Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
VMI: Otantaan perustuva metsien seurantajärjestelmä Tilastolliseen otantaan perustuvat tiedot Suomen metsävaroista: puuston määrästä, kasvusta, metsien tilasta, toimenpidetarpeista, tuhoista, monimuotoisuudesta sekä tulevista hakkuumahdollisuuksista Metsäntutkimuslaitos on seurannut Suomen metsien tilaa ja metsävaroja 1920-luvulta lähtien Valtakunnan Metsien Inventoinneilla (VMI) Ensimmäiset inventoinnit linjoittaisina arviointeina, nykyisin käytössä koealamittaukset, karttatiedot ja satelliittikuvatulkinta VMI10 2004 2008 VMI11 2009 2013
Kuviotason arvioinnit VMI Kuviotiedot Hallinnolliset tiedot: omistaja, puuntuotannon rajoitukset Maaluokka (kansallinen, FAO, muutokset) Kasvupaikkakuvaus (pääryhmä, kasvupaikkaluokka, turvekg/suotyyppi, lisämääreet, maalaji, raekoko, org.kerros...) Puuston tunnukset (ppa, runkoluku, D, H, T, tuhot) VMI11 lähtien puulajeittain/jaksoittain Tehdyt toimenpiteet Toimenpidetarpeet ja kiireellisyys x 2 sivukuvio
Puumittaukset VMI Relaskoopilla valitut puut Kaikista puista läpimitta, puulaji, laatuluokka, latvusasema Joka 7. puu: pituus, kasvutiedot, tuhot, apteeraus
1920 1935 1940 1955 1970 1985 2000 milj.m3 Puuston määrä Puuston määrä suurempi kuin koskaan inventoinnin historian aikana 2500 2000 Yhteensä Mänty Kuusi Koivu Muu lehtipuu 1500 1000 500 0 /
1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 1995 2000 2005 mill.m3/v Puuston kasvu ja poistuma 90 60 30 0 kasvu nyky Suomessa kasvu Suomessa -1944 poistuma nyky Suomessa poistuma Suomessa -1944 vuosi -puuston vuotuinen kasvu 104 milj.m 3 -poistuma v. 2010 71,5 milj. m3 /
Hakkuumahdollisuusarviot Suurin kestävä hakkuumahdollisuus 2007 2016: 70 milj. m3/v Toteutuneet hakkuut 2000-luvulla n. 56 milj.m3/v
Tuloksia metsän uudistamisen metsänhoidollisesta tilasta % Taimikoiden tila heikentynyt: 50 45 40 35 30 25 VMI9 VMI10 20 15 10 5 0 Hyvä Tyydyttävä Välttävä Vajaatuottoinen
Hyvien ja tyydyttävien taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien osuudet 2005 2010 Etelä-Suomi % 100 90 Pienet taimikot Varttuneet taimikot Nuoret kasvatusmetsät 80 70 60 Tyydyttävät Hyvät 50 40 30 20 10 0 2005-07 2006-08 2007-09 2008-10 2005-07 2006-08 2007-09 2008-10 2005-07 2006-08 2007-09 2008-10
Häme-Uusimaa 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 % Pienet taimikot Varttuneet taimikot Nuoret kasvatusmetsät 2005-07 2006-08 2007-09 2008-10 2005-07 2006-08 2007-09 2008-10 2005-07 2006-08 2007-09 2008-10 Tyydyttävät Hyvät
Taimikoiden heikentyneen laadun taustat Uudistamismenetelmän (luontainen/viljely) valinta? Viljelyn viivästyminen uudistushakkuun jälkeen? Viljelytiheys? Taimikonhoidon laiminlyönnit? Tuhot?
50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 % Taimikoiden laatu perustamistavan mukaan Hyvä Tyydyttävä Välttävä Vajaatuottoinen Viljelytaimikot Luontaiset taimikot
Epämääräiset luontaiset uudistamiset 50 45 % 40 35 30 Luontainen/Aktiivinen Luontainen/Epämääräinen 25 20 15 10 5 0
Heikentyneen laadun syyt luontaisissa ja viljelytaimikoissa
Osuuus uudistuhakatuista, % Viljelyn ripeys uudistushakkuun jälkeen 100 90 80 70 60 50 40 +kehityskelpoiset +hyvät ja tyydyttävät viljellyt 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6-10 6 Aika hakkuusta, hakkuukausia Viljelyn täysin laiminlyöminen harvinaista, mutta viivästyminen tavallista
Taimia/ha Onko viljelytiheys riittävä: istutustaimien runkoluku vs. uudistamisesta kuluneen aika Männyn istutustaimikot 2400 2000 1600 1200 800 400 0 N = 16 N = 32 N = 149 N = 285 N = 404 Arv. kesä Ed. kausi 2-5 v. 6-10 v. Yli 10 v. Etelä-Suomi
Taimia/ha Onko viljelytiheys riittävä: istutustaimien runkoluku vs. uudistamisesta kuluneen aika Kuusen istutustaimikot, Etelä-Suomi 2400 2000 1600 1200 800 400 0 N = 122 N = 154 N = 618 N = 569 N = 624 Arv. kesä Ed. kausi 2-5 v. 6-10 v. Yli 10 v. Etelä-Suomi
Viljelytaimien ja kasvatuskelpositen taimien runkoluku vs. uudistamisesta kuluneen aika
Taimikonhoitorästit ja ensiharvennusrästit 700 000 hehtaaria taimikonhoitorästejä, 600 000 hehtaaria ensiharvennusrästejä 800 700 600 500 400 300 200 100 Taimikonhoitorästit VMI8, VMI9, VMI10 0 VMI8 VMI9 VMI10
Taimikonhoidon merkityksestä: taimien ja lehtipuuston pituuskehitys
Taimien pituuskehitys, taimikonhoito tehty/ei tehty Latvatuhojen osuus (%) hoidetuissa ja hoitamattomissa taimikoissa: Ikäluokka 1-5 6-10 11-15 16-20 Hoidettu.. 15 14 12 Hoitamaton 9 22 22 27
Taimikoiden tuhot, laatua alentavat tuhot Ei laatua alentavaa tuhoa
Taimikoiden tuhot, laatua alentavat tuhot
Taimikoiden tuhojen aiheuttaja, laatua alentavat tuhot
Yhteenveto Uudistamismenetelmän valinta: viljelytaimikoiden tila parempi kuin luontaisesti perustettujen Viljelyn viivästyminen uudistushakkuun jälkeen laiminlyöminen harvinaista, mutta viivästykset tavallisia Viljelytiheys ei ole riittävä Taimikonhoidon laiminlyönnit lisääntyneet hidastavat alkukehitystä ja aiheuttavat latvavaurioita Tuhot tavallisempia mänty- ja koivutaimikoissa kuin kuusitaimikoissa hirvituhoja n. miljoonalla hehtaarilla, laatua alentavia yli 600 000 hehtaarilla