - makrotason rationointi - mikrotason rationointi - tuottavuus terveydenhuollossa - priorisointi - selkeät verovarojen käytön leikkaukset
BKT - taso - Th-menot v. 2007 14,7 Mrd, 8,2 % bkt - 2009 varmasti 8-9 % suuremmat, ja kun bkt-supistui 7 % v. 2009, osuus 9,2 %? - kuten tunnettua, kohtuullinen osuus - Suomessa rahaa palaa vertailumaita enemmän muualla kuin th:ssa, koska th:ssa palaa vähemmän
Yksityinen - julkinen - nelikenttä: tuotanto rahoitus - julkinen rahoitus, julkinen tuotanto - julkinen rahoitus, yksityinen tuotanto - yksityinen rahoitus, yksityinen tuotanto - yksityinen rahoitus, julkinen tuotanto - miksi joku käyttää hoitotakuun aikana omaa rahaa terveydenhuoltoon?
Yksityinen julkinen 2: - mm. hoidon saatavuus, lääkärin valinta, laatutekijät, ei kovinkaan kallista - yksityissektorin tärkein tuote on vapaa pääsy erikoislääkärille, julkisella sektorilla tämä on lailla estetty, eikä tätä olla aikeissa muuttaa...
Yksityinen julkinen 3: - yksityissektori investoi satoja miljoonia euroja terveydenhuoltoon 200-2009 - mikä analyysi tässä oli takana? Väestö ikääntyy ja vaurastuu, lääketiede kehittyy, veroaste ei nouse BINGO! - mutta: muuttuiko tilanne? Ihmiset maksavat veroja ja haluavat palvelut niillä.
Yksityinen julkinen 4: - mistä tuotot sijoituksille? - on alkanut taistelu kuntien rahoista: verorahat yksityiseen tuotantoon. - ulkoistukset, kilpailutus, palveluseteli - kilpailu ok teoriassa, mutta toimiiko th niin kuin teoria sanoo, miksi th on kalleinta siellä, missä kilpaillaan eniten
Makrotason rationalisointi - kansallisella tasolla terveydenhuollossa on paljon päällekkäisyyttä, kuntavetoinen malli ei kykene kansallisen tason rationalisointiin, edes pakkotilanteessa - vaativinta hoitoa on keskitettävä ja vähemmän vaativaa ketjutettava
Mikrotason rationalisointi - prosessien sujuvuus ratkaisee - on laskettava, laskettava ja vielä kerran laskettava kustannuksia, toimintoja, tuottavuutta, vaikuttavuutta... - 10 % tehottomuus useissa eri pisteissä ei vielä näy missään
Mikrotason rationalisointi 2: - th-tuotanto on ihmistyön, laitteiden, tarvikkeiden, palveluiden, tilojen yhteisprosessi. Kaikissa näissä on rationointipotentilaalia ja niiden yhdistelmässä - ihmistyö on kallista: 25 % ollaan poissa eikä läsnä ollessakaan joka hetki synny suoritetta, kannatan suoritepalkkaa!
Tuottavuus terveydenhuollossa - kuntasektorin tuottavuusseuranta on pisimmällä erikoissairaanhoidossa - HUSin tulos viime vuonna: DRG-pisteen hinta aleni 2,4 % eli tuotettiin ekvivalentteja suoritteita 2,4 % enemmän kuin kulujen kasvu oli - silti: vaikea asia ja paljon porua...
Priorisointi - priorisointia tehdään aina, teoriassa se on puhdasta rajahyötylaskentaa - käytäntö ei ole näin yksinkertaista
Priorisointi 2 - kun priorisointi otetaan esille säästöjä haettaessa alkaa meteli, vaikka se on eettisesti perustelluin työväline - kyse on eri toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnista ja käytettävissä olevien resurssien tehokkaimmasta yhdistelmästä
Priorisointi 3: - monikanavainen rahoitusjärjestelmä ei helpota priorisointia, vrt. hormonikorvaushoidot vs. yo-klinikoiden syöpälääkkeet - oma kokemus 1990-luvulta: supistin ennaltaehkäisyä ja avoterveydenhuoltoa!
Entä leikkauslistat? - anekdootti 90-luvulta - vakavasti puhuen: oliko maailman hirveän huono 20 vuotta sitten, kun ei ollut julkisin varoin aikuisten hammashuoltoa, glaukooman hoitoa, potilaat maksoivat sairaalalaskusta 7%, nyt 3% - mennään perusoikeusasioihin!
Miten selvitään? - tekemällä kaikki em. asiat + muuta: - leikkaamalla oikeuksia saada verorahoituksella kaikki se mitä nyt saadaan, rationalisoimalla makro- ja mikrotasolla, priorisoimalla, nostamalla asiakasmaksuja, leikkaamalla kela-korvauksia, muuttamalla palkkapolitiikkaa