Hanki, yhdistä ja luo aineetonta iskukykyä Mervi Karikorpi, 3.2.2009
Sisältö Teknologiateollisuus ja sen näkymät Kilpailuetua ja kasvua toimivista verkostoista - globaali rakennemuutos ja yrittäjyystalous - ict kasvun ajurina - johtaminen Laaja-alaisuuden tiimalasi oppimisessa ja opetuksessa Teknologiateollisuuden must-win battles
Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 65 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 274 000 ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien lähes 700 000 henkilöä eli runsaan neljäsosan Suomen koko työvoimasta.
Teknologiateollisuus on neljän toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Elcoteq, Ensto, Nokia, Nokia Siemens Networks, Perlos, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon, Vaisala, VTI Technologies... Metallien jalostus Boliden, Kuusakoski, Luvata, Outokumpu, Ovako, Rautaruukki, Componenta, Sacotec... Kone- ja metallituoteteollisuus Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Stala, STX Finland Cruise, Valtra, Wärtsilä... Tietotekniikka-ala Affecto Finland, Comptel, Digia, Endero, Enfo, Flander, F-Secure, Fujitsu Services, Logica, TietoEnator...
Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Mrd. euroa, käyvin hinnoin - 16% -6% + 60%?? 5 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008e 2009e 2010e Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry
Tarjouspyyntöjen kehitys teknologiateollisuudessa* Tarjouspyynnöt vähentyneet tammikuussa oleellisesti 60 prosentissa yrityksistä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 99(1) Prosenttia yrityksistä 99(7) 00(1) 00(7) 01(1) 01(7) 02(1) 02(7) 03(1) 03(7) Oleellisesti lisääntyneet Ei oleellista muutosta Oleellisesti vähentyneet *) Pl. metallien jalostus, tietotekniikka-alan yritykset mukana heinäkuusta 2007 alkaen. 04(1) 04(7) 05(1) 05(7) 06(1) 06(7) 07(1) 07(7) 08(1) 08(7) 09(1) Onko tarjouspyyntöjen määrässä viime viikkoina näkyvissä oleellista vähenemistä tai lisääntymistä, kun verrataan tilannetta noin kolme kuukautta sitten vallinneeseen tilanteeseen Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu
Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 300000 280000 260000 240000 220000 200000 180000 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0-19% -6% + 9%?? 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008e 2009e 2010e Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry 7
Eläkkeelle siirtyvien määrä kasvaa teknologiateollisuudessa, erityisesti kone- ja metallituoteteollisuudessa 8000 7000 Henkilöä 6000 Toimihenkilöt 5000 4000 3000 Työntekijät 2000 1000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Toteutunut eläköityminen Arvioitu eläköityminen Lähde: Teknologiateollisuus ry:n palkkatiedustelu, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus
Teknologiateollisuuden jäsenyritykset Yritysten lukumäärä 1 467 Henkilöstön kokonaismäärä 198 000 1325 (91 %) 27 488 (14 %) 67 333 (34 %) 103 096 (52 %) 62 (4 %) 80 (5 %) 1 249 henkilön yritykset 250 499 henkilön yritykset 500 henkilön yritykset Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä
Osaamisen laadun ja valintojen merkitys kasvaa entisestään Tulevina vuosina Suomessa työvoimasta poistuu joka vuosi 10 000 henkilöä enemmän kuin sinne tulee. Talouskasvu jää täysin tuottavuuden kasvun varaan. Tuottavuuden kasvu hidastunut 2000-luvulla kolmesta kahteen prosenttiin 90-lukuun verrattuna. Kahdesta prosentista puolet on ollut ict:n ansiota; tästä puolikkaasta kaksi kolmannesta tullut ict-tuotteiden valmistuksesta. Osaavaa henkilöstöä tarvitaan. Osaamisen laatu ratkaisee.
Audretsch Sanders (2007, CEPR #6247): Kehittyneet maat yrittäjyystalouksiksi? Tieto- ja viestintäteknologian edistysaskeleet Työ- ja muiden panosten globaali saatavuus Teollisuusmaiden erikoistuttava radikaalisti uuteen ja elinkaaren alun tarjontaan Yrittäjyystalous Globaali toiminta halvempaa ja riskit pienempiä Ideoita etsitään & niihin tartutaan laajasti & kunnianhimoisesti Paikalliset työ-, pääoma- & muut panosmarkkinat: hyvien ideoiden tueksi nopeasti ja paljon paukkuja Vaativa kysyntä Lähde: ETLA
Maailman paras palvelu- ja tuotekehitystiimi Verkoston johtaminen Ihmisten johtaminen Kommunikointi Systeemiajattelu Optimointi IPR:ien hallinta Ubiikin tietoyhteiskunnan taidot Elinkaariosaaminen Verkostossa toimiminen Asiakkaan tarpeiden ja liiketoiminnan ymmärtäminen Muotoiluosaaminen Yrittäjyys Brandin hallinta Kansainvälisyys Teknologiaosaaminen Liiketoimintaja innovaatioprosessit Käyttäjäkokemus Ympäristöosaaminen Maailman paras tuote- ja palvelukehittäjä on luonteeltaan yrittäjä, joka etsii asiakaspinnasta uusia liiketoimintamahdollisuuksia, tunnistaa mahdollisuuden, analysoi tarpeen suunnitteluraamiksi ja luo valitun tiimin kanssa kansainvälisen konseptin, tuotteen ja palvelun sekä toimivan ansaintamallin uusinta tutkimustietoa hyödyntäen.
ICT-alan valtaisa merkitys kansantalouden kasvun ajurina 1/2 Tuottavuuden kasvu on tullut pääosin ICT-sektorin ja sen yritysten omasta kasvusta ICT-investoinnit sinänsä eivät ole muuttaneet liiketoimintaprosesseja tehokkaammiksi - tuottavuushyötyjen realisoimiseksi on kasvatettava organisatorista joustokykyä ja käyttäjien valmiutta muuttaa toimintatapojaan - massapalveluissa erityishuomio tulisi olla palvelujen yksinkertaisuudessa, mitä käyttäjä itse hyötyy palvelun käytöstä Julkisella sektorilla valtava kansantaloudellinen tuottavuuspotentiaali - sen kansainvälisestikin merkittävän suhteellisen koon vuoksi ja myös siksi, että toimintatapojen kehittäminen ollut vajavaista hajanaisuuden ja sektoroitumisen vuoksi 13
Teknologia käyttöön, toimintatavat uusiksi Kaikki mahdollinen työ digitalisoidaan ja siirretään verkkoon mahdolliseksi tehdä lähellä tai kaukana Verkotetaan digitaaliset laitteet keskenään ja mahdollistetaan konekommunikaatio Suositaan kaikkialla e- ja etätyötä, siirretään bittejä eikä atomeja Otetaan asiakkaat mukaan tuotekehitykseen ja edistetään avointa innovointia Ymmärretään ict-investointien luonne lohkaisemalla ictbudjetista leijonanosa koulutukseen ja sisäänajoon Madalletaan hierarkioita, ajatellaan horisontaalisesti, verkostoidutaan substanssipohjaisesti, räjäytetään siilot
Katse yritysten ja työorganisaatioiden sisälle uusi mikrodynamiikka Luova tuho /uudistuminen tärkein tuottavuuskasvun lähde viimeisten 15-20 vuoden aikana Uudet toimipaikat/yritykset keskimääräistä tuottavampia, markkinoilta poistuvat tuottavuudeltaan heikkoja, resurssit siirtyvät tuottaviin yrityksiin Luova uudistuminen välttämätöntä myös tulevaisuudessa, mutta ei riitä? Yritysten sisäisten työmarkkinoiden muutos ennakoi tulevaa -> uudenlaisia kannustimia, yritysten ja kumppaniverkostojen sisäinen liikkuvuus lisääntyy Uusi tuottavuuskasvun lähde: oikeat ihmiset oikeille paikoille entistä joustavammain
Osaamispääoman aineksia Nuorten kohtaaminen, työssäoppimispaikat, harjoittelu, jne. Perehdyttäminen ja täsmäkoulutus Motivointi, työssä jaksaminen ja jatkaminen Tulevaisuuden osaamisja osaajatarpeiden luotaaminen, osaamisstrategia TULEVAT TYÖNTEKIJÄT Kokemustiedon siirtäminen ja tallentaminen Pitkäjänteinen yhteistyö oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa Yrityskumppanit Paikallisen sopimisen tarjoama joustavuus OSAAVA HENKILÖSTÖ LÄHTEVÄT TYÖNTEKIJÄT Yritysten alumniverkostostot Kannustus ja tuki uuden oppimiseen, oman osaamisen päivittäminen Tehtäväkierto, osaajatiimit, yksilölliset urapolut Asenteet, arvot, tapa toimia, positiivisuus
Laaja-alaisuuden tiimalasimalli oppimisessa ja opetuksessa OSAAMISTEN KIRJO Laaja-alainen perusta Erikoistuminen Yhteistyö verkostoissa, joilla omat profiilinsa, alumniyhteistyö Tietojen ja taitojen soveltaminen, yhteistyö eri alojen osaajien kanssa, erikoisosaamista täydentävä osaaminen, menestyjän valmiudet Aikajänne
Teknologiateollisuuden strategiset taistelut Yrityskohtaisuuteen työehdoissa Osaajat ja osaaminen maailmanluokkaan Kilpailukykyä ja kasvua verkostoista ja innovaatioista Energia- ja ilmastoratkaisut kustannustehokkaiksi Ympäristöosaamisesta kilpailuetu Palkoista ja muista työehdoista sovitaan pääsääntöisesti yrityksissä. Varmistetaan yliopistojärjestelmän tehokas uudistuminen ja edellytykset korkeatasoiselle tutkimukselle ja opetukselle. Varmistetaan ammattiosaajien laatu ja saatavuus Edistetään erityisesti pk-yritysten kasvua, kansainvälistymistä, osaamista ja verkostoitumista. Hyödynnetään alan strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) yritysten kilpailukyvyn parantamisen välineenä. Suomi tietotekniikan hyödyntämisen kärkimaaksi. Kilpailukyky varmistetaan teknologialla, energian saatavuudella ja hinnalla sekä energiatehokkuuteen ja ympäristömyötäisyyteen kannustavalla politiikalla. Luodaan yrityksille valmiudet ennakoida lainsäädännön vaikutukset liiketoimintaan ja kehittää ympäristöosaamisesta menestystekijä.
Odotukset yliopistouudistukselta Profiloituminen Kansainvälistyminen Kilpailukykyiset resurssit Strateginen johtaminen
Työelämän muutokset ja ikäluokkien pieneneminen edellyttävät myös koulutusjärjestelmältä herkkyyttä ja joustavuutta Maailmanluokan osaajiksi eri opintoreittejä Kuva: Janne, Jouni ja Jani Ahola World Skills kilpailussa Japanissa v. 2007, Skills Finland ry Pronssimitali konepajatekniikassa. Janne Oulun yliopistossa, Jouni kunnossapidon asentajaksi oppisopimuskoulutuksessa, Jani sähköasentajaksi Oulun seudun ammattioppilaitoksesta.
Tulevaisuuden tekijöitä Peruskoulussa luodaan perusta