Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan



Samankaltaiset tiedostot
Suomen metsävarat

Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

Suomen metsien inventointi

Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tilanne ja tarve

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Riittääkö puu VMI-tulokset

Uusimmat metsävaratiedot

Hakkuumahdollisuusarviot

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Hirvet taimikoissa. Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu Juho Matala.

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen

Pohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Yhteensä Mänty Kuusi

Metsien uudistamisen varmistamiseksi tehtävä

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Kuvioluettelo. Sivu 20 (1) VAARANPÄÄ

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Taimikkoinventointien mukaan männyn uudistaminen

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Pohjois-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Lapin metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Hirvieläintuhot valtakunnan metsien inventointitulosten perusteella

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Metsäohjelman seuranta

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

RN:o 23:36. n.58,8 ha

Suomen metsävarat metsäkeskuksittain

Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Kangasmaiden lannoitus

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

Tulevaisuuden tukki, laadutus- ja lajittelutarpeet

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Metsänuudistamisen tila Suomessa VMI10:n aineistojen perusteella

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Tutkimuksen tuottamat metsänkäsittelyvaihtoehdot ja niiden paikallistaloudelliset vaikutukset

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Kumisaappaista koneoppimiseen

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Kuvioluettelo ROVANIEMI / Alue 15 / Metsäsuunnitelma 1 / AAVASAKSANNELONEN / Lohko 3

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Kuvioluettelo. Sivu 20 (1) LEVÄLÄ

Ravintoresurssin, hirvikannan ja metsätuhojen kolmiyhteys

Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Jyväskylä

Hämeen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

METSÄ SUUNNITELMÄ

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu

Metsäsuunnitelma vuosille

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

Transkriptio:

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

VMI: Otantaan perustuva metsien seurantajärjestelmä Tilastolliseen otantaan perustuvat tiedot Suomen metsävaroista: puuston määrästä, kasvusta, metsien tilasta, toimenpidetarpeista, tuhoista, monimuotoisuudesta sekä tulevista hakkuumahdollisuuksista Metsäntutkimuslaitos on seurannut Suomen metsien tilaa ja metsävaroja 1920-luvulta lähtien Valtakunnan Metsien Inventoinneilla (VMI) Ensimmäiset inventoinnit linjoittaisina arviointeina, nykyisin käytössä koealamittaukset, karttatiedot ja satelliittikuvatulkinta VMI10 2004 2008 VMI11 2009 2013

Kuviotason arvioinnit VMI Kuviotiedot Hallinnolliset tiedot: omistaja, puuntuotannon rajoitukset Maaluokka (kansallinen, FAO, muutokset) Kasvupaikkakuvaus (pääryhmä, kasvupaikkaluokka, turvekg/suotyyppi, lisämääreet, maalaji, raekoko, org.kerros...) Puuston tunnukset (ppa, runkoluku, D, H, T, tuhot) VMI11 lähtien puulajeittain/jaksoittain Tehdyt toimenpiteet Toimenpidetarpeet ja kiireellisyys x 2 sivukuvio

Puumittaukset VMI Relaskoopilla valitut puut Kaikista puista läpimitta, puulaji, laatuluokka, latvusasema Joka 7. puu: pituus, kasvutiedot, tuhot, apteeraus

1920 1935 1940 1955 1970 1985 2000 milj.m3 Puuston määrä Puuston määrä suurempi kuin koskaan inventoinnin historian aikana 2500 2000 Yhteensä Mänty Kuusi Koivu Muu lehtipuu 1500 1000 500 0 /

1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 1995 2000 2005 mill.m3/v Puuston kasvu ja poistuma 90 60 30 0 kasvu nyky Suomessa kasvu Suomessa -1944 poistuma nyky Suomessa poistuma Suomessa -1944 vuosi -puuston vuotuinen kasvu 104 milj.m 3 -poistuma v. 2010 71,5 milj. m3 /

Hakkuumahdollisuusarviot Suurin kestävä hakkuumahdollisuus 2007 2016: 70 milj. m3/v Toteutuneet hakkuut 2000-luvulla n. 56 milj.m3/v

Tuloksia metsän uudistamisen metsänhoidollisesta tilasta % Taimikoiden tila heikentynyt: 50 45 40 35 30 25 VMI9 VMI10 20 15 10 5 0 Hyvä Tyydyttävä Välttävä Vajaatuottoinen

Hyvien ja tyydyttävien taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien osuudet 2005 2010 Etelä-Suomi % 100 90 Pienet taimikot Varttuneet taimikot Nuoret kasvatusmetsät 80 70 60 Tyydyttävät Hyvät 50 40 30 20 10 0 2005-07 2006-08 2007-09 2008-10 2005-07 2006-08 2007-09 2008-10 2005-07 2006-08 2007-09 2008-10

Häme-Uusimaa 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 % Pienet taimikot Varttuneet taimikot Nuoret kasvatusmetsät 2005-07 2006-08 2007-09 2008-10 2005-07 2006-08 2007-09 2008-10 2005-07 2006-08 2007-09 2008-10 Tyydyttävät Hyvät

Taimikoiden heikentyneen laadun taustat Uudistamismenetelmän (luontainen/viljely) valinta? Viljelyn viivästyminen uudistushakkuun jälkeen? Viljelytiheys? Taimikonhoidon laiminlyönnit? Tuhot?

50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 % Taimikoiden laatu perustamistavan mukaan Hyvä Tyydyttävä Välttävä Vajaatuottoinen Viljelytaimikot Luontaiset taimikot

Epämääräiset luontaiset uudistamiset 50 45 % 40 35 30 Luontainen/Aktiivinen Luontainen/Epämääräinen 25 20 15 10 5 0

Heikentyneen laadun syyt luontaisissa ja viljelytaimikoissa

Osuuus uudistuhakatuista, % Viljelyn ripeys uudistushakkuun jälkeen 100 90 80 70 60 50 40 +kehityskelpoiset +hyvät ja tyydyttävät viljellyt 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6-10 6 Aika hakkuusta, hakkuukausia Viljelyn täysin laiminlyöminen harvinaista, mutta viivästyminen tavallista

Taimia/ha Onko viljelytiheys riittävä: istutustaimien runkoluku vs. uudistamisesta kuluneen aika Männyn istutustaimikot 2400 2000 1600 1200 800 400 0 N = 16 N = 32 N = 149 N = 285 N = 404 Arv. kesä Ed. kausi 2-5 v. 6-10 v. Yli 10 v. Etelä-Suomi

Taimia/ha Onko viljelytiheys riittävä: istutustaimien runkoluku vs. uudistamisesta kuluneen aika Kuusen istutustaimikot, Etelä-Suomi 2400 2000 1600 1200 800 400 0 N = 122 N = 154 N = 618 N = 569 N = 624 Arv. kesä Ed. kausi 2-5 v. 6-10 v. Yli 10 v. Etelä-Suomi

Viljelytaimien ja kasvatuskelpositen taimien runkoluku vs. uudistamisesta kuluneen aika

Taimikonhoitorästit ja ensiharvennusrästit 700 000 hehtaaria taimikonhoitorästejä, 600 000 hehtaaria ensiharvennusrästejä 800 700 600 500 400 300 200 100 Taimikonhoitorästit VMI8, VMI9, VMI10 0 VMI8 VMI9 VMI10

Taimikonhoidon merkityksestä: taimien ja lehtipuuston pituuskehitys

Taimien pituuskehitys, taimikonhoito tehty/ei tehty Latvatuhojen osuus (%) hoidetuissa ja hoitamattomissa taimikoissa: Ikäluokka 1-5 6-10 11-15 16-20 Hoidettu.. 15 14 12 Hoitamaton 9 22 22 27

Taimikoiden tuhot, laatua alentavat tuhot Ei laatua alentavaa tuhoa

Taimikoiden tuhot, laatua alentavat tuhot

Taimikoiden tuhojen aiheuttaja, laatua alentavat tuhot

Yhteenveto Uudistamismenetelmän valinta: viljelytaimikoiden tila parempi kuin luontaisesti perustettujen Viljelyn viivästyminen uudistushakkuun jälkeen laiminlyöminen harvinaista, mutta viivästykset tavallisia Viljelytiheys ei ole riittävä Taimikonhoidon laiminlyönnit lisääntyneet hidastavat alkukehitystä ja aiheuttavat latvavaurioita Tuhot tavallisempia mänty- ja koivutaimikoissa kuin kuusitaimikoissa hirvituhoja n. miljoonalla hehtaarilla, laatua alentavia yli 600 000 hehtaarilla